Lepokitka on voima, joka pyrkii pitämään pinnat levossa toisiinsa nähden. Muuttuvana voimana se kasvaa ja pyrkii estämään pintpjen liikkumista maksimiarvoonsa asti. Kun nyt sitten oletetaan, että lepokitkan maksimiarvo on esimerkiksi 50 N ja pinnalla olevaa kappalette työnnetääkin suoraan 80 N voimalla kappale lähtee liikkeelle pinnan suhteen, mutta mitä lepokitkalle käy? Häviääkö se kokonaan ja ei vaikuta ollenkaan missään vaiheessa? Näin itse luulen..
Helpohko kysymys lepokitkasta
Kitkaako
17
3202
Vastaukset
Kitkaa kutsutaan sen jälkeen liikekitkaksi. Kyse on vain termeistä.
- liukuun
Miksi lepokitka on suurempi?
- Liimari
>Miksi lepokitka on suurempi?
Levossa pinnan uloimmat molekyylit "lomittuvat" tiukemmin toisen pinnan molekyylien kanssa. Tämä vaikuttaa myös pinnan lähellä oleviin molekyylien järjestäytymiseen. Liikkeessä vaikutus ei ole niin voimakas, koska pintamolekyyleihin vaikuttavien adheesiovoimien suunta muuttuu koko ajan. - kysympävaan
Lepokitka EI ole AINA suurempi kuin liukukitka.
http://www.engineershandbook.com/Tables/frictioncoefficients.htm
Aluminum Aluminum Coefficient Of Friction in Dry Condition:
Static 1.05-1.35
Sliding 1.4
Muissa lähteissä esiintyy alumiini vs alumiini tapauksessa ihan vastaava tilanne, ja sellainen esiintyy joillain muillakin aineilla.
Tilanne on varsin mielenkiintoinen, kun laitat alumiinipalan kaltevan alumiinilevyn päälle, kun kallistuskulma on sellainen, että lepokitka ei riitä pitämään kappaletta paikallaan, mutta liukukitka riittää kappaleen pysäyttämiseen. Minkä maksimivauhdin kappale saavuttaa?
Tason kaltevuuskulman tangentti vaakatason suhteen vastaisi kitkakerrointa, jos se olisi vakio. Oletetaan että taso on kallistettu 50 astetta vaakatasosta, ja lepokitkakertoimen maksimiarvo eli lähtökitkakerroin olisi linkin alarajan mukainen 1,05, ja liukukitkakerroin linkin mukaisesti 1,4.
- fhuhfu
Onko heilurilla lepokitkaa?
Periaatteessa mielenkiintoinen kysymys: otetaan robottikameralla kuvaa heilurin yläkuolokohdasta vaikka miljoona sekunnissa tai muilla tavoin selvitetään, onko heilurin heilahdusliikkeen kuolinkohdassa havaittava pysähtyminen äärimmäisen lyhyt, l. tutkitaan onko heilurin liike täysin fluidi.
- opettaja_ormola
Kollimaattori kirjoitti:
Periaatteessa mielenkiintoinen kysymys: otetaan robottikameralla kuvaa heilurin yläkuolokohdasta vaikka miljoona sekunnissa tai muilla tavoin selvitetään, onko heilurin heilahdusliikkeen kuolinkohdassa havaittava pysähtyminen äärimmäisen lyhyt, l. tutkitaan onko heilurin liike täysin fluidi.
valaanrasvatehtaanautonkuljettajakoulutusjärjestelyaikatauluylläpito on myöhässä. TAAS! ...ttu!
- Sinkkulariteetti
ei ole fluidi. Kun kappale lähtee takaisin kohti liikkeen alkupistettä, siinä on aina pysähdys. Kappaleen on tietenkin ensin pysähdyttävä, jotta se voi jatkaa samaa liikerataa takaisin.
Jaa niin, unohdin, että eihän heiluri todellisuudessa pysähdy yläkuolokohdassaan, vaan tekee minimaalisen pienen lenkin, eli ei pysähdy eikä kulje samaa rataa.
Kaikkihan muistamme Foucault'n heilurin, pääsi vain minulta unohtumaan. ;)
- Jametin
Lepokitka ja liikekitka on kaksi eri asiaa (kappale paikallaan vs kappale liikkeessä). Lepokitka yrittää vastustaa liikettä ja liikekitka yrittää pysäyttää liikkeen. Kun kappale on liikkeessä ei ole lepokitkaa ja kun kappale on paikallaan ei ole liikekitkaa.
- jametin
siis... lepokitka yrittää vastustaa liikkeelle lähtöä.
- EiLiikuEi
Lepokitka, taktik, opel!
- F_on_m_kertaa_a
> lepokitkan maksimiarvo on esimerkiksi 50 N ja pinnalla olevaa kappalette > työnnetääkin suoraan 80 N voimalla kappale lähtee liikkeelle pinnan suhteen, mutta
> mitä lepokitkalle käy?
Kappaleen vauhti kiihtyy ja kiihtyy, jos siihen kohdistetaan jatkuva 80 N voima. Liukukitka on lepokitkaa vähäisempi. Kaava on F = ma, ja johdettuna kiihtyvyydelle a = (F1 - F2)/m.
