Yhteiskuntasopimus on kovaa kamaa..

Käytäntöön vientiin on aikaa sinne tammikuuhun 2017. Se viedään eri toimialoille ja on pitkä prosessi. Siihen tarvitaan erilaisia keinoja eri toimialoille, Sipilä kertoi. Jos järjestöt eivät kolmen viikon kuluttua lähde yrittämään yhteiskuntasopimusta, hallitus tekee 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkiristykset. Jos sopimus syntyy ja se arvioidaan maaliskuussa 2017 kattavaksi, kansalle on tulossa miljardin euron verokevennykset.
4<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

VM teetti selvityksen, jossa ka. työvoimakustannukset / työtunti(palkka+sotu+sivumaksut) tärkeimmissä kilpailijamaissamme: Ruotsi €39;-, Tanska €38;-, Suomi, Itävalta ja Saksa €31;-, Viro €8;- ja Puola €7;- (EA €27;- ja EU27 €24;-.) Jos Suomen kustannuskilpailukyky on mennyt, niin korkeat palkat ovat vain osa syy.

http://www.talouselama.fi/uutiset/vilkaisepa+tata+kappyraa+joka+kertoo+jotain+olevan+pahasti+vialla+suomen+taloudessa/a2317089

Inflaatio: -0,1 % (kesäkuu 2015)
Bruttokansantuote: -0,5 % (toukokuu 2015)
Vienti: -12,0 % (toukokuu 2015)
Teollisuustuotanto: -5,1 % (toukokuu 2015)
Työttömyysaste: 11,8 % (toukokuu 2015)

Ja kaikki kääntyy plussalle kun 5 % palkanalennus saadaan voimaan. Ei nyt toki noin helppoa ja yksinkertaista ratkaisua olekaan. Syyt ongelmiin ovat ihan muualla. Tämä yhteiskuntasopimus -juttuhan on kuin "keisarin uudet vaatteet" satu. On sitten syylliset jota syyttää kun kaikki menee pieleen.

Ja valtionvarainministeri Stubb ei nyt twiittaa, ota selfieitä, pompi shortseissa ja vedätä leveää hammasriviä uutisissa. Mikä on nyt kaikki nokkaministerit saanut hiljaiseksi?

Äänestä
  • >>Ja valtionvarainministeri Stubb ei nyt twiittaa, ota selfieitä, pompi shortseissa ja vedätä leveää hammasriviä uutisissa. Mikä on nyt kaikki nokkaministerit saanut hiljaiseksi?<<

    Kokoomuksen järjestöväki on antanut puheenjohtajalleen runsaasti oppitunteja käyttäytymisnormeista sen jälkeen, kun tämän elvistely ja pelleily johti puolueen kannatuksen jyrkkään alamäkeen ja lopulta vaalitappioon.

    Äänestä

  • On tiedetty jo kauan, että Suomen kilpailukyvyn ongelma ei ole palkkataso, koska se on samaa luokka tai alempi kuin lähimmissä kilpailijamaissa.
    Suomen kilpailukyvyn ongelma on kolmitahoinen: laatu, innovaatiot, investoinnit. Suomalaisten tuotteiden laatu on jäänyt selvästi jälkeen kilpailijamaista, mikä luultavasti johtuu ammattitaidon suuntautumisesta muihin asioihin kuin kehitystyöhön. "Mulle kaikki heti"-asenne johtaa siihen, että ihmisiä ei kiinnosta työ sinänsä, vaan ainoastaan siitä saatava palkka, eli kuinka suuri talo, mistä mökki, BMW vai Mersu, mihin maahan mentäisiin lomalla jne.
    Innovaatioiden puute johtuu vähän samasta syystä. Jos työ ei tarjoa sopivaa haastetta ja sen lisäksi halutaan varmistaa lainanmaksukyky, ei poikkeavia, mahdollisesti riskaabeleja ratkaisuja mietitä, vaan edetään tuttua ja turvallista kaavaa, joka ei johda suuriin onnistumisiin mutta ei suuriin epäonnistumisiinkaan.
    Jos yrityksen toiminnassa ei vuosiin ole ollut havaittavissa positiivista nostetta ja tulos on pitkään ollut juuri ja juuri nenänpää pinnalla eikä uusia innovaatioita ole näköpiirissäkään, niin kukapa sellaiseen yritystoimintaan haluaisi investoida. Jos ei investoida, ei tuottavuuskaan parane.
    Mutta, mutta miksi patruuna valittaa kilpailukyvystä ja tuottavuudesta, kun ei se nyt todellisuudessa niin huono ole. Syynä on se, että patruunapa haluaakin firmasta voittoja tasaiseen tahtiin, koska hänen mielestään hän ja osakkeen omistajat ovat viimeiset, jotka luopuvat niistä eduista, joita firma tuottaa. Voitot on siis saatava firmasta kotiin vaikka väkisin. Tässä tilanteessa ei ole muuta mahdollisuutta kuin se, että muut antavat omastaan patruunan hyväksi. Ja kun lähimmiltä kavereiltakaan ei mitenkään voi leikata, niin pannaan maksumieheksi duunari, se on varma lähde ja aina käytettävissä ja se ei oikein voi harata vastaankaan, kun sillä ei ole keinoja. Voihan se pikku lakon järjestää pahimpaan mielipahaan, mutta pian se kuitenkin joutuu antautumaan, kun muuten rahat loppuu. Ja näin on taas yksi talouskriisi saatu voiton puolelle, ainakin, jos katsoo tärkeiden ihmisten näkövinkkelistä. Ja riskit ovat hyvin vähäiset, kun maan hallitus on täysillä firman puolella.

