Mä oon vajonnu pisteeseen kun en enää nää missään järkeä. Elämä on pelkkää ahdistusta, surua, pelkoa, tekemättömyyttä ja yksinäisyyttä. Nyt on tullut mukaan vielä jatkuva kalorien kyttäys ja jokapäivä alle energia tarpeen syöminen. En uskalla nähdä ihmisiä, en omista ystäviä, en saa unta, en saa henkeä, en osaa mitään, en näytä miltään, minulla ei ole mitään merkitystä. Ainut ilo on vähentynyt kilo puntarissa, muuten olen vain toimettomana ja mietin helpointa tapaa lähteä. Syömättömyyteen tulen varmaan kuolemaan kuitenkin muutamassa vuodessa mutta en jaksaisi odotella. Koulukin alkaa, ja sängyllä makaaminenkin tuntuu jo liikaa vaaditulta. Taidan lähteä etsimään hyvää junaradan pätkää. En jaksa enää, en kestä
En kestä enää
Huomiohuoristahuorin
0<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.