Kenelläkään kehostapoistumiskokemuksia?

Ei ole. Joskus yritin harjoitella ruumiista poistumista, ohjeita löytyy netistä. En onnistunut, nukahdin. Omaisellani ko. kokemus oli, kun hän oli onnettomuuden johdosta käytännössä vailla mitään elonmerkkejä ja siis tajuton. Epilepsia todettiin vasta vuosikymmeniä myöhemmin, ja siinä oireilu oli hänellä erilaista.

Minulla ainakin on vaan sellainen tunne kuin "kävelisi itsensä vieressä", siis toki tiedän että olen tässä ja nyt, mutta ikään kuin "mieli poistuisi ruumiista." JOKu epileptikko oli kuvannut tuota blogiinsa kun hän sairastui epilepsiaan..googlettamalla taisin löytää kun laitoin ohimolohkoepilepsia hakuun. JA temporaaliepissä nimenomaan nuo psyykkiset oireet on kuulema tavallisia ja varsinkin otsalohkoepissä jossa jopa aggressiivisuus kohtauksia. Luepas esimerkiksi tämä

https://books.google.fi/books?id=ZCMTAgAAQBAJ&pg=PP295&lpg=PP295&dq=ohimolohkoepilepsia hankala potilas&source=bl&ots=NnY9sdGEFs&sig=ACJaEj4m0kFqpfvan6ESZujboy4&hl=fi&sa=X&ved=0CC0Q6AEwAmoVChMI4b6isZGZxwIVxFUsCh3Q1g-R#v=onepage&q=ohimolohkoepilepsia hankala potilas&f=false

Minulla se kehostapoistumiskokemus oli sellaista mystisen tuntoista,siis ihan kamalaa ja pelottavaa.Sehän kuuluu esim epin auroihinkin,samoin kuin pelko ja ahdistus tunteenkaltaisina ilmiöinä. Kysy lääkäriltä lisää ja oletko käynyt eeg:ssä?

En tiedä, tavoittaako viestini enää aloittajaa, mutta kerron silti lyhyesti omista kokemuksistani - ehkä joku muu löytää niistä jotakin tuttua. Minulla on diagnosoitu vasemman ohimolohkon epilepsia kymmenvuotiaana, mutta epämääräisiä kokemuksia oli jo aivan pienenä - olen siis saattanut hyvinkin sairastaa taaperosta saakka.

Ensimmäiset muistikuvat kehosta irtaantumisesta ovat pinnasänkyiästä: muistan ensin jotekin vapisseeni sisäisesti ja kokeneeni sen jälkeen irtautuvani ja leijailevani sängyn yläpuolella. Kokemukseen ei liittynyt pelkoa.

Tajunnanhämärtymiskohtauksiini on halki aikojen liittynyt kokemus, että olen irti ruumiistani. Tavallaan olen kyllä sen sisällä, mutta tuntuu ikään kuin sisäinen yhteys ruumiin ja tietoisuuden välillä olisi katkennut, tai kuin niiden välille olisi tullut lähes läpäisemätön kelmu. Kokemusta on vaikeaa selittää. Joskus lapsena koin myös käveleväni kehoni vieressä tai osittain lomittain sen kanssa. Lisäksi toisinaan saattaa tulla kokemuksia, joissa jokin raaja tai toinen puoli kehosta on "irrallaan". Varsin monimuotoista siis.

Mystisin kokemukseni liittyy silti ensimmäiseen tajuttomuus-kouristuskohtaukseeni, jonka perusteella epilepsiani todettiin. Pian kohtauksen alettua havaitsin katselevani kouristelevaa kehoani yläpuolelta. Kuulin myös todella selkeästi hätääntyneen äitini puheen, aivan kuin vierestäni, silloinkin kun hän soitti ambulanssin toisesta huoneesta. Huomasin pystyväni liikkumaan ilmassa, ja nousinkin kauemmas kehostani, kunnes olin aivan katon rajassa. Näin siellä jonkinlaisen tunnelin suuaukon, mutta minusta tuntui, ettei minun kuulunut lähteä kulkemaan sitä kohti. Tunsin hieman kivuliaankin humahduksen tai putoamisen, minkä jälkeen heräsin siihen, kun ambulanssimiehet nostivat minut sängyltä ja lähtivät kantamaan minua portaita alas.

Kyllä tämä sairaus voi tuottaa aika eriskummallisiakin kokemuksia.

Lukekaa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Derealisaatio