Yhteinen katsomusaine?

Onko nykyinen opettajakunta niin pysyvä ongelma että sen perusteella ei kannata lähteä tekemään mitään muutoksia? En ihan ymmärrä sellaista perustelua että kun nyt on asiat näin niin ne eivät voisi olla millään muulla tavalla huomenna tai vuoden päästä, kun kyse on yhteiskunnallisista asioista. Ymmärrän jos joku ehdottaisi että vuodessa olisi kiva olla 400 päivää niin siihen olisi helppo argumentoida tuohon tyyliin että kun niitä nyt on vain suuripiirtein 365 niin jospa jatkettaisiin sillä samalla. Yhteiskunnalliset asiat ovat kuitenkin jatkuvassa muutoksessa ja niihin voi mielestäni suhtautua sellaisella luottamuksella että vaikka kaikkea ei korjattaisi heti ensimmäisenä päivänä niin muutoksen voi silti panna aikaisin liikkeelle jotta se jonain päivänä voi muodostua normaaliksi hyvin toimivaksi asiaksi.

rainbowshy kirjoitti:

Onko nykyinen opettajakunta niin pysyvä ongelma että sen perusteella ei kannata lähteä tekemään mitään muutoksia? En ihan ymmärrä sellaista perustelua että kun nyt on asiat näin niin ne eivät voisi olla millään muulla tavalla huomenna tai vuoden päästä, kun kyse on yhteiskunnallisista asioista. Ymmärrän jos joku ehdottaisi että vuodessa olisi kiva olla 400 päivää niin siihen olisi helppo argumentoida tuohon tyyliin että kun niitä nyt on vain suuripiirtein 365 niin jospa jatkettaisiin sillä samalla. Yhteiskunnalliset asiat ovat kuitenkin jatkuvassa muutoksessa ja niihin voi mielestäni suhtautua sellaisella luottamuksella että vaikka kaikkea ei korjattaisi heti ensimmäisenä päivänä niin muutoksen voi silti panna aikaisin liikkeelle jotta se jonain päivänä voi muodostua normaaliksi hyvin toimivaksi asiaksi.

Lue lisää

Opettajan työura on n. 40 vuotta, joten vuodessa voi karkeasti sanoa vaihtuvan 2½ prosenttia opettajista.

Suomessa uskontojen tutkimus on pitkälti teologisten tiedekuntien käsissä, ja meillä on jopa erikseen ortodoksisen teologian laitos. Sitä ei edes kummastella, vaikka olisi lähes absurdia jos politiikan tutkimus olisi Sosiaalidemokraattisen tieteen laitoksella.

Uskontotieteen laitos löytyy Turusta, mutta se on käsittääkseni pienehkö. Kuinka paljon olisi tulevia opettajia, joilla ei olisi vahvaa evlut taustaa?

Niin, ehkä minulla on vajausta erilaisista näkökannoista, siksi minä kyselin ihmisten mielipiteitä tähän aiheeseen. Filosofia on tosiaankin olemassa jo ja sitä opetetaan omana aineena yläasteella. Minua asia kiinnostaa ja siksi tässä kyselin mielipiteitä puolesta ja vastaan. Olisiko hyvä että eri uskontojen opetuksia ja uskonnotonta katsomusta käytäisiin läpi jo ala-asteella, ja vertailtaisiin erilaisten uskontojen näkemyksiä eri asioihin?

Empä tiedä, filosofia tuo jo kaiken oleellisen tiedon. Minä ainakin kokisin pakkopullana uskonto-opetuksen, varsinkin jos täytyisi opiskella vielä monia uskontoja.

Hmmh, voi olla, että ala-asteikäiset kuitenkin omaksuisivat paremmin pelkän opetuksen kuin pohdinnan, heillä ei välttämättä ole vielä valmiuksia, itselläni ei ainakaan ollut pienintäkään tajua muistaakseni.

Mihin perustuu sellainen oletus että koulujen toiminnasta ei voisi jatkossa valittaa, mikäli yhteinen katsomusaine toteutuisi mutta sen sisältö ei olisi tasapainoista ja neutraalia? Kyllähän koulujen uskonnonvapautta rikkovasta toiminnasta nytkin voi kannella, siinä toimii apuna mm. Kantelupukkipalvelu. Mihin kantelumahdollisuus katoaa tässä skenaariossa?

rainbowshy kirjoitti:

Mihin perustuu sellainen oletus että koulujen toiminnasta ei voisi jatkossa valittaa, mikäli yhteinen katsomusaine toteutuisi mutta sen sisältö ei olisi tasapainoista ja neutraalia? Kyllähän koulujen uskonnonvapautta rikkovasta toiminnasta nytkin voi kannella, siinä toimii apuna mm. Kantelupukkipalvelu. Mihin kantelumahdollisuus katoaa tässä skenaariossa?

Lue lisää

Sellaista oletusta tuossa kirjoituksessa ei ole.
Oikeus valituksiin ja kanteluihin on ollut koko ajan, mutta uskonnonharjoitukset jatkuvat, monin paikoin myös ruokarukoukset, ja elämänkatsomustietoa syrjitään liki kautta maan. Vai mikä on tilannearviosi?
Jos noissa suhteissa tilanne ensin paranisi olennaisesti, olisi paremmat edellytykset kelvolliseen katsomusaineeseen.

Onko 7-vuotias mielestäsi uskovainen? Onko jokaisella niin nuorella riittävästi tietoa päässä, että on kyennyt tekemään tietoisen päätöksen olevansa uskovainen tai ateisti? Minä veikkaisin että ei ole. Tehdäänkö päätös sitten vanhempien uskovaisuuden tai ateismin perusteella? Siinä lapsi joutuu itsestään riippumattomista syistä erilaiseen asemaan. Voisiko ajatella kuitenkin niin että kaikki ovat potentiaalisia uskovaisia ja ateisteja kunnes itse saavat kypsyteltyä mielessään sen päätöksen, ja siihen asti heille a) joko ei kerrota mitään tai b) kaikille kerrotaan kaikesta tasapuolisesti.

rainbowshy kirjoitti:

Onko 7-vuotias mielestäsi uskovainen? Onko jokaisella niin nuorella riittävästi tietoa päässä, että on kyennyt tekemään tietoisen päätöksen olevansa uskovainen tai ateisti? Minä veikkaisin että ei ole. Tehdäänkö päätös sitten vanhempien uskovaisuuden tai ateismin perusteella? Siinä lapsi joutuu itsestään riippumattomista syistä erilaiseen asemaan. Voisiko ajatella kuitenkin niin että kaikki ovat potentiaalisia uskovaisia ja ateisteja kunnes itse saavat kypsyteltyä mielessään sen päätöksen, ja siihen asti heille a) joko ei kerrota mitään tai b) kaikille kerrotaan kaikesta tasapuolisesti.

Lue lisää

Uskonnoista tarvittava tieto voidaan sisällyttää muihin oppiaineisiin. Ainoa mitä uskonnoista kenenkään tarvitsee tietää on fakta, että uskonnot ovat haitallisia yksilölle ja yhteiskunnalle. Ei sitä tarvitse 9-12 vuotta jankata.

Mitä jos oppiaineeseen sisältyisi muutakin eettistä pohdintaa kuin vain uskonnolliset perinteet? Mitä jos oppiaine käsittäisi yhteiskuntaoppia, globaalikasvatusta, etiikkaa ja filosofiaa?

Täysin riippumatta siitä kuinka haitallisiksi koet uskonnot yhteiskunnalle, ne ovat silti osa yhteiskuntaamme vielä pitkän aikaa. Uskonnollisten ihmisten kanssa on silti elettävä ja tultava toimeen monikulttuurisessa yhteiskunnassa, joten näkisin hyväksi että erilaisia katsomuksia pohdiskellaan yhdessä.

Pitäisin myös hyvänä kasvupohjana uskonnottomuudelle että eri uskontoja vertailtaisiin rinta rinnan. Oppilaille tulisi selväksi että maailmankatsomusten kirjo on laajempi kuin oman kodin oppi, ja sitä myöten voisi ehkä joillekin tulla mieleen helpommin sekin että kaikki uskonnot voivat olla harhaa.

Ei-uskonnollisen vanhempien lasten oikeuksista tässä on enemmän puutetta kuin uskonnollisten... Ei-uskonnollisia on sekä kirkon jäsenissä että kirkkoon kuulumattomissa.

Nopein tie on tietenkin ET-opetuksen avaaminen, koska sen voi tehdä ilman uutta tuntijakoa ja uutta opetussuunnitlemaa (siitä mitä elokuussa 2016 on nyt tulossa ja valmistelussa).

ET-opetuksen avaaminen lisäisi varmasti jonkin verran ET:n suosiota ja olisi merkittävä parannus nykyiseen tilanteeseen, mutta kansalaisaloite koskisi kuitenkin kaikkia oppilaita. Vapaa-ajattelijoiden tiekartassa perinteinen uskonnon opetus jatkuisi suosituimpana varmasti vielä pitkään. Silloin se olisi nopea ratkaisu vain osalle oppilaista. Toisaalta pelko siitä että ET:n oppilaiden tilanne huononisi yhteisessä katsomusaineessa voi osoittautua hyvinkin aiheelliseksi.

SekulaariSavolainen kirjoitti:

ET-opetuksen avaaminen lisäisi varmasti jonkin verran ET:n suosiota ja olisi merkittävä parannus nykyiseen tilanteeseen, mutta kansalaisaloite koskisi kuitenkin kaikkia oppilaita. Vapaa-ajattelijoiden tiekartassa perinteinen uskonnon opetus jatkuisi suosituimpana varmasti vielä pitkään. Silloin se olisi nopea ratkaisu vain osalle oppilaista. Toisaalta pelko siitä että ET:n oppilaiden tilanne huononisi yhteisessä katsomusaineessa voi osoittautua hyvinkin aiheelliseksi.

Lue lisää

Jos peruskoululaisen vanhemmat - ja lukiolaiset - voisivat valita, se olisi nopea ratkaisu heille, joille tulee vapaus valita ja jotka sitä käyttäisivät.
Eikä ET-oppilaiden tilanne huononisi vaan paranisi.