Helpohko kysymys lepokitkasta

Kitkaako

Lepokitka on voima, joka pyrkii pitämään pinnat levossa toisiinsa nähden. Muuttuvana voimana se kasvaa ja pyrkii estämään pintpjen liikkumista maksimiarvoonsa asti. Kun nyt sitten oletetaan, että lepokitkan maksimiarvo on esimerkiksi 50 N ja pinnalla olevaa kappalette työnnetääkin suoraan 80 N voimalla kappale lähtee liikkeelle pinnan suhteen, mutta mitä lepokitkalle käy? Häviääkö se kokonaan ja ei vaikuta ollenkaan missään vaiheessa? Näin itse luulen..

17

3188

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kitkaa kutsutaan sen jälkeen liikekitkaksi. Kyse on vain termeistä.

    • liukuun

      Miksi lepokitka on suurempi?

      • Liimari

        >Miksi lepokitka on suurempi?
        Levossa pinnan uloimmat molekyylit "lomittuvat" tiukemmin toisen pinnan molekyylien kanssa. Tämä vaikuttaa myös pinnan lähellä oleviin molekyylien järjestäytymiseen. Liikkeessä vaikutus ei ole niin voimakas, koska pintamolekyyleihin vaikuttavien adheesiovoimien suunta muuttuu koko ajan.


      • kysympävaan

        Lepokitka EI ole AINA suurempi kuin liukukitka.

        http://www.engineershandbook.com/Tables/frictioncoefficients.htm

        Aluminum Aluminum Coefficient Of Friction in Dry Condition:
        Static 1.05-1.35
        Sliding 1.4

        Muissa lähteissä esiintyy alumiini vs alumiini tapauksessa ihan vastaava tilanne, ja sellainen esiintyy joillain muillakin aineilla.

        Tilanne on varsin mielenkiintoinen, kun laitat alumiinipalan kaltevan alumiinilevyn päälle, kun kallistuskulma on sellainen, että lepokitka ei riitä pitämään kappaletta paikallaan, mutta liukukitka riittää kappaleen pysäyttämiseen. Minkä maksimivauhdin kappale saavuttaa?
        Tason kaltevuuskulman tangentti vaakatason suhteen vastaisi kitkakerrointa, jos se olisi vakio. Oletetaan että taso on kallistettu 50 astetta vaakatasosta, ja lepokitkakertoimen maksimiarvo eli lähtökitkakerroin olisi linkin alarajan mukainen 1,05, ja liukukitkakerroin linkin mukaisesti 1,4.


    • fhuhfu

      Onko heilurilla lepokitkaa?

      • Periaatteessa mielenkiintoinen kysymys: otetaan robottikameralla kuvaa heilurin yläkuolokohdasta vaikka miljoona sekunnissa tai muilla tavoin selvitetään, onko heilurin heilahdusliikkeen kuolinkohdassa havaittava pysähtyminen äärimmäisen lyhyt, l. tutkitaan onko heilurin liike täysin fluidi.


      • opettaja_ormola
        Kollimaattori kirjoitti:

        Periaatteessa mielenkiintoinen kysymys: otetaan robottikameralla kuvaa heilurin yläkuolokohdasta vaikka miljoona sekunnissa tai muilla tavoin selvitetään, onko heilurin heilahdusliikkeen kuolinkohdassa havaittava pysähtyminen äärimmäisen lyhyt, l. tutkitaan onko heilurin liike täysin fluidi.

        valaanrasvatehtaanautonkuljettajakoulutusjärjestelyaikatauluylläpito on myöhässä. TAAS! ...ttu!


      • Sinkkulariteetti

        ei ole fluidi. Kun kappale lähtee takaisin kohti liikkeen alkupistettä, siinä on aina pysähdys. Kappaleen on tietenkin ensin pysähdyttävä, jotta se voi jatkaa samaa liikerataa takaisin.


      • Jaa niin, unohdin, että eihän heiluri todellisuudessa pysähdy yläkuolokohdassaan, vaan tekee minimaalisen pienen lenkin, eli ei pysähdy eikä kulje samaa rataa.

