tarvitaan nyt objektiivista otetta, kun EU-sokeus ja EUrohuuma hurmaa!
Nyt kun persujen Timo Soini on tosiasialliseesti hallituskiimassaan tullut kuohituksi
[ks.
"Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini sanoo, että Britannian mahdollinen ero Euroopan unionista olisi kohtalokas isku koko unionille.
- - "Jos jonain päivänä Suomen etu vaatii muuta ratkaisua kuin euron, se on oltava mahdollista. On hyvä, että euron ongelmista ja valuvioista keskustellaan." - -"
http://www.hs.fi/politiikka/a1439084604885 ]
ja muu puoluejohto aiemmin niin terhakkaasti eurokriisiä polemisoinutta eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terhoa myöten
[ ks. "Sampo Terho: Perussuomalaiset ovat sitoutuneet puolustamaan euron vakautta - -
- - Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terhon mukaan puolue ei ole siirtymässä eurokriittisempään suuntaan, vaikka puoluekokous valitsi lauantaina puolueen puheenjohtajistoon Suomen euroeroa ajavan Sebastian Tynkkysen. Puolue on eurokriittisyydestä huolimatta sitoutunut noudattamaan hallitusohjelmaa ja omia ohjelmiaan, Terho sanoo. ”Tällä hetkellä olemme sitoutuneet hallituksessa työskentelemään euron vakauden puolesta.- -"
http://www.hs.fi/hstv/uutiset/v1439084580536 ]
on ministeriautoin maasutettu hampaattomasti "tukemaan EUron vakautta" ja vain persujen kolmanneksi varapauheenjohtajaksi noussut BB-mies Sebastian Tynkkynen tuntuu säilyttäneen tosiasioihin pohjautuvan otteen suhteessa Kreikan eli euron kriisin ja euroalueen valtaosaalle sen kansalaisista aiheuttamista vaikeuksista
on entistäkin tähdellisempää,
että Suomen eduskunta joutuu mitä pikimmin europarlamentaarikko Paavo Väyrysen 16.7.2015 vireille paneman kansalaisaloitteen pohjalta keskustelemaan Suomelle, sen kansataloudelle ja kansalaisille euroalueeseen kuulumisesta aiheutuneista ja aiheutuvista haitoista ja ongelmista!
JK.
Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa videopätkä eduskunnan EMU-käsittelystä vuodelta 1998
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:
"- - Päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen tehtiin eduskunnassa keväällä 1998. Jäsenyydestä ei järjestetty kansanäänestystä. Eduskunnalle ei annettu lakiehdotusta, vaan ainoastaan valtioneuvoston tiedonanto. Tiedonannossa jäsenyys esiteltiin miltei pelkästään myönteisessä valossa, vaikka käytettävissä oli runsaasti tietoa siihen liittyvistä kielteisistä vaikutuksista ja riskeistä.
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.
Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Kansalaisaloitteen perustelut ovat vankkaa juridista, valtio-opillista ja kansantaloudellista tekstiä, siksi asian käsittelemiseksi - nyt liki kaksikymmentä vuotta virhepäätöksen jälkeen - eduskunnassa on todella tarpeen!
16.7.2015 käynnistetyssä allekirjoitusten keruussa on verkossa jo yli 34300 nimeä.
Yli viisi kuukautta on vielä aikaa saada tarvittavat 50000 allekirjoitusta, mutta mitä pikemmin sen parempi!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Nyt kun persujen Timo Soini on tosiasialliseesti hallituskiimassaan tullut kuohituksi
[ks.
"Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini sanoo, että Britannian mahdollinen ero Euroopan unionista olisi kohtalokas isku koko unionille.
- - "Jos jonain päivänä Suomen etu vaatii muuta ratkaisua kuin euron, se on oltava mahdollista. On hyvä, että euron ongelmista ja valuvioista keskustellaan." - -"
http://www.hs.fi/politiikka/a1439084604885 ]
ja muu puoluejohto aiemmin niin terhakkaasti eurokriisiä polemisoinutta eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terhoa myöten
[ ks. "Sampo Terho: Perussuomalaiset ovat sitoutuneet puolustamaan euron vakautta - -
- - Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terhon mukaan puolue ei ole siirtymässä eurokriittisempään suuntaan, vaikka puoluekokous valitsi lauantaina puolueen puheenjohtajistoon Suomen euroeroa ajavan Sebastian Tynkkysen. Puolue on eurokriittisyydestä huolimatta sitoutunut noudattamaan hallitusohjelmaa ja omia ohjelmiaan, Terho sanoo. ”Tällä hetkellä olemme sitoutuneet hallituksessa työskentelemään euron vakauden puolesta.- -"
http://www.hs.fi/hstv/uutiset/v1439084580536 ]
on ministeriautoin maasutettu hampaattomasti "tukemaan EUron vakautta" ja vain persujen kolmanneksi varapauheenjohtajaksi noussut BB-mies Sebastian Tynkkynen tuntuu säilyttäneen tosiasioihin pohjautuvan otteen suhteessa Kreikan eli euron kriisin ja euroalueen valtaosaalle sen kansalaisista aiheuttamista vaikeuksista
on entistäkin tähdellisempää,
että Suomen eduskunta joutuu mitä pikimmin europarlamentaarikko Paavo Väyrysen 16.7.2015 vireille paneman kansalaisaloitteen pohjalta keskustelemaan Suomelle, sen kansataloudelle ja kansalaisille euroalueeseen kuulumisesta aiheutuneista ja aiheutuvista haitoista ja ongelmista!
JK.
Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa videopätkä eduskunnan EMU-käsittelystä vuodelta 1998
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:
"- - Päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen tehtiin eduskunnassa keväällä 1998. Jäsenyydestä ei järjestetty kansanäänestystä. Eduskunnalle ei annettu lakiehdotusta, vaan ainoastaan valtioneuvoston tiedonanto. Tiedonannossa jäsenyys esiteltiin miltei pelkästään myönteisessä valossa, vaikka käytettävissä oli runsaasti tietoa siihen liittyvistä kielteisistä vaikutuksista ja riskeistä.
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.
Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Kansalaisaloitteen perustelut ovat vankkaa juridista, valtio-opillista ja kansantaloudellista tekstiä, siksi asian käsittelemiseksi - nyt liki kaksikymmentä vuotta virhepäätöksen jälkeen - eduskunnassa on todella tarpeen!
16.7.2015 käynnistetyssä allekirjoitusten keruussa on verkossa jo yli 34300 nimeä.
Yli viisi kuukautta on vielä aikaa saada tarvittavat 50000 allekirjoitusta, mutta mitä pikemmin sen parempi!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Vastaukset 15
Vanhimmat
"tuottavuusloikalla" ei euron haittoja korjata!
"Eurojäsenyydestä 10 prosentin hyvinvointitappio!
Kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen on turhautunut Suomen keskustelukulttuuriin.
Kanniaisen johtama 12-jäseninen asiantuntijaryhmä perää avointa keskustelua eurojäsenyyden aiheuttamista haitoista Suomen taloudelle ja tulevaisuudelle.
Kanniaisen perustama EuroThinkTank-ryhmä julkaisi tänään kirjan: Euron tulevaisuus - Suomen vaihtoehdot.
- Viime elokuussa valaistuin. Olin niin turhautunut suomalaiseen eurokeskusteluun, että päätin perustaa ryhmän, joka kriittisesti ja analyyttisesti pohtisi, mikä on euron tulevaisuus ja onko Suomen järkeä kuulua euroalueeseen, Kanniainen sanoo Iltalehdelle.
Tuoreessa euron tulevaisuutta pohtivassa kirjassa todetaan, että rahaliiton jäsenyys on aiheuttanut keskimäärin 10 prosentin hyvinvointitappion euroalueen jäsenmaille. Summa on laskennallinen keskiarvo euromaiden hyvinvointitappiosta, kun niitä on verrattu hypoteettisiin hyvinvointiodotteisiin, jos euroaluetta ei oltaisi perustettu.
- Laskelmat on tehty viime vuoteen asti ja tänä vuonna tappiota tulee lisää. Euroon kuuluva Suomi ei pysty ylläpitämään hyvinvoinnin kasvua, Kanniainen sanoo.
"Suomi on yhden totuuden maa"
Professori on turhautunut Suomen keskustelukulttuuriin.
- Suomi on aina yhden totuuden maa, meillä ei ole sellaista traditiota, että arvioitaisiin avoimesti ja analyyttisesti vaihtoehtoisia näkemyksiä.
- Tosin keskustelu olisi kannattanut käydä jo silloin, kun Kreikka ajautui kriisiin, mutta on tämä asia yhä ajankohtainen. Historia on osoittanut, että riippumattomien maiden valuuttaunionit eivät ole menestyneet.
Kanniaisen mukaan ilman vahvaa liittovaltiota löyhästi toisiinsa sitoutuneet maat ovat aina itsekkäitä. Esimerkiksi Saksa haluaa säilyttää euron, koska on merkittävin hyötyjä yhteisvaluutasta.
- Saksalla on mehevä seitsemän prosentin vaihtotaseen ylijäämä. Italia puolestaan ei aio maksaa velkojaan vaan haluaa, että euromaat maksavat ne yhteisillä eurobondeilla, Kanniainen sanoo.
Itsekkäämpi Suomi
Professori Kanniaisen mukaan myös Suomen pitäisi olla itsekkäämpi.
- Suomen pitää avoimesti punnita, mikä vaihtoehto on sille paras, jos talouskasvu halutaan säilyttää.
