Velanotossa on kyse ihmisten hyvinvointiin investoimisesta eikä joulunajan seurapelistä, jossa pitäisi noudattaa "tiukkia sääntöjä". Velanotossa ei myöskään ole kysymys "velallisen kunniasta".
On hyvää velkaa ja huonoa velkaa. Hyvää velkaa jokainen valtio tarvitsee, jotta se saa pääomaa investoidakseen tärkeisiin asioihin. Siksi kaikki valtiot poikkeuksetta ottavat velkaa. Huonoa velkaa syntyy usein juuri leikkauspolitiikan seurauksena.
Kaikkea velkaa ei myöskään tiukassa paikassa makseta takaisin, koska kansantaloudessa velka on pääomittamisen työkalu ja globaalitaloudessa sekä lainanantajan että lainansaajan edut ovat yhteiset. Katastrofi tuolla on kriisi täällä.
Nykyisin Suomen kansantalous kärsii ennen kaikkea investointi- ja kysyntälamasta. Hallituksen rajut menoleikkaukset tilanteessa, jossa Suomen kasvunäkymät ovat EU-komission mukaan EU-alueen heikoimmat, pahentavat lamaa entuudestaan. Tällä tavoin hallitus on jo nyt lyhyessä ajassa lisännyt työttömyyttä.
Viime kauden yli kuuden miljardin leikkauksista huolimatta valtion velkaantuminen jatkaa kasvuaan ja työttömiä työnhakijoita on jo 350.000. Ylimitoitetut leikkaukset heikentävät kansalaisten ostovoimaa ja iskevät kotimaisiin yrittäjiin. Samalla kertyy huonoa velkaa, koska hallitus on tehnyt vääriä säästökohteita ja rästissä on puuttuvia investointeja.
Vasemmistoliitto on toistuvasti painottanut leikkauspolitiikan haitallisuutta kansantaloudelle. Euroopassa on nähty lukuisia esimerkkejä siitä, miten rajut leikkaukset ovat heikentäneet taloudellista tilannetta entisestään. Tämän on myöntänyt myös Valtiovarainministeriön ylin virkamies Hetemäki (Kokoomus).
Työllisyyden kasvamiseksi on keskeistä lisätä julkisten investointien määrää, parantaa kotimaista ostovoimaa, helpottaa itsensä työllistäjien ja pienyrittäjien asemaa sekä panostaa tutkimus- ja tuotekehitystyöhön sekä uudistaa verotusta tuloeroja kaventavammaksi, sanoo esimerkiksi Vasemmistoliiton Li Andersson.
Hallitus harjoittaa leikkauspolitiikkaa. Vasemmisto haluaa investointipolitiikkaa.
On hyvää velkaa ja huonoa velkaa. Hyvää velkaa jokainen valtio tarvitsee, jotta se saa pääomaa investoidakseen tärkeisiin asioihin. Siksi kaikki valtiot poikkeuksetta ottavat velkaa. Huonoa velkaa syntyy usein juuri leikkauspolitiikan seurauksena.
Kaikkea velkaa ei myöskään tiukassa paikassa makseta takaisin, koska kansantaloudessa velka on pääomittamisen työkalu ja globaalitaloudessa sekä lainanantajan että lainansaajan edut ovat yhteiset. Katastrofi tuolla on kriisi täällä.
Nykyisin Suomen kansantalous kärsii ennen kaikkea investointi- ja kysyntälamasta. Hallituksen rajut menoleikkaukset tilanteessa, jossa Suomen kasvunäkymät ovat EU-komission mukaan EU-alueen heikoimmat, pahentavat lamaa entuudestaan. Tällä tavoin hallitus on jo nyt lyhyessä ajassa lisännyt työttömyyttä.
Viime kauden yli kuuden miljardin leikkauksista huolimatta valtion velkaantuminen jatkaa kasvuaan ja työttömiä työnhakijoita on jo 350.000. Ylimitoitetut leikkaukset heikentävät kansalaisten ostovoimaa ja iskevät kotimaisiin yrittäjiin. Samalla kertyy huonoa velkaa, koska hallitus on tehnyt vääriä säästökohteita ja rästissä on puuttuvia investointeja.
Vasemmistoliitto on toistuvasti painottanut leikkauspolitiikan haitallisuutta kansantaloudelle. Euroopassa on nähty lukuisia esimerkkejä siitä, miten rajut leikkaukset ovat heikentäneet taloudellista tilannetta entisestään. Tämän on myöntänyt myös Valtiovarainministeriön ylin virkamies Hetemäki (Kokoomus).
Työllisyyden kasvamiseksi on keskeistä lisätä julkisten investointien määrää, parantaa kotimaista ostovoimaa, helpottaa itsensä työllistäjien ja pienyrittäjien asemaa sekä panostaa tutkimus- ja tuotekehitystyöhön sekä uudistaa verotusta tuloeroja kaventavammaksi, sanoo esimerkiksi Vasemmistoliiton Li Andersson.
Hallitus harjoittaa leikkauspolitiikkaa. Vasemmisto haluaa investointipolitiikkaa.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Minä kuluttajana en olisi edes ostamassa jotain tuotantolaitosta tai koneistoja jotka toivivat työtä . Suomen sisämarkkinat eivät elätä duunaria . Asiakkaat teollisuus löytää esim, eu:n alueelta . Mutta ollessamme samassa valuutassa niin hintakilpailua ei kehity " devalvaatio" pienenäkin mahdollisuus kaupantekoon .
