Ruotsin taloudella pyyhkii paljon paremmin kuin Suomen.
Mitä Suomen kannattaisi nyt tehdä.
Useiden maiden teollisuus on tällä hetkellä ahdingossa.
”Monet isot pelurit ovat hankaluuksissa, kuten Brasilia, jossa teollisuus on ollut vahvassa asemassa, mutta ei ole enää. Jos katsoo Jenkkejä, siellä teollisuustuotannon kasvu hidasta. Euroopassa se on erittäin hidasta – Suomessa sellaista ei ole ollenkaan.
Ruotsilla menee kuitenkin huomattavasti paremmin kuin Suomella. Mikä oikein on Ruotsin salaisuus?
”Kasvu tulee yksityisestä kulutuksesta ja investoinneista. Ne pitävät Ruotsin taloutta pystyssä. Moottorina on myös ollut älykäs talouspolitiikka viimeisten kahden hallituskauden aikana. Ruotsissa pyrittiin systemaattisesti vauhdittamaan kotitalouksien ostovoiman paranemista veronkevennyksillä, ja siellä on tehty työmarkkinauudistuksia. Näiden seurauksena Ruotsin työllisyysaste on huikeasti korkeampi kuin meidän”.
Mitä Suomi on tehnyt väärin?
”Linjamme on ollut täysin päinvastainen kuin Ruotsin. Meillä on viime vuosina lähinnä kiristetty verotusta, mikä on saanut aikaan sen, että yksityinen kulutus ei ole kasvanut käytännössä kolmeen vuoteen. Vähittäiskaupan myyntivolyymit ovat jokseenkin samalla tasolla kuin vuoden 2008 alussa.”
Suomella on takanaan seitsemän vuoden jakso ilman, että kauppavolyymit ovat kasvaneet yhtään.
”Meillä on iso julkisen talouden alijäämä valtiolla ja kunnilla. Alijäämää ei ole aluksi haluttu pienentää menoleikkauksilla, vaan sitä tehtiin verojen kiristyksillä. Tämä osui omaan nilkkaan. Veronkiristyksillä on ajettu kotimaista kysyntää ahdinkoon. Nyt kun vienti ei vedä, myöskään koko talous ei kasva.
Suomen hallituksella on nyt oikea linja.
”Menoleikkauksia pitää ennen pitkää hakea, mielellään vähän nopeamminkin kuin nyt. Verokevennysten tie on ehdottomasti käyty loppuun. Sillä ei saa mitään muuta aikaan kuin suurempaa ahdinkoa kotitaloussektorille”.
”On älykästä ajatella, että menot pitäisi palauttaa lähemmäs kykyämme kerätä tuloja – ei yrittää väkisin vääntää tuloja ylöspäin. Siitä ei tule mitään. Olisi parempi yhdistelmä antaa verojen kevennyksiä yhdistettynä menojen leikkauksiin, jotka olisivat suurempia kuin kevennysten maksu. Silloin tulisi nettosäästöä julkiselle taloudelle”.
Toivottavasti yhteiskuntasopimus syntyy ja työelämään saadaan lisää joustavuutta, jotta työllisyysaste nousisi.
KL
Mitä Suomen kannattaisi nyt tehdä.
Useiden maiden teollisuus on tällä hetkellä ahdingossa.
”Monet isot pelurit ovat hankaluuksissa, kuten Brasilia, jossa teollisuus on ollut vahvassa asemassa, mutta ei ole enää. Jos katsoo Jenkkejä, siellä teollisuustuotannon kasvu hidasta. Euroopassa se on erittäin hidasta – Suomessa sellaista ei ole ollenkaan.
Ruotsilla menee kuitenkin huomattavasti paremmin kuin Suomella. Mikä oikein on Ruotsin salaisuus?
”Kasvu tulee yksityisestä kulutuksesta ja investoinneista. Ne pitävät Ruotsin taloutta pystyssä. Moottorina on myös ollut älykäs talouspolitiikka viimeisten kahden hallituskauden aikana. Ruotsissa pyrittiin systemaattisesti vauhdittamaan kotitalouksien ostovoiman paranemista veronkevennyksillä, ja siellä on tehty työmarkkinauudistuksia. Näiden seurauksena Ruotsin työllisyysaste on huikeasti korkeampi kuin meidän”.
Mitä Suomi on tehnyt väärin?
”Linjamme on ollut täysin päinvastainen kuin Ruotsin. Meillä on viime vuosina lähinnä kiristetty verotusta, mikä on saanut aikaan sen, että yksityinen kulutus ei ole kasvanut käytännössä kolmeen vuoteen. Vähittäiskaupan myyntivolyymit ovat jokseenkin samalla tasolla kuin vuoden 2008 alussa.”
Suomella on takanaan seitsemän vuoden jakso ilman, että kauppavolyymit ovat kasvaneet yhtään.