Jossa F1 on työntövoima ja F2 on liukukitkaa vastaava voima. - Kitkuttaja
Rajoitutaan ns. kuivakitkaan, eli kiinteiden pintojen välisiin kitkavoimiin. Niiden pääasiallinen aiheuttaja on normaalisti adheesio, eli pintakerrosten molekyylien (tai atomien) väliset veto- ja työntövoimat. Muitakin vaikutuksia kuin adheesio voi esiintyä (esimerkiksi elektrostaattiset voimat), mutta sivuutetaan ne.
Pinnat eivät ole koskaan tasaisia molekyyli/atomitasolla tarkastellen (poikkeuksena ehkä Mica-eristeaine). Jos molekyli on epätasaisuuslaakson vuoksi "liian" kaukana vastakkaisen pinnan molekyylistä, se vetää tätä puoleensa. Jos se on "liian" lähellä, se työntää tätä pois. Levossa nämä voimat ovat koko pintaa koskien tasapainossa.
Jos pintoihin kohdistetaan niiden suuntainen voima , mainitut voimat pyrkivät estämään keskinäisen liikkeen. Jos ne riittävät tähän, toteutuu ns. lepokitka. Jos ne eivät riitä tähän, toteutuu ns. liikekitka ja pinnat alkavat liukua toisiinsa nähden.
SAMA (vaikkakaan ei yleensä yhtä suuri) adheesiovoima vaikuttaa kummassakin tapauksessa. Ylimäärä kohdistettua pinnan suuntaista voimaa kiihdyttää suurempaan nopeuteen kappaletta, johon pinta kuuluu.
Lepo- ja liikekitka ovat siis sinänsä aivan samaa asiaa, pääasiassa adheesiota. Liikkuvien pintojen välinen adheesio on yleensä jonkin verran pienempi kuin levossa olevien pintojen. Liikkeessä vastakkaisten pintojen väliset adhesiiviset sidokset joutuvat jatkuvasti irtautumaan toisistaan ja muodostumaan aina uusissa kohdissa (hyvin nopeasti, esim muutamassa mikrosekunnissa). Tämä yleensä heikentää niitä.
Vielä asiasta hieman sivuun: Käsite kitkakerroin (liikettä vastustava voima / pintoja puristava voima) on vain laskelmissa hyödyllinen havainnollistava apuluku. Sen hyödyllisyys johtuu siitä, että varsin monessa tilanteessa sillä on tietty suuruusluokka. Tämä tunnetaan usein kokemusperäisesti, varsinkin metallien ja muiden kovien aineiden keskinäisessä kuivassa kitkassa. Sen vaihtelualue on kuitenkin laajimmillaan hivenen yli nollasta äärettömään (paikalliset kylmähitsautumiset, eli ns. kiinnileikkautuminen), joten ikäviä yllätyksiä voi tulla.
Märkä kitka, eli nestekitka on TÄYSIN eri asia.
Usein kuivaa ja märkää kitkaa esiintyy samanaikaisesti.eikähän se mitään kitkaa ole jos pinnat on kiinni toisissaan. Kitka syntyy vasta kun pinnat liikkuu toistensa suhteen ja kitka jarruttaa. Ihan höpöhöpöä se lepokitka. Mutta ihan hyvä että ne voidaan kuitenkin mitata. Muu saivartelu on ajan haaskausta.
- Kitkuttaja
Jos kappale on levossa, eikä siihen kohdistu mitään pinnan suuntaista ulkoista voimaa, ei silloin ole kitkaa vaikuttamassa, ei ole tarvetta.
Jos kappale on levossa ja paikallaan, mutta siihen kohdistuu pinnan suuntaista ulkoista voimaa, syntyy välittömästi sitä vastustavaa kitkavoimaa.
Jos tämä kitkavoima riittää pitämään kappaleen levossa, voi sitä kutsua lepokitkavoimaksi ja kitkaa lepokitkaksi.
Ei ole syytä kutsua selitystä saivarteluksi, jos kerran asia on itselle vielä hämärä. Kitkuttaja kirjoitti:
Jos kappale on levossa, eikä siihen kohdistu mitään pinnan suuntaista ulkoista voimaa, ei silloin ole kitkaa vaikuttamassa, ei ole tarvetta.
Jos kappale on levossa ja paikallaan, mutta siihen kohdistuu pinnan suuntaista ulkoista voimaa, syntyy välittömästi sitä vastustavaa kitkavoimaa.
Jos tämä kitkavoima riittää pitämään kappaleen levossa, voi sitä kutsua lepokitkavoimaksi ja kitkaa lepokitkaksi.
Ei ole syytä kutsua selitystä saivarteluksi, jos kerran asia on itselle vielä hämärä.se höpöhöpö lepokitkasi voi olla mitä tahansa tai ei olla mitään. Joten pelkkää saivartelua.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jos yhdistät nimikirjaimet
Jos yhdistät sinun ja kaivattusi ensimmäisten nimien alkukirjaimet mitkä nimikirjaimet tulee? Sinun ensin ja sitten häne1076904- 954431
Mies vinkkinä sulle
Jos pyytäisit kahville tai ihan mihin vaan, niin lähtisin varmasti välittämättä muista483806Kyllä se taitaa olla nyt näin
Minusta tuntuu et joku lyö nyt kapuloita rattaisiin että meidän välit menisi lopullisesti. Sinä halusit että tämä menee483502- 513498
- 1883445
Odotan että sanot
Sitten siinä että haluaisit vielä jutella kahdestaan kanssani ja sitten kerrot hellästi että sinulla on ollut vaikea san242949- 672654
- 462491
- 131854