saa varsin vahvaa tukea myös Perussuomalaisten nuorisojärjestöstä, jonka puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen valittiin lauantaina 8.8.2015 Perussuomalaisten kolmanneksi varapuheenjohtajaksi.
Missähän - ja miksi - euroaluetta koskevan kansalaisaloitteen suhteen luuraa keskustanuorten johtohenkilöt?
"Kenttä näpäytti puolueen johtoa – Tynkkynen arvostelee perussuomalaisten linjaa
Perussuomalaisten varapuheenjohtajistoon noussut Sebastian Tynkkynen aikoo vaikuttaa puolueensa johtoon Suomen eroamiseksi eurosta.
Perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen sanoo, että hänen valintansa puolueen kolmanneksi varapuheenjohtajaksi kertoo tiukan eurolinjan mittavasta kannatuksesta puolueessa. Hänen mukaansa kenttä on huolissaan puolueen linjasta.
Ensimmäinen kaveri, joka tuli onnittelemaan, antoi markan käteen ja sanoi, että pidä tuo linja.
– Sebastian Tynkkynen
– Kentän puolella on ollut tiettyjä äänenpainoja jo pitkän aikaa ja on oltu huolestuneita mihin suuntaan puolueen linja on menossa. Olen tätä kentän pyrkinyt tuomaan esiin, Tynkkynen sanoi perussuomalaisten puoluekokouksessa Turussa lauantaina heti valintansa jälkeen.
Tynkkynen syrjäytti varapuheenjohtajan paikalta kansanedustaja Juho Eerolan, jolle puolueen vaalivaliokunta eli puolueen johto oli esittänyt jatkokautta.
– Se ei yllättänyt, että tällaiselle linjalle on näin kova kannatus. Se, että puoluekokous valtuutti minut edistämään tätä linjaa ja tuomaan sitä esiin, kyllähän se oli todella positiivinen yllätys itselle, Tynkkynen sanoi.
– Kun voittajat julkistettiin, ensimmäinen kaveri, joka tuli onnittelemaan, antoi markan käteen ja sanoi, että pidä tuo linja, koska meidän puolueessa on tälle linjalle kannatusta.
Tynkkynen aikoo ajaa euroeroa
Tynkkysen mukaan suurin osa puoluekentästä kannattaa Paavo Väyrysen (kesk.) kansalaisaloitetta, että Suomeen järjestettäisiin kansanäänestys siitä erotaanko eurosta vai ei.
– Tulen puoluehallituksesta käsin nostamaan keskustelua tästä aiheesta ja ehdottamaan, että puolue laatisi uuden eurooppapolittiisen ohjelman, missä ihan selkeästi otettaisiin kantaa, että samalla tavalla kuin muut pohjoismaat Suomen pitää palata omaan rahapolitiikkaan, Tynkkynen peräsi.
Hänen mukaansa euroeron ajaminen ei ole hallituskysymys, vaan kyse on "puolueen uudistamisesta".
LUE MYÖS
Sebastian Tynkkynen kampesi Juho Eerolan 3. varapuheenjohtajan paikalta 8.8.
http://yle.fi/uutiset/sebastian_tynkkynen_kampesi_juho_eerolan_3_varapuheenjohtajan_paikalta/8212851
Hilkka Säävälä / Antti Pilke
Yle Uutiset
http://yle.fi/uutiset/kentta_napaytti_puolueen_johtoa__tynkkynen_arvostelee_perussuomalaisten_linjaa/8213101
KS.
"Aloitteen sisältö
Päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen tehtiin eduskunnassa keväällä 1998. Jäsenyydestä ei järjestetty kansanäänestystä. Eduskunnalle ei annettu lakiehdotusta, vaan ainoastaan valtioneuvoston tiedonanto. Tiedonannossa jäsenyys esiteltiin miltei pelkästään myönteisessä valossa, vaikka käytettävissä oli runsaasti tietoa siihen liittyvistä kielteisistä vaikutuksista ja riskeistä.
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.
Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa videopätkä vuodelta 1998
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Ja kannattaa yhtyä virteen
https://www.youtube.com/watch?v=oCErml3vbFo
ja allekirjoittaa
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Missähän - ja miksi - euroaluetta koskevan kansalaisaloitteen suhteen luuraa keskustanuorten johtohenkilöt?
"Kenttä näpäytti puolueen johtoa – Tynkkynen arvostelee perussuomalaisten linjaa
Perussuomalaisten varapuheenjohtajistoon noussut Sebastian Tynkkynen aikoo vaikuttaa puolueensa johtoon Suomen eroamiseksi eurosta.
Perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen sanoo, että hänen valintansa puolueen kolmanneksi varapuheenjohtajaksi kertoo tiukan eurolinjan mittavasta kannatuksesta puolueessa. Hänen mukaansa kenttä on huolissaan puolueen linjasta.
Ensimmäinen kaveri, joka tuli onnittelemaan, antoi markan käteen ja sanoi, että pidä tuo linja.
– Sebastian Tynkkynen
– Kentän puolella on ollut tiettyjä äänenpainoja jo pitkän aikaa ja on oltu huolestuneita mihin suuntaan puolueen linja on menossa. Olen tätä kentän pyrkinyt tuomaan esiin, Tynkkynen sanoi perussuomalaisten puoluekokouksessa Turussa lauantaina heti valintansa jälkeen.
Tynkkynen syrjäytti varapuheenjohtajan paikalta kansanedustaja Juho Eerolan, jolle puolueen vaalivaliokunta eli puolueen johto oli esittänyt jatkokautta.
– Se ei yllättänyt, että tällaiselle linjalle on näin kova kannatus. Se, että puoluekokous valtuutti minut edistämään tätä linjaa ja tuomaan sitä esiin, kyllähän se oli todella positiivinen yllätys itselle, Tynkkynen sanoi.
– Kun voittajat julkistettiin, ensimmäinen kaveri, joka tuli onnittelemaan, antoi markan käteen ja sanoi, että pidä tuo linja, koska meidän puolueessa on tälle linjalle kannatusta.
Tynkkynen aikoo ajaa euroeroa
Tynkkysen mukaan suurin osa puoluekentästä kannattaa Paavo Väyrysen (kesk.) kansalaisaloitetta, että Suomeen järjestettäisiin kansanäänestys siitä erotaanko eurosta vai ei.
– Tulen puoluehallituksesta käsin nostamaan keskustelua tästä aiheesta ja ehdottamaan, että puolue laatisi uuden eurooppapolittiisen ohjelman, missä ihan selkeästi otettaisiin kantaa, että samalla tavalla kuin muut pohjoismaat Suomen pitää palata omaan rahapolitiikkaan, Tynkkynen peräsi.
Hänen mukaansa euroeron ajaminen ei ole hallituskysymys, vaan kyse on "puolueen uudistamisesta".
LUE MYÖS
Sebastian Tynkkynen kampesi Juho Eerolan 3. varapuheenjohtajan paikalta 8.8.
http://yle.fi/uutiset/sebastian_tynkkynen_kampesi_juho_eerolan_3_varapuheenjohtajan_paikalta/8212851
Hilkka Säävälä / Antti Pilke
Yle Uutiset
http://yle.fi/uutiset/kentta_napaytti_puolueen_johtoa__tynkkynen_arvostelee_perussuomalaisten_linjaa/8213101
KS.
"Aloitteen sisältö
Päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen tehtiin eduskunnassa keväällä 1998. Jäsenyydestä ei järjestetty kansanäänestystä. Eduskunnalle ei annettu lakiehdotusta, vaan ainoastaan valtioneuvoston tiedonanto. Tiedonannossa jäsenyys esiteltiin miltei pelkästään myönteisessä valossa, vaikka käytettävissä oli runsaasti tietoa siihen liittyvistä kielteisistä vaikutuksista ja riskeistä.
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.
Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa videopätkä vuodelta 1998
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Ja kannattaa yhtyä virteen
https://www.youtube.com/watch?v=oCErml3vbFo
ja allekirjoittaa
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Vastaukset 7
Vanhimmat
Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa videopätkä eduskunnan EMU-käsittelystä vuodelta 1998
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:
"- - Päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen tehtiin eduskunnassa keväällä 1998. Jäsenyydestä ei järjestetty kansanäänestystä. Eduskunnalle ei annettu lakiehdotusta, vaan ainoastaan valtioneuvoston tiedonanto. Tiedonannossa jäsenyys esiteltiin miltei pelkästään myönteisessä valossa, vaikka käytettävissä oli runsaasti tietoa siihen liittyvistä kielteisistä vaikutuksista ja riskeistä.
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.
Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Kansalaisaloitteen perustelut ovat vankkaa juridista, valtio-opillista ja kansantaloudellista tekstiä, siksi asian käsittelemiseksi - nyt liki kaksikymmentä vuotta virhepäätöksen jälkeen - eduskunnassa on todella tarpeen!
16.7.2015 käynnistetyssä allekirjoitusten keruussa on verkossa jo yli 34200 nimeä.
Yli viisi kuukautta on vielä aikaa saada tarvittavat 50000 allekirjoitusta, mutta mitä pikemmin sen parempi!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Soini on ovela taktikko. Tynkkysen valinnnan tarkoitus on pitää huuhaa-hemmot puolueen kannattajina, ehkä muutama piilohomokin. Oikeasti tärkeää on vain se, mitä Isä-Timo Taivainen tekee hallituksessa ja käskee muiden persuministerien tehdä.
todistavat, että Euroopan Unioni ja ennen muuta EUroalue on muuttunut - ja peräti niin syvällisesti, että viimeistään nyt niiden oikeutus on pantava uuteen pohdintaan!
"- -Kuusi vuotta kestänyt talouskriisi on muuttanut olennaisesti Euroopan unionia. Kriisitoimilla on ollut syvällisiä vaikutuksia demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja sosiaalisten oikeuksien toteutumiseen EU:ssa.Näin väittävät professori Kaarlo Tuori ja hänen veljenpoikansa, tutkija Klaus Tuori kirjassaan The Eurozone Crisis, A Constitutional Analysis.
Taloudellista ja oikeudellista analyysia yhdistämällä Tuorit muodostavat kokonaiskuvaa, mitä vaikutuksia talouskriisillä ja sen torjuntatoimilla on ollut unionin oikeudellisiin perusteisiin.
Kirjan julkistustilaisuudessa torstaina näkemyksiään esittivät kirjoittajien lisäksi komissaari Olli Rehn, EU-tuomioistuimen julkisasiamies Niilo Jääskinen ja professori Sixten Korkman.
Talousvakauden nimissä lisätty EU-tason kontrolli on kaventanut jäsenvaltioiden finanssi- ja budjettipoliittista autonomiaa. Näin on Kaarlo Tuorin mukaan tapahtunut erityisesti tukipaketteja vastaanottaneissa valtioissa, mutta myös tukipaketteja myöntäneissä valtioissa.
Ytimessä Euroopan keskuspankki
Muutoksen ytimessä on Tuorien näkemyksen mukaan Euroopan keskuspankki EKP. Sen rooli on muuttunut olennaisesti kriisin myötä.
Euroopan keskuspankki EKP perustettiin Maastrichtin sopimuksella teknokraattiseksi asiantuntijaorganisaatioksi. Sen tehtäväksi annettiin hintavakauden ylläpitäminen eli inflaation torjunta.
Kriisin edetessä EKP:n tehtävät ovat laajentuneet merkittävästi. Talouskriisin torjunta ja taloudellisen vakauden ylläpitäminen sekä talous- ja rahaliiton hajoamisen torjuminen eivät EU:n perussopimuksen mukaan lainkaan kuulu EKP:n tehtäviin.
– EKP on kriisin myötä ottanut, tai joutunut ottamaan, selvästi suuremman roolin, kuin riippumattomalle asiantuntijaorganisaatiolle kuuluisi, Kaarlo Tuori sanoo.
Asiantuntijaorganisaationa EKP:n vahva riippumattomuus perustuu Kaarlo Tuorin mukaan siihen, että se ei tee arvovalintoja ja poliittisia päätöksiä. Kuusi vuotta jatkuneen kriisin aikana EKP on kuitenkin entistä enemmän vedetty tekemään poliittisia päätöksiä.
Sama koskee Kaarlo Tuorin mielestä myös EU-komissiota ja erityisesti talouskomissaari Olli Rehnin johtamaa yksikköä.
– Kriisipäätöksistä käydään vilkasta talouspoliittista keskustelua. Jo tämä osoittaa, etteivät ratkaisut ole olleet niin vaihtoehdottomia, kuin on väitetty.
Klaus Tuorin mukaan EKP:n roolin kasvu ja kriisintorjunnassa käytetyt menetelmät juontuvat siitä Maastrichtin sopimuksesta. Sen perusoletukset pettivät, kun kriisi talouskriisi iski Eurooppaan.
Maastrichtin oletusten perusteella tällaista kriisiä ei pitänyt lainkaan tulla. Kun se kuitenkin tuli, ei ollut menetelmiä sen käsittelemiseksi.
Rehn: ”Eksistentiaalinen kriisi”
Komissaari Olli Rehnin näkemys EKP:n roolin muuttumisesta mahtuu EU:n perussopimuksen raameihin. Niin kauan kun EKP suorittaa perustehtäväänsä, hintavakauden ylläpitämistä, mikään ei estä sitä asettamasta myös muita tavoitteita, komisaari järkeilee.
Muita tehtäviä voivat Rehnin mukaan olla kestävä kasvu, työllisyys ja vakauden ylläpitäminen.
Rehnin mielestä myös euroalueen hajoamisen estäminen voidaan nähdä hintavakauden turvaamisena.
Komissaari katsoo, ettei kyseessä ole eurokriisi vaan koko EU:n ”eksistentiaalinen”, olemassaoloon liittyvä kriisi.
Rehnin mukaan kriisitoimilla on estetty suuri romahdus. Vaikka tie on hidas ja pitkä, se toimii. "
Kansan Tahto 31.1.2014
Lähde: http://www.kansantahto.fi/2014/01/talouskriisi-on-muuttanut-euta/
JK.
Katso ja muistele vuoden 1998 EMU-keskustelua eduskunnasta!!
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Siksi on tarpeen
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
on olemassa kuin orjallinen Saksan Merkelin jaloissa puudelina pyöriminen suhteessa mm. Kreikan eli euron kriisin ratkaisemisyrityksiin!
Kun kenelle tahansa käy selväksi Kreikan - eli itse asiassa euron ja euroalueen - kriisin myötä se, että Suomen on päästävä ulos itsenäiseen ja kansanvaltaiseen päätöksentekoon - ja se tie voi käydä vain objektiivisen ja perusteellisen yhteiskunnallisen keskustelun kautta!
Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa videopätkä eduskunnan EMU-käsittelystä vuodelta 1998
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Nyt ei enää vähemmällä selvitä!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
kolmikkona - ja myös demarien Anttin Rinne - sumutti äänestäjiä tosi rankasti vaalien alla Kreikasta – "vain yksi neljän suuren puolueen puheenjohtajista oli rehellinen", kirjoittaa Mika Koskinen tänään 14.8.2015 Ilta-Sanomissa!
"Suomalainen äänestäjä voi tänään hyvällä omallatunnolla kysyä kuluttajansuojansa perään, kirjoittaa Ilta-Sanomien politiikan toimituksen esimies Mika Koskinen.
Euroryhmä eli euromaiden valtiovarainministerit kokoontuvat tänään iltapäivällä Brysseliin käsittelemään Kreikan kolmatta, arviolta 82–86 miljardin euron lainaohjelmaa.
Eduskunnan suuri valiokunta antoi eilen hyväksyntänsä Kreikka III:lle. Myös perussuomalaiset seisoivat yksimielisesti tukipaketin takana.
Suomalainen äänestäjä voi tänään hyvällä omallatunnolla kysyä kuluttajansuojansa perään. Katso ISTV:n yllä olevalta videolta, miten neljän suurimman puolueen puheenjohtajat vastasivat vaalien alla, kun heiltä kysyttiin, ovatko he valmiita osallistumaan Kreikan 3. tukipakettiin? Moni talouden asiantuntija piti silloin Kreikan kolmatta tukipakettia vain ajan kysymyksenä.
Kokoomuksen puheenjohtaja, silloinen pääministeri Alexander Stubb kiersi kysymystä kuin kissa kuumaa puuroa. ”Tohon ei tässä vaiheessa pysty antamaan vastausta, koska me keskitymme Kreikan 2. tukipakettiin ja sen 5. väliarvioon”, Stubb sanoi. Hän perusteli kiemurtelemistaan sillä, että kyseessä on ”markkinasensitiivinen” kysymys.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, silloinen oppositiojohtaja Timo Soini kiersi Kreikka-kysymyksen mm. korostamalla olleensa ainoana oikeassa Kreikan tilanteesta. ”Mitä ihmettä, onko se vain ajan kysymys, olenko minä ollut kaikki 4-5 vuotta täysin oikeassa?” Soini lasketteli.
Aikaisemmin hän oli todennut mm. Ilta-Sanomien haastattelussa, että perussuomalaiset vastustaa uusia tukipaketteja.
Keskustan puheenjohtaja, nykyinen pääministeri Juha Sipilä söi hänkin sanansa. Vaaligrillissä Sipilä sanoi ensin, että ”Kreikan 3. kolmas apupaketti tai edes puhuminen siitä on täysin turhaa,” koska kreikkalaiset eivät ole pyytäneet apua.
Kun häneltä tiukattiin, mikä on keskustan kanta, jos 3. tukipaketti tulee, Sipilä totesi, että ”Missään tapauksessa Suomen vastuut eivät saa kasvaa eurokriisissä” ja myönsi heti perään, että uudessa lainapaketissa vastuut kasvavat.
Suuri valiokunta yhtyi eilen äänin 18-4 (1 tyhjä) Sipilän perusporvarihallituksen toimintalinjaan Kreikan 3. lainaohjelman hyväksymisestä.
Pääoppositiopuolue Sdp:n edustajat vastustivat ohjelmaa yhdessä kristillisdemokraattien kanssa. Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne oli neljän suuren puolueen puheenjohtajista ainoa, jonka Vaaligrilli-puheet kestävät päivänvalon vaalien jälkeen. Rinne sanoi, ettei Suomen vastuita pidä enää ”missään kohtaa lisätä” ja että ”Sdp:n näkökulmasta lisävastuuta Suomelle ei voi tulla Kreikan tukemisesta”.
Historia tuomitkoon. "
Mika Koskinen
Ilta-Sanomat 14.8.2015
JK.
Kreikan - eli itse asiassa euron ja euroalueen - kriisin myötä lienee selvinnyt se, että Suomen on päästävä ulos itsenäiseen ja kansanvaltaiseen päätöksentekoon - ja se tie voi käydä vain objektiivisen ja perusteellisen yhteiskunnallisen keskustelun kautta!
Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa videopätkä eduskunnan EMU-käsittelystä vuodelta 1998
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Nyt ei enää vähemmällä selvitä!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
nyt todella tarpeen!
Euroopan Unioni ja ennen muuta EUroalue on muuttunut - ja peräti niin syvällisesti, että viimeistään nyt niiden oikeutus on pantava uuteen pohdintaan!
"- -Kuusi vuotta kestänyt talouskriisi on muuttanut olennaisesti Euroopan unionia. Kriisitoimilla on ollut syvällisiä vaikutuksia demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja sosiaalisten oikeuksien toteutumiseen EU:ssa.Näin väittävät professori Kaarlo Tuori ja hänen veljenpoikansa, tutkija Klaus Tuori kirjassaan The Eurozone Crisis, A Constitutional Analysis.
Taloudellista ja oikeudellista analyysia yhdistämällä Tuorit muodostavat kokonaiskuvaa, mitä vaikutuksia talouskriisillä ja sen torjuntatoimilla on ollut unionin oikeudellisiin perusteisiin.
Kirjan julkistustilaisuudessa torstaina näkemyksiään esittivät kirjoittajien lisäksi komissaari Olli Rehn, EU-tuomioistuimen julkisasiamies Niilo Jääskinen ja professori Sixten Korkman.
Talousvakauden nimissä lisätty EU-tason kontrolli on kaventanut jäsenvaltioiden finanssi- ja budjettipoliittista autonomiaa. Näin on Kaarlo Tuorin mukaan tapahtunut erityisesti tukipaketteja vastaanottaneissa valtioissa, mutta myös tukipaketteja myöntäneissä valtioissa.
Ytimessä Euroopan keskuspankki
Muutoksen ytimessä on Tuorien näkemyksen mukaan Euroopan keskuspankki EKP. Sen rooli on muuttunut olennaisesti kriisin myötä.
Euroopan keskuspankki EKP perustettiin Maastrichtin sopimuksella teknokraattiseksi asiantuntijaorganisaatioksi. Sen tehtäväksi annettiin hintavakauden ylläpitäminen eli inflaation torjunta.
Kriisin edetessä EKP:n tehtävät ovat laajentuneet merkittävästi. Talouskriisin torjunta ja taloudellisen vakauden ylläpitäminen sekä talous- ja rahaliiton hajoamisen torjuminen eivät EU:n perussopimuksen mukaan lainkaan kuulu EKP:n tehtäviin.
– EKP on kriisin myötä ottanut, tai joutunut ottamaan, selvästi suuremman roolin, kuin riippumattomalle asiantuntijaorganisaatiolle kuuluisi, Kaarlo Tuori sanoo.
Asiantuntijaorganisaationa EKP:n vahva riippumattomuus perustuu Kaarlo Tuorin mukaan siihen, että se ei tee arvovalintoja ja poliittisia päätöksiä. Kuusi vuotta jatkuneen kriisin aikana EKP on kuitenkin entistä enemmän vedetty tekemään poliittisia päätöksiä.
Sama koskee Kaarlo Tuorin mielestä myös EU-komissiota ja erityisesti talouskomissaari Olli Rehnin johtamaa yksikköä.
– Kriisipäätöksistä käydään vilkasta talouspoliittista keskustelua. Jo tämä osoittaa, etteivät ratkaisut ole olleet niin vaihtoehdottomia, kuin on väitetty.
Klaus Tuorin mukaan EKP:n roolin kasvu ja kriisintorjunnassa käytetyt menetelmät juontuvat siitä Maastrichtin sopimuksesta. Sen perusoletukset pettivät, kun kriisi talouskriisi iski Eurooppaan.
Maastrichtin oletusten perusteella tällaista kriisiä ei pitänyt lainkaan tulla. Kun se kuitenkin tuli, ei ollut menetelmiä sen käsittelemiseksi.
Rehn: ”Eksistentiaalinen kriisi”
Komissaari Olli Rehnin näkemys EKP:n roolin muuttumisesta mahtuu EU:n perussopimuksen raameihin. Niin kauan kun EKP suorittaa perustehtäväänsä, hintavakauden ylläpitämistä, mikään ei estä sitä asettamasta myös muita tavoitteita, komisaari järkeilee.
Muita tehtäviä voivat Rehnin mukaan olla kestävä kasvu, työllisyys ja vakauden ylläpitäminen.
Rehnin mielestä myös euroalueen hajoamisen estäminen voidaan nähdä hintavakauden turvaamisena.
Komissaari katsoo, ettei kyseessä ole eurokriisi vaan koko EU:n ”eksistentiaalinen”, olemassaoloon liittyvä kriisi.
Rehnin mukaan kriisitoimilla on estetty suuri romahdus. Vaikka tie on hidas ja pitkä, se toimii. "
Kansan Tahto 31.1.2014
Lähde: http://www.kansantahto.fi/2014/01/talouskriisi-on-muuttanut-euta/
JK.
Katso ja muistele vuoden 1998 EMU-keskustelua eduskunnasta!!
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Siksi on tarpeen
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Voi voi poikaset, kyllä Suomen ongelmat ovat täysin itse aiheutettuja. Eipä kannata paljonkaan vaahdota. Valtava julkinen sektori, 5 vuoden irtisanomissuoja, pitkät lomat puolitoistakertaisella palkalla, työajan lyhennystä ja arkipyhiä. Sitten näitä on makseltu velaksi vielä vuosia, kuluja ja korkoja kertyy.
Näiden nuorisojärjestöjen muisti ei kovin pitkälle riitä, siinä on se huono puoli.
EU:sta yritetään tehdä syntipukkia vähän kaikkeen, jotta kansa ei huomaisi mistä kiikastaa, surullista.
Vanhempi väki äänestäessään kyllä, päätti asiasta lähinnä turvallisuusasiana. 500 miljoonaa eurooppalaista , vastaan 140 miljoonaa Venäläistä. Voimaa löytyy ja uskottavuutta.
Itsenäisyys ei ole itsestään selvyys, kun naapurissa asuu kansallismielinen karhu.