Kanniainen muistuttaa, että kruunumaa Ruotsi hyötyi omasta valuutastaan vuoden 2009 kysyntäsokin aikana. Kruunu heikkeni 20 prosenttia ja maan vienti elpyi nopeasti. Euron jäsenenä Suomen vientisektorin kustannusrakenteen, esimerkiksi työvoimakustannusten, olisi pitänyt joustaa yhtä reilusti alaspäin, jotta Suomen kilpailukyky olisi säilynyt yhtä hyvänä kuin Ruotsin.
Kanniaisen mukaan Suomella on kolme tulevaisuusvaihtoehtoa:
1) Ajopuuvaihtoehdossa Suomi pysyttelisi mukana liittovaltiokehityksessä ja hyväksyisi suurten jäsenmaiden saneleman politiikan. Tämä veisi Suomen pikkuhiljaa osaksi vahvaa liittovaltiota.
2) Peesausvaihtoehdossa Suomi irtaantuisi liittovaltiokehityksestä ja palaisi yksipuolisesti noudattamaan Maastrichtin sopimusta. Se tarkoittaisi option auki jättämistä mahdolliselle myöhemmälle eurosta eroamiselle. Tähän vaihtoehtoon liittyisi luopuminen pyrkimyksestä kuulua niin sanottuun EU:n ytimeen.
3) Kolmantena vaihtoehtona nähdään eurosta eroaminen eli fixit. Se ei Kanniaisen asiantuntijaryhmän mukaan johtaisi merkittäviin häiriöihin rahoitusmarkkinoilla. Poliittisesti fixit-vaihtoehto tarkoittaisi päätymistä EU:n ulkokehiin.
Kanniainen ei halua kertoa, mikä kolmesta vaihtoehdosta on hänen suosikkinsa.
- Toivoisin, että nyt voisi alkaa avoin keskustelu Suomen tulevaisuudesta.
KREETA KARVALA
Iltalehti 7.5.2014
http://www.iltalehti.fi/talous/2014050718269889_ta.shtml
Vrt.
Katso ja muistele!
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Siksi on tarpeen
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
oikeaan osuvampi kuin Perussuomalaisten puoluekokouksen tiimoilta analyysi, joka ilmestyi Iltalehdessä otsikolla "Timo Soini ja Kreikan piikki".
"Timo Soini laittoi puoluekokouksessa Kreikalle piikin auki", kirjoittaa Juha Keskinen kolumnissaan.
Puheenjohtaja Timo Soinin kuviot Kreikka-asioissa ovat niin liukkaita, että perussuomalaisten kenttäväki ei osannut pistää edes kunnolla kampoihin.
Kreikan tukemisen ja lainaohjelmien vastustuksella oppositiossa ratsastanut puheenjohtaja Timo Soini käänsi perussuomalaisten juhlakokouksessa kelkkansa suunnan päinvastaiseksi. Ennen vaaleja Soini keräsi kannatusta vaatimalla Kreikan piikkiä kiinni, nyt Kreikan piikki onkin auki. Muutama kuukausi ulkoministerinä on opettanut realiteetit perussuomalaisten puoluejohtajalle.
Virallinen mantra on etteivät Suomen vastuut nouse. Nyt tehty Kreikan uusi tukiohjelma maksetaan Euroopan vakausmekanismin (EVM) puitteissa. EVM:n lainakapasiteetti on 500 miljardia euroa ja Suomen pääomaosuus 1,44 miljardia euroa.
Lainakapasiteetista otetaan nyt käyttöön Kreikan uudessa lainaohjelmassa noin 86 miljardia euroa. Käytännössä Suomen vastuut nousevat, sillä Suomen laskennallinen osuus annetusta luotosta on noin 1,6 miljardia euroa.
Kun muistetaan aiemmat noin 4 miljardin euron luotot Kreikalle, nousevat Suomen Kreikka-vastuut yli 5,5 miljardiin euroon. Summassa ei ole huomioitu vielä Kreikalle myönnettyä ns. siltarahoitusta.
Yllättävän rempseästi narahti hallitukselta Kreikan piikki auki. Kiusallisinta tämä on Soinin ja perussuomalaisten osalta. Muut puolueet kun ovat olleet Kreikkaa rahoittamassa aiemminkin. Kovin säyseästi perussuomalainen väki kuitenkin puoluekokouksessa johtoaan kohteli. Puhuttiin mukavia ja oltiin ministereistä ylpeitä.
Soini sai salakuljetettua uuden Kreikka-linja perussuomalaisille ilman, että kenttäväki edes huomasi rajua linjanmuutosta. Luodut viholliskuvat ja Immos-keskustelu veivät huomion keskeisestä poliittisesta sisällöstä.
Perussuomalaisten muuttunut kanta Kreikan tukemiseen saattaa olla aivan fiksu näkemys. Hiuksia nostattavaa sen sijaan on se, miten nopeasti ja kuinka kevyillä perusteilla kannan muutos tehtiin.
Soinin oppikirjasta näyttää löytyvän kappale aitoa opportunismia. Vaalien voittaminen vaatii eri linjaa kuin hallituksessa pysyminen. Ja 180 asteen kurssimuutoksissakin perussuomalaiset näyttävät pysyvän ministeriensä tukena."
JUHA KESKINEN
Iltalehti 12.8.2015
Lähdelinkki: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015081220170075_uu.shtml
JK. Siinä samalla kun ns. Kreikan kriisin - siis oikeastaan euron ja euroalueen krsiin - tiimoilla uusia eliittijoukkoja muodostetaan rahavallan komentokeskuksen eli ns. troikan ympärille, siinä samalla tarve saada edes Suomessa syntymään tosiasioihin perustuvaa keskustelua Suomen euroalueeseen kuulumiseen liittyvistä eduista ja haitoista.
"- - Päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen tehtiin eduskunnassa keväällä 1998. Jäsenyydestä ei järjestetty kansanäänestystä. Eduskunnalle ei annettu lakiehdotusta, vaan ainoastaan valtioneuvoston tiedonanto. Tiedonannossa jäsenyys esiteltiin miltei pelkästään myönteisessä valossa, vaikka käytettävissä oli runsaasti tietoa siihen liittyvistä kielteisistä vaikutuksista ja riskeistä.
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.
Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Tähän tarvitaan
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
tajuta, että Euroopan Unioni ja ennen muuta EUroalue on muuttunut - ja peräti niin syvällisesti, että viimeistään nyt niiden oikeutus on pantava uuteen pohdintaan!
"- -Kuusi vuotta kestänyt talouskriisi on muuttanut olennaisesti Euroopan unionia. Kriisitoimilla on ollut syvällisiä vaikutuksia demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja sosiaalisten oikeuksien toteutumiseen EU:ssa.Näin väittävät professori Kaarlo Tuori ja hänen veljenpoikansa, tutkija Klaus Tuori kirjassaan The Eurozone Crisis, A Constitutional Analysis.
Taloudellista ja oikeudellista analyysia yhdistämällä Tuorit muodostavat kokonaiskuvaa, mitä vaikutuksia talouskriisillä ja sen torjuntatoimilla on ollut unionin oikeudellisiin perusteisiin.
Kirjan julkistustilaisuudessa torstaina näkemyksiään esittivät kirjoittajien lisäksi komissaari Olli Rehn, EU-tuomioistuimen julkisasiamies Niilo Jääskinen ja professori Sixten Korkman.
Talousvakauden nimissä lisätty EU-tason kontrolli on kaventanut jäsenvaltioiden finanssi- ja budjettipoliittista autonomiaa. Näin on Kaarlo Tuorin mukaan tapahtunut erityisesti tukipaketteja vastaanottaneissa valtioissa, mutta myös tukipaketteja myöntäneissä valtioissa.
Ytimessä Euroopan keskuspankki
Muutoksen ytimessä on Tuorien näkemyksen mukaan Euroopan keskuspankki EKP. Sen rooli on muuttunut olennaisesti kriisin myötä.
Euroopan keskuspankki EKP perustettiin Maastrichtin sopimuksella teknokraattiseksi asiantuntijaorganisaatioksi. Sen tehtäväksi annettiin hintavakauden ylläpitäminen eli inflaation torjunta.
Kriisin edetessä EKP:n tehtävät ovat laajentuneet merkittävästi. Talouskriisin torjunta ja taloudellisen vakauden ylläpitäminen sekä talous- ja rahaliiton hajoamisen torjuminen eivät EU:n perussopimuksen mukaan lainkaan kuulu EKP:n tehtäviin.
– EKP on kriisin myötä ottanut, tai joutunut ottamaan, selvästi suuremman roolin, kuin riippumattomalle asiantuntijaorganisaatiolle kuuluisi, Kaarlo Tuori sanoo.
Asiantuntijaorganisaationa EKP:n vahva riippumattomuus perustuu Kaarlo Tuorin mukaan siihen, että se ei tee arvovalintoja ja poliittisia päätöksiä. Kuusi vuotta jatkuneen kriisin aikana EKP on kuitenkin entistä enemmän vedetty tekemään poliittisia päätöksiä.
Sama koskee Kaarlo Tuorin mielestä myös EU-komissiota ja erityisesti talouskomissaari Olli Rehnin johtamaa yksikköä.
– Kriisipäätöksistä käydään vilkasta talouspoliittista keskustelua. Jo tämä osoittaa, etteivät ratkaisut ole olleet niin vaihtoehdottomia, kuin on väitetty.
Klaus Tuorin mukaan EKP:n roolin kasvu ja kriisintorjunnassa käytetyt menetelmät juontuvat siitä Maastrichtin sopimuksesta. Sen perusoletukset pettivät, kun kriisi talouskriisi iski Eurooppaan.
Maastrichtin oletusten perusteella tällaista kriisiä ei pitänyt lainkaan tulla. Kun se kuitenkin tuli, ei ollut menetelmiä sen käsittelemiseksi.
Rehn: ”Eksistentiaalinen kriisi”
Komissaari Olli Rehnin näkemys EKP:n roolin muuttumisesta mahtuu EU:n perussopimuksen raameihin. Niin kauan kun EKP suorittaa perustehtäväänsä, hintavakauden ylläpitämistä, mikään ei estä sitä asettamasta myös muita tavoitteita, komisaari järkeilee.
Muita tehtäviä voivat Rehnin mukaan olla kestävä kasvu, työllisyys ja vakauden ylläpitäminen.
Rehnin mielestä myös euroalueen hajoamisen estäminen voidaan nähdä hintavakauden turvaamisena.
Komissaari katsoo, ettei kyseessä ole eurokriisi vaan koko EU:n ”eksistentiaalinen”, olemassaoloon liittyvä kriisi.
Rehnin mukaan kriisitoimilla on estetty suuri romahdus. Vaikka tie on hidas ja pitkä, se toimii. "
Kansan Tahto 31.1.2014
Lähde: http://www.kansantahto.fi/2014/01/talouskriisi-on-muuttanut-euta/
JK.
Katso ja muistele vuoden 1998 EMU-keskustelua eduskunnasta!!
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Siksi on tarpeen
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
- niin yleensä elämässä kuin yhteiskunnallisissa asioissa tahnsa, eiköhän ala vähitellen käydä selväksi Kreikan - eli itse asiassa euron ja euroalueen - kriisin myötä se, että Suomen on päästävä ulos itsenäiseen ja kansanvaltaiseen päätöksentekoon - ja se tie voi käydä vain objektiivisen ja perusteellisen yhteiskunnallisen keskustelun kautta!
Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa videopätkä eduskunnan EMU-käsittelystä vuodelta 1998
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Nyt ei enää vähemmällä selvitä!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Minusta taas koko euro alueen finanssipolitiikka pitää yhdistää. Se on suomelle kaikkein edullisinta ja se on euroopalle parasta. Se että euro alue hajoai toraisiksi omalla valuutalla eläviksi kansallisvaltioiksi. Olisi viennistä elävälle suomelle kaikkein huonoin ratkaisu. Saksan ja suomen politiikka päinvastoin pahentaa kriisiä kuin parantaa sitä.
"Vaikka Paavo Väyrysen kansalaisaloite euro-kansanäänestyksestä on kerännyt 35 000 nimeä, ei keskustelua vaihtoehdoista ole syntynyt", sanoi Ylen Ykkösaamun kolumnisti tänään 14.8.2015 otsikolla "Pitkillä vain lyhyillä valoilla".
"Jos joku viime viikonvaihteessa vakavissaan odotti uutisia Turusta Perussuomalaisten puoluekokouksesta, joutui pettymään. Pientä oppositiota lukuun ottamatta ei uusia räväköitä aloitteita Kreikasta, eurosta tai yleensä EU:sta ei tullut. Persut ovat muuttumassa tavalliseksi hallituspuolueeksi - tosin kasvukipujen kanssa.
Kun nykyisillä oppositiopuolueilla on vielä entisen hallituksen vastuun varjo niin Kreikka- kuin muistakin euro-päätöksistä ja hallituksella uusi tukipakettipäätös edessä, seisoo keskustelu euron tulevaisuudesta. Pankkipiireissä, ministeriöissä ja tutkimuslaitoksissa taustatyötä vaihtoehdoista on tehty, mutta poliitikot kiertävät aihetta. Vaikka Paavo Väyrysen kansalaisaloite euro-kansanäänestyksestä on kerännyt 35 000 nimeä, ei keskustelua vaihtoehdoista ole syntynyt.
Aihe on kieltämättä vaikea ja monimutkainen.
Keskustelun lähtökohta on: talous- ja rahaliitto ei toimi nykyisellään. Tästä Suomessakin ollaan samaa mieltä. Mutta seuraavat kysymykset ovat pahoja: mitkä ovat vaihtoehdot, mitä niistä seuraa ja mitä pitäisi tehdä? Poliittinen viisaus neuvoo olemaan mieluiten hiljaa, kuin pohtimaan vaihtoehtoja ääneen. Mielipiteet jäävät usein tunnetasolle.
Muualla juna menee. Se menee suuntaan, mikä selittää suomalaisen hiljaisuuden. Pääraiteita on kaksi tai kolme: joko talous- ja rahaliittoa EMU:a on vahvistettava tai siitä on erottava, tai se on kokonaan lopetettava. Jälkimmäistä vaihtoehtoa ei kukaan euromaiden hallituksessa- tai vallassaolija - ole ehdottanut. Sitäkin innokkaammin sen kannalla ovat populistit, jotka elävät ongelmista, kunnes pääsevät valtaan.
Kesän keskustelusta voi tällä hetkellä erottaa jakolinjat, jotka eivät yllätä. Ensinnäkin pohjoinen - etelä-akseli. Pohjoiset maat, joihin luetaan Saksa, Hollanti, Baltian maat ja Suomi, edustavat talouskuria ja järjestystä sekä kovaa työtä. Etelän maat, joiden johtoon Ranska on jälleen asettumassa, voidaan katsoa pyrkivät esityksillään tiivistämään EMU:a siten, että syntyy todellinen talousliitto, finanssiunioni, fiskaaliunioni tai valtioliitto - miten vain. - -
Pohjoinen - etelä-jakoa on selitetty jopa uskontojen perusteella: pohjoisessa säännöistä kiinni pitävät protestantit - vastaan etelän solidaarisuuteen vetoavat katoliset. Saksalaislehdestä olen lukenut, etteivät ortodoksit sovi kumpaankaan ryhmään. Vaikea arvata, ketä tällä tarkoitetaan.
Kun me suomalaiset olimme heinäkuussa ansaituilla pitkillä lomilla, väännettiin Brysselissä huippukokouksessa kättä Kreikan pysymisestä eurossa. Kreikka saanee uuden tukipaketin. Ero ei ainakaan vielä toteudu. Voittajana tästä kokouksesta astui ulos Ranskan presidentti Francois Hollande. Hän otti kunnian Kreikan puolustamisesta. Hollande oli lähettänyt omia virkamiehiään Ateenaan auttamaan kreikkalaisia valmistautumaan neuvotteluihin. Siitä huolimatta - tai sen takia - että Ranskan oma talous on kuralla, esittää Hollande suuria visioita talous- ja rahaliiton syventämisestä. Euroalueen tulee saada oma finanssiministeri ja - ministeriö sekä oma parlamentti. Jo EMU:n perustamisvaiheessa pyrki Ranska järjestelmän, jossa sääntöjen ohella politiikka olisi ollut mukana joustamassa, kun suhdanteet muuttuvat.
Italiassa Ranskan ajatukset saavat vastakaikua. Italian valtiovarainministeri Pier Carlo Paoloan sanoi Kreikka-hätäkokouksen jälkeen, että euron pelastaminen edellyttää poliittista unionia. Tätä varten tarvitaan valmis pankkiunioni, euroalueen yhteinen budjetti ja mm. suunnitelma työttömyysvakuutusjärjestelmäksi. Myös yhteinen yhteisöverokanta on ollut keskustelussa mukana.
Juuri ennen juhannusta julkaistiin ns. viiden presidentin raportti. Myös tässä komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncerin johdolla laaditussa raportissa esitetään, että nykyisen rahaliiton rinnalle luotaisiin täydellinen talousliitto. Siihen kuuluisi pankkiunioni, valtiovarainministeri ja budjetti. Yksi näitä presidenteistä ja raportin laatijoista on EKP:n pääjohtaja Mario Dragi. Jo viime marraskuussa, puhuessaan Helsingissä, hän kysyi, tulisiko euroalueella vahvistaa maiden kykyä käyttää finanssipolitiikkaa suhdannekehityksen tasoittajana. Tämä edellyttäisi askelta kohti finanssiunionia, sanoi Dragi.
En huomannut, että yksikään suomalainen poliitikko olisi tarttunut keskusteluun. Vaalit olivat edessä. - - Liittokansleri on monesta asiasta eri mieltä valtiovarainministerinsä kanssa. Merkel ei hyväksy ajatusta Kreikan euro-erosta. Hän kannattaa edelleen EU:ssa hallitusten välistä päätöksentekoa. Tämä edellyttää jäsenmaiden yksimielisyyttä. Euroalueen kehittyminen jonkinlaiseksi omaksi valtioliitoksi jakaisi EU:ta. - -"
http://areena.yle.fi/1-2967359
Siksikin!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Sipilälle kuin myös Soinille ja Stubbille ja kokonaisuudessaan Saksan Merkelin jaloissa pyöriville - tyystin politiikan perusolemuksesta kokemattomille - puudeleille sekä pohtimista että selittelemistä vielä ennen lumentuloa , kun konkaripoliitikko Mauri Pekkarisenkin järki tosiasioiden tunnustamisen suuntaan tuntuu palavan edes pätkittäin:
"Kreikka saattaisi selviytyä, jos velat puolitetaan", näkyy Mauri Pekkarinen todenneen 14.8.2015 Iltalehdelle.
"Keskustan konkaripoliitikko Mauri Pekkarinen on erittäin skeptinen Kreikan selviytymisen suhteen, vaikka kannattaakin tukipakettipäätöstä.
Pekkarinen muistuttaa, että Kreikan heittäminen euron ulkopuolelle tarkoittaisi sitä , että lähes kaikki maan velat jäisivät maksamatta.
– Mikäli kaavailtu 86 miljardin euron Kreikka-tukipaketti toteutuu, se nostaa maan velkataakan lähes 400 miljardiin euroon. Kreikan kansantuote on noin 175 miljardia euroa. Runsaan 50 miljardin euron vuosibudjetissa sellaisen perusylijäämän aikaansaaminen, joka mahdollistaa velan joskus takaisin maksamisen, on mahdoton asia, Pekkarinen sanoo.
Hänen mukaansa velan vähentäminen alle 100 miljardin euron antaisi jo toivoa.
– Teoriassa se voisi tapahtua vain, jos maan taloudessa toteutuisi pitkä ennätyskasvu ja samalla perusylijäämä – valtion tulojen ja menojen ero, kun velkojen korkomenot on vähennetty – pystyttäisiin nostamaan miltei koko vuosisadaksi yli 5 prosentin suuruiseksi.
Pekkarinen sanoo, että ”tämänkaltaiset utopiat” eivät onnistu miltään maalta.
– Joku päivä mekin kannamme vastuun sekä suoraan että takauksillamme myönnetyistä Kreikka-luotoista. Milloin ja paljonko syliin tulee, on asia, josta Kreikka III -neuvottelut antavat viitteitä. Sanotusta huolimatta Suomen päätös lähteä tunnetuin ehdoin Kreikka-neuvotteluihin oli mielestäni oikea. Yksin ei kannata jäädä, hän sanoo.
Uusi paketti
Pekkarinen sanoo, että jos lisäpaketti myönnetään ja Kreikka pidetään eurossa velkaa leikkaamatta, siitä seuraa 4. tukipaketti.
– Mikäli velkoja leikattaisiin puoleen, maa saattaisi selviytyä. Meillekin tulisi maksuun miljardien lasku nopeasti. 900 miljoonan euron vakuuksille kävisi heikosti eikä moinen sopisi kovin hyvin yhteen hallitusohjelmankaan kanssa. Pelkkä maksuaikojen jatkaminen ja koronlasku ei auta. Puolet Kreikka-luotoista on jo nollakorkoisia. Toinen puoli noin 0,5 prosentin hintaisia. Takaisin maksun siirto 30 vuodella vuodesta 2022 tarkoittaisi maan elämistä koko vuosisadan muiden piikkiin, ilman varmuutta velkojen takaisin maksusta.
Han muistuttaa, että Kreikan heittäminen euron ulkopuolelle, määräaikaisestikin, tarkoittaisi sitä , että maan lähes kaikki velat jäisivät maksamatta.
– Maa ajautuisi rauhattomuuteen ja köyhyyteen. Euroopan geopoliittinen asetelma heilahtaisi muutaman piirun. Toisaalta omassa valuutassaan Kreikka voisi aloittaa uuden nousun.
TIIA-MARIA TAPONEN
Iltalehti 14.8.2015
http://m.iltalehti.fi/uutiset/2015081420180893_uu.shtml
JK.
Sietää niin Lipposen ja S. Niinistön kuin myös Sipilän, Soinin ja Stubbinkin palauttaa mieliin, mistä "tähän on tultu"!
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Tuosta päätöksestä juontaa toisen Paavon, sen Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen euroalueeseen kuulumisesta:
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä. - -
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Siksi on tarpeen vajaassa kuukaudessa nyt 19.8.2015 jo yli 35900 nimeä saanut kansalaisaloite !
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
näyttää!
Mitä pitemmälle kohti syksyä edetään eli koetaan lisää kolmansia, neljänsiä ja viidensiäkin tukipaketteja ja/tai yhteiskuntapakottamisten yrityksiä, sitä varmemmin tämän tasavallan ns. paremmillekin piireille
mukaan lukien koko SSS-miehistön ja sen kiintiönaiset käynee selväksi Kreikan - eli itse asiassa euron ja euroalueen - kriisin myötä se, että Suomen on päästävä ulos itsenäiseen ja kansanvaltaiseen päätöksentekoon - ja se tie voi käydä vain objektiivisen ja perusteellisen yhteiskunnallisen keskustelun kautta!
Muistin virkistämiseksi kannattaa katsoa videopätkä eduskunnan EMU-käsittelystä vuodelta 1998
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistökään...
Tuolloinen Lipposen hallitus vei Suomen tuskien tielle, yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta!
Nyt ei enää vähemmällä selvitä!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Äänestys ei saa perustua tunteisiin vaan faktaan. Pitäisi laatia esim. kymmensivuinen raportti äänestyksen vaihtoehdoista. Äänestyslupa irtoaisi vasta raportin tenttimisen jälkeen. Ihmisten pitää ymmärtää mitä äänestys koskee. Kontrolloimaton kansanäänestys ei palvele kenenkään etuja.
Vastaava tentti ennen äänestystä pitäisi olla käytössä myös eduskunnassa.
Suomen ja siis myös ns. Kreikan eli oikeastaan EUron kriisi on niin syvä, että MEP Paavo Väyrynen tietää kokemuksesta: "Tarvitaan sekä rinnakkaisvaluutta että (olisi tarvittu) yhteiskuntasopimus"!
Suomen talouden tila on surkea. Talouskehitys on ollut ja on heikompaa kuin missään muussa EU-maassa. Julkisen talouden alijäämä on yksi suurimmista.
Moni asiantuntija on todennut, että vaihtoehtomme ovat yhteiskuntasopimus tai ero euroalueesta.
Yhteiskuntasopimuksen tulisi palauttaa nopeasti Suomen kilpailukyky Ruotsin ja Saksan tasolle. Vireillä oleva sopimus korjaisi kilpailukykyämme kuitenkin liian vähän ja liian hitaasti. Siksi tarvitaan sekä yhteiskuntasopimus että rinnakkaisvaluutta.
Jos oma valuuttamme markka devalvoituisi, vienti lähtisi nousuun ja talous kasvuun. Työttömyys vähenisi ja julkinen talous alkaisi tasapainottua. Kun palkat ja eläkkeet maksettaisiin markoissa ja kun tavarat ja palvelut ostettaisiin markoilla, kuluttajien asema olisi turvattu. Tuontitavaroiden suhteellinen hinta hieman nousisi, mikä siirtäisi kulutusta kotimaisiin tuotteisiin. Tämäkin parantaisi työllisyystilannetta ja tervehdyttäisi taloutta.
Myös lainat ja talletukset muuttuisivat markkamääräisiksi, joten lainojen hoitaminen ei vaikeutuisi. Kelluvan markan korkotaso olisi alhainen, kuten Ruotsin esimerkki osoittaa.
Valtion ja yritysten ulkomaisissa valuutoissa ottamien lainojen valuuttamääräinen arvo säilyisi ennallaan. Jos markka devalvoituisi, niiden lyhennyksiin ja korkoihin tarvittaisiin enemmän markkoja, mutta velanhoito helpottuisi, kun talous kasvaisi ja verotulot lisääntyisivät.
Markan kurssikehitys riippuisi Suomen omasta talous- ja tulopolitiikasta. Oma valuutta toisi vastuullisuutta myös työmarkkinoille. Kelluvan markan devalvoitumista voitaisiin hillitä yhteiskuntasopimuksen avulla. Myöhemmin markka voisi myös revalvoitua, jos taloutemme tila sitä edellyttäisi, kuten Ruotsissa on tapahtunut.
Suomen ero euroalueesta voisi toteutua eduskunnalle annettavalla tiedonannolla eli samalla tavalla kuin euroalueeseen liittymisestä aikanaan päätettiin. Talouden tervehdyttyä yhtenäisvaluuttaan voitaisiin ehkä joskus myöhemmin palata, jos kansan enemmistö sitä kansanäänestyksessä kannattaisi.
Jos irrottautuisimme euroalueesta, joutuisimme varmaankin vastaamaan sen puitteissa tekemistämme sitoumuksista, mutta emme joutuisi nykyistä suurempaan vastuuseen toisten maiden veloista. Taloudellinen ja myös valtiollinen itsenäisyytemme vahvistuisi.
Suomen eroaminen euroalueesta saattaisi helpottaa Kreikan irrottautumista, mikä olisi eduksi sekä sille itselleen että koko Euroopalle. Kolmas tukipaketti näyttää toteutuvan vain siten, että hyväksytään joko lainojen leikkaaminen tai IMF:n jääminen ulkopuolelle. Kumpaakaan Suomen ei tule suostua.
http://www.paavovayrynen.fi/2015/08/17/tarvitaan-seka-rinnakkaisvaluutta-etta-yhteiskuntasopimus/
JK.
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.
Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen on 14.8.2015 käynnistänyt euroaluetta koskevan keskustelukierroksen Rovaniemeltä ja on mm. Kajaanissa ja Iisalmessa ja Kuopiossa tänään 23.8.2015 ja sitten keskiviikkona 26.8.2015 Porissa
ks. https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10152880084496853
16.7.2015 käynnistetyssä allekirjoitusten keruussa