Olen aloitteleva pienveneilijä. Veneilen saaristoalueella ja ajan kiveen/ tulee moottoririkko, eikä ole airoja vain mela veneessä, niin miten toimia, kenelle soittaa? Kun ei ole sukulaisia eikä tuttaviakaan joilla vene olisi. Onko kokemuksia oletteko vain soittaneet 112, vai heilutelleet ohiajaville ja kysyneet apua?
Toiminta hätätilanteissa merellä
Veneilijä1
20806
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
http://www.meripelastus.fi/fi/trossi-fiksun-veneilijän-merkki
Kiitos vastauksesta.
Meripelastusseuran kalusto on nimenomaan pienveneilijöiden auttamiseksi hyvissä olosuhteissa. Niitähän ei näy esim. Estonia-tyyppisissä onnettomuuksissa mailla eikä halmeilla.
voit hyvin pyytää hinaamaan kauemmaskin kuin pelastustehtävä vaatii, sillä piiloteltu totuus on, että lähes kaikki meripelastusseuran veneet on ammattiliikenteeseen katsastamattomia, ja silloin heillä ei ole lain mukaan lupaa ottaa mistään tekemästään työstä mitään maksua tai vastiketta. Ei edes sitä kulukorvausta, mistä he niin mielellään puhuu.
Otahan ensin selvää faktoista ennen kuin tulet levitteleään luulojasi.
Olen faktoista selvillä.
1. Vastikkeellista työtä saa tehdä vain trafin ammattiliikenteeseen katsastamalla aluksella.
2. Meripelastusseuran veneet ei pääsääntöisesti ole Trafin katsastamia.
Kerro nyt ihmeessä, missä kohtaa olen väärässä?
Meripelastusseuran kalusto hinaa saariston suojissa niitä, jotka ei ole viitsinyt tankata venettään, harvemmin muita hommia. Kovassa merenkäynnissä avomerellä en ole koskaan niitä nähnyt auttamassa, muita aluksia kyllä. Medialle kyllä koitetaan toitottaa heti, jos on vaikka joku pienvene autettu pois hiekkasärkältä että taas pelastettiin ihmisiä.
Joku muu ohikulkeva veneilijä olisi tehnyt samoin, mutta ilman turhaa hälyä ja julkisuushakuisuutta pikkuasiasta.
Meripelastusseura on voittoa tuottamaton yleishyödyllinen yhdistys. Jäsenet toimivat vapaaehtoisperiaatteella. Meripelastusseura ei harjoita ammattimaista vastikkeellista työtä eikä kyseinen lainkohta koske meripelastusseurn toimintaa.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091686
Tätä lakia ei sovelleta seuraaviin aluksiin, jos ne katsastetaan asianmukaisessa muussa katsastusjärjestelmässä:
2) alukseen, jota käytetään sellaisessa vapaaehtoisessa meripelastustoiminnassa, joka ei ole kaupallista toimintaa.
Kaupallisen toinnan määrittelyt on tehty toisaalla Suomen laki-ja säädöskokoelmassa ja ne kuuluvat eri palstalle.
Ja kaikessa yksinkertaisuudessaan toiminta on kaupallista, kun palvelusta otetaan vastiketta, on se sitten rahaa tai muuta hyödykettä, kaupallisuuden tunnusmerkit täyttyvät vaikka palvelua tarjottaisiin tappiollisella hinnalla.
Trossi on sitten eri asia, koska vuosimaksua voi rinnastaa jäsenmaksuihin, joka maksetaan jokatapauksessa, tarvitsi sitten hinausapua tai ei.
Meripelastusaluksen suorittamasta hinauksesta tulevaa laskua ei siis tarvitse maksaa, jos hinaava alus ei ole katsastettu ammattiliikenteeseen, sillä silloin lasku on laiton.
Tuo on oma tulkintasi, viranomaiset ovat tulkinnasta erimieltä ja arvaa kumman tulkinta ratkaisee.
Väärin.
Sisäasiainministeriö vahvistaa vuosittain kullekin meripelastusseuran alustyypille kulukorvauksen/h jonka mukaan veloitettaessa toiminta ei ole kaupallista palvelua.
Kaikki yhdistykset tai alukset eivät tällaista toimintakaan toimintaa suorita johtuen esim alustyypistä tai jos alueella on toimiva kaupallinen palvelu, tms.
Merellä kannattaa soittaa meripelastuskeskukseen 02941000, kun on vaaratilanteessa tai joutumassa sellaiseen. He tarjoavat avun omalla kalustollaan, vapaaehtoisvoimin tai puhelimitse tilanteen arvioituaan.
Trossi vaikuttaa lähinnä siihen millaisissa tapauksissa ja kuinka kauas saa hinausapua valmiiksi kustannettuna. Hätätapauksissa lähimpään turvapaikkaan pääsee joka tapauksessa ilman kukkaroa.
Järvillä hätäkeskus 112 on oikea numero. Merelläkin se toimii, mutta tulee viivettä yhdistettäessä mpk:lle tai virhettä, jos välitetään vain avunpyyntö.
Kynnys mpk:lle soittamiseen saa olla matalalla. Maksoi ihmishengen, kun kipparin mukaan ei ollut mitään hätää, vaikka veneeseen oli tullut 20cm vettä ja tarvitsi apua vasta, kun kone sammui.
Lataa kännykkääsi sovellus 112, jolla soittaessasi hätäkeskukseen lähtee samalla automaattisesti myös puhelimen koordinaatit hätäkeskukseen. Hätäkeskus voi sitten yhdistää meripelastukseen.
Kolme tärkeintä asiaahan apua pyydettäessä on sijainti, sijainti ja sijainti.
Ammattilaisilta kesti minuutin verran selvittää oikeat koordinaatit tapaus Estoniassa.
Nimiä käytettäessä eka hälyyn lähtenyt yksikkö oli kerran menossa saareen, jonka nimi poikkesi yhdellä kirjaimella oikeasta.
Jos ajaa kivelle, tarkastat onko henkilövahinkoja ja sen jälkeen vuotaako vene. Jos vettä tulee sisälle, mahdollisuuksien mukaan ajo kohti lähintä rantaa tai luotoa. Kaikille liivit päälle. Opetat jo etukäteen esim vaimosi soittamaan apua ja lukemaan plotterista koordinaatit niin voit itse keskittyä veneen ja matkustajien pelastumiseen.
Jos tulee moottoririkko, pyri pois väylältä ja ankkuroi tai aja lähimpään laituriin.
Merellä pitää pyrkiä mahdollisimman suureen omavaraisuuten. Pidä mukana hyvät köydet, ankkuri, sammutin, moottorin varaosat, työkaluja, varapotkuri, vuodon tukkimiseen vuotopeitto tms. ja hanki taito käyttää em. Pelkkä matkapuhelin on huono varuste merellä, sillä etäisyydet ovat ihan eri luokkaa kuin mantereella. Meri-VHF toimii paremmin.
Pidä veneesi ja moottori hyvässä kunnossa. Tee moottoriin määräaikaishuollot ennen kuin mitään menee rikki. Itse olen veneillyt 40 vuotta eikä moottoririkko ole koskaan keskeyttänyt matkantekoa. Suodattimia ja hihnoja olen joutunut silloin tällöin vaihtamaan. Kerran moottorin ohjauskortin. Sulakkeita silloin tällöin. Potkureita on mennyt lukuisia ja ne on aina vaidettu merellä. Tunne veneesi tekniikka ja sen vianetsintä ja korjaaminen.
Tärkein sääntö on se, ettet lähde olosuhteisiin joita et hallitse. Eli älä aja pimessä ja sateessa pelkän navigaattorin avulla. Jos navigaattori hajoaa, etkä hallitse pimeänavigoitia, niin ongelma on jo siinä. Älä lähde merelle kovalla kelillä, sillä moottoririkon tapahtuessa korjaustoimet ovat vaikeita keikkuvassa veneessä. Turvallisen reitin valinnalla pystyy välttämään monia ongelmia.
Merellä pitää olla omavarainen. Hätäkeskukseen soitetaan vain, jos jonkun henki on varassa. Hätäkeskus ei ole äiti.
Vanhana purjehtijana olen tottunut siihen, että veneissäni käytössä on aina 2 riippumatonta voimanlähdettä. Purjeveneessä on purjeet ja moottori , pulpettiveneessä ja fiskaripaatissa moottori ja airot, hytillisessä moottoriveneessä on peräpeilissä 4-heppainen apuperämoottori. Tarkoitus on näillä aina selviytyä johonkin suojasatamaan tutkimaan ongelmaa tai ainakin pystyä valitsemaan, mihin rantaan rantautuu.
Nämä ovat arvokkaita neuvoja ja latasin tuon 112 suomi-sovelluksen koko perheen luureihin.
Aina liivit päällä. Säästää kallisarvoisia sekunteja kun kova hätä iskee.
Kunnon ankkuri valmiudessa. Jos kone präkää, ongelmat muuttuvat nopeasti katastrofiksi kun aallot hakkaa veneen kivikkoon.
Jos ei koordinaatteja ole saatavilla, kannattaa huomata kun ilmoittaa sijaintia että monet paikannimet toistuvat useassa paikkaa (Tyyliin joku Marikari tms).
Onnettomuustutkintaraportteja kun on lukenut, huomaa että merialueilla kannattaa soittaa mieluummin meripelastukseen kuin häkeen.
Merialueella soitto nimenomaan meripelastuskeskukseen koska se koordinoi ja johtaa merellä tapahtuvaa toimintaa, jos soittaa häkeen joutuu häke kuitenkin välittämään tehtävän edelleen meripelastuskeskukselle.
Sisävesillä (eli järvillä) oikea soittopaikka on häke eli 112 koska se koordinoi toimintaa sisävesillä. Ja sisävesillä vain hätätilanteissa soitto häkeen, saaressa polttoaineen loppuminen ja vastaavat avustusluontoiset ei kiireelliset tapaukset soitto suoraan paikalliseen yhdistykseen (tuo on häken ohjeistus, niillä on muutakin tekemistä kuin järjestellä polttoaineen vientiä urpoille ja vastaavia eikiireellisiä avustuksia).
Riittää, että liivit on lähettyvillä. Niitä ei ole mitään järkeä käyttää sisällä.