        Kaikkihan muistamme Foucault'n heilurin, pääsi vain minulta unohtumaan. ;)


    • Jametin

      Lepokitka ja liikekitka on kaksi eri asiaa (kappale paikallaan vs kappale liikkeessä). Lepokitka yrittää vastustaa liikettä ja liikekitka yrittää pysäyttää liikkeen. Kun kappale on liikkeessä ei ole lepokitkaa ja kun kappale on paikallaan ei ole liikekitkaa.

      • jametin

        siis... lepokitka yrittää vastustaa liikkeelle lähtöä.


    • EiLiikuEi

      Lepokitka, taktik, opel!

    • F_on_m_kertaa_a

      > lepokitkan maksimiarvo on esimerkiksi 50 N ja pinnalla olevaa kappalette > työnnetääkin suoraan 80 N voimalla kappale lähtee liikkeelle pinnan suhteen, mutta
      > mitä lepokitkalle käy?

      Kappaleen vauhti kiihtyy ja kiihtyy, jos siihen kohdistetaan jatkuva 80 N voima. Liukukitka on lepokitkaa vähäisempi. Kaava on F = ma, ja johdettuna kiihtyvyydelle a = (F1 - F2)/m.

      Jossa F1 on työntövoima ja F2 on liukukitkaa vastaava voima.

    • Kitkuttaja

      Rajoitutaan ns. kuivakitkaan, eli kiinteiden pintojen välisiin kitkavoimiin. Niiden pääasiallinen aiheuttaja on normaalisti adheesio, eli pintakerrosten molekyylien (tai atomien) väliset veto- ja työntövoimat. Muitakin vaikutuksia kuin adheesio voi esiintyä (esimerkiksi elektrostaattiset voimat), mutta sivuutetaan ne.

      Pinnat eivät ole koskaan tasaisia molekyyli/atomitasolla tarkastellen (poikkeuksena ehkä Mica-eristeaine). Jos molekyli on epätasaisuuslaakson vuoksi "liian" kaukana vastakkaisen pinnan molekyylistä, se vetää tätä puoleensa. Jos se on "liian" lähellä, se työntää tätä pois. Levossa nämä voimat ovat koko pintaa koskien tasapainossa.

      Jos pintoihin kohdistetaan niiden suuntainen voima , mainitut voimat pyrkivät estämään keskinäisen liikkeen. Jos ne riittävät tähän, toteutuu ns. lepokitka. Jos ne eivät riitä tähän, toteutuu ns. liikekitka ja pinnat alkavat liukua toisiinsa nähden.
      SAMA (vaikkakaan ei yleensä yhtä suuri) adheesiovoima vaikuttaa kummassakin tapauksessa. Ylimäärä kohdistettua pinnan suuntaista voimaa kiihdyttää suurempaan nopeuteen kappaletta, johon pinta kuuluu.

      Lepo- ja liikekitka ovat siis sinänsä aivan samaa asiaa, pääasiassa adheesiota. Liikkuvien pintojen välinen adheesio on yleensä jonkin verran pienempi kuin levossa olevien pintojen. Liikkeessä vastakkaisten pintojen väliset adhesiiviset sidokset joutuvat jatkuvasti irtautumaan toisistaan ja muodostumaan aina uusissa kohdissa (hyvin nopeasti, esim muutamassa mikrosekunnissa). Tämä yleensä heikentää niitä.

      Vielä asiasta hieman sivuun: Käsite kitkakerroin (liikettä vastustava voima / pintoja puristava voima) on vain laskelmissa hyödyllinen havainnollistava apuluku. Sen hyödyllisyys johtuu siitä, että varsin monessa tilanteessa sillä on tietty suuruusluokka. Tämä tunnetaan usein kokemusperäisesti, varsinkin metallien ja muiden kovien aineiden keskinäisessä kuivassa kitkassa. Sen vaihtelualue on kuitenkin laajimmillaan hivenen yli nollasta äärettömään (paikalliset kylmähitsautumiset, eli ns. kiinnileikkautuminen), joten ikäviä yllätyksiä voi tulla.

