Yle niitten pesä.
Pihalle vain, ilmaa pilaamasta.
Heitä ei viitsi paljoa enään kuunnella eikä katsoa.
heidän paikkansa muualla, muuat taitaa vasureittenkin lehdistö olla hätää kärsimässä.
Pihalle vain, ilmaa pilaamasta.
Heitä ei viitsi paljoa enään kuunnella eikä katsoa.
heidän paikkansa muualla, muuat taitaa vasureittenkin lehdistö olla hätää kärsimässä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Vero-Ylen budjetti on 500.000.000 euroa, aivan oikein, 500 miljoonaa euroa. Sillä rahalla pitäisi pystyä tuottamaan puolueettomia, laadukkaita ja luotettavia asiaohjelmia. --Puolet porukasta ulos, punikit ensin, ja lopuista puolet hieman myöhemmin. Samalla budjetista 3/4 pois.
Avaaja on ehkä hieman hidas älyämään asioita, YLE on toitottanut Amerikkalaista propagandaa jo likemmäs kymmenen vuotta.
Yleisradio Oy toimii liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla. Liikenne- ja viestintäministeri on ANNE BERNER, keskustapuolue.
Yhtiön ylin päättävä elin on HALLINTONEUVOSTO. Hallintoneuvoston jäsenet valitsee eduskunta, joka on nyt porvarienemmistöinen, kuteen myös YLE:n hallintoneuvosto.
Hallintoneuvostossa on 4 perussuomalaista, 4 kokoomuslaista, 6 keskustalaista, 4 demaria, 1 vasemmistolainen, 1 vihreä ja 1 ruots. , yhteensä 21 jäsentä, joista vasemmistolaisia siis 5.
Puheenjohtaja on perussuomalainen ja varapuheenjohtaja on keskustalainen. Jäsenet:
Kimmo Kivelä (ps) pj., Kalle Jokinen (kok) varapj., Mikko Aalatalo (kesk), Maarit Feldt-Ranta (sd), Olli Immonen (ps), Ilkka Kantola (sd), Mika Kari (sd), Jyrki Kasvi (vihr), Elsi Katainen (kesk), Jukka kopra (kok), Suna Kymäläinen (sd), Eero Lehti (kok), Mika Lintilä (kesk), Mikaela Nylander (r), Markku Pakkanen (kesk), Jaana Pelkonen (kok), Jari Ronkainen (ps), Matti Semi (vas), Maria Tolppanen (ps), Ari Torniainen (kesk) ja Mirja Vehkaperä (kesk).
Yle:n johtoryhmä vastaa strategisesta johtamisesta ja valmistelee asiat hallitukselle.
Organisaatio on jaettu viiteen yksiköön: Julkaisut (johtaja Ismo Silvo), Uutis- ja ajankohtaistoiminta (johtaja Atte Jääskeläinen), Luovat sisällöt (johtaja Ville Vilen), Svenska Yle (johtaja Marit af Björkesten) ja Tuotannot (johtaja Janne Yli-Äyhö).
Yleisradion pitäisi siis olla demokraattinen, verorahoin toimiva tiedon jakaja, levittäjä ja asiaohjelmien sekä viihteen ja kulttuurin koordinoija ja vastuullinen viestinnästä ja viestintätekniikan kehittäjänä. Sisällöistä vastaavat yksikköjohtajat niiden strategioiden perustella, joita johtoryhmässä päätetään ja jotka hallintoneuvosto hyväksyy.
Kun tiedetään Ylen rahoitus, tiedotusastuut informaation jakajana ja vallankäyttö, niin on hyvin häkellyttävä se tiedon taso eli tietämättömyys, joka kansalaisilla on. Ei tiedetä, mitkä puolueet ovat hallituksessa ja mitkä oppositiossa. Ei tiedetä miten valtion keräämät verot kerätään ja miten ne jaetaan. Ei tiedetä sosiaaliturvan tasosta (tai juuri muustakaan) verrattuna EU-maihin tai pohjoismaihin. Tietämättömyyttään suomalaiset perustelevat sillä, että "ei kiinnosta", eivät osaa syyttää esimerkiksi Ylen uutis- ja ajankohtaistoimintaa. Esim. Helsingin Sanomat julkaisee valtion budjetin valmistumisen jälkeen selkokielisen selvityksen valtion tuloista ja menoista, Yle ei vastaavaa toimita.