Tuosta ajankohtaisesta ongelmasta jonka toit esiin päästäisiin irtoamalla eurosta. Se voikin olla tulevaisuutta, ei siinä mitään. Mutta nyt oli edellä kyse vähän yleisemmällä tasolla vielä vähän isommasta asiasta.
Nyt tarvittaisiin YHTEISKUNTASOPIMUS yhteisistä tavoitteistamme vuoteen 2030 mennessä. Meidän tulisi järjestää laaja ja syvällinen kansalaiskeskustelu, jonka päätteeksi kirjaisimme yhteisvastuullisen näkemyksen siitä mihin suuntaan haluamme tätä yhteiskuntaa kehittää, minkälaiset arvot omaavassa yhteiskunnassa haluamme elää ja minkälaisena haluamme tämän maan jälkipolville perintönämme jättää!
Suomessa ei ole pulaa pääomasta. Ongelma on se, kun rikkaat ahneuksissaan haluavat kasvattaa pääomiaan ja saada ne poikimaan lisää, tuottamalla lisää tavaraa halvemmin tuotantokustannuksin.
Haluammeko me lisää tavaroita ja krääsää vai haluammeko me lisää palveluja tähän yhteiskuntaan? Minkälaista tekniikkaa täällä tarvitaan?Tarvitaanko lisää älypuhelimia, onko kodinkoneet uusittava joka vuosi vai pitäisikö panostaa niiden pitkäikäisyyteen, pitääkö kauppojen hyllyjen notkua vaihtoehtoisista purkeista, tarvitaanko valtavan paljon vaatteita, onko kosmetiikka tarpeen, syötetäänkö meille liikaa lääkkeitä, pitääkö auto vaihtaa aina uusimpaan malliin, onko omistusasunto välttämätön, onko järkeä viedä lomarahat ulkomaille, mikä arvo on puhtaalla luonnolla, hukummeko kohta jätteisiin ja roskiin, arvostammeko palveluita vai haluammeko eristäytyä toisista kanssaihmisistä, viihdymmekö yksin robottiyhteiskunnassa, mihin asioihin tahdomme verorahojamme käytettävän, olemmeko solidaarisia ja tavoittelemmeko sosiaalista yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa...
Ylenpalttinen kulutus ja rahan ahneus vie maapallon perikatoon!
Se synnyttää nälänhätää, epätoivoa ja katkeruutta.
Nämä rahan ahneuden ja turhuuden markkinat asettavat ihmiset toisiaan vastaan, aiheuttaen sotia, riistoa, vihamielisyyttä ja epäoikeudenmukaisuutta.
Olisi aika keskustella, vai mitä olette mieltä!
Investointipolitiikkaa tarvitaan uuden luomiseen. Leikkauspolitiikalla ei mahdollisteta sitä uutta, joka yhteiskunnallisessa keskustelussa nähtäisiin tärkeäksi. Investoiminen palveluihin on myös tavarankulutuksen vähentämistä.
" onko kodinkoneet uusittava joka vuosi vai pitäisikö panostaa niiden pitkäikäisyyteen"
Tässä valta on jo annettu markkinoille ja tuotteet eivät enään kestä pitkiä aikoja, joko ne hajoavat tai sitten niiden tekniikka vanhenee, esim. vanhat tulostimet eivät sovi uusiin tietokoneohjelmiin eikä niihin saa useinkaan ajureita.
Aika höpinää ihan kuin vasemmistolla olisi joku ajatus tai toimintamalli.
Ei ole olemassa sitä vaihtoehtoa että pidetään nykyisistä menoista kiinni lainarahalla. Tätä ei vaan voida enää jatkaa montaa vuotta ilman että mennään käytännössä konkurssiin.
Vuosien saatossa menopuoluelle on vaan tullut liikaa rönsyjä johon ei vaan ole enää varaa. Näitten poistaminen ei tarkoita että ostoima romautetaan. On paljon poistoja ja tasapainotuksia millä voidaan tehdä isoja rakenteellisia uudistuksia.
Pieni neuvo:
Lue enemmän ja kirjoita vähemmän :)
Ollaan valittu leikkauspolitiikka joten olemme tuhon tiellä.Investointipolitiikka on hyvinvoinnin edellytys ,oikea tie.
Leikkauspolitiikan yksi osa-alue on tuottavien investointien leikkaus. Ainoa mitä ei leikata on byrokratia. (tämä on pakko pitää hyvässä kasvussa koska ollaan kasvu-ura ideologian kannalla)
Työajan pidentäminen voi kasvattaa työttömyyttä – yhteiskuntasopimuksesta laajempi.
Työajan pidentäminen merkitsee pidempää kitumista työmarkkinoilla. Ketä nämä työelämän pakkosäännöt kohta enää edes kiinnostaa?
Tässä käy niinkuin sodassa, paras aines hakeutuu käpykaartiin. Eli paras aines hakeutuu työmarkkinoiden ulkopuolelle kun itsensä vapaaehtoinen kiusaaminen ei enää kiinnosta.
Karenssi on loistava tie työmarkkinoiden ulkopuolelle eli "käpykaartiin".
Kun on jo ulkopuolinen ei ne työmarkkinoiden uudet pakkosäännöt enää vaikuta.
Viisas tulee toimeen käpykaartissakin.