      Märkä kitka, eli nestekitka on TÄYSIN eri asia.
      Usein kuivaa ja märkää kitkaa esiintyy samanaikaisesti.

      • eikähän se mitään kitkaa ole jos pinnat on kiinni toisissaan. Kitka syntyy vasta kun pinnat liikkuu toistensa suhteen ja kitka jarruttaa. Ihan höpöhöpöä se lepokitka. Mutta ihan hyvä että ne voidaan kuitenkin mitata. Muu saivartelu on ajan haaskausta.


      • Kitkuttaja

        Jos kappale on levossa, eikä siihen kohdistu mitään pinnan suuntaista ulkoista voimaa, ei silloin ole kitkaa vaikuttamassa, ei ole tarvetta.
        Jos kappale on levossa ja paikallaan, mutta siihen kohdistuu pinnan suuntaista ulkoista voimaa, syntyy välittömästi sitä vastustavaa kitkavoimaa.
        Jos tämä kitkavoima riittää pitämään kappaleen levossa, voi sitä kutsua lepokitkavoimaksi ja kitkaa lepokitkaksi.
        Ei ole syytä kutsua selitystä saivarteluksi, jos kerran asia on itselle vielä hämärä.


      • Kitkuttaja kirjoitti:

        Jos kappale on levossa, eikä siihen kohdistu mitään pinnan suuntaista ulkoista voimaa, ei silloin ole kitkaa vaikuttamassa, ei ole tarvetta.
        Jos kappale on levossa ja paikallaan, mutta siihen kohdistuu pinnan suuntaista ulkoista voimaa, syntyy välittömästi sitä vastustavaa kitkavoimaa.
        Jos tämä kitkavoima riittää pitämään kappaleen levossa, voi sitä kutsua lepokitkavoimaksi ja kitkaa lepokitkaksi.
        Ei ole syytä kutsua selitystä saivarteluksi, jos kerran asia on itselle vielä hämärä.

        se höpöhöpö lepokitkasi voi olla mitä tahansa tai ei olla mitään. Joten pelkkää saivartelua.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kerro kiva muisto

      Kaivatustasi
      Ikävä
      93
      1738
    2. Sinkkujen kommentti järkyttävään raiskaukseen

      Mikä on kommenttisi tähän järkyttävään raiskaukseen? https://www.is.fi/uutiset/art-2000011204617.html Malmin kohuttu sa
      Sinkut
      358
      1159
    3. Susanna Laine, 43, pohtii tätä muutosta itsessään iän karttuessa: "En tiedä, onko se vähän ikäjuttu"

      Susanna Laine on kyllä nainen paikallaan Farmi-juontajana ja myös Tähdet, tähdet -juontajana, eikös vaan! Lue Susanna
      Suomalaiset julkkikset
      18
      1158
    4. Mikä on horoskooppisi?

      Entä tiedätkö kaivattusi?
      Ikävä
      94
      1019
    5. Onks se väärin jos

      Tutustuttaisiin edes vähän enemmän?
      Ikävä
      62
      823
    6. Vanhemmalle naiselle

      Kirjoitan tällä vanhalla otsikolla vaikka se joku toinen anonyymi naisen kaipaaja innostuukin tästä ja käyttää taas sam
      Ikävä
      34
      783
    7. Hyvää yötä

      Söpöstelen kaivattuni kanssa haaveissani. Halaan tyynyä ja leikin että hän on tässä ihan kiinni. *olet ajatuksissani
      Tunteet
      6
      724
    8. Mitä meidän välillä

      Tulee tapahtumaan? Sinusta paljon kiinni
      Ikävä
      46
      706
    9. Mitä saat naiselta mies kun

      Otat ohjat? Saat feminiinistä pehmeyttä, lämpöä ja rauhaa. Kun nainen on tässä moodissa hän auttaa miestä lepäämään ja p
      Ikävä
      113
      676
    10. En vaan ymmärrä

      Sinulla on hyvä puoliso, perhe, periaatteessa kaikki palikat kohdillaan. En ymmärrä, miksi haluat vaarantaa sen. Minulla
      Ikävä
      42
      670
    Aihe