luovuttaminen on tuskallista, etenkin kun on tunteita. Järki ymmärtää tilanteen, mutta tunteet ovat mitä ovat. Ne näyttävät olevan hyvin itsepintaisia pyrkimyksissään sinun suhteesi :D Tilannetta helpottaa se, että tiedän sinun olevan niin kauniin, että ymmärtäisit minua. Kiitos siitä. Toisaalta se tekee tilanteeni myös vaikeammaksi, koska tiedän kuinka ihana olet. Kaiken kaikkiaan kuitenkin minulla on levollinen olo, koska tiedän sisimmässäni sen, että voin luottaa sinuun. Kaiken kaikkiaan en voi muuta todeta kuin, että olet niin ihana, että minun on yhtä aikaa sekä helpp pitää sinusta erittäin paljon kuin taas luopua sinusta kiitollisena siitä, että tapasimme.
Järki vailla tunnetta
TunneJärjellä
12<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kenelle kirjoitat? En ole luovuttamassa mitään, enkä varsinkaan täällä! Vai onko se noin helppoa sulle? Kirjoita nimellä sille ihmiselle muuten loukkaat vain pahasti!
Olet oikeassa. Kirjoitin omia ajatuksia tunteistani miestä kohtaan, jolla ei ollut tunteita minua kohtaan. Hyvin ihanalle miehelle.
Kysyi siis irl?
Suoraan minulle kertoi. Teki sen hyvin hienotunteisesti. Arvosta ja kunnioitan hänen tapaansa toimia, vaikka osaa olla ärsyttäväkin :D Tosipaikan tullen häneen voi kuitenkin aivan varmasti luottaa. Mutta on tässä muutakin asioita mukana. mutta näillä on mentävä. Hyväksyttävä tilanne.
Sinä tiedät
kyllähän me rakastellaan, ainakin kerran,ja toisenkin, ja ja ....
Kerran jos toisenkin, ja ja ... Mites ajattelit tästä jatkaa?
kuvottava mies, muualla vittuilee ja täällä koittaa saaha pesää, hyi.
Luovuttaminen on luusereiden hommaa.
Entä jos toiste ei kiinnosta, kuten aloittajan tapauksessa?
Sopii minunkin tilanteeseen. Samankaltaisoa ajatuksia hänestä eräästä miehestä. Välittäminen on kaunista, vaikka koskeekin paljon.
Tunteet ovat aika tärkeä juttu ihmissuhteissa, niiden vuoksi ei ainakaan kannata luovuttaa. Järki on sitten toinen juttu, se tosin pyrkii herkästi ylisuojelemaan meitä turhankin paljon kaikelta, keksien kaikenmaailman selityksia. Mutta tietysti järkevää on miettiä, että mitä tykkää tehdä, onko mitään yhteisiä kiinnostuksen kohteita, ne on tärkeitä. Elämänarvot nekin ainakin suurin osa on tärkeitä. Ja tietysti arvostuksen kohteet ja sitoutuminen. Jos toinen ei halua lainkaan sitoutua tai hyvä ulkonäkö on toiselle kaikki kaikessa, status (niin oma kuin toisen) kuinka korkealle sen arvostaa...
Ja tietysti riippuu siitä kuinka ison asian niistä itselleen tekee.
Minä ainakin ymmärrän paljon, paitsi en loukatun loukkaamista tai ilkeämielisyyttä.