Starttiakun latautuminen

Voitinko_kossun

Tarvittaisiin joltain osaavalta tuomariratkaisu. Tuli pieni kädenvääntö kaverin kanssa. Oli sitä mieltä, että 2-akkusysteemissä pitäisi ehdottomasti olla maasähkölaturi myös starttiakulle. Minä taas olen ymmärtänyt eri lähteistä, että starttiakku on yleensä aina täynnä, jos siitä ei oteta virtaa mihinkään muuanne kuin starttiin ja kojetauluun.

Starttihan kyllä imaisee virtaa aika himokkaasti sen lyhyen hetken pyöriessään, mutta jos akku, pannu, kaapelit ja liitokset ovat edes suunnilleen kunnossa, niin eihän se pyöri kuin alle viisi sekuntia. Jos moottorilaturi on jokin 50A vehje ja hupiakusto on pidetty iskussa maasähköllä eli latausvirta menee aika lailla kokonaan starttiakulle ainakin alkuun, niin eihän siinä pitäisi tarvita kuin jokin 10-15 min matkakierroksilla ajoa, niin käynnistysvirta on ladattu akkuun takaisin?

89

4031

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Sähkömies

      Voitit

    • Yheltirnev

      Jos ajatellaan, että startti vie 500 ampeeria, olisi siinä jo melkein 10hv. Ainakaan enempää ei vie isonkaan koneen startti. Viiden sekunnin pyöritystä vastaava virta ladataan siis 50A laturilla 50 sekunnissa. Häviöt huomioiden menee käytännössä muutama minuutti. Jos starttiakkua käytetään vain starttaamiseen, on se tosiaan aina yltäkylläisesti täynnä, näin on jämpti.

      • Melkke

        No noin se ei valitettavasti aivan mene. Jos akku olisi tyhjä niin se ottaisi laturin 50Ah vastaan. Mitä täydempi akku on sitä hitammin se loppuosa lataantuu. Mutta itse kysymykseen. Kyllä se aika usein riittää. Kyllä purkkarillakin ajetaan koneella aika paljon. Minulla tosin on maasähkölaturissa 1Ah starttiakulle. Näin se on aamuisin täysin täynnä. Se pidentää akun ikää.


    • Molemmat

      Jos veneellä ajetaan usein, niin laturia ei tarvita, eihän sitä ole autossaan
      autossaan. Veneessä voi olla laitteita, jotka kuluttavat moottoriakkuja kuten vaikkapa keulapotkuri. Silloin on hyvä, jos laturi lataa molemmat.
      Yleensä on niin, ettei ole vain yhtä oikeaa vastausta koska ei ole yhtä oikeaa kytkentää.
      Voitte olla jopa samaa mieltä, mutta mielessä on eri asetelma

      • Autoilijaaa

        Mun autossa on ainakin laturi, ei pitkälle pötkitä ilman.


      • Joakim1

        Ei kai kukaan kytke starttiakkuun keulapotkuria? Tuohan olisi täysin järjetöntä kun starttiakun idea on juuri siinä, että sitä ei saa tyhjäksi ja käynnistys on aina taattu.

        Tässä ketjussa on mitattu auton akusta startissa otettu ja palautettu virta (etsi "audi"): https://groups.google.com/forum/#!topic/sfnet.harrastus.autot/TLTK7BvpaY0

        Itse olen mitannut starttivirran 1GM10:stä ja MD2020D:stä. Molemmissa alun selvästi alle 1 s piikin jälkeen starttivirta oli reilut 100 A.

        Autothan tosiaan selviävät hienosti ilman aurinkopaneleita ja maasähkölatureita, vaikka niissä on yleensä vain yksi akku, josta otetaan kaikki kulutus. Autoissa pelkkä virran päällelaitto vie helposti n. 10 A ja valot toisen mokoman. Lisäksi autossa saatetaan kuunnella musiikkia, pitää sisävaloja tai käyttää Webastoa moottori sammutettuna. Parkissakin autossa on jonkinlainen peruskulutus (ehkä 50 mA), jolla ylläpidetään kelloa jne.

        Veneessä käyttöpaneeli vie akusta yleensä alle 1 A ja mitään muuta kulutusta ei startin lisäksi saisi olla starttiakusta. Virrat sammutettuna starttiakusta ei ole mitään kulutusta. Siksi koneen lataus riittää aivan mainiosti.


      • 10-14

        Täytyy muuten lisätä tuohon, että sillä moottorin käyttöpaneelillakin saa kyllä akun tyhjäksi, jos unohtaa virrat päälle viikoksi. Kerran se on käynyt itselleni. Sen jälkeen olen ottanut tavaksi kääntää starttiakun pääkatkaisijan off-asentoon aina, kun vene jää yksin satamaan seisomaan. Onhan se pieni este varkaalle/ilkivallantekijällekin.


      • Viksun_tunnistaa
        Autoilijaaa kirjoitti:

        Mun autossa on ainakin laturi, ei pitkälle pötkitä ilman.

        Olítpas viksu. Ketjussa on puhuttu maasähkölaturista...


      • Oletväärässä
        Joakim1 kirjoitti:

        Ei kai kukaan kytke starttiakkuun keulapotkuria? Tuohan olisi täysin järjetöntä kun starttiakun idea on juuri siinä, että sitä ei saa tyhjäksi ja käynnistys on aina taattu.

        Tässä ketjussa on mitattu auton akusta startissa otettu ja palautettu virta (etsi "audi"): https://groups.google.com/forum/#!topic/sfnet.harrastus.autot/TLTK7BvpaY0

        Itse olen mitannut starttivirran 1GM10:stä ja MD2020D:stä. Molemmissa alun selvästi alle 1 s piikin jälkeen starttivirta oli reilut 100 A.

        Autothan tosiaan selviävät hienosti ilman aurinkopaneleita ja maasähkölatureita, vaikka niissä on yleensä vain yksi akku, josta otetaan kaikki kulutus. Autoissa pelkkä virran päällelaitto vie helposti n. 10 A ja valot toisen mokoman. Lisäksi autossa saatetaan kuunnella musiikkia, pitää sisävaloja tai käyttää Webastoa moottori sammutettuna. Parkissakin autossa on jonkinlainen peruskulutus (ehkä 50 mA), jolla ylläpidetään kelloa jne.

        Veneessä käyttöpaneeli vie akusta yleensä alle 1 A ja mitään muuta kulutusta ei startin lisäksi saisi olla starttiakusta. Virrat sammutettuna starttiakusta ei ole mitään kulutusta. Siksi koneen lataus riittää aivan mainiosti.

        Kyllä kytkee.


      • käääynn

        Jos näin tehdään menetetään sen starttipiirin perimmäinen tarkoitus - siis : Starttiakku käynnistämistä varten, koska on haluttu varmistaa käynnistysvirran saanti kaikissa olosuhteissa.

        Järkevä veneenomistaja ei kytke siihen kännistysvirtapiiriin ( starttiakkuun ) mitään muuta kuin sen käynnistysmoottorin. Starttiakun täynnä pitämiseen riittää lyhytaikainen koneella ajo, eikä sinne tarvitse laittaa mitään lisälatausjärjestelmiä - yksinkertainen on kaunista.

        Keulapotkurille kannatta asentaa oma akku ja ohjaus releen avulla, jotta kaapelit voidaan pitää lyhyinä ja jännitehäviöt pieninä.


      • Paitsikun
        käääynn kirjoitti:

        Jos näin tehdään menetetään sen starttipiirin perimmäinen tarkoitus - siis : Starttiakku käynnistämistä varten, koska on haluttu varmistaa käynnistysvirran saanti kaikissa olosuhteissa.

        Järkevä veneenomistaja ei kytke siihen kännistysvirtapiiriin ( starttiakkuun ) mitään muuta kuin sen käynnistysmoottorin. Starttiakun täynnä pitämiseen riittää lyhytaikainen koneella ajo, eikä sinne tarvitse laittaa mitään lisälatausjärjestelmiä - yksinkertainen on kaunista.

        Keulapotkurille kannatta asentaa oma akku ja ohjaus releen avulla, jotta kaapelit voidaan pitää lyhyinä ja jännitehäviöt pieninä.

        Kaapeleiden paksuudella voidaan kompensoida pituutta. Se on vain fysiikkaa. Kaksi konetta ja akkupankkia tarkoittaa sitä, että jomman kumman koneen akku on hupikäytössä. Silloin on järkevä jättää toiselle keulapotkuri.
        Generaattorissa on kuitenkin oma akkunsa, joten sillä voi ladata muut akut.


      • 28m
        käääynn kirjoitti:

        Jos näin tehdään menetetään sen starttipiirin perimmäinen tarkoitus - siis : Starttiakku käynnistämistä varten, koska on haluttu varmistaa käynnistysvirran saanti kaikissa olosuhteissa.

        Järkevä veneenomistaja ei kytke siihen kännistysvirtapiiriin ( starttiakkuun ) mitään muuta kuin sen käynnistysmoottorin. Starttiakun täynnä pitämiseen riittää lyhytaikainen koneella ajo, eikä sinne tarvitse laittaa mitään lisälatausjärjestelmiä - yksinkertainen on kaunista.

        Keulapotkurille kannatta asentaa oma akku ja ohjaus releen avulla, jotta kaapelit voidaan pitää lyhyinä ja jännitehäviöt pieninä.

        Kokenut veneilijä voi aivan hyvin laittaa startin ja keulapotkurin yhteen akkuun. Keulapotkuria ei usein tarvita lainkaan ja silloin kuin tarvitaan niin minimaalisesti, joten starttiakun varaus on 95-100%. Ja jos sitä joskus, kerran viidessä vuodessa, keulapotkuria pitää huudattaa kunnolla niin aina voi jättää koneen käymään rantautumistoimien ajaksi.


      • bowthruster
        28m kirjoitti:

        Kokenut veneilijä voi aivan hyvin laittaa startin ja keulapotkurin yhteen akkuun. Keulapotkuria ei usein tarvita lainkaan ja silloin kuin tarvitaan niin minimaalisesti, joten starttiakun varaus on 95-100%. Ja jos sitä joskus, kerran viidessä vuodessa, keulapotkuria pitää huudattaa kunnolla niin aina voi jättää koneen käymään rantautumistoimien ajaksi.

        Aika naurettava kommentti. Sinä et ilmeisesti pidä keulapotkuria lainkaan tarpeellisena. Turha sen tarpeellisuudesta on käydä väittelemään, mutta jos sellainen on, niin toki sitä käytetään aina, kun se vähänkin helpottaa eli aina, kun tuuli vähänkin painaa sivulta.


      • r8ftdsoaiudnfisad
        Paitsikun kirjoitti:

        Kaapeleiden paksuudella voidaan kompensoida pituutta. Se on vain fysiikkaa. Kaksi konetta ja akkupankkia tarkoittaa sitä, että jomman kumman koneen akku on hupikäytössä. Silloin on järkevä jättää toiselle keulapotkuri.
        Generaattorissa on kuitenkin oma akkunsa, joten sillä voi ladata muut akut.

        Hmm. Minkähänlaisesta konfiguraatiosta oikein puhut, ja millaisesta veneestä? "Generaattorille oma akkunsa", no, taitaa olla hyvin vähissä Suomessa ne veneet, joissa on erillinen genu. Kaksikoneasennusten akkujärjestelyihin en ole tullut koskaan tutustuneeksi, mutta eikös niillä yleensä omat starttiakut kumpaisellakin ja hupiakusto on sitten kokonaan erikseen. Eikä tunnu järkevältä tuollaisessakaan laittaa keulapotkurin akkua toisen koneen starttiakkuun.


      • 28m
        bowthruster kirjoitti:

        Aika naurettava kommentti. Sinä et ilmeisesti pidä keulapotkuria lainkaan tarpeellisena. Turha sen tarpeellisuudesta on käydä väittelemään, mutta jos sellainen on, niin toki sitä käytetään aina, kun se vähänkin helpottaa eli aina, kun tuuli vähänkin painaa sivulta.

        Pidän tärkeänä ja sellainen on omassa veneessäkin. Pirun tärkeä kapistus silloin harvoin kun (kova) sivutuuli painaa rantautuessa, mutta noita tilanteita on kokeneelle veneilijälle omien kokemusten mukaan aika harvoin. Yleensä rantautumiset pyritään tekemään kulloiselta tuulelta suojattuihin paikkoihin, joissa keulapotkuria ei kokenut veneilijä tarvitse kuin korkeintaan minimaalisesti.

        Jopa sivutuulen voi oppia käyttämään hyväksi, jolloin tuuli kääntää veneen sopivasti haluttuun suuntaan. Tätä käytän kotisatamassa hyväksi tolppien väliin tähdätessä.

        Noh, kukin tyylillään mutta ainakaan omien tuttujen keskuudessa keulapotkurin akkua syövä vaikutus ei tunnu lainkaan tärkeältä.


      • Bowthruster
        28m kirjoitti:

        Pidän tärkeänä ja sellainen on omassa veneessäkin. Pirun tärkeä kapistus silloin harvoin kun (kova) sivutuuli painaa rantautuessa, mutta noita tilanteita on kokeneelle veneilijälle omien kokemusten mukaan aika harvoin. Yleensä rantautumiset pyritään tekemään kulloiselta tuulelta suojattuihin paikkoihin, joissa keulapotkuria ei kokenut veneilijä tarvitse kuin korkeintaan minimaalisesti.

        Jopa sivutuulen voi oppia käyttämään hyväksi, jolloin tuuli kääntää veneen sopivasti haluttuun suuntaan. Tätä käytän kotisatamassa hyväksi tolppien väliin tähdätessä.

        Noh, kukin tyylillään mutta ainakaan omien tuttujen keskuudessa keulapotkurin akkua syövä vaikutus ei tunnu lainkaan tärkeältä.

        Minä en sitten kai ole tarpeeksi kokenut veneilijä, vaikka "vyöllä" on yli 20 kesää omilla veneillä ja yli 40 000 mpk. Olen nimittäin joka kesä kohdannut tilanteita, joissa keulapotkuri on vähintään tarpeellinen jos ei ehkä täysin välttämätön. Yleensä tilanne on satamissa se, että mennään sinne, missä tilaa on, ei juuri voi valita, missä olisi tuulen suhteen edullisin poiju tai tolppaväli. Samasta syystä ei useinkaan ole tilaa kauhean paljoa ennakoida vaan pitää yrittää tulla aika suoraan, ettei kolhi naapureiden kylkiä tai aja heidän poijukettinkiensä (tai ankkuriköysiensä) päälle.


      • Tossavainen23
        r8ftdsoaiudnfisad kirjoitti:

        Hmm. Minkähänlaisesta konfiguraatiosta oikein puhut, ja millaisesta veneestä? "Generaattorille oma akkunsa", no, taitaa olla hyvin vähissä Suomessa ne veneet, joissa on erillinen genu. Kaksikoneasennusten akkujärjestelyihin en ole tullut koskaan tutustuneeksi, mutta eikös niillä yleensä omat starttiakut kumpaisellakin ja hupiakusto on sitten kokonaan erikseen. Eikä tunnu järkevältä tuollaisessakaan laittaa keulapotkurin akkua toisen koneen starttiakkuun.

        Varon sanomasta yleensä koska vaihtoehtoja on lähes rajattomasti, mutta toisen koneen akkupnkki on hupiakku ja toisen koneen työakku, johon on koottu kaikki välttämätön liikkellä oloon, kuten potkurit, navigointielektroniikka, kulkuvalot, ankkurivinssi ym.

        Pankit voi tietenkin yhdistää, jos tulee sellainen tilanne esim hupiakut on tyhjät tai vaikka toisen koneen laturi poissa pelistä. Vene on sen verran iso,että siihen saa nuo härpäkkeet laitettua.


      • koettuon
        käääynn kirjoitti:

        Jos näin tehdään menetetään sen starttipiirin perimmäinen tarkoitus - siis : Starttiakku käynnistämistä varten, koska on haluttu varmistaa käynnistysvirran saanti kaikissa olosuhteissa.

        Järkevä veneenomistaja ei kytke siihen kännistysvirtapiiriin ( starttiakkuun ) mitään muuta kuin sen käynnistysmoottorin. Starttiakun täynnä pitämiseen riittää lyhytaikainen koneella ajo, eikä sinne tarvitse laittaa mitään lisälatausjärjestelmiä - yksinkertainen on kaunista.

        Keulapotkurille kannatta asentaa oma akku ja ohjaus releen avulla, jotta kaapelit voidaan pitää lyhyinä ja jännitehäviöt pieninä.

        Kyllä näitä on. Tässä on se ajatus että kone käy keulista käytettäsessä ja laturi antaa tehoa. Itsellä oli tällainen viritys, kun ostin veneen. Toimi ihan ok. Itse kyllä muutin systeemin samalla kun halusin lisää hupiakun kapasiteettiä.


      • 28m
        Bowthruster kirjoitti:

        Minä en sitten kai ole tarpeeksi kokenut veneilijä, vaikka "vyöllä" on yli 20 kesää omilla veneillä ja yli 40 000 mpk. Olen nimittäin joka kesä kohdannut tilanteita, joissa keulapotkuri on vähintään tarpeellinen jos ei ehkä täysin välttämätön. Yleensä tilanne on satamissa se, että mennään sinne, missä tilaa on, ei juuri voi valita, missä olisi tuulen suhteen edullisin poiju tai tolppaväli. Samasta syystä ei useinkaan ole tilaa kauhean paljoa ennakoida vaan pitää yrittää tulla aika suoraan, ettei kolhi naapureiden kylkiä tai aja heidän poijukettinkiensä (tai ankkuriköysiensä) päälle.

        Tekstisi kuulostaa siltä että keulapotkurin raju huudattaminen (=merkittävää akun kannalta) on tarpeen aika harvoin: "...joka kesä kohdannut tilanteita, joissa keulapotkuri on vähintään tarpeellinen jos ei ehkä täysin välttämätön." Eli kaudella keulapotkurin käyttöminuutit yhteenlaskettuna jäävät aika mataliksi, ja vaikutus akun tilaan on vähäinen varsinkin kun potkuria käytetään aina koneen käydessä ja ladatessa.

        Turha meidän on puolustaa nenä nyrpyssä omia käyttötapoja ainoina oikeina, kun yleistykset eivät koskaan kerro koko totuutta. Itse asiassa et ole vastannut tämän keskustelumme alkukysymykseen lainkaan eli keulapotkurin vaikutuksesta starttiakun varaukseen, jos ovat samassa akussa kiinni, vaan toit ainoastaan esiin keulapotkurin tärkeyden josta molemmat olemme jo heti alussa samaa mieltä.


      • Joakim1

        Keulapotkuri on tyypillisesti teholtaan moninkertainen starttimoottoriin nähden. Esim. 10 m veneessä voi olla 1 kW starttimoottori ja 3 kW keulapotkuri. Satamassa kuulee yleensä keulapotkurin käyttöä moninkertaisen määrän starttiin verrattuna, joten keulapotkurilla on paljon suurempi vaikutus akkuun kuin startilla.

        Laturin teho on yleensä alle 1 kW ja satamissa käytetään pieniä kierroksia, joilla teho voi olla murto-osa maksimista.

        Startti vie tyypillisesti 100-150 A ja keulapotkuri ~500 A tuossa kokoluokassa. Teho ei ole 12 V *500 A = 6 kW johtuen akun napajännitteen laskusta ja kaapeleiden jännitehäviöstä.

        Tavallisen starttiakun käyttö tyssää jo siihen, että tuollaiselle keulapotkurille suositellaan 165 Ah akkua ja starttiakut ovat tyypillisesti 50-80 Ah.

        Käyttäen Peukert'n lakia 60 Ah akulle se on 500 A virralla täysin tyhjä kahdessa minuutissa ja 165 Ah akku seitsemässä eli ei vielä menetä edes 30% varauksestaan 2 minuutin käytöllä.


      • 28m

        Kiitos Joakim asiapitoisesta vastauksesta. Omasta kokemuksesta voin sanoa että 3,5 kW / 350 A keulapotkuri 125 Ah starttiakku ei ole yhteiskäytössä ongelma vaan starttiakku on aina luokkaa 12,8 V ennen käyttöä ja kestää >7 vuotta (normi vedellinen lyijyakku, starttaukseen tarkoitettu).

        Eli iso keulapotkuri pieneen starttiakkuun liitettynä voi olla ongelma, mutta tuollaista komboa tuskin kukaan haluaa käyttää.


      • Joakim1
        28m kirjoitti:

        Kiitos Joakim asiapitoisesta vastauksesta. Omasta kokemuksesta voin sanoa että 3,5 kW / 350 A keulapotkuri 125 Ah starttiakku ei ole yhteiskäytössä ongelma vaan starttiakku on aina luokkaa 12,8 V ennen käyttöä ja kestää >7 vuotta (normi vedellinen lyijyakku, starttaukseen tarkoitettu).

        Eli iso keulapotkuri pieneen starttiakkuun liitettynä voi olla ongelma, mutta tuollaista komboa tuskin kukaan haluaa käyttää.

        Tuo tietysti riippuu täysin käytöstä. Jos on tapana ajaa koneella 0,5-1 tuntia ennen ja jälkeen sataman sekä välillä pidempään, ei ongelmia varmasti tule.

        Jos taas ajaa vain 5 minuuttia pienillä kierroksilla ja käyttää siinä 1-2 minuuttia keulapotkuria, tilanne voi olla aivan toinen.


      • 10-14
        28m kirjoitti:

        Kiitos Joakim asiapitoisesta vastauksesta. Omasta kokemuksesta voin sanoa että 3,5 kW / 350 A keulapotkuri 125 Ah starttiakku ei ole yhteiskäytössä ongelma vaan starttiakku on aina luokkaa 12,8 V ennen käyttöä ja kestää >7 vuotta (normi vedellinen lyijyakku, starttaukseen tarkoitettu).

        Eli iso keulapotkuri pieneen starttiakkuun liitettynä voi olla ongelma, mutta tuollaista komboa tuskin kukaan haluaa käyttää.

        Tuo on kyllä poikkeuksellisen järeä starttiakku ainakin purjeveneessä. Olen katsastanut kymmeniä ellen satoja veneitä eikä ole ikinä osunut eteen moista jättiläistä. Joakimin mainitsema haarukka 50-80Ah on kokemukseni mukaan hyvin kattavasti osuva. Oman ongelmansa tuo se, että useimmiten akusto on mahdollisimman lähellä moottoria ja sen seurauksena tarvitaan melkoisen pitkät kaapeli, jos halutaan keulapotkuria käyttää starttiakulla.


      • dfthdfh
        10-14 kirjoitti:

        Tuo on kyllä poikkeuksellisen järeä starttiakku ainakin purjeveneessä. Olen katsastanut kymmeniä ellen satoja veneitä eikä ole ikinä osunut eteen moista jättiläistä. Joakimin mainitsema haarukka 50-80Ah on kokemukseni mukaan hyvin kattavasti osuva. Oman ongelmansa tuo se, että useimmiten akusto on mahdollisimman lähellä moottoria ja sen seurauksena tarvitaan melkoisen pitkät kaapeli, jos halutaan keulapotkuria käyttää starttiakulla.

        Etenkin purjeveneessä pitäisi olla järeät starttiakut ihan sen takia jos tulee jotain ongelmia moottoriin ja joutuu starttaamaan pitkään.

        moottorivene startataan aina laiturissa. purjevene saatetaan startata keskellä merta. se on paljon pahempi tilanne jos ei lähde käyntiin keskellä merta kuin laiturissa.

        eli purjeveneeseen mielellään reilusti yli 100ah starttiakut jotta ei lopu virrat ihan heti. ja jos tarvitaan keulapotkuriin esim. lisää tehoa niin voihan moottoriin laittaa suurempia tai useampia latureita jolloin virtaa tulee eri tavalla.

        monissa henkilöautoissa on isoja latureita. esim tuossa 220a: http://www.varaosahaku.fi/fi-fi/Mercedes/MB-SPRINTER-(W906)/2006_2016/Moottori/Laturi/Kaikki/ID-30030335/OEM-A-642-154-08-02/?parttype_id[0]=0


      • hottia

        Herätti huomiota tuo kommenttisi "että joutuu starttaamaan pitkään".
        Starttiakun kokoa ei pidä ainakaan lisätä sen takia, että tehdään superpitkiä startteja.

        Käynnistysmoottorit eivät ole tarkoitettu em. tyyliseen käyttöön, sillä pitkä starttaus kuumentaa niitä ja käyttöikä vähenee. Kone täytyy pitää sellaisessa kunnossa, että käynnistyminen tapahtuu speksien mukaisessa ajassa.


      • 10-14
        dfthdfh kirjoitti:

        Etenkin purjeveneessä pitäisi olla järeät starttiakut ihan sen takia jos tulee jotain ongelmia moottoriin ja joutuu starttaamaan pitkään.

        moottorivene startataan aina laiturissa. purjevene saatetaan startata keskellä merta. se on paljon pahempi tilanne jos ei lähde käyntiin keskellä merta kuin laiturissa.

        eli purjeveneeseen mielellään reilusti yli 100ah starttiakut jotta ei lopu virrat ihan heti. ja jos tarvitaan keulapotkuriin esim. lisää tehoa niin voihan moottoriin laittaa suurempia tai useampia latureita jolloin virtaa tulee eri tavalla.

        monissa henkilöautoissa on isoja latureita. esim tuossa 220a: http://www.varaosahaku.fi/fi-fi/Mercedes/MB-SPRINTER-(W906)/2006_2016/Moottori/Laturi/Kaikki/ID-30030335/OEM-A-642-154-08-02/?parttype_id[0]=0

        No, kuten sanottu, ei ole vielä ikinä tullut vastaan yli 100 Ah starttiakkua veneessä tai edes sitä satasta. Kai niitä sitten jollakulla on, mutta tuskinpa esimerkiksi uutena myytäviin moisia yksikään valmistaja laittaa.

        Ja kuten tuossa jo ehti joku kommentoida, koneen pitää olla siinä kunnossa, että lähtee parissa sekunnissa pörisemään.


      • Pikkuveneakkuja
        10-14 kirjoitti:

        Tuo on kyllä poikkeuksellisen järeä starttiakku ainakin purjeveneessä. Olen katsastanut kymmeniä ellen satoja veneitä eikä ole ikinä osunut eteen moista jättiläistä. Joakimin mainitsema haarukka 50-80Ah on kokemukseni mukaan hyvin kattavasti osuva. Oman ongelmansa tuo se, että useimmiten akusto on mahdollisimman lähellä moottoria ja sen seurauksena tarvitaan melkoisen pitkät kaapeli, jos halutaan keulapotkuria käyttää starttiakulla.

        Millaisia pikkuveneitä teillä oikein on? 40-jalkaisessa valtameripurkkarissani on niinikään 125 Ah starttiakku (ja 500 Ah hupiakut). En usko, että on ylimitoitusta kummassakaan, eikä venekään taida olla nykymittapuulla kuin enintään keskikokoinen.


      • 10-14
        Pikkuveneakkuja kirjoitti:

        Millaisia pikkuveneitä teillä oikein on? 40-jalkaisessa valtameripurkkarissani on niinikään 125 Ah starttiakku (ja 500 Ah hupiakut). En usko, että on ylimitoitusta kummassakaan, eikä venekään taida olla nykymittapuulla kuin enintään keskikokoinen.

        Nyt alkaa lemahtaa trollille... 40-jalkainen on reilusti yli keskikoon. Käytössä olevien avomeripurjeveneiden keskikoko Suomessa taitaa vieläkin olla ennemmin alle kuin yli 10 metriä eli n. 33 jalkaa ja viimeisten 10 vuoden aikana myytyjen uusienkin veneiden keskikoko on myyjien mukaan ollut vain 37 jalkaa. Kuten sanoin, olen katsastanut (lupa ollut voimassa 8 vuotta) useita kymmeniä veneitä enkä ole vielä kertaakaan tavannut 100 Ah tai isompaa starttiakkua. Enkä muuten myöskään 500 Ah hupiakkupatteria, isoin vastaantullut on muistaakseni ollut n. 350 Ah.


      • mikä.ongelma
        dfthdfh kirjoitti:

        Etenkin purjeveneessä pitäisi olla järeät starttiakut ihan sen takia jos tulee jotain ongelmia moottoriin ja joutuu starttaamaan pitkään.

        moottorivene startataan aina laiturissa. purjevene saatetaan startata keskellä merta. se on paljon pahempi tilanne jos ei lähde käyntiin keskellä merta kuin laiturissa.

        eli purjeveneeseen mielellään reilusti yli 100ah starttiakut jotta ei lopu virrat ihan heti. ja jos tarvitaan keulapotkuriin esim. lisää tehoa niin voihan moottoriin laittaa suurempia tai useampia latureita jolloin virtaa tulee eri tavalla.

        monissa henkilöautoissa on isoja latureita. esim tuossa 220a: http://www.varaosahaku.fi/fi-fi/Mercedes/MB-SPRINTER-(W906)/2006_2016/Moottori/Laturi/Kaikki/ID-30030335/OEM-A-642-154-08-02/?parttype_id[0]=0

        Mikä ihmeen ongelma se on, jos ei moottori käynnisty merellä? Aina sieltä pääsee pois ja laituriin saakka ilmankin. Jos moottorissa ei ole vikaa, se käynnistyy, jos on vikaa, se ei käynnisty isolla akulla sen paremmin kuin pienellä. Ja pienelläkin akulla starttimoottorin saa veivattua ylikuumaksi. Tuo oli kyllä järjettömin perustelu ylikokoiselle starttiakulle.


      • mutta.miks
        Pikkuveneakkuja kirjoitti:

        Millaisia pikkuveneitä teillä oikein on? 40-jalkaisessa valtameripurkkarissani on niinikään 125 Ah starttiakku (ja 500 Ah hupiakut). En usko, että on ylimitoitusta kummassakaan, eikä venekään taida olla nykymittapuulla kuin enintään keskikokoinen.

        Starttiakku mitoitetaan moottorin, ei veneen koon mukaan. Jos 40-jalkaisen moottori kaipaa yli 100 Ah akkua, on moottori poikkeuksellisesti mitoitettu. Itämeri- tai valtamerikäyttökään ei ratkaise. Lämpimillä vesillä akut ovat lyhytikäisempiä ja ylikokoinen akku on vain ylikokoinen kustannus.


      • asdasdd
        mikä.ongelma kirjoitti:

        Mikä ihmeen ongelma se on, jos ei moottori käynnisty merellä? Aina sieltä pääsee pois ja laituriin saakka ilmankin. Jos moottorissa ei ole vikaa, se käynnistyy, jos on vikaa, se ei käynnisty isolla akulla sen paremmin kuin pienellä. Ja pienelläkin akulla starttimoottorin saa veivattua ylikuumaksi. Tuo oli kyllä järjettömin perustelu ylikokoiselle starttiakulle.

        no sähkö loppuu ennen pitkää jos ei ole erillistä generaattoria. ja sitten kun kaikki navigointilaitteet ym. on pimeänä niin miten sieltä mereltä enää pois pääsee kun ei edes suuntaansa tiedä.

        mitä isompi starttiakku sen enemmän on varaa startata jos tulee jotain häikkää. jos polttoainejärjestelmä vaikka alkaa vuotaa ja moottori vaatii useita startteja jotka kestää minuuttitolkulla on parempi että on iso starttiakku.


      • anlasserkaput

        Älä hyvä ihminen starttaa minuuttitolkulla, sillä se tuhoaa käynnistinmoottorin nopeasti. Jos ilmata pitää, niin tee se käsipumpulla ja säästä ne starttimoottori rahat vaikka uuteen polttoainesuodattimeen.


      • asdasdd
        anlasserkaput kirjoitti:

        Älä hyvä ihminen starttaa minuuttitolkulla, sillä se tuhoaa käynnistinmoottorin nopeasti. Jos ilmata pitää, niin tee se käsipumpulla ja säästä ne starttimoottori rahat vaikka uuteen polttoainesuodattimeen.

        kyse oli siitä että jos ongelma tulee merellä ja kone pitäisi saada käyntiin joka vaatii pitkää starttausta niin silloin on hyvä olla iso starttiakku.

        en tietenkään tarkoittanut että joka kerta käynnistäminen kestäisi minuuttitolkulla mutta jos merellä tulee vikaa niin isomman starttiakun avulla saadaan startattua ja päästään satamaan jossa voidaan korjata vika kun taas pienemmällä starttiakulla saatettaisiin jäädä keskelle merta.

        siis purjeveneessä. moottoriveneessähän startataan aina laiturissa jolloin ongelman tullessa ei ole niin paha tilanne. tietysti jossain saaressa missä ei ole mitään niin yhtä paha juttu että ei sielläkään syytä säästää starttiakussa.

        ei se voi olla niin iso hinnanero ettei kannattaisi laittaa kunnon starttiakkua. se on veneen tärkein akku. jos hupiakut kyykkää niin tilanne ei ole niin paha, aina voi käynnistää moottorin starttiakun voimalla ja sitten taas sähköä riittää.

        mutta jos starttiakku ei riitä niin sitten on paha tilanne kun ei saa moottoria käyntiin. ja kovassa merenkäynnissä se voi olla kohtalokasta. ei kannata säästää starttiakussa.


      • Pikkuveneakkuja
        10-14 kirjoitti:

        Nyt alkaa lemahtaa trollille... 40-jalkainen on reilusti yli keskikoon. Käytössä olevien avomeripurjeveneiden keskikoko Suomessa taitaa vieläkin olla ennemmin alle kuin yli 10 metriä eli n. 33 jalkaa ja viimeisten 10 vuoden aikana myytyjen uusienkin veneiden keskikoko on myyjien mukaan ollut vain 37 jalkaa. Kuten sanoin, olen katsastanut (lupa ollut voimassa 8 vuotta) useita kymmeniä veneitä enkä ole vielä kertaakaan tavannut 100 Ah tai isompaa starttiakkua. Enkä muuten myöskään 500 Ah hupiakkupatteria, isoin vastaantullut on muistaakseni ollut n. 350 Ah.

        Arvioin, että 40-jalkainen veneeni on nykyaikaisen 33--35-jalkaisen veneen kokoinen. Moottorissa on vain40 hevosvoimaa ja sähköä kuluttavia laitteita todennäköisesti vähemmän kuin nykyveneissä.


      • Joakim1
        asdasdd kirjoitti:

        kyse oli siitä että jos ongelma tulee merellä ja kone pitäisi saada käyntiin joka vaatii pitkää starttausta niin silloin on hyvä olla iso starttiakku.

        en tietenkään tarkoittanut että joka kerta käynnistäminen kestäisi minuuttitolkulla mutta jos merellä tulee vikaa niin isomman starttiakun avulla saadaan startattua ja päästään satamaan jossa voidaan korjata vika kun taas pienemmällä starttiakulla saatettaisiin jäädä keskelle merta.

        siis purjeveneessä. moottoriveneessähän startataan aina laiturissa jolloin ongelman tullessa ei ole niin paha tilanne. tietysti jossain saaressa missä ei ole mitään niin yhtä paha juttu että ei sielläkään syytä säästää starttiakussa.

        ei se voi olla niin iso hinnanero ettei kannattaisi laittaa kunnon starttiakkua. se on veneen tärkein akku. jos hupiakut kyykkää niin tilanne ei ole niin paha, aina voi käynnistää moottorin starttiakun voimalla ja sitten taas sähköä riittää.

        mutta jos starttiakku ei riitä niin sitten on paha tilanne kun ei saa moottoria käyntiin. ja kovassa merenkäynnissä se voi olla kohtalokasta. ei kannata säästää starttiakussa.

        Hyvin erikoista logiikkaa!

        Siis moottorivene startataan aina laiturissa ja ei tarvitse varautua siihen, että kone sammuu tai sammutetaan irti laiturista, mutta purjevene, joka pystyy ongelmitta palaamaan purjeilla on suurissa vaikeuksissa, jos moottori ei käynnisty???

        Navigointi sujuu aivan hienosti ilman sähköä. Onhan veneessä perinteinen kompassi ja paperikartat. Omassani on myös paristokäyttöinen käsi GPS varalla. Siinä on kartatkin, tosin ei koko Itämerta.


      • 10-14
        asdasdd kirjoitti:

        kyse oli siitä että jos ongelma tulee merellä ja kone pitäisi saada käyntiin joka vaatii pitkää starttausta niin silloin on hyvä olla iso starttiakku.

        en tietenkään tarkoittanut että joka kerta käynnistäminen kestäisi minuuttitolkulla mutta jos merellä tulee vikaa niin isomman starttiakun avulla saadaan startattua ja päästään satamaan jossa voidaan korjata vika kun taas pienemmällä starttiakulla saatettaisiin jäädä keskelle merta.

        siis purjeveneessä. moottoriveneessähän startataan aina laiturissa jolloin ongelman tullessa ei ole niin paha tilanne. tietysti jossain saaressa missä ei ole mitään niin yhtä paha juttu että ei sielläkään syytä säästää starttiakussa.

        ei se voi olla niin iso hinnanero ettei kannattaisi laittaa kunnon starttiakkua. se on veneen tärkein akku. jos hupiakut kyykkää niin tilanne ei ole niin paha, aina voi käynnistää moottorin starttiakun voimalla ja sitten taas sähköä riittää.

        mutta jos starttiakku ei riitä niin sitten on paha tilanne kun ei saa moottoria käyntiin. ja kovassa merenkäynnissä se voi olla kohtalokasta. ei kannata säästää starttiakussa.

        Olen nyt kerta kaikkiaan eri mieltä logiikastasi. Tietysti tuokin, mitä muut ovat jo sanoneet, että purjeet ovat käytettävissä, jos ei kone käynnisty ja niillä pääsee vähintään suojaisempaan ankkuripaikkaan selvittämään vikaa. Mutta sen vianselvityksenkin kannalta ajatuksesi on outo. Jos kone ei pörähdä sekunneissa käyntiin, niin silloin on jokseenkin varmasti vialla jotain, joka ei tokene minuutinkaan sahauksella. Eli pitää ruveta selvittämään vikaa eikä pyörittää hampaat irvessä starttia.

        Starttiakun kasvattaminen ei ole järin hyödyllinen liike tässä. Oma juttunsa on muuten se, että sellaisen hirmuakun mitatkin ovat jo selvästi jotain 70Ah akkua isommat ja veneessä on monesti vaikea löytää hyvää tilaa akuille.


      • asdasdd
        Joakim1 kirjoitti:

        Hyvin erikoista logiikkaa!

        Siis moottorivene startataan aina laiturissa ja ei tarvitse varautua siihen, että kone sammuu tai sammutetaan irti laiturista, mutta purjevene, joka pystyy ongelmitta palaamaan purjeilla on suurissa vaikeuksissa, jos moottori ei käynnisty???

        Navigointi sujuu aivan hienosti ilman sähköä. Onhan veneessä perinteinen kompassi ja paperikartat. Omassani on myös paristokäyttöinen käsi GPS varalla. Siinä on kartatkin, tosin ei koko Itämerta.

        niin no kuka hullu sammuttaa moottoriveneen moottorin keskellä merta etenkin jos on yhtään kovempaa merenkäyntiä? ihan omaa tyhmyyttä sitten jos ei käynnisty. vähän sama kuin sammuttaisi autosta moottorin motarilla.

        kyllä purjeveneessä saattaa tarvita moottoria jos on kovempi merenkäynti että purjeet pitää vetää alas. ja silloin ollaan siellä merellä käynnistämässä sitä moottoria.

        ja se että jos se vika selviäisikin niin jos starttiakku on jo tyhjentynyt parilla startilla niin miten sen saa käyntiin? vaikka vika ei selviä vain starttaamalla ihan vitusti niin vian selvityksen yhteydessä saattaa joutua starttaamaan paljon.

        ja moottorin valmistajatkaan ei suosittele mitään 50ah starttiakkuja. esim tuossa yanmar 4jh sarjan manuaalia: http://sagaforumet.com/yanmar-manual/4JHE/kapittel_9.pdf

        siellä sanotaan starttiakusta että "Since the battery has a minimun capacity of 12V, 70AH it can be used for 100 - 150AH." Eli 70ah on minimi ja 100-150 olisi hyvä.

        Tuon alla on taulukko jossa kerrotaan seuraavasti:

        Minimum - 100ah
        Standard - 120ah
        Cold weather - 150ah.

        eli suositeltu koko olisi 120ah. ja 150ah jos veneillään kylmässä säässä. niin jos moottorin valmistajakin suosittelee yli 100ah starttiakkua niin miksi pitää säästää ja laittaa 50ah starttiakku? ja tämä kyseinen moottorimalli ei ole edes mikään iso.

        miten jos teillä on autossa tehtaalta vaikka 70ah akku ja sitten kun tulee aika vaihtaa niin asennatteko tilalle 40-50ah ??

        jos ei akut mahdu tms. niin kyllä mielummin säästää hupiakuista mutta pitää ison starttiakun. hupiakuista jos virta loppuu niin aina voi käynnistää moottorin kun starttiakku on kunnossa. mutta jos starttiakku loppuu niin on ns. kusessa.


      • aina_vain_kummempaa
        asdasdd kirjoitti:

        niin no kuka hullu sammuttaa moottoriveneen moottorin keskellä merta etenkin jos on yhtään kovempaa merenkäyntiä? ihan omaa tyhmyyttä sitten jos ei käynnisty. vähän sama kuin sammuttaisi autosta moottorin motarilla.

        kyllä purjeveneessä saattaa tarvita moottoria jos on kovempi merenkäynti että purjeet pitää vetää alas. ja silloin ollaan siellä merellä käynnistämässä sitä moottoria.

        ja se että jos se vika selviäisikin niin jos starttiakku on jo tyhjentynyt parilla startilla niin miten sen saa käyntiin? vaikka vika ei selviä vain starttaamalla ihan vitusti niin vian selvityksen yhteydessä saattaa joutua starttaamaan paljon.

        ja moottorin valmistajatkaan ei suosittele mitään 50ah starttiakkuja. esim tuossa yanmar 4jh sarjan manuaalia: http://sagaforumet.com/yanmar-manual/4JHE/kapittel_9.pdf

        siellä sanotaan starttiakusta että "Since the battery has a minimun capacity of 12V, 70AH it can be used for 100 - 150AH." Eli 70ah on minimi ja 100-150 olisi hyvä.

        Tuon alla on taulukko jossa kerrotaan seuraavasti:

        Minimum - 100ah
        Standard - 120ah
        Cold weather - 150ah.

        eli suositeltu koko olisi 120ah. ja 150ah jos veneillään kylmässä säässä. niin jos moottorin valmistajakin suosittelee yli 100ah starttiakkua niin miksi pitää säästää ja laittaa 50ah starttiakku? ja tämä kyseinen moottorimalli ei ole edes mikään iso.

        miten jos teillä on autossa tehtaalta vaikka 70ah akku ja sitten kun tulee aika vaihtaa niin asennatteko tilalle 40-50ah ??

        jos ei akut mahdu tms. niin kyllä mielummin säästää hupiakuista mutta pitää ison starttiakun. hupiakuista jos virta loppuu niin aina voi käynnistää moottorin kun starttiakku on kunnossa. mutta jos starttiakku loppuu niin on ns. kusessa.

        Aina vain kahjommaksi menee. Mitä kovemmaksi merenkäynti menee, sen vähemmän on moottorilla virkaa.

        Minkälaisessa purjeveneessä tarvitaan esimerkkisi 70-80 hv moottoria? Täytyy olla yli 50-jalkainen. Ja talviveneily pakkasilla on erittäin harvojen herkkua. Kuten edellä on kerrottu, sillä tavallisella 60 Ah akullakin pyörittää starttia todella pitkään, vähintään sen verran kuin starttimoottori sietää. Se on tullut itsekin kokeiltua ennen kuin oma moottorini täyshuollettiin ja starttaus vaati todella pitkät pyöritykset. Akkua ei niillä läheskään tyhjäksi saanut.


      • Joakim1
        asdasdd kirjoitti:

        niin no kuka hullu sammuttaa moottoriveneen moottorin keskellä merta etenkin jos on yhtään kovempaa merenkäyntiä? ihan omaa tyhmyyttä sitten jos ei käynnisty. vähän sama kuin sammuttaisi autosta moottorin motarilla.

        kyllä purjeveneessä saattaa tarvita moottoria jos on kovempi merenkäynti että purjeet pitää vetää alas. ja silloin ollaan siellä merellä käynnistämässä sitä moottoria.

        ja se että jos se vika selviäisikin niin jos starttiakku on jo tyhjentynyt parilla startilla niin miten sen saa käyntiin? vaikka vika ei selviä vain starttaamalla ihan vitusti niin vian selvityksen yhteydessä saattaa joutua starttaamaan paljon.

        ja moottorin valmistajatkaan ei suosittele mitään 50ah starttiakkuja. esim tuossa yanmar 4jh sarjan manuaalia: http://sagaforumet.com/yanmar-manual/4JHE/kapittel_9.pdf

        siellä sanotaan starttiakusta että "Since the battery has a minimun capacity of 12V, 70AH it can be used for 100 - 150AH." Eli 70ah on minimi ja 100-150 olisi hyvä.

        Tuon alla on taulukko jossa kerrotaan seuraavasti:

        Minimum - 100ah
        Standard - 120ah
        Cold weather - 150ah.

        eli suositeltu koko olisi 120ah. ja 150ah jos veneillään kylmässä säässä. niin jos moottorin valmistajakin suosittelee yli 100ah starttiakkua niin miksi pitää säästää ja laittaa 50ah starttiakku? ja tämä kyseinen moottorimalli ei ole edes mikään iso.

        miten jos teillä on autossa tehtaalta vaikka 70ah akku ja sitten kun tulee aika vaihtaa niin asennatteko tilalle 40-50ah ??

        jos ei akut mahdu tms. niin kyllä mielummin säästää hupiakuista mutta pitää ison starttiakun. hupiakuista jos virta loppuu niin aina voi käynnistää moottorin kun starttiakku on kunnossa. mutta jos starttiakku loppuu niin on ns. kusessa.

        No se moottorivene voi olla vaikkapa ankkuroituna luodon rantaan, josta pitäisi päästä pois tuulen yltyessä. Onko tullut mieleen, että moottori voi sammua myös vian takia tai vahingossa. Vaikkapa polttoainesuodattimen tukkeutuminen ei ole kovinkaan harvinaista.

        Kun moottoriveneessä ei ole moottoria käytössä se on helposti pahassakin pulassa. Ankkuriakaan ei välttämättä saa pitämään ennen kuin vene on jo karikossa.

        Purjeveneessä moottori käynnistetään ennen purjeiden tai ainakin viimeisen purjeen laskua. Jos se ei käynnisty, ei ole vielä mitään ongelmaa. Voi aivan rauhassa jatkaa purjehtimista ja selvitellä mistä tuo johtuu.

        Ei ole mitenkään tavatonta, että purjeveneestä menee moottori rikki tai vaikkapa potkuri putoaa (joka vuosi kuulen tällaisen tapauksen) kesken reissun. Se ei estä menemästä purjeilla satamaan kuten ei akun tyhjeneminenkään. Eihän kaikissa purjeveneissä edes ole moottoria.

        Jos sen starttiakun on sahannut tyhjäksi, on jäljellä vielä hupiakku, joka on yleensä huomattavasti suurempi. Sen saa käyttöön joko kytkimellä, apukaapelilla tai akkukenkiä siirtämällä. 60 Ah:n akullakin pyörittää starttia n. 4 minuuttia, joka on siis vaikka 8 kpl tolkuttoman pitkää 30 s käynnistysyritystä. Omassa veneessä on sitten vielä 180 Ah hupiakku, joka on CCA-luokiteltu eli starttaamiseen kelpaava ja jota en päästä koskaan läheskään tyhjäksi. Eiköhän sillä vielä saa enemmän kuin toiset 4 minuuttia.

        On tuo 4JHE-sarja jo varsin iso purjeneseen. Niiden tehot ovat 44-77 hv, joten tuollaisia näkee yli 40-jalkaisissa moderneimmissa veneissä tai enemmän moottoripursien kaltaisissa.

        VP muuten mainitsee starttiakun kooksi 70 Ah D2-55 ja -75 moottoreille eli 55/75 hv. Noissa on jo 2 kW starttimoottori (4JHE-sarjassa 1,8 kW).

        Noin isoja koneita on Suomessa ollut purjeveneissä vasta 2000-luvulla muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Eiköhän noissa veistämö ole valinnut starttiakun koon. Noissa sitten alkaa keulapotkuritkin olla sellaisia, että vaativat taas paljon suuremmat akut kuin startti.

        Minulla on tiedot m. sadan purjeveneen akuista Suomessa. Muutamassa on 100-120 Ah starttiakku, mutta tyypillinen on tuo 50-80 Ah.


      • asdasdd
        Joakim1 kirjoitti:

        No se moottorivene voi olla vaikkapa ankkuroituna luodon rantaan, josta pitäisi päästä pois tuulen yltyessä. Onko tullut mieleen, että moottori voi sammua myös vian takia tai vahingossa. Vaikkapa polttoainesuodattimen tukkeutuminen ei ole kovinkaan harvinaista.

        Kun moottoriveneessä ei ole moottoria käytössä se on helposti pahassakin pulassa. Ankkuriakaan ei välttämättä saa pitämään ennen kuin vene on jo karikossa.

        Purjeveneessä moottori käynnistetään ennen purjeiden tai ainakin viimeisen purjeen laskua. Jos se ei käynnisty, ei ole vielä mitään ongelmaa. Voi aivan rauhassa jatkaa purjehtimista ja selvitellä mistä tuo johtuu.

        Ei ole mitenkään tavatonta, että purjeveneestä menee moottori rikki tai vaikkapa potkuri putoaa (joka vuosi kuulen tällaisen tapauksen) kesken reissun. Se ei estä menemästä purjeilla satamaan kuten ei akun tyhjeneminenkään. Eihän kaikissa purjeveneissä edes ole moottoria.

        Jos sen starttiakun on sahannut tyhjäksi, on jäljellä vielä hupiakku, joka on yleensä huomattavasti suurempi. Sen saa käyttöön joko kytkimellä, apukaapelilla tai akkukenkiä siirtämällä. 60 Ah:n akullakin pyörittää starttia n. 4 minuuttia, joka on siis vaikka 8 kpl tolkuttoman pitkää 30 s käynnistysyritystä. Omassa veneessä on sitten vielä 180 Ah hupiakku, joka on CCA-luokiteltu eli starttaamiseen kelpaava ja jota en päästä koskaan läheskään tyhjäksi. Eiköhän sillä vielä saa enemmän kuin toiset 4 minuuttia.

        On tuo 4JHE-sarja jo varsin iso purjeneseen. Niiden tehot ovat 44-77 hv, joten tuollaisia näkee yli 40-jalkaisissa moderneimmissa veneissä tai enemmän moottoripursien kaltaisissa.

        VP muuten mainitsee starttiakun kooksi 70 Ah D2-55 ja -75 moottoreille eli 55/75 hv. Noissa on jo 2 kW starttimoottori (4JHE-sarjassa 1,8 kW).

        Noin isoja koneita on Suomessa ollut purjeveneissä vasta 2000-luvulla muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Eiköhän noissa veistämö ole valinnut starttiakun koon. Noissa sitten alkaa keulapotkuritkin olla sellaisia, että vaativat taas paljon suuremmat akut kuin startti.

        Minulla on tiedot m. sadan purjeveneen akuista Suomessa. Muutamassa on 100-120 Ah starttiakku, mutta tyypillinen on tuo 50-80 Ah.

        niin kyllä moottoriveneessäkin on syytä panostaa starttiakkuun juuri tuollaisten tilanteiden varalta.

        minun ymmärtääkseni purjeveneessä kovassa merenkäynnissä täytyy vetää purjeet alas ja käyttää moottoria tai ainakin pelkillä purjeilla meno on erittäin vaativaa ja vaarallista.

        mutta tietysti jos purjeveneistä putoilee potkuritkin ihan noin vain niin eihän se ole mikään ihme ettei starttiakkukaan ole kunnollinen!?! ja minkäs minä sille mahdan että pihistellään ja laitetaan pienet starttiakut se ei silti tarkoita että se olisi hyvä.

        ei tuo minusta mikään kovin iso moottori ole. isossa moottoriveneessä saattaa olla että on kaksikin huomattavasti isompaa moottoria. ja melkoisia paatteja ne on purjeveneetkin että luulisi ettei ihan pientä tirisijää ole sinne laitettu?

        on hölmöä että laitetaan liian pieni moottori veneeseen. jos moottori ei ole riittävän kokoinen niin ei ole asiaa merelle sillä veneellä silloin se on vain sisävesi käytössä koska eihän sillä millään pärjää merenkäynnissä.

        ja ei se kyllä muutamasta reilummankin mittaisesta startista pala se starttimoottori.


      • Pröööt
        asdasdd kirjoitti:

        niin kyllä moottoriveneessäkin on syytä panostaa starttiakkuun juuri tuollaisten tilanteiden varalta.

        minun ymmärtääkseni purjeveneessä kovassa merenkäynnissä täytyy vetää purjeet alas ja käyttää moottoria tai ainakin pelkillä purjeilla meno on erittäin vaativaa ja vaarallista.

        mutta tietysti jos purjeveneistä putoilee potkuritkin ihan noin vain niin eihän se ole mikään ihme ettei starttiakkukaan ole kunnollinen!?! ja minkäs minä sille mahdan että pihistellään ja laitetaan pienet starttiakut se ei silti tarkoita että se olisi hyvä.

        ei tuo minusta mikään kovin iso moottori ole. isossa moottoriveneessä saattaa olla että on kaksikin huomattavasti isompaa moottoria. ja melkoisia paatteja ne on purjeveneetkin että luulisi ettei ihan pientä tirisijää ole sinne laitettu?

        on hölmöä että laitetaan liian pieni moottori veneeseen. jos moottori ei ole riittävän kokoinen niin ei ole asiaa merelle sillä veneellä silloin se on vain sisävesi käytössä koska eihän sillä millään pärjää merenkäynnissä.

        ja ei se kyllä muutamasta reilummankin mittaisesta startista pala se starttimoottori.

        Moottorivene harvoin joutuu merihätään akun takia. Yleensä siinä on joku vika, jonka takia akku voi myös tyhjentyä starttailussa. Hämmästyttävän usein polttoaine on loppu.
        Yleensä moottoriveneiden koneet ovat kuitenkin hyvin pidettyjä koska se on ainoa tapa päästä eteenpäin. Myös säännöllinen käyttö pitää ne kunnossa. Usein koneet on huollettu asianmukaisesti ja silti vikaa tulee eli huolimattomuudesta ei ole kyse.


      • Joakim1
        asdasdd kirjoitti:

        niin kyllä moottoriveneessäkin on syytä panostaa starttiakkuun juuri tuollaisten tilanteiden varalta.

        minun ymmärtääkseni purjeveneessä kovassa merenkäynnissä täytyy vetää purjeet alas ja käyttää moottoria tai ainakin pelkillä purjeilla meno on erittäin vaativaa ja vaarallista.

        mutta tietysti jos purjeveneistä putoilee potkuritkin ihan noin vain niin eihän se ole mikään ihme ettei starttiakkukaan ole kunnollinen!?! ja minkäs minä sille mahdan että pihistellään ja laitetaan pienet starttiakut se ei silti tarkoita että se olisi hyvä.

        ei tuo minusta mikään kovin iso moottori ole. isossa moottoriveneessä saattaa olla että on kaksikin huomattavasti isompaa moottoria. ja melkoisia paatteja ne on purjeveneetkin että luulisi ettei ihan pientä tirisijää ole sinne laitettu?

        on hölmöä että laitetaan liian pieni moottori veneeseen. jos moottori ei ole riittävän kokoinen niin ei ole asiaa merelle sillä veneellä silloin se on vain sisävesi käytössä koska eihän sillä millään pärjää merenkäynnissä.

        ja ei se kyllä muutamasta reilummankin mittaisesta startista pala se starttimoottori.

        No huomaa kyllä, ettet ole purjehtinut. Purjevene pärjää paljon paremmin ja mukavemmin kovassa kelissä purjeilla kuin koneella. 40 hv kone on täysin riittävä reilun 10 tonnin painoon saaakka. Jaksaa puskea myrskyssäkin vastatuuleen, mutta meno on todella epämukavaa. 40-jalkaiset purjeveneet painavat tyypillisesti 7-10 tonnia.


      • anlasserkaput

        On aivan selvää ettei tämä "asdasdd" ymmärrä purjehduksen käytäntöjä. Kelin koventuessa purjeiden rooli vain tulee yhä tärkeämmäksi - niitä vain piennetään tarpeen mukaan.
        Moottori käynnistetään kun purjeet alkavat paukkumaan mainingeissa tuulen heiketessä.

        Harvalla purjehtijalla on ylimääräistä tilaa sille "yli suurelle" akulle ja kuten jokainen ymmärtää kaikki tarpeeton paino on myrkkyä suorituskyvylle, ainakin kilpailuihin osallistuvat tämän vahvistavat.

        On ilmeistä että tämä nimimerkki on niitä ihmisiä, jotka ovat tottuneet saamaan oman mielipiteensä läpi vaikka se vaatisi vähän pidemmänkin session täällä. Minä en ainakaan vielä tunne kovaa "kilpailu" väsymystä, joten antaa mennä vaan:)


      • Harvoinliianiso
        Joakim1 kirjoitti:

        No se moottorivene voi olla vaikkapa ankkuroituna luodon rantaan, josta pitäisi päästä pois tuulen yltyessä. Onko tullut mieleen, että moottori voi sammua myös vian takia tai vahingossa. Vaikkapa polttoainesuodattimen tukkeutuminen ei ole kovinkaan harvinaista.

        Kun moottoriveneessä ei ole moottoria käytössä se on helposti pahassakin pulassa. Ankkuriakaan ei välttämättä saa pitämään ennen kuin vene on jo karikossa.

        Purjeveneessä moottori käynnistetään ennen purjeiden tai ainakin viimeisen purjeen laskua. Jos se ei käynnisty, ei ole vielä mitään ongelmaa. Voi aivan rauhassa jatkaa purjehtimista ja selvitellä mistä tuo johtuu.

        Ei ole mitenkään tavatonta, että purjeveneestä menee moottori rikki tai vaikkapa potkuri putoaa (joka vuosi kuulen tällaisen tapauksen) kesken reissun. Se ei estä menemästä purjeilla satamaan kuten ei akun tyhjeneminenkään. Eihän kaikissa purjeveneissä edes ole moottoria.

        Jos sen starttiakun on sahannut tyhjäksi, on jäljellä vielä hupiakku, joka on yleensä huomattavasti suurempi. Sen saa käyttöön joko kytkimellä, apukaapelilla tai akkukenkiä siirtämällä. 60 Ah:n akullakin pyörittää starttia n. 4 minuuttia, joka on siis vaikka 8 kpl tolkuttoman pitkää 30 s käynnistysyritystä. Omassa veneessä on sitten vielä 180 Ah hupiakku, joka on CCA-luokiteltu eli starttaamiseen kelpaava ja jota en päästä koskaan läheskään tyhjäksi. Eiköhän sillä vielä saa enemmän kuin toiset 4 minuuttia.

        On tuo 4JHE-sarja jo varsin iso purjeneseen. Niiden tehot ovat 44-77 hv, joten tuollaisia näkee yli 40-jalkaisissa moderneimmissa veneissä tai enemmän moottoripursien kaltaisissa.

        VP muuten mainitsee starttiakun kooksi 70 Ah D2-55 ja -75 moottoreille eli 55/75 hv. Noissa on jo 2 kW starttimoottori (4JHE-sarjassa 1,8 kW).

        Noin isoja koneita on Suomessa ollut purjeveneissä vasta 2000-luvulla muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Eiköhän noissa veistämö ole valinnut starttiakun koon. Noissa sitten alkaa keulapotkuritkin olla sellaisia, että vaativat taas paljon suuremmat akut kuin startti.

        Minulla on tiedot m. sadan purjeveneen akuista Suomessa. Muutamassa on 100-120 Ah starttiakku, mutta tyypillinen on tuo 50-80 Ah.

        Modernien purjeveneiden ongelma akkujen kanssa on valitettavan usein tilan puute. Lisäksi etenkin halvalla sarjatuotetuissa massaveneissä kaikki osat pyritään valitsemaan mahdollisimman halvoiksi, myös akut. Parhaiten tämä näkyy itse asiassa vinsseissä: vinssinvapautin on moninverroin halvempi kuin vinssi, ja pieni vinssi on halvempi kuin iso. Esimerkiksi eräässä uudessa 40-jalkaisessa veneessä on vain kaksikeulapurjevinssiä, kooltaan 40!

        Kun asuintilat pyritään saamaan mahdollisimman suuriksi, akuille jää todella onnettomasti tilaa. Esimerkiksi 34-jalkaiseen Hanseen ei yksinkertaisesti mahdu kuin 200 Ah hupiakkuja ja 50--60 Ah starttiakku.

        Starttiakku kannattaa joka tapauksessa aina valita niin suureksi kuin akulle varattuun tilaan mahtuu. Isosta starttiakusta ei ole koskaan mitään haittaa. Liia isoista hupiakuista voi olla, jos em. säästösyistä esimerkiksi koneen laturi on liian pieni. Monessa uudessa veneessä valitettavasti on alle 100 ampeerin konelaturi.


      • Joakim1
        Harvoinliianiso kirjoitti:

        Modernien purjeveneiden ongelma akkujen kanssa on valitettavan usein tilan puute. Lisäksi etenkin halvalla sarjatuotetuissa massaveneissä kaikki osat pyritään valitsemaan mahdollisimman halvoiksi, myös akut. Parhaiten tämä näkyy itse asiassa vinsseissä: vinssinvapautin on moninverroin halvempi kuin vinssi, ja pieni vinssi on halvempi kuin iso. Esimerkiksi eräässä uudessa 40-jalkaisessa veneessä on vain kaksikeulapurjevinssiä, kooltaan 40!

        Kun asuintilat pyritään saamaan mahdollisimman suuriksi, akuille jää todella onnettomasti tilaa. Esimerkiksi 34-jalkaiseen Hanseen ei yksinkertaisesti mahdu kuin 200 Ah hupiakkuja ja 50--60 Ah starttiakku.

        Starttiakku kannattaa joka tapauksessa aina valita niin suureksi kuin akulle varattuun tilaan mahtuu. Isosta starttiakusta ei ole koskaan mitään haittaa. Liia isoista hupiakuista voi olla, jos em. säästösyistä esimerkiksi koneen laturi on liian pieni. Monessa uudessa veneessä valitettavasti on alle 100 ampeerin konelaturi.

        Juuri hupiakkujen on syytä olla suuret, jotta ne ottavat riittävästi virtaa vastaan ja riittävät tarpeeksti pitkään purjehtiessa ja satamissa ilman maasähköä. Omassa veneessäni on 60 A laturi, 180 Ah hupiakku ja hiukan yli 60 Ah hupiakku. Vain harvoin latausvirta on lähellekään 60 A, koska hupiakun pitää olla aika tyhjä ottaakseen vastaan sellaista virtaa. Tilaa akuille on yllin kyllin (vaikka kyse onkin "halvalla sarjatuotetuissa massaveneestä"). Akut ovat meille täysin riittävät. Kun tulee tarve uusia akkuja, saatan ostaa isomman hupiakun, mutta en starttiakkua.


      • 10-14
        Harvoinliianiso kirjoitti:

        Modernien purjeveneiden ongelma akkujen kanssa on valitettavan usein tilan puute. Lisäksi etenkin halvalla sarjatuotetuissa massaveneissä kaikki osat pyritään valitsemaan mahdollisimman halvoiksi, myös akut. Parhaiten tämä näkyy itse asiassa vinsseissä: vinssinvapautin on moninverroin halvempi kuin vinssi, ja pieni vinssi on halvempi kuin iso. Esimerkiksi eräässä uudessa 40-jalkaisessa veneessä on vain kaksikeulapurjevinssiä, kooltaan 40!

        Kun asuintilat pyritään saamaan mahdollisimman suuriksi, akuille jää todella onnettomasti tilaa. Esimerkiksi 34-jalkaiseen Hanseen ei yksinkertaisesti mahdu kuin 200 Ah hupiakkuja ja 50--60 Ah starttiakku.

        Starttiakku kannattaa joka tapauksessa aina valita niin suureksi kuin akulle varattuun tilaan mahtuu. Isosta starttiakusta ei ole koskaan mitään haittaa. Liia isoista hupiakuista voi olla, jos em. säästösyistä esimerkiksi koneen laturi on liian pieni. Monessa uudessa veneessä valitettavasti on alle 100 ampeerin konelaturi.

        Ainakin tässä kohtaa ollaan Joakimin kanssa 100% samoilla linjoilla ihan kokemusperäisestikin. Ylisuuresta starttiakusta ei ole mitään hyötyä, se vie vain turhaan tilaa. Samoin jopa 50A moottorilaturi riittää hyvin monelle vallan hienosti.
        Suurin osa purjeveneistä painaa alle 7 tonnia, n. 30 tai jopa 20 hv moottori riittää niihin jopa silloin, kun pitää painaa koneella kovaan vastatuuleen.
        Sen verran vielä moottoriveneistä, että minulla oli aikanaan 70 tai 75Ah startti akku Volvon suoran kutosen rinnalla ja riitti loistavasti. En ymmärrä, mitä järkeä olisi ollut ahtaa sinne isompaa. Ennemmin olisin yrittänyt löytää paikan toiselle hupiakulle.

        Muuten, minua kiinnosti tuo kohta, kun moitit jotain uutta venettä siitä, että siinä oli "vain kaksi keulapurjevinssiä". Okei, koko saattoi olla alimitoitettu, mutta miksi niitä tarvitsikaan olla useampi kuin kaksi?


      • Joakim1
        Joakim1 kirjoitti:

        Juuri hupiakkujen on syytä olla suuret, jotta ne ottavat riittävästi virtaa vastaan ja riittävät tarpeeksti pitkään purjehtiessa ja satamissa ilman maasähköä. Omassa veneessäni on 60 A laturi, 180 Ah hupiakku ja hiukan yli 60 Ah hupiakku. Vain harvoin latausvirta on lähellekään 60 A, koska hupiakun pitää olla aika tyhjä ottaakseen vastaan sellaista virtaa. Tilaa akuille on yllin kyllin (vaikka kyse onkin "halvalla sarjatuotetuissa massaveneestä"). Akut ovat meille täysin riittävät. Kun tulee tarve uusia akkuja, saatan ostaa isomman hupiakun, mutta en starttiakkua.

        Jatketaan vielä, ettei akkukoko, varsinkaan starttiakun, näytä millään lailla riippuvan veneen hinnasta. Esimerkiksi n. 40 jalkaisissa X:ssä ja FG:ssä starttiakut ovat 55-75 Ah, mutta Firstissä 110 Ah.


      • Harvoinliianiso
        10-14 kirjoitti:

        Ainakin tässä kohtaa ollaan Joakimin kanssa 100% samoilla linjoilla ihan kokemusperäisestikin. Ylisuuresta starttiakusta ei ole mitään hyötyä, se vie vain turhaan tilaa. Samoin jopa 50A moottorilaturi riittää hyvin monelle vallan hienosti.
        Suurin osa purjeveneistä painaa alle 7 tonnia, n. 30 tai jopa 20 hv moottori riittää niihin jopa silloin, kun pitää painaa koneella kovaan vastatuuleen.
        Sen verran vielä moottoriveneistä, että minulla oli aikanaan 70 tai 75Ah startti akku Volvon suoran kutosen rinnalla ja riitti loistavasti. En ymmärrä, mitä järkeä olisi ollut ahtaa sinne isompaa. Ennemmin olisin yrittänyt löytää paikan toiselle hupiakulle.

        Muuten, minua kiinnosti tuo kohta, kun moitit jotain uutta venettä siitä, että siinä oli "vain kaksi keulapurjevinssiä". Okei, koko saattoi olla alimitoitettu, mutta miksi niitä tarvitsikaan olla useampi kuin kaksi?

        Vinsseistä:

        Kaksi vinssiä tarvitaan vähintään sille puolelle, jolla genoan rullausköysi on. Kovassa kelissä keulapurjeen reivaaminen ilman vinssiä voi olla vaikeaa. Lisäksi vinssejä on hyvä olla kaksin kappalein muun muassa spinnuoperaatioita tai mahdollista kutteripurjetta varten.

        Mitättömän pieniä vinssejä on vaikea ymmärtää. Omassa veneessäni on 52-kaliiperin genoavinssit, ja nekin tuntuvat välillä vähän pieniltä. Keulapurje ei ole oleellisesti eri kokoinen kuin esimerkiksi 40-jalkaisessa Bavariassa.


      • 10-14
        Harvoinliianiso kirjoitti:

        Vinsseistä:

        Kaksi vinssiä tarvitaan vähintään sille puolelle, jolla genoan rullausköysi on. Kovassa kelissä keulapurjeen reivaaminen ilman vinssiä voi olla vaikeaa. Lisäksi vinssejä on hyvä olla kaksin kappalein muun muassa spinnuoperaatioita tai mahdollista kutteripurjetta varten.

        Mitättömän pieniä vinssejä on vaikea ymmärtää. Omassa veneessäni on 52-kaliiperin genoavinssit, ja nekin tuntuvat välillä vähän pieniltä. Keulapurje ei ole oleellisesti eri kokoinen kuin esimerkiksi 40-jalkaisessa Bavariassa.

        Hmm. MInä olen antanut opettaa itselleni, että keulapurjeen rullausköyttä ei ikinä saisi vetää vinssillä vaan aina käsin. Perusteluna, että vinssillä voi rikkoa jotain, jos rullalaite jostain syystä jumittaa. Perustelu ainakin kuulostaa järkevältä.

        Spinnun mahdollisesti aiheuttamaan lisävinssin tarpeeseen en osaa sanoa mitään, kun en käytä spinnua. Omassa veneessä keulapurjevinssit on kokoa 40, genua on jotain n. 30 neliötä. On tuntunut riittävän. ST-fokan kanssa tietysti vielä paremmin.


      • Better_Than_Life
        Joakim1 kirjoitti:

        Keulapotkuri on tyypillisesti teholtaan moninkertainen starttimoottoriin nähden. Esim. 10 m veneessä voi olla 1 kW starttimoottori ja 3 kW keulapotkuri. Satamassa kuulee yleensä keulapotkurin käyttöä moninkertaisen määrän starttiin verrattuna, joten keulapotkurilla on paljon suurempi vaikutus akkuun kuin startilla.

        Laturin teho on yleensä alle 1 kW ja satamissa käytetään pieniä kierroksia, joilla teho voi olla murto-osa maksimista.

        Startti vie tyypillisesti 100-150 A ja keulapotkuri ~500 A tuossa kokoluokassa. Teho ei ole 12 V *500 A = 6 kW johtuen akun napajännitteen laskusta ja kaapeleiden jännitehäviöstä.

        Tavallisen starttiakun käyttö tyssää jo siihen, että tuollaiselle keulapotkurille suositellaan 165 Ah akkua ja starttiakut ovat tyypillisesti 50-80 Ah.

        Käyttäen Peukert'n lakia 60 Ah akulle se on 500 A virralla täysin tyhjä kahdessa minuutissa ja 165 Ah akku seitsemässä eli ei vielä menetä edes 30% varauksestaan 2 minuutin käytöllä.

        Joakim1, entä kun puhutaan moottoriveneestä?
        Itselläni on aikomus asentaa nyt tulevana talvena veneeseen keulapotkuri. Vene on 9 metrinen liukuva vene, paino noin 3,5t. Sekä startti- että hupiakku ovat 100A tavallisia lyijyakkuja.

        Koska tuon kokoisessa moottoriveneessä keulapotkurin teho olisi luokkaa 2-3 kW, niin onko tuo 100A akku riittävä? Ilmeisesti tuon kytkeminen starttiakkuun olisi ihan perusteltua?

        Konehan on aina käynnissä kun kulapotkuria käytetään.


      • Eiriitäakut
        Joakim1 kirjoitti:

        Juuri hupiakkujen on syytä olla suuret, jotta ne ottavat riittävästi virtaa vastaan ja riittävät tarpeeksti pitkään purjehtiessa ja satamissa ilman maasähköä. Omassa veneessäni on 60 A laturi, 180 Ah hupiakku ja hiukan yli 60 Ah hupiakku. Vain harvoin latausvirta on lähellekään 60 A, koska hupiakun pitää olla aika tyhjä ottaakseen vastaan sellaista virtaa. Tilaa akuille on yllin kyllin (vaikka kyse onkin "halvalla sarjatuotetuissa massaveneestä"). Akut ovat meille täysin riittävät. Kun tulee tarve uusia akkuja, saatan ostaa isomman hupiakun, mutta en starttiakkua.

        180 Ah:n akuista saa hyötykäyttöön max. 100 Ah, jos akut ovat täynnä.

        Jääkaappi kuluttaa vuorokaudessa lähes tuon verran, ja muu kulutus päälle.

        Eivät ole kovin suuret akut, jos on tarkoitus tehdä pitkää matkaa purjeilla.


      • Joakim1
        Eiriitäakut kirjoitti:

        180 Ah:n akuista saa hyötykäyttöön max. 100 Ah, jos akut ovat täynnä.

        Jääkaappi kuluttaa vuorokaudessa lähes tuon verran, ja muu kulutus päälle.

        Eivät ole kovin suuret akut, jos on tarkoitus tehdä pitkää matkaa purjeilla.

        Ikävä kuulla, ettei riitä. 5. kesä menossa tällä veneellä ja ehkä kolmesti on moottori startattu latausta varten, tosin silloin ei vielä ollut aurinkopaneelia eikä LED tricoloria. On myös akkumonitori. Tänä vuonna ei akku mennyt kertaakaan alle 60% varauksen, vaikka kesälomareissulla ajettiin erittäin vähän koneella ja oltiin välillä kaksi yötä peräkkäin ilman maasähköä.

        Jääkaappi kuluttaa veneessämme 30-40 Ah/vrk ehkä kovalla helteellä 50 Ah. Tänä kesänä oli melkein joka yö lämppärikin päällä, mutta se ei vie kuin 0,6 A alun suuremman tehon jälkeen. Purjehtiessa kuluu n. 1,5 A mittaristoon, plotteriin ja autopilottiiin, enemmän, jos autopilootti joutuu tekemään työtä. 50 W aurinkopaneeli tuottaa aurinkoisina päivinä ~10 Ah/vrk.


      • Omaakku
        Better_Than_Life kirjoitti:

        Joakim1, entä kun puhutaan moottoriveneestä?
        Itselläni on aikomus asentaa nyt tulevana talvena veneeseen keulapotkuri. Vene on 9 metrinen liukuva vene, paino noin 3,5t. Sekä startti- että hupiakku ovat 100A tavallisia lyijyakkuja.

        Koska tuon kokoisessa moottoriveneessä keulapotkurin teho olisi luokkaa 2-3 kW, niin onko tuo 100A akku riittävä? Ilmeisesti tuon kytkeminen starttiakkuun olisi ihan perusteltua?

        Konehan on aina käynnissä kun kulapotkuria käytetään.

        Jos laitat jeulapotkurin, niin pistä sille lisäakku keulaan. Valitse sellainen akku, joka luovuttaa virtaa nopeasti. Pelkkä amppeerien laskeminen ei riitä koska akku voi luovuttaa virtaa paljon, mutta hitaasti.
        Jännitteen aleneminen voi johtaa siihen, että keulapotkurin kärjet hitsautuu kinni ja potkuri jää pyörimään.

        Keulapotkurin akun voit kytkeä muihin akkuihin katkaisijalla ja lisätä rinnalle haistelevan latausreleen. Näin voit käyttää lisäakkua myös muuhun käyttöön.


      • anlasserkaput

        Näin minä asentaisin keulapotkurin. Valitsisin sellaisen akun missä on mahdollisimman paljon levyjä per kenno ja paksut kaapelit.
        Tämä Better than Life ei ilmeisesti ole lukenut tätä ketjua läpi ymmärtääkseen mitä tämä ilmaisu : Starttiakku tarkoittaa. Otetaan vielä kerran. Starttiakku ja siihen liittyvä virtapiiri on oma järjestelmänsä ja tarkoitettu vain koneen käynnistämiseen - eikä mihinkään muuhun.


      • 10-14
        Eiriitäakut kirjoitti:

        180 Ah:n akuista saa hyötykäyttöön max. 100 Ah, jos akut ovat täynnä.

        Jääkaappi kuluttaa vuorokaudessa lähes tuon verran, ja muu kulutus päälle.

        Eivät ole kovin suuret akut, jos on tarkoitus tehdä pitkää matkaa purjeilla.

        Jos jääkaappisi kuluttaa noin paljon, vaihda se kiireesti uudempaan! Minulla Waecon kaappi kuluttaa max 30Ah vuorokaudessa.


      • Better_Than_Life
        anlasserkaput kirjoitti:

        Näin minä asentaisin keulapotkurin. Valitsisin sellaisen akun missä on mahdollisimman paljon levyjä per kenno ja paksut kaapelit.
        Tämä Better than Life ei ilmeisesti ole lukenut tätä ketjua läpi ymmärtääkseen mitä tämä ilmaisu : Starttiakku tarkoittaa. Otetaan vielä kerran. Starttiakku ja siihen liittyvä virtapiiri on oma järjestelmänsä ja tarkoitettu vain koneen käynnistämiseen - eikä mihinkään muuhun.

        No tuota noin, veneessä on kaksi akkua joista itse käytän ykkösakkua vain käynnistykseen ja kakkosakku on hupiakkuna. Päävirtakykimestä voidaan valita jompikumpi, molemmat, tai kytkeä virrat pois päältä. Tyypillinen kytkentä.

        Lämmityslaitteen kytkin suoraan kakkosakkuun ja nyt vain funtsin sitä että kumpaan näistä kannattaisi keulapotkuri kytkeä, vai pitäisikö keulapotkurin yhteyteen hankkia vielä yksi akku lisää. Tätä en mielelläni tekisi, koska keulassa on jo nyt hieman liikaa painoa.


      • MitaanTietamaton

        Veneily on kompromissien laji. Keulassa oleva akku painaa jotakin, mutta antaa mahdollisuuden lyhyille paksuille kaapeleille keulapotkurille. Jännitehäviössä voitetaan hieman.


      • anlasserkaput
        Better_Than_Life kirjoitti:

        No tuota noin, veneessä on kaksi akkua joista itse käytän ykkösakkua vain käynnistykseen ja kakkosakku on hupiakkuna. Päävirtakykimestä voidaan valita jompikumpi, molemmat, tai kytkeä virrat pois päältä. Tyypillinen kytkentä.

        Lämmityslaitteen kytkin suoraan kakkosakkuun ja nyt vain funtsin sitä että kumpaan näistä kannattaisi keulapotkuri kytkeä, vai pitäisikö keulapotkurin yhteyteen hankkia vielä yksi akku lisää. Tätä en mielelläni tekisi, koska keulassa on jo nyt hieman liikaa painoa.

        Tuo mainitsemasi vaihtokytkin tekee järjestelmästäsi kaksipiirisen, mutta vaati tiettyä huollelisuutta käytön aikana:)

        Tarvitset kuiitenkin jumalattoman paksut kaapelit sille keulapotkurille, jos viet jännitteen nykyiseltä akulta. Kytkin täytyy muistaa kääntää sille akulle mihin keulapotkuri on kytketty ja pääkoneessa kierroksia kun bowthrusteri on käytössä.


      • Better_Than_Life
        anlasserkaput kirjoitti:

        Tuo mainitsemasi vaihtokytkin tekee järjestelmästäsi kaksipiirisen, mutta vaati tiettyä huollelisuutta käytön aikana:)

        Tarvitset kuiitenkin jumalattoman paksut kaapelit sille keulapotkurille, jos viet jännitteen nykyiseltä akulta. Kytkin täytyy muistaa kääntää sille akulle mihin keulapotkuri on kytketty ja pääkoneessa kierroksia kun bowthrusteri on käytössä.

        Ajattelin käyttää hitsauskaapeleita, niitä kun saa kohtuuhinnalla ja ovat varmasti riittävän paksua tavaraa.

        Eikös keulapotkurin kaapelit pidä kytkeä suoraan akkuun, kuten lämmityslaitekin?
        Mahtaako pääkytkin edes kestää sellaisia virtoja mitä keulapotkuri vie? Onhan tuo paljon järeämpi kuin starttimoottori, vai?


      • anlasserkaput

        Nyt en uskalla sanoa noista hitsauskaapeleista mitään, enkä ole koskaan kytkenyt mitään noin julmaa laitetta kuin keulapotkuri.
        Täytyy odotella josko Joakim tai Sepe-teus tulisi ottamaan kantaa noihin.

        Lämmittimen olen kytkenyt/asentanut ja kuten sanoit, niin siellä ohjeissa neuvotaan kytkemään suoraan akkuun. Siinä takana on se tärkeä seikka, että lämmittimen on saatava suorittaa ns. Jäähdytyskäynti. Jos siltä viedään virta laakista ennen tuota jäähdytystä, niin tulee kallista remppaa eteen.


      • asdasdd

        sen vaan sanon että on kyllä monella veneily todella tiukilla kun ei löydy "tilaa" (tai rahaa) edes starttiakkua laittaa enempää kuin se ihan minimikoko.

        kyllähän se normaalioloissa piisaa mutta pointti olikin se että jos tulee joku ongelma ja moottori pitäisi saada käyntiin ja joutuu starttaamaan paljon niin on hyvä olla kunnon starttiakku.

        mikä tuohon keulapotkuriin tulee niin minä laittaisin oikeasti ison laturin tai kaksi isoa laturia vaan sinne moottorin kylkeen ja kytkisin keulapotkurin starttiakkuun ei se pitkässä juoksussa tule ainakaan erillisiä akkuja kalliimmaksi ja virtaa riittää sitten muuallekin.

        vaikka kaksi jotain n. 150 ampeerista niin luulisi hyrrän pyörivän 300 ampeerin latausvirralla!

        tai hydraulinen potkuri mutta siinäkin se pumppu saatava laitettua joten ihan sama laittaa latureita helpompaa se sähkö on siirtää kuin öljy.


      • ei.vieläkään
        asdasdd kirjoitti:

        sen vaan sanon että on kyllä monella veneily todella tiukilla kun ei löydy "tilaa" (tai rahaa) edes starttiakkua laittaa enempää kuin se ihan minimikoko.

        kyllähän se normaalioloissa piisaa mutta pointti olikin se että jos tulee joku ongelma ja moottori pitäisi saada käyntiin ja joutuu starttaamaan paljon niin on hyvä olla kunnon starttiakku.

        mikä tuohon keulapotkuriin tulee niin minä laittaisin oikeasti ison laturin tai kaksi isoa laturia vaan sinne moottorin kylkeen ja kytkisin keulapotkurin starttiakkuun ei se pitkässä juoksussa tule ainakaan erillisiä akkuja kalliimmaksi ja virtaa riittää sitten muuallekin.

        vaikka kaksi jotain n. 150 ampeerista niin luulisi hyrrän pyörivän 300 ampeerin latausvirralla!

        tai hydraulinen potkuri mutta siinäkin se pumppu saatava laitettua joten ihan sama laittaa latureita helpompaa se sähkö on siirtää kuin öljy.

        Sen vaan sanon, että isolla starttiakulla ei koneongelmasta selviä. Jos on ongelma, se on korjattava, eikä yritettävä starttimoottoria sähkömoottorina käyttää. Kuten on laskettu ja mitattu, se pienempikin akku riittää tolkuttoman pitkään starttaamiseen.

        Keulapotkuri taas vaatii kilowatteja, niitä löytyy paljon helpommin akusta kuin laturista.


      • mrbyouneedabiggerb

        Hän lepäsi (asdasdd) ja on taas uusissa voimissa jatkamaan tuon ison akkunsa kanssa. No kyllä meilläkin vielä voimia riittää, joten antaa tulla vaan:)


      • Anonyymi
        10-14 kirjoitti:

        Tuo on kyllä poikkeuksellisen järeä starttiakku ainakin purjeveneessä. Olen katsastanut kymmeniä ellen satoja veneitä eikä ole ikinä osunut eteen moista jättiläistä. Joakimin mainitsema haarukka 50-80Ah on kokemukseni mukaan hyvin kattavasti osuva. Oman ongelmansa tuo se, että useimmiten akusto on mahdollisimman lähellä moottoria ja sen seurauksena tarvitaan melkoisen pitkät kaapeli, jos halutaan keulapotkuria käyttää starttiakulla.

        Onko purjeveneissä paljonkin keulapotkureita ? Olen veneillyt vasta 25 vuotta, enkä ole tuollaista huomannut.


      • Anonyymi
        asdasdd kirjoitti:

        kyse oli siitä että jos ongelma tulee merellä ja kone pitäisi saada käyntiin joka vaatii pitkää starttausta niin silloin on hyvä olla iso starttiakku.

        en tietenkään tarkoittanut että joka kerta käynnistäminen kestäisi minuuttitolkulla mutta jos merellä tulee vikaa niin isomman starttiakun avulla saadaan startattua ja päästään satamaan jossa voidaan korjata vika kun taas pienemmällä starttiakulla saatettaisiin jäädä keskelle merta.

        siis purjeveneessä. moottoriveneessähän startataan aina laiturissa jolloin ongelman tullessa ei ole niin paha tilanne. tietysti jossain saaressa missä ei ole mitään niin yhtä paha juttu että ei sielläkään syytä säästää starttiakussa.

        ei se voi olla niin iso hinnanero ettei kannattaisi laittaa kunnon starttiakkua. se on veneen tärkein akku. jos hupiakut kyykkää niin tilanne ei ole niin paha, aina voi käynnistää moottorin starttiakun voimalla ja sitten taas sähköä riittää.

        mutta jos starttiakku ei riitä niin sitten on paha tilanne kun ei saa moottoria käyntiin. ja kovassa merenkäynnissä se voi olla kohtalokasta. ei kannata säästää starttiakussa.

        Jos moottorissa on vika, ei siinä isokaan akku auta käynnistymiseen. Vai meinaatteko ajaa starttimoottorilla rantaan ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos moottorissa on vika, ei siinä isokaan akku auta käynnistymiseen. Vai meinaatteko ajaa starttimoottorilla rantaan ?

        Joo näin on. Jos diiseli ei käynnisty ensimmäisellä starttauksella, niin jotain on vialla. Ei se vika yleensä starttaamalla korjaannu joten ylisuuresta akusta ei ole mitään hyötyä. Purjeveneellä ei merihätään joudu konerikon takia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo näin on. Jos diiseli ei käynnisty ensimmäisellä starttauksella, niin jotain on vialla. Ei se vika yleensä starttaamalla korjaannu joten ylisuuresta akusta ei ole mitään hyötyä. Purjeveneellä ei merihätään joudu konerikon takia.

        Näin. Ja jos nyt sattuisi starttiakku hajoamaan tms, niin onhan siinä paatissa kuitenkin muutama sata amppeerituntia hupiakkuja. Kyllä niilläkin starttia pyörittää.


    • etarvitse

      riippuu veneilijästä ja käytöstä. harvalla on kahta laturia. yleensä startille tarpeeton, koska jakoreleellä esim hoidetaan ajonaikana ensin startti täyteen jne. itse en käytä maasähköä juuriu ikinä tai joskus hypiakkuun. yksi anrinkopaneeli riittää latailuu silloin kun paatti makaa laiturissa odottelemassa seuraavaa retkeä.

    • 10-14

      Käytännön kokemus sanoo, että olet oikeassa. Hieman teoreettisemmin miettien: tyypillisesti käynnistyksen pitäisi kuluttaa vain jokin 0,2 Ah (ainakin minun veneessäni vanha Volvo hörähtää käyntiin alle viidessä sekunnissa, kuten aloittajakin edellytti). Semmoisen lataantuminen takaisin veisi n. 10-12 minuuttia, jos akku ottaa vastaan 1A latausvirtaa. Uskon, tosin mitenkään mittarilla varmentamatta, että lähes täysikin akku ottaa kyllä sen verran.

      • akkuunvirtaa

        Hyväkuntoinen lämmin akku ottaa heti startin jälkeen kyllä jopa 30-40 ampeeria hetken aikaa että ei kyllä 10 minuuttia tarvita yhden startin lataamiseen. Pari-kolme minuuttia riittää.

        Minulla traktorissa on 2x 70ah akut ja ampeerimittari ja kun starttaan niin viisari näyttää aluksi maksimi latausta (30a asteikolla mittari ja tasavirtalaturi vaihdettu 70a vaihtovirtaan) mutta palautuu nollaan muutamassa minuutissa.


      • TollÅ
        akkuunvirtaa kirjoitti:

        Hyväkuntoinen lämmin akku ottaa heti startin jälkeen kyllä jopa 30-40 ampeeria hetken aikaa että ei kyllä 10 minuuttia tarvita yhden startin lataamiseen. Pari-kolme minuuttia riittää.

        Minulla traktorissa on 2x 70ah akut ja ampeerimittari ja kun starttaan niin viisari näyttää aluksi maksimi latausta (30a asteikolla mittari ja tasavirtalaturi vaihdettu 70a vaihtovirtaan) mutta palautuu nollaan muutamassa minuutissa.

        Kuinka täynnä sinun mielestäsi se akku on siinä vaiheessa, kun sen ottama varaus laskee?
        60, 70, 80 vai peräti 90%


      • EnsinPerusteet
        TollÅ kirjoitti:

        Kuinka täynnä sinun mielestäsi se akku on siinä vaiheessa, kun sen ottama varaus laskee?
        60, 70, 80 vai peräti 90%

        Ehkä tarkoitat aikayksikössä akkuun menevän varauksen eli virran laskua? "Varauksen laskeminen" ei oikein tarkoita mitään.

        Sähköjutuissa kannattaa aloittaa perusteista ja rakentaa sitten ymmärrystä...


      • IsoinSeuraMyAss
        EnsinPerusteet kirjoitti:

        Ehkä tarkoitat aikayksikössä akkuun menevän varauksen eli virran laskua? "Varauksen laskeminen" ei oikein tarkoita mitään.

        Sähköjutuissa kannattaa aloittaa perusteista ja rakentaa sitten ymmärrystä...

        Tarkoitan, se on varmasti muille ihan selvä asia, mutta täsmennetään sinua varten.

        Muistitko pestä kädet?


    • Moneskokesä

      Miksi moottorin käydessä ei voisi ladata niin huvi- kuin koneakkujakin. Koneakun käyttö pelkkään starttaamiseen on mielestäni aivan hyvän akun tuhlausta. Itse toimin niin, että ajon aikana kaikki akut on kytketty laturiin, mutta maissa kun kone sammutetaan, koneakku jää irti. Hupiakuilla sitten juhlitaan ja jos sieltä jännite laskeen, voi koneakusta tiristää uskalluksen mukaan. Jännitemitari on syytä olla.

      Pari vinkkiä :
      - Pienikin aurinkopaneeli latailee kesäpäivinä nopeasti akut iskuun. Periaateessa vaikka akut olisi tyhjänä, kauniin päivän illalla kone jo starttaa.
      - Ihmettelen suuresti näitä veneitä jotka laiturissa ollessaan on roikassa kokoajan. Sähköissä lienee vikaa, jos lataus ei akuissa pysy.

      • Amppeerilintu

        Akut kannattaa ladata erikseen eikä niin, että toinen tyhjenee toiseen koska viimeisten elektronien tunkeminen laatikkoon on vaikeampaa.


      • muutakinon

        Nykyaikaisissa veneissä on myös aika paljon muuta 220W härpäkettä kuin maasähkölaturi. On kahvinkeitintä, mobiililaitteiden latausta. (on muuten ihme miten äkkiä kolmen teinin puhelimen akut kuluvat). Toisaalta taas älykäs maasähkölaturi ei pilaa akkuja, vaikka se olisi käytössä koko ajan.


      • mrsyväpurku

        mitä enemmän akkuja syvä puretaan eli päästetään jännite hyvin alas, sitä nopeammin akut tuhoutuvat.


      • HyväOpaskirja

        Nigel Calder selvittää näitäkin juttuja aika hyvin ja jopa kansantajuisesti kirjassaan Boatowner's Mechanical and Electrical Manual. Kannattaa lukea. Kirjasta löytyy hyvin perustellut vastaukset useimpiin täälläkin esitettyihin kysymyksiin sähköistä sekä hyvät kuvitetut ohjeet käytännössä kaikkiin veneen sähköasennuksiin.


      • 10-14

        Sinä tavallaan vastasit tuossa jo itsellesi noilla "starttiakusta uskalluksen mukaan" ja "jännitemittari on syytä olla". Yhden akun varaaminen vain ja ainoastaan starttiakuksi on järkevää juuri siksi, että ei tarvitse eikä edes voi ottaa riskiä, että se tulisi tyhjennettyä muihin kuluttajiin.
        Siihen, miksi jotkut ovat aina laiturissa johdossa kiinni, sait myös jo vastauksen: siitä ei ole mitään haittaa, jos on hyvä maasähkölaturi ja toisaalta on aina 230V sähkö käytettävissä erikseen piuhaa vetelemättä. Miksi siis ei pitäisi johtoa aina kiinni?


      • Siksi

        Minä pidän venettä johdon päässä jotta jääkaappi ei lämpene ja pakastin sula. Silloin ruka pilaantuisi.
        Akuissa ja latureissa ei ole vikaa.


    • Puoliplaanari

      En huomannut että kukaan olisi ottanut esille seikkaa joka on mainittu tälläkin palstalla muutaman kerran tähän jatkuvasti keskustelua aiheuttavaan aiheeseen: Ihan loppu ja romuna oleva akku jaksaa kyllä käynnistää koneen suoraan laturista otettuna vaikka se ei jaksaisikaan startata enää yhden luonnonsatamassa vietetyn yön jälkeen.

      Akku tulee jossakin vaiheessa tiensä päähän ja minusta olisi suotavaa että se tapahtuisi kotilaiturissa. Siksi starttiakkua ei minusta tulisi ladata kuin poikkeustapauksissa. Ehjä akku ottaa hyvin vastaan virtaa ja säilyttää varauksen helposti talvenkin yli, jos ei jossakin on vikaa ja se täytyy korjata.

      • Kokoplaanari

        Asialla on myös toinen puoli. Ylläpitolaturi pitää akun kunnossa pitempään. Sekin on perusteltua.


      • Joakim1
        Kokoplaanari kirjoitti:

        Asialla on myös toinen puoli. Ylläpitolaturi pitää akun kunnossa pitempään. Sekin on perusteltua.

        No ei pidä ko. tapauksessa, jossa akku on aina täynnä. Autossakin mulla ovat akut kestäneet 9-10 vuotta, vaikka ne eivät ole juuri koskaan täynnä (paljon enemmän kulutusta, pakkasta jne.). Nykyisen veneen starttiakku lienee yli 10-vuotias (varmasti yli 5-vuotias, en tiedä onko edellinen omistaja vaihtanut) ja se on aina ollut täynnä talvenkin jälkeen, vaikka en ole ladannut sitä loka-huhtikuu välillä koskaan.

        Omissa autoissa akkujen tyypillinen lepojännite 12,3-12,4 V (ei ajettu vuorokauteen, tyypillinen ajomatka 10-20 km). Veneen starttiakun taas 12,7 V viikkojenkin jälkeen. Veneen starttiakku on siis 100% varauksessa, mutta auton ~70% (ellei aja pitkiä matkoja).


    • Anonyymi

      Yritin etsiä pappalle kun tänään ei moottori mennä päälle

    • Anonyymi

      Aloittaja halusi kommentteja/ohjeita liittyen pelkästään koskien startti-akkua ,siis vain moottorin starttaamista eli käynnistämistä ajatellen. Moni muukin halusi tai haluaisi,olisi halunnut. Mutta lähes aina joillakin on tarve sotkea heti kättelyssä keskustelu täysin yhtätyhjänpäiväisiin asioihin,täysin muihin asioihin ja koko hyvä aloitus vesittyy eikä kysyjä eikä muutkaan saa tai enää löydä kysymykselleen vastausta. Aloittajahan siis kysyi starttiakusta,pelkästään starttia varten olevasta akusta,ei purjeveneistä,keulapotkureista,sun muusta huuhaasta. Vois kuvitella että näillä foorumeilla olisi aikuisia,mutta ei siltä näytä.

      • Anonyymi

        Mikäs kakara siinä nyt huutelee? Aloittajahan sai vastauksen varsin äkkiä heti ensimmäisessä kommentissa.


      • Anonyymi

        Tuohan oli todella asiallista keskustelua, joka tietysti aina hieman leviää, mutta siellä aivan alussa aloittajalle tehtiin selväksi, että starttiakku on vain starttiakku - eikä mitään muuta.

        Jos sinun täytyy kritisoida jotakin, niin nuo viime aikoina tänne levinneet alatyyliset ja riidanhaluiset kommentoijat tulisi saada muualle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuohan oli todella asiallista keskustelua, joka tietysti aina hieman leviää, mutta siellä aivan alussa aloittajalle tehtiin selväksi, että starttiakku on vain starttiakku - eikä mitään muuta.

        Jos sinun täytyy kritisoida jotakin, niin nuo viime aikoina tänne levinneet alatyyliset ja riidanhaluiset kommentoijat tulisi saada muualle.

        Viime aikoina? Onhan noita ollut vuosikaudet, eikä ne kritisoimalla mihinkään katoa ilman pakollista rekisteröitymistä.


    • Anonyymi

      Mulla 3 akku "pankkia" ja ACR hoitamassa lataus järjestystä. Kun hupi akut saavuttaneet riittävän latauksen 12,68, niin ACR avaa latauksen startti akuille ja keulan "pankille" ja jatkaa myös hupiakkujen latausta, riippumatta tuleeko lataus koneen omasta laturista tai maasähkön / apukoneen antamasta virrasta akkulaturille.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      138
      7785
    2. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      38
      1985
    3. Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena

      Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja
      Maailman menoa
      25
      1930
    4. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      91
      1643
    5. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      180
      1575
    6. Tunnekylmä olet

      En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p
      Ikävä
      107
      1030
    7. Oletko miten

      Valmis läheisyyteen?
      Ikävä
      49
      930
    8. Taisit sä sit kuiteski

      Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik
      Ikävä
      4
      919
    9. Odotathan nainen jälleenkohtaamistamme

      Tiedät tunteeni, ne eivät sammu johtuen ihanuudestasi. Haluan tuntea ihanan kehosi kosketuksen ja sen aikaansaamaan väri
      Ikävä
      28
      830
    10. Muistatko hänen

      Tuoksunsa? Saako se sinut syttymään? ❤️‍🔥
      Ikävä
      34
      812
    Aihe