Miksi kirjoittelit tai kirjoitat tänne jotain rakkaudentunnustuksia, vaikka et halua siitä toisesta ihmisestä mitään? Täällä sanotut sanat ja teot arkitodellisuudessa ovat täydellisessä ristiriidassa keskenään. Kysyn vain. Olettaen että viestisi tunnistettiin.
Miksi kirjoittelit tänne tunnustuksia?
yritystäymmärtää
27<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Anonyymisti
Voi olla tosi ihastunut, mutta tilanne niin vaikea ettei halua haluta, vaikka haluaakin, tuskin kaikki edes tajuaa mitään tästä. Kävin ja nyt meen..väsyttää jo hitosti.
Näin on varattuna tyrkyttäessä niin sattuu, myös aikaa on kulunut, myös elämään vaikuttanut, tuhovoiman lailla. Mutta pohjalla oli kuitenkin <3
En tiedä miten ajtella, antekksikin pyysin, kaikki vaan jakuu, seuraavaks saa pyytä multa perkelr!
Itsekin täältä tunnistanut ja vetäytynyt. Luulen että samoin käynyt sille toiselle. Niin se menee kun ei kummallakaan lopulta IRL rohkeus ja uskallus riitä vaikeassa tilanteessa. Palstalla vain haaveillaan ja haetaan hieman jännitystä tylsään elämään.
Ehkäpä olet oikeassa, ainakin tuossa "jännityksestä elämään" - lauseessa on jotain tuttua...diagnoosihan se tuokin on(en edelleenkään allekirjoita). Onneksi täällä ei sentään väitellä siitä, kummalla se vaikeampi tilanne on. Itselläni ei kyllä todellakaan riitä rohkeus enää mihinkään, kun tuli sellainen olo, että ruinaamaan täytyisi alkaa täystyrmäyksen jälkeen. Olishan se mukava edelleen kohdata, mutten todellakaan tee itsestäni pelleä ja itsetuntoboosteria hiipparoimalla kenenkään vanavedessä, stalkkerin vikaa kun ei minussa ole. Ja eipä noita paikkoja mihin tulla minulla oikein olekaan, tässä asiassa emme ole tasoissa.
Rakkauden tunnustukset ei satuta! Väkivalta ja raiskaus satuttavat ja tuhoavat ihmisen. Rakkaus on aina kaunista ja siitä voivat toiset ottaa oppia! Kun rakastuvat ja saavat olla keskenään niin, mikäpä sen kauniimpaa!
Kohdetta voi ahdistaa ja satuttaa jos kohteella ei ole vastarakkautta. Silloin kun siihen sisältyy seuraaminen, ahdistelu tai toinen on jo varattu ja häntä ei kiinnosta, mutta rakastunut jatkaa vaan.
Olen kerran kokeillut ihmissuhdetta tyypin kanssa, jotai en rakastanut. Jokainen kerta sängyssä tuntui raiskauksesta, sanoin joka kerta ei, mutta tyyppi ei välittänyt. Muutenkin hän eteni liian nopeasti, olin silloin sinisilmäinen tytön tyllerö. Enää en lähtisi sellaisten vetovoimaisten miesten kyytiin.
Olen kerran ollut rakastunut, mutta se oli mahdoton suhde. Maailma tuli väliimme. Vieläkin jos näemme, katseemme jää toisiimme kiinni. Välillämme on siis vieläkin yli 10 vuoden jälkeen vetovoimaa.
En uskalla puhua tunteistani Irl enää. Se ei tarkoita etten kaipaisi tai haluaisi jotain oikeaa. Olen ujo ja torjuttu.
Tää on rakkauspalsta ja anonyymi sellainen :)
Rakastakaa - älkää vihatko <3
tollaset harakat pitäs tappaa : )
Rakkauspalsta hmmm.
Täällä kyllä on huonot energiat :(
Rakkautta kaikille ja kaikkialle <3
Niinkö? :(
Sillä oletuksella, että hän tietää sinun kirjoittaneen tänne tai tiedät hänen tunnistaneen sinut.. onko se kirjoittaminen sitten vain jotain viihdettä ja ajanvietettä sinulle?