    Äänestä

  • Firmanpuolella kirjoitti:

    On tiedetty jo kauan, että Suomen kilpailukyvyn ongelma ei ole palkkataso, koska se on samaa luokka tai alempi kuin lähimmissä kilpailijamaissa.
    Suomen kilpailukyvyn ongelma on kolmitahoinen: laatu, innovaatiot, investoinnit. Suomalaisten tuotteiden laatu on jäänyt selvästi jälkeen kilpailijamaista, mikä luultavasti johtuu ammattitaidon suuntautumisesta muihin asioihin kuin kehitystyöhön. "Mulle kaikki heti"-asenne johtaa siihen, että ihmisiä ei kiinnosta työ sinänsä, vaan ainoastaan siitä saatava palkka, eli kuinka suuri talo, mistä mökki, BMW vai Mersu, mihin maahan mentäisiin lomalla jne.
    Innovaatioiden puute johtuu vähän samasta syystä. Jos työ ei tarjoa sopivaa haastetta ja sen lisäksi halutaan varmistaa lainanmaksukyky, ei poikkeavia, mahdollisesti riskaabeleja ratkaisuja mietitä, vaan edetään tuttua ja turvallista kaavaa, joka ei johda suuriin onnistumisiin mutta ei suuriin epäonnistumisiinkaan.
    Jos yrityksen toiminnassa ei vuosiin ole ollut havaittavissa positiivista nostetta ja tulos on pitkään ollut juuri ja juuri nenänpää pinnalla eikä uusia innovaatioita ole näköpiirissäkään, niin kukapa sellaiseen yritystoimintaan haluaisi investoida. Jos ei investoida, ei tuottavuuskaan parane.
    Mutta, mutta miksi patruuna valittaa kilpailukyvystä ja tuottavuudesta, kun ei se nyt todellisuudessa niin huono ole. Syynä on se, että patruunapa haluaakin firmasta voittoja tasaiseen tahtiin, koska hänen mielestään hän ja osakkeen omistajat ovat viimeiset, jotka luopuvat niistä eduista, joita firma tuottaa. Voitot on siis saatava firmasta kotiin vaikka väkisin. Tässä tilanteessa ei ole muuta mahdollisuutta kuin se, että muut antavat omastaan patruunan hyväksi. Ja kun lähimmiltä kavereiltakaan ei mitenkään voi leikata, niin pannaan maksumieheksi duunari, se on varma lähde ja aina käytettävissä ja se ei oikein voi harata vastaankaan, kun sillä ei ole keinoja. Voihan se pikku lakon järjestää pahimpaan mielipahaan, mutta pian se kuitenkin joutuu antautumaan, kun muuten rahat loppuu. Ja näin on taas yksi talouskriisi saatu voiton puolelle, ainakin, jos katsoo tärkeiden ihmisten näkövinkkelistä. Ja riskit ovat hyvin vähäiset, kun maan hallitus on täysillä firman puolella.

    Kivulias, mutta nopeaa tulosta tuottavat leikkaukset olisi helpompi ottaa käyttöön heti vuoden vaihteen jälkeen kuin vasta keväällä 2017. Totuus on, että yritysten kilpailukyky ei näillä kikkalulla parane pätkääkään. Tästä menettelytavasta, jossa työaikaa pidennetään Sipiläkään ei ole esittänyt mitään todenperäisyyslaskelmaa, mikä olisi maaliskuussa 2017 tuloksena (kuunnelkaapa Sipilän puhetta jossa hän jossittelee...)

    Kiristykset ja leikkaukset toteutuvat kuitenkin, sillä ehdotetun toimenpiteen vaikutus on päinvastainen kuin tässä kansalle väitetään. Työttömiä tulee joka tapauksessa lisää, kun ei ole niitä työpaikkoja, eikä niitä vuodessa saada sataatuhatta lisää. Päinvastoin, ne vähenevät entuudestaan, kun työaikaa pidennettäisiin. Tarvitaan uutta työtä!

    Suomi ei saa säästöjä aikaiseksi, ennenkuin kuntaliitos ja sote on saatu maaliin ja valtionkoneiston menot kuriin. Lisäksi työn sivukuluja pitäisi leikata ainakin uusilta yrityksiltä ja joitakin sairausajan kustannuksia siirrettävä kokonaisuudessaan Kelan maksettavaksi. Turhat yritystuet voidaan lopettaa heti ja antaa pienyrityksille tasa-arvoinen mahdollisuus mm. sivukuluja leikkaamalla (pienentämällä).

    Kyllä kaikki kärsivät leikkauksista, mutta siinäkin pitäisi kohdentaa sinne mistä on otettavissa eikä sinne missä se tekee kipeämpää. Ja jos tällainen kuritus toisi varaa helpottaa tilannetta myöhemmin, helpotetaan sitten, kun se on mahdollista. On selvästi nähtävissä, että varakkaille kohtuullisilla leikkauksilla ei ole juurikaan mitään merkitystä.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


JuhaSipilä kirjoitti:

Käytäntöön vientiin on aikaa sinne tammikuuhun 2017. Se viedään eri toimialoille ja on pitkä prosessi. Siihen tarvitaan erilaisia keinoja eri toimialoille, Sipilä kertoi. Jos järjestöt eivät kolmen viikon kuluttua lähde yrittämään yhteiskuntasopimusta, hallitus tekee 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkiristykset. Jos sopimus syntyy ja se arvioidaan maaliskuussa 2017 kattavaksi, kansalle on tulossa miljardin euron verokevennykset.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu