Jos saisin itse päättää ilman muuta haluaisin hänet. elämässä on niin monia polkuja ja valintoja. useita tienviittoja, opasteita. Toisinaan joutuu pysähtymään risteykseen miettimään, ketä kuuntelisin. En voi kuitenkaan tehdä aivan itsekkäitä päätöksiäkään, kuitenkaan itseäni unohtamatta. Tämä tilanne on tällä hetkellä vaikea. Haluaisin niin kovasti kääntyä tielle, joka vie luoksesi, mutta olisiko se oikein. Johtaisiko se mihinkään. Valinta ei ole helppoa. Joskus joutuu valitsemaan sen epäitsekkään tien. Joskus luovuttaminen on rakkauden teko. Se sattuu lujaa, mutta sille ei voi mitään. Joskus se voi olla kaikkein paras teko.
Tässä risteyksessä
Kaikkienkannalta
23<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Oletko mies vai nainen ap?
Nainen. Realistisesti ajateltuna se menee noin, kuten kirjoitin.
Veikkaan, että sinua kaduttaa vielä ja paljon;) Selvästikään et uskalla mitään tehdä muiden ihmisten mielipiteiden takia ja toisaalta ujouden ja rakkauden pelon takia.
Jäät paljosta paitsi työntämällä pään pensaaseen. Yrität selitellä käytöstäsi, mutta sinua pelottaa. Todellinen rakkaus pelottaa. On helpompi luovuttaa kuin ottaa haaste vastaan, vaikka palkintona olisi vaikka mikä lottovoitto.
Lottoat, mutta voittaessasi miljoonan et uskalla lunastaa voittoasi.
Epäitsekkyys on kovin jaloa. Joskus on kuitenkin aika itsekkyydellekin, muuten tässä maailmassa tulee tallotuksi. Kaikki on kiinni balanssista.
Joskus oli aika kun en ikimaailmassa olisi voinut olla noista mietteistäsi samaa mieltä, mutta nykyään pystyn hyvinkin ymmärtämään tuollaisen ajattelun. Itsekin olen välillä pohtinut olisiko erään parempi minun kanssani vai ilman minua. Enkä tiedä vastausta tuohon 100%:sti. Olisimme varmasti onnellisia paljon ajasta, mutta minä vaan en ole helpoimmasta päästä. Kitkaakin tulisi aivan varmasti. Erillään ollessamme sentään toisella on mahdollista olla tasapainossa ja levollinen. Yhdessä ollessamme emme tosiaan välttämättä onnistuisi.
Totta. Tilanteissa pitää ottaa huomioon monta asiaa. Ei voi vain aina tehdä niin kuin itsestä mukavimmalta tuntuu.
Anna toisen itse päättää, haluaako kanssasi vuoristorataa ja rakkautta, vai ei. Tuollainen pohdinta palstalla ja itseksesi on ihan pepusta. Jos tunteita on kummallakin.
Mies olen ja en haluaisi ikinä estää tuota kyseistä naista päättämästä itse mitä haluaa, meillä on kuitenkin vain tämä yksi elämä.
Ihminen on hyvä myös selittelemään itsellensä toimintaansa, löytämään syitä. Mutta, mutta, toisen puolesta toimimalla ei voi koskaan perustella toimintaansa ellei toista tunne todella hyvin! Moni pitkässä suhteessakaan elävä/elänyt ei välttämättä ole koskaan tuntenut toista niin hyvin. Ei voi siis toisen puolesta tietää mikä on hänelle hyväksi.
Toivon sydämestäni, ettet kadu valintaasi. Marttyyrius ei kaunista ketään, ei lämmitä ketään. Elämän poluista ei voi muutenkaan tietää, vaikka valitset näin, uhraudut yleisen hyvän eteen, mitäpä jos se ei kuitenkaan toimi? Risteäviäkin polkuja ja teitä voi olla toisen kanssa, mutta toiset on kaikki tai ei mitään ihmisiä, toisaalta. Olet selvästi miettinyt omalta kannaltasi ratkaisut, sille joka jää yksin sinne polun varteen odottamaan, et paljon armoa anna. Kai silläkin tunteet on?
Kyse ei ole marttyyriudesta. On hänellä tunteet, mutta ne eivät olleet minua varten. asia selvitetty jo. Kunhan purin ajatuksiani.
Mietin näitä lukiessa sitä, kuinka "pieni" oma tarinani on. Mutta ei näillä ihmisillä ole monillakaan sen enempää yhteistä historiaa kaivattunsa kanssa kuin minulla... En pysty ratkaisemaan ongelmaani. En haluaisi lannistua siihen etten tavoita häntä.
Suomen kokoisessa maassa varmasti tavoittaa toisen jos tarpeeksi kovasti haluaa.
Tietenkin. Tavoittamisen käsite oli huono, tarkoitin umpisolmua missä olen nyt tässä tällä hetkellä, kun mietin asiaa :)
Pienin askelin. Siitä se lähtee.
Älä liikoja mieti, tai jos voit, tee joku metsälenkki ja anna ajatusten kulkea vapaana. Yleensä solmut aukeilee, kun ei pyri koko solmua kerralla avaamaan, vaan miettii vaikka yhtä asiaa kerrallaan.
Miksi et sitten voi päättää asiasta itse? Minulla on samanlaisia ajatuksia erästä naista naista kohtaan. Luulen, että hänellä on juuri tuollainen tilanne, että hän ei voi tai uskalla tehdä itse päätöksiä muista johtuen. Onhan ne muutkin huomioitava, mutta ketä varten tätä elämää elää? Sehän tästä tekee lopulta mielenkiintoista, että koskaan ei voi tietää kun risteyksessä valitsee tien minne jatkaa pääseekö sinne minne haluaa. Huonoimmassa vaihtoehdossa voi joutua vaikka ojaan ja kestää kauan ennen kuin on taas kantavalla tiellä. Itse haluaisin peruuttaa muutaman risteyksen takaisinpäin, mutta en tiedä onko se enää mahdollista..
En pelkää, että ajan itseni ojaan, vaan että vien sinne muutkin niin kuin kävisikin. En vie sinne ketään kanssani siis allikkoon. Toivottavasti sinulla menee kaikki hyvin. Kyllä tästä selvitään. asioilla on tapana järjestyä, tavalla tai toisella.
Ota selvää, onko mahdollista. Just sen pari risteystä taaksepäin. Siten tietäisit, olisiko se mahdollista. Tulevaa ei ole tapahtunut, sitä ei voi eikä saa murehtia.
Mielenkiintoni heräsi, mitä risteyksiä haluaisit peruuttaa. Ihan kuin olisit tuttu....
Ne on niitä valintoja mitä on elämässä tehnyt. Tiedän lähteneeni eräässä risteyksessä väärään suuntaan. Lisäksi tiedän matkan varrella muutaman polun kasvaneen umpeen ja niitä ei ole enää olemassa. Nyt olen jarruttanut kun olen huomannut meneväni väärään suuntaan. Samalla olen joutunut vähän pientareen puolelle miettimään kuinka löytäisin jonkin kiertotien lähtöpisteeseen.
Silloin kannattaa nousta autosta ja kävellä perille.
Minä tiedän mitä haluan. On vain yksi ihminen jonka kanssa haluasin elämäni jakaa. Ketään muuta en kaipaa. Ainoa vaihtoehto sille on yksin eläminen.
Ajattelen aivan samoin. Vain yksi nainen on se jonka haluan. Muuten olen yksin.