Mainoskanavien ohjelmisto on naistenlehtien tasoa: sisustusta, ruuanlaittoa, muotia ja nämä aiheet kilpailuina ja samat moneen eri kertaan. Uusintoja uusintojen jälkeen. Jokaisen uusintana nähtävän ohjelman jälkeen pitäisi näkyä luku, monesko uusinta. Halpoja saippuasarjoja ja vanhoja moneen, moneen, moneen eri kertaan nähtyjä jenkki-elokuvia. Pyssyt paukkuu ja veri vuotaa - siinä vanhojen jenkkikuvien sisältö. Yle Teemalta näkyy joskus joku laatuelokuvakin - valitettavasti nekin usein uusintoja.
Uutisia, jotka toistavat usein pörssiyhtiöiden tiedotusjohtajien tiedotteita ja Elinkeinoelämän keskusliiton informaatiota, toistetaan lukuisia eri kertoja päivässä, sanasta samaan samoja. Onneksi voimme katsoa myös kansainvälisiä uutisia sekä Ruotsin tv:n uutisia, jotta saamme tietoa myös maailmalta.
Kulttuuriohjelmat ovat usein ala-arvoisia, nekin vähät, joita nähdään. Mitä kaikkea Suomen kulttuurielämässä tapahtuu ja miten kotimaisen kulttuurin ja kielen käy Ylen yksipuolisessa tarjonnassa, kun mainoskanavat valtaavat alan? Veikkaanpa, että huonosti, jos nykymeno jatkuu.
Repo-radion aikana suomalainen kulttuuri sai Ylessä jalansijaa ja kukoisti, toisin kuin nyt perussuomalaisen hallintoneuvoston johtajan ja keskustalaisen viestintäministerin aikana.
Onko ylen hallintoneuvoston jäsen Olli IMMONEN, perussuomalainen?
Reporadion aikana Yleen pesiytyi julki- ja pilostalinisteja. Yksi syy oli Tampereen yliopiston punaisuus. Siellä toimittajiakin kasvatettiin. Nämä myöhemmin piilostalinisteiksi piiloutuneet ovat saaneet etupäässä pahaa jälkeä. Yksi esimerkki on Suomen vihaajan, Tarja Halosen nosto presidentiksi. Toinen esimerkki on ruotsinkielisten ohjelmien ja toimittajien yliedustus.
"Siellä toimittajiakin kasvatettiin..."
Ovatko yliopistot siis olleet KASVATUSLAITOKSIA? Nykyään ei taloustoimittajia ilmeisesti "kasvateta" missään tai niitä ei ainakaan palkata YLE:een. Saadakseen todellista tietoa Suomen ja muiden maiden taloudesta (vertailukelpoista tietoa), on tiedot haettava netistä. Helsingin Sanomat yrittää jakaa taloustietoa ja siinä joskus onnistuukin kiitettävästi. Ovatkohan Hesarin taloustoimittajat saaneet oppinsa Hesarin omassa toimittajakoulussa vai kenties mainitsemassasi "kasvatuslaitoksessa" kuten Tampereen yliopisto? Väitän, että Suomen koululaitos ennen peruskoulua ja peruskoulun aikana eri koulutusasteissa ala-aste-, keskiaste- ja korkeakoulu sekä yliopistokouluksessa on ollut ja on erittäinkin porvarillista, vähäisetkin vasemmistosuuntaukset on heti kiivaasti torjuttu. Sisällissodan jälkeinen historia on kirjoitettu voittajien ehdoilla ja voittaneet ovat hoitaneet tiedonvälityksen, kaupan ja kehityksen itsekkäästi ja omilla ehdoillaan, omaksi edukseen. Koululaitos on ollut apuvälineenä samoin kuin hävinneiden pelko.
Tässä vanhan virsikirjan virren 440 säkeistöt 2, 3 ja 4 kertovat kirkolliskokouksken 1938 hyväksymänä omaa kieltään köyhien ja hävinneiden kohtelusta. Virsi sopisi hyvin myös uuten virsikirjaan hyvin ajankohtaisena.
440, 2
Nyt viekas vilppi täällä on noussut kunniaan,
On valhe vallan päällä ja vääryys voimissaan.
Ei kuulla kurjan ääntä ja köyhää sorretaan,
Ja lainkin rikkaat vääntää vääryyttä puoltamaan.
440, 3
Kas, köyhän leivän syövät nuo jumalattomat.
He viatonta lyövät ja häntä vainoovat.
He kurjaa ahdistaapi kuin käärme kiukussa,
korvansa tukkeaapi tuon raukan huudoilta.
440, 4
He amotonna veivät osuudet orpojen.
He söivät lesken leivät, on Herra nähnyt sen.
Hän vanhurskaasti kostaa vääryydentekijät,
rankaiee ansiosta nuo viekkaat ryöstäjät.
Virsi alkaa sanoin "Jo vääryys vallan saapi, se huutaa taivaaseen..."