Itselleni ei ole ainakaan viihdettä. Mutta, ei täällä kukaan tiedä kuka kirjoittaa, kun ei niitä nimiä edes laiteta. Itse näytin ikäväni kohteelle täällä kirjoittamani viestin kerran...eli ehkä hän tietää. Mutta eipä se mitään muuta, jos toinen ei tahdo mitään.
Kiitos vastauksesta, lähinnä kyselin sellaisilta ihmisiltä jotka eivät itse tahdo siitä toisesta mitään mutta jotka tänne silti mukarakastuneina kirjoittavat. Sitä en käsitä, sehän on ihan täyttä vedätystä, jos on tiedossa että toinen lukee ja tunnistaa ja vastaa.
Se on sijaistoiminto, korvike, sille mitä ei irl uskalla tai voi tehdä. Ei vastakohta. Ja kuten edellinen sanoi, ei täällä varmasti tiedä kenen kanssa lopulta kirjoittaa. Varsinkaan jos ei mitään suoraa irl kontaktia ole.
No, en siis ole lainkaan ihminen joilta kysyit, ja erittäin hyvä niin!
Onhan se nyt vastakohta, jos arkitodellisuudessa sillä toisella suunnilleen pyyhitään lattiaa, jos sitäkään. Mutta kun ei voi tietää varmasti niin ei voi tietää. Kohderyhmä varmaan jättää vastaamatta tämmöiseen tiedusteluun.
Vaikka paljonhan tähän on tullut vastauksia. Myös omassa päässä voi olla vikaa. Monta ihan mahdollista syytä.
Ehkä kohteesi on ujo tai mt-ongelmainen. Mieluummin etäältä ihailee.
Monella täällä kirjoittavalla / kirjoituksia lukevalla on useita ihastuksia mennyt ja tullut. Siitä voit päätellä jotain.
Etäältä ihailu voi olla merkki ihan muustakin vaikeudesta elämäntilanteessa.
Ihastuksen tulee ja menee. Jotkut kolahtaa kovemmin kuin toiset. Joitakin ajattelee ja muistelee loppuelämänsä.
aivan..joskus saattaa tuo kohtalotar osua kohdalle..on ja pysyy mielessä..hamaan loppuun..
Ja vain yksi on ylitse muiden. Hän on ihana kullanmuru!
Ehkä siksi, että et ole halunnut itse minulta mitään ja käyttäydyt niin kuin minua ei olisi. Ehkä vain puran tunteitani tänne ja toivon, että ottaisit yhteyttä ja sanoisit, että haluat kuitenkin. Ehkä pelkään IRL niin paljon, että en enää voi tuoda tunteitani esille.
Kirjoitin ankeassa, rakkaudettomassa elämäntilanteessa miehelle jonka tunnen rakastavan minua. Tiedän/tunnen hänet noin 15 vuoden takaa ja tiedän että hän on kaikella tapaa kunnollinen, fiksu ja reipas mies. Sellainen hyvä mies ja lämmin ihminen. Koska en ole keskustellut hänen kanssaan enkä edes nähnyt häntä aikoihin niin en usko että minulla on koskaan mitään realistista mahdollisuutta saada häntä omakseni. Siksi en uskalla tehdä mitään oikeassa elämässä. Se että tunnen hänen rakastavan ja kaipaavan minua on takuuvarmasti vain omien ajatusteni ja tunteideni aiheuttama toive, millä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Vaikea uskoa että tämä olisi molemminpuolista. Mutta välillä tuo tunne oli niin vahva että minun piti purkaa tunteitani kirjoittamalla. En kuvittele hänen lukevan ja vastaavan kirjoituksiini vaan samassa tilanteessa olevien. Hän saattoi hyvinkin olla Se Oikea minulle ja olen usein hyvin surullinen tästä tilanteestani. Ensimmäinen ajatus hänestä on edelleen että rakastan mikä on naurettavan, romanttisen, epärealistisen typerää koska en todella kuitenkaan tunne häntä vain luulen tuntevani. Pettyisin vain naivissa kuvitelmissani että olisin yhtä tärkeä hänelle. Siispä terveellisin tapa kaikkien kannalta on että pidän tunteeni vain omassa tiedossani.
Saisinko alkukirjaimen?