”Meillä on iso julkisen talouden alijäämä valtiolla ja kunnilla. Alijäämää ei ole aluksi haluttu pienentää menoleikkauksilla, vaan sitä tehtiin verojen kiristyksillä. Tämä osui omaan nilkkaan. Veronkiristyksillä on ajettu kotimaista kysyntää ahdinkoon. Nyt kun vienti ei vedä, myöskään koko talous ei kasva.
Suomen hallituksella on nyt oikea linja.
”Menoleikkauksia pitää ennen pitkää hakea, mielellään vähän nopeamminkin kuin nyt. Verokevennysten tie on ehdottomasti käyty loppuun. Sillä ei saa mitään muuta aikaan kuin suurempaa ahdinkoa kotitaloussektorille”.
”On älykästä ajatella, että menot pitäisi palauttaa lähemmäs kykyämme kerätä tuloja – ei yrittää väkisin vääntää tuloja ylöspäin. Siitä ei tule mitään. Olisi parempi yhdistelmä antaa verojen kevennyksiä yhdistettynä menojen leikkauksiin, jotka olisivat suurempia kuin kevennysten maksu. Silloin tulisi nettosäästöä julkiselle taloudelle”.
Toivottavasti yhteiskuntasopimus syntyy ja työelämään saadaan lisää joustavuutta, jotta työllisyysaste nousisi.
KL
Vastaukset 12
Vanhimmat
Suomi on raihnainen vanhus, eikä kansalaisia synny siihen tahtiin kuin Ruotsissa jonka väestörakenne on terveemmällä pohjalla. Vanhusväestöön kallellaan oleva suomi tuskin innovatiivisesti kuluttaa vaikka veroja olisi nolla. Terveyserot sosioekonomisen aseman mukaan rajoittaa myös kasvua ja kulutusta. Ei tälläiselle pohjalle voi kasvua luoda. Kansasta kasvavat joukot kohta raihnaisia avustettavia, joita terveet avustaa palkalla tai palkattomasti. Ne joilla rahaa on jemmaavat sitä talletuksina ja sijoituksina. Miksi kuluttaa kun kaikki jo on, tunnettu tosia asia lienee kun vanhenee tyydytään vähempään ei ole tarve tehdä isoja irtiottoja.
Eihän Suomessa edes tehdä mitään kulutushyödykkeitä vaan kaikki tuodaan esim. ruotsin kautta joka kuppaa välissä. Ruokakauppa ja kotimaan tuotanto on monopolisoitunut eikä kilpailua ole. Välillisiä veroja korkealla joten hyöty plus miinus nolla.
-hakataan karjalan mäntyyn.
Taitaa Suomren suurin ongelma on se että Suomessa on syntyntynyt lapsia huomattavasti vähemmän kuin työelämästä on siirtynyt eläkkeelle väkeä jo kymmeniä' vuosia. Vieläkin harjoitetaan sitä samaa tuhoisaa väestöpolitiikkaa joka on jiohatanut tähän.
Niin kauan kuin Suomessa syntyvyys alhaisempaa kuin työelämästä poistuvan väestön määrä Suomen ongelmia ei pystytä ratkaisemaan.
Jos nyt syntyvyys nousisi tarvittavalle tasolle Suomen ongelmat ratkeaisivat automaattisesti noin 20 vuoden kuluttua, kun nyt syntyvä suksupolvi siityisi työelämään ja alkaisi maksamaan eläkeellä olevien eläkekulut muun sosiaaliturvan. Väestöpolitiikka Suomessa on ollut tuhoisaa. Eli syntyvyyden rajoitus propakanda.
Haloskauden jälkeen Suomi on vääristynyt.
400 000 työtöntä, vai onko se 550 000?
Haloselta puuttui täysin menemisen meininki.
Homojaan vain hyysäsi, maailmaa paransi.
Mustalaisetkin oli arvossaan korkealla.
Työntekijät vääristetty vasemmiston politiikalla "nuoriksi eläkeläisiksi" -melkein.
"että, älä tee työtä, saat saman sossustakin".
Nyt pitäsi ottaa takaisin vasemmiton valtaaikaa.
Se ei käy hetkessä.
Yhteiskuntasopimus on pakollinen tässä tilanteessa.
Vaikka vasemmistopiirit hanttiin pistääkin.
Yhdet vasemmsitovihreät rääkyy ydinvoimaakin vastaan, luullen sähkön tulevan taivaista.
Onneksi tähän ei kuitenkaan demarit lähteneet mukaan.
Että, se jo selviö, aletaan rakentamaan, tai jatketaan rakentamista, kun talvi jo työtä tehty.
Varmaan pohdituttaa, jos vesemmisto ja Halonen olisi päässyt laittamaan maata huonoon kuntoon.
Jospa Halosta ei oltaisikaan valittu.
Nyt olisi työkin arvossaan.
Käännetty asiat demukautena väärinpäin.
Ensin ollaan sossutuilla, sitten vasta työssä.
Sotaa ei kukaan toivo, mutta se puhdistaisi kertalaakista nämä.
Pitäsi alkaa laiskanakin katomaan miten itse pärjää.
Armeijakin sitten käymättä, ei soturiksikaan, edes itseä puolustamaan.
--Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2015 toukokuussa 324 000 (virhemarginaali ±22 000), mikä oli 28 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.
-
15–24-vuotiaita nuoria oli toukokuussa yhteensä 645 000. Heistä työllisiä oli 263 000 ja työttömiä 150 000. Nuorten työvoima (työlliset ja työttömät) oli näin ollen 412 000. Nuorten 15–24-vuotiaiden työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli toukokuussa 36,3 prosenttia,
-
Työvoiman ulkopuolella olevista oli piilotyöttömiä 136 000, mikä oli
14 000 enemmän vuoden 2014 toukokuuhun verrattuna.
-
Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli toukokuun 2015 lopussa kaikkiaan
330 000 työnvälityksen säädösten mukaisesti työttömäksi työnhakijaksi tilastoitua. Työttömien työnhakijoiden määrä oli 27 000 suurempi kuin edellisen vuoden toukokuussa.--
--näin Tilastokeskus--
.
Helmikuun 2015 työllisyyskatsaus: Työttömiä 355400, avoimia työpaikkoja 101500
Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen mukaan työ- ja elinkeinotoimistoissa oli helmikuun 2015 lopussa yhteensä 355400 työtöntä työnhakijaa. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin 56000, joka on 2300 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Työttömien määrä kasvoi edellisvuodesta 31600:lla. Avoimia työpaikkoja oli TE-toimistoissa helmikuussa kaikkiaan 101500, mikä on 1200 enemmän kuin vuosi sitten.
Koko maassa oli lomautettuna helmikuun 2015 lopussa 44400 henkilöä.
https://www.google.fi/search?client=ubuntu&channel=fs&q=työttömien määrä 2015&ie=utf-8&oe=utf-8&gfe_rd=cr&ei=3BLHVZWbMpKDtAHc04GIDw#q=työttömien määrä 2015 suomessa&channel=fs&start=10
Menoleikkauksia pitää ennen pitkää hakea, mielellään vähän nopeamminkin kuin nyt. Verokevennysten tie on ehdottomasti käyty loppuun. Sillä ei saa mitään muuta aikaan kuin suurempaa ahdinkoa kotitaloussektorille
Veronkevennykset eivät toimi, jos kansalaisilla ei ole ehdotonta tarvetta lisätä kulutustaan tai jos lisääntynyt kulutus hyödyttää muiden kuin oman kansan taloutta.
Niin kauan kuin Suomessa syntyvyys alhaisempaa kuin työelämästä poistuvan väestön määrä Suomen ongelmia ei pystytä ratkaisemaan.
400 000 työtöntä ainakin, joista osa ei osaa mitään työtä.
Vasureitten lemmikkejä.
Mutta työnteon aloittaminen voikin muuttaa näitä.
Tuli yhdestäkin niin jämpti työntekijä yritykseen, kuin olla voi.
Pitäää päästä kynnyksen yli jota vasenlaita aivopesee "älä tee työtä, saat saman sossutakin".
Ruotsissa on oma raha, samoin Norjassa, Tanskassa Briteissä,
islannissa , Sveitsissä,
olisiko jo syytä suomenkin ottaa markka takaisin?
>>Niin kauan kuin Suomessa syntyvyys alhaisempaa kuin työelämästä poistuvan väestön määrä Suomen ongelmia ei pystytä ratkaisemaan.<<
Tuossa yhdistyy kaksi täysin eri asiaa. Pitäisi verrata työelämästä poistuvan ja työelämään tulevan väestön määrää. Tai sitten kuolevien ja syntyvien ihmisten määrää.
Joka tapauksessa työelämään tulevan väestö ei tule koskaan vastaamaan siitä poistuvan väestön määrää, koska työelämässä tarvitaan palkallista ihmistyövoimaa yhä vähemmän ja vähemmän. Konetyö ja itsepalvelu korvaavat palkkatyövoiman.
Hah, hah,, siis ollaan ja pollotellaan vaan. Ei tarvita rahhaa ja vaihdon välinettä ollenkaan haetaan kaupasta ilmaista ruokaa tai robotti tuo sen kotio ja syöttää suuhun, robotit rakentaa kodit, hoitaa ja opettaa lapset ja nuoret sekä vanhukset. Joulupukkikin on tulevassa robotti. Elämisen kustantaa robotit ei tarvitse kuin lomailla, harrastaa elellään robottien työllä.