Hei!
Olen melkein 31-vuotias nainen. Olen syönyt paroksetiini-pohjaista masennuslääkettä noin kaksi ja puoli vuotta. Olen yrittänyt muutamia kertoja pikkuhiljaa lopettaa kyseistä lääkettä, mutta melko pian on tullut takaisin huono olo..ahdistus ja masennus. Nykyisin syön lääkettä 10 mg/vrk ja tuntuu, että elämäni sujuu tasapainoisemmin lääkkeen kanssa kuin ilman lääkettä. Eli voikin olla, että "joudun" syömään lääkettä vielä pitkään.
Mutta olen miettinyt, että voinko enää saada lisää lapsia, jos joudun syömään tuota masennuslääkettä...eli kannattaisiko minun unohtaa mahdolliset lapsitoiveet? Tai jos haluaisin vielä lapsen niin pitäisikö minun kyetä lopettamaan tuo lääke ennen raskauden yrittämistä? Eli mietinkin siis, että olisiko tuosta paroksetiinista liikaa haittaa masuvauvalle? Vauvan terveyttä en ikinä haluaisi riskeerata.
Olen melkein 31-vuotias nainen. Olen syönyt paroksetiini-pohjaista masennuslääkettä noin kaksi ja puoli vuotta. Olen yrittänyt muutamia kertoja pikkuhiljaa lopettaa kyseistä lääkettä, mutta melko pian on tullut takaisin huono olo..ahdistus ja masennus. Nykyisin syön lääkettä 10 mg/vrk ja tuntuu, että elämäni sujuu tasapainoisemmin lääkkeen kanssa kuin ilman lääkettä. Eli voikin olla, että "joudun" syömään lääkettä vielä pitkään.
Mutta olen miettinyt, että voinko enää saada lisää lapsia, jos joudun syömään tuota masennuslääkettä...eli kannattaisiko minun unohtaa mahdolliset lapsitoiveet? Tai jos haluaisin vielä lapsen niin pitäisikö minun kyetä lopettamaan tuo lääke ennen raskauden yrittämistä? Eli mietinkin siis, että olisiko tuosta paroksetiinista liikaa haittaa masuvauvalle? Vauvan terveyttä en ikinä haluaisi riskeerata.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Kun sinulla on jo lapsi tai lapsia ja podet pitkäaikaista masennusta, niin onko järkeä suunnitella vastuulleen pieniä, joista kantaa vastuuta. Entäs jos lapsilla ilmenee ongelmia nuoruudessa ja et jaksa kantaa heistä tarpeeksi huolta ja panostaa kasvatukseen. Lapsi on kuitenkin aina yksilö, jolla on oma tulevaisuus ja elämä edessä ja heidän parasta pitää ajatella aina ensisijaisesti kuin vain se että on ihana saada tyydytystä voivavietilleen.
Lopettaessasi koetut oireet ovat mitä todennäköisimmin olleet vieroitukseen liittyviä. Vieroitusoireet voivat kestää useita kuukausia ja joissain tapauksissa toista vuotta. SSRI-aineita ei tule käyttää raskauden aikana sikiövauriovaaran vuoksi. Lapsilla, joiden käyttäjät ovat olleet SSRI/SNRI-aineilla raskauden aikana on raportuitu jos minkä näköisiä ja laajuisia kehityshäiriöitä. (kts. esim. linkit alla.) Kannattanee ensin irrottautua täysin kaikista huumeista ja elää ilman ainakin vuoden päivät ennen kuin lähtee arvioimaan riittääkö voimat muihin asioihin, kuten vaikka lastensaantiin. Asia on hyvin yksilöllinen, joten aika näyttäisi miltä sinusta tuntuu. SSRI-käyttö voi jättää pysyviä vaurioita aivojen toimintaan, mikä näkyy muun muassa henkilön äkkipikaisuutena, sekavuutena, kognition ongelmina, apatiana, välinpitämättömyytenä ja niin edelleen. Sellaisen oireiston kanssa voi joskus olla haastetta huolehtia itsestäänkin, joten olisi varmasti järkevää selvittää miten voit ja kykenet toimimaan ilman aineita.
Antidepressants and Autism: Time to Worry? - http://wp.rxisk.org/antidepressants-and-autism-time-to-worry/
Lullaby - http://wp.rxisk.org/lullaby/#comments
Mene gynekologille ja kysy asiaa. Hän tietää parhaiten.
Vaikka sinulla on masennus ja lääkitys, sinulla on täysi oikeus harkita lasta. Moni masennuspotilas hoitaa lapsensa hyvin.
Kuitenkin lääkkeet vaikuttavat sikiöön ja siksi lääkkeet olisi lopetettava täysin ja odotettava yhdet kuukautiset ja sitten yritettävä raskautta. Kuukautisten aikana lääkeaineet poistuvat verenkierrosta.
Sinun on siis vähitellen vieroitettava itsesi lääkkeistä ja sitten voit yrittää raskautta.. Käy ihmeessä lääkärissä, hän neuvoo mitä tehdä ja mitä lääkkeitä voit käyttää raskauden aikana.
Ei pidä paikkaansa!
Riippuen molekyylirakenteesta, ne saattavat pysyä elimistössä kuukausia ja jopa vuosia. Jos kemikaali on sellainen, että se varastoituu maksansolukkoon tai rasvasolukkoon, niin merkittäviä määriä kyseistä ainetta löytyy jopa vuoden päästä lopettamisesta.
EI PITÄISI NEUVOA ASIASTA TOISIA PELKÄN MUTUTIEDON PERUSTEELLA!
Kun ei ole mututietoa, vaan olen kysynyt gynekologilta. Sikiön on turvallista kiinnittyä kohtuun kun kohdun limakalvo jossa on lääkejäämiä, on kuukautisten aikana poistunut. Turvallisempaa tietenkin on jos odottaa useampien kuukautisten ohimenoa.
Monet lääkkeet tosiaankin säilyvät kuukausia esim rasvasolukossa. Esim bentsojen lopetuksen jälkeen seula näyttää positiivisen tuloksen parikin kuukautta.
Mutta nyt on kyse raskaudesta ja sikiö on suhteelisen turvallisessa paikassa kohdussa jos veressä ei liiku lääkeaineita tai muita vaarallisia aineita.
Tajuatko sinä, että kun ne bentsot irtoavat solukosta, niin ne menevät (yllätys, yllätys) verenkiertoon ja siirtyy istukan kautta myös sikiöön!
Ei bentsot näy seulassa, jos niitä ei ole verenkierrossa.
Kun ilmeisesti asia on mututiedon varassa, niin...
Veren epäpuhtaudet siirtyy munuaisista syntyvään virtsaan... eli virtsassa ei voi olla mitään sellaista, mitä ei olisi veressä!
Gynekologi ei ole varmasti sanonut tuota sinulle, kukaan gynekologi ei ole niin epäpätevä!
Ei asiat valehtelulla tosiksi muutu, ei edes tällä pastalla
Olen kyllä sitä mieltä, että lapsen psyykeelle ei ole hyvä jos äiti on masentunut. Lapsi vaistoaa ja kokee turvattomuutta. Ja koskaan ei tiedä miten sairaus tulevaisuudessa käyttäytyy.
Masennus ei ole sairaus....
Taipumus masennukseen ja muihin psyykkisiin sairauksiin ja oireyhtymiin on periytyvä.
Mielestäni mielenterveysongelmaisten ei pitäisi laittaa lainkaan lapsia, sen verran vastuuntuntoa pitäisi olla.
Ei ole periytyvää ei. Jokainen tehköön päätökset lapsienteosta itsenäisesti.
periytyvää ei tosin ole mutta lapsen riski sairastua psyykkisesti on suuri jos jompi kumpi sairastaa esim. masennusta. Koska itse sairastan niin olen saanut suorastaan luennon riskeistä mtt.ssä ja sosiaalityöntekijöiltä. Itselläni on useampi lapsi.
Juu, totta, ei se varsinaisesti periydy, mutta alttius sairastua on. Tämä siis koskee muutakin kuin masennusta.
Mielestäni maailma on lapsille niin monimutkainen paikka tänä päivänä, että heitä ei pidä laitata, jos on tällaisia riskejä.
Googlettamalla löytyy tietoa lääkkeestäsi ja raskaudesta.Käy etsimässä ja lukemassa.
Aivan..olenkin lukenut aiheeseen liittyviä asioita esim. lääkeselosteesta, mutta silti jäin miettimään asioita.
Olen päätynyt siihen ratkaisuun etten enää varmaan hanki lisää lapsia, jos en pääse irti tuosta lääkkeestä tulevaisuudessa ja sen jälkeen vietä melko tasapainoista elämää.
Minulla on kuitenkin yksi lapsi, joten minulla on mahdollisuus pyrkiä luomaan hänelle hyvä lapsuus. Lisäksi meillä on useampi lemmikki, joten hoivattaviakin riittää. Joten hyvä näinkin. :)
Enkä varinaisesti kadu, että jouduin joskus aloittamaan masennuslääkityksen, koska koen että siitä on ollut jonkun verran apua.
SSRI-vieroitusoireet on ihan pala kakkua.Reilun viikon pyörryttää,ei saa nukuttua jne.Lopettaa hissukseen niin ei tule välttämättä minkäänlaisia vieroitusoireita.Kolmasti olen lopettanut seinään ja yhden(viime kerran) vähitellen.
Miksi olet sitten päätynyt aloittamaan kolmesti uudelleen? Vieroitusoireet ovat yksilöllisiä ja on virhe luulla, että kaikki selviävät niistä helpolla.
Uskoin psykiatreihin kun sanoivat että kyllä tämä seuraava lääke auttaa.
Hehe. okei, ymmärrän. viidennellä kerralla onneksi huomasit, että ei tässä ole mitään päätä eikä häntää? Parempi niin kuin ei koskaan. Jotkut vetävät viidettätoista pillerikierrosta usko psykiatriaan on yhä lujana.
Neljännen kuurin jälkeen ymmärsin että masislääkkeet on ihan humpuukia eikä minulle psykiatriasta yleensäkään jäänyt mitään positiivista kuvaa.No,se on taakse jäänyttä elämää.
Vielä sen verran että jos viekkarit jatkuu kuukausia tai yli vuoden niin ei ole enää kysy vieroitusoireista vaan siitä että lääkkeet ovat tehneet tuhoa elimistössä.
Vieroitusoireet voivat jatkua useampia kuukausia. Silloin on liian aikaista sanoa pysyväisemmistä vaurioista. Yli vuoden kestäneet ja vaan jatkuvat oireet voivat kylläkin olla merkki pysyväisvaurioista.
Se on yksilöllistä ja joillekin jopa nikotiinit vieroitusoireet kestävät kuukausia.
Puhumattakaan sitten kun kyse on mielialalääkkeistä.
Suomessa määrätään liian helposti mielialalääkkeitä ja tulevaisuudessa se tulee näkymään, sillä niissä kaikissa on omat sivuvaikutuksensa.
Ahdistus ja stressi on elimistön omia suojamekanismeja ja niiden vaimentaminen lääkkeiden avulla johtaa yleensä karseaan lopputulokseen.
Oikea ratkaisu olisi yleensä se, ettei aloita lääkkeen käyttöä vaan aloittaisi terapian ja siellä käsittelisi ne asiat, jotka on johtaneet sen hetkiseen tilaan. Jos lääkkeen avulla turrutetaan olo, mutta alkusyy jää paikoilleen, niin...
Minulla pisti silmään se, että sanoit teillä olevan lapsen ja paljon kotieläimiä.
Tasapainoisessa perheessä ei yleensä ole monia kotieläimiä, eikä varsinkaan silloin jos on lapsi. Tarve hankkia eläimiä on yleensä oire jostain...
Teillä ei taida kaikki olla ihan kunnossa kotona ja se masennus, ehkä on oire jostain sellaisesta, mitä et uskalla nähdä.
Alitajuntasi tietää jotain sellaista, mitä itse et suostu näkemään.
Voimia sinulle ja toivottavasti sinulta löytyy jostain energiaa alkaa läpikäymään elämääsi ja menneisyyttäsi ja siellä olevia peikkoja.
Ei kai nyt jo tarve tai halu hankkia kotielämiä ole oire? Ei kai sentään. Ihmiset hankkivat kotieläimiä seurakseen, mutta ei kai se sairauden oire ole? :)
Koiria ja kissoja aina ollut minulla myös.
No mielestäni aivan tasapainoisessakin perheessä voi olla useita lemmikkejä vaikka olisi lapsikin ja ei se yleensä ole merkki mistään ongelmasta! :)
Meillä on lapsen lisäksi koira, 2 marsua ja hamsteri, joten en näkisi että noita eläimiä nyt kuitenkaan niin kamalasti on. Ja koirakin on jo vanha koira ja hamsterikin jo alkaa olla vanhuusiässä/lähellä varnhuusikää. Marsut ovat vielä nuorehkoja.
Olen nähnyt psykologeja ja terapeutteja, mutta en koe saaneeni niistä käynneistä suurta hyötyä. Enemmän olen ehkä saanut hyötyä esim. itse opiskele mm. hyväksymys-ja omistautumisterapiaa ( tekemällä harjoituksia).
Olen elämäni aikana oppinut, että meitä ihmisiä on hyvin erilaisia, ja parasta minulle on elää ns. oman näköistäni elämää, vertailematta liikaa itseäni muihin ihmisiin. Kiitollisuus siitä mitä on kantaa jo aika pitkälle. :)
Tarkoitin lähinnä perheitä, joissa on kolme akvaariota, pari koiraa, kissa ja puoli eläintarhaa pienempiä eläimiä.
Tiedän yhden asian joka auttaa, jos terapeutit eivät kerran ole auttaneet...
En tiedä yhtäkään ihmistä, joka ei olisi lopulta saanut avun, jos on kääntynyt Herramme Jeesuksen Kristuksen puoleen ja antautunut hänelle.
Yleensä sen jälkeen kyllä tulee vaikeuksia, kun paha alkaa koettelemaan, mutta koettelu vaiheen jälkeen elämä muuttuu ja se muuttuu valtavasti ja se muuttuu paremmaksi
Kannattaa lukea itsehoitokirjallisuutta. Hyviä ovat Seppo Jokisen ja Tommy Hellstenin ja Petri Mäkelä kirjat. Löytyy varmasti paikkakunnan kirjastostakin.
Tasapainoisessa perheessä ei myöskään tuputeta omia uskomuksia toisille...
Vaikka sairastaa masennusta ja pystyy huolehtimaan lapsesta ja vielä lemmikeistä, on se hyvä merkki.
Tuota kommenttia, että lemmikkien hankkiminen olisi oire jostain, en ymmärrä ollenkaan!
Joissain terapiamuodoissa addikteille ei suositella alkuvaiheessa esim seurustelusuhteen aloittamista koska ihmissuhteet ovat niin vaativia. Alussa kehotetaan hankkimaan ruukkukasvin. Jos sen saa pysymään hengissä, niin hyvä. Veden antaminen säännöllisesti vaatii jonkinasteista huolenpitoa ja vastuuta. Sitten seuraavaksi voi ottaa kissan tai koiran. Siitä huolehtiminen vaatii jo paljon vastuunkantoa ja huolehtimista. Mutta tätä suositellaan vasta pitkän ajan kuluttua koska kyse on elävästä olennosta.
Tällä haluan sanoa vaan sen, että jos selviytyy elävien olentojen huolehtimisesta vaikka olisikin joitain ongelmia, niin silloin on RIITTÄVÄN HYVÄ äiti tai lemmikin omistaja. Se on eräänlainen testi, - onko voimia riittävästi, onko kärsivällisyyttä, riittääkö energiaa muuhunkin kuin kestämiseen hetkestä toiseen.
Älä hyvä ihminen täältä neuvoja kysy näin tärkeässä asiassa. Koska sinulla on lääkitys, sinulla on (pitäisi olla) lääkärikontakti. Kysy lääkäriltä. Ellei lääkärisi osaa vastata (jos on vaikka yleislääkäri), varaa psykiatriaika. Kaikilla on oikeus kunnallisiin psykiatripalveluihin, jolloin vastaanottoaika on ilmainen. Jos haluat, voit varata ajan yksityiseltä psykiatrilta.
Tällä palstalla saat vahvasti värittyneitä vastauksia, joista näkee, että ihmisten omat kokemukset vaikuttavat vastausten sisältöihin eikä se sinua taas auta. En siis vähättele ihmisten kokemuksia, mutta mikä on objektiivista tietoa ja mikä ei..
Riippuu lantiosta ja liikeradasta reisilukko mukaan lukien. Rallikuskeilla on joskus ollut vaivana äkillinen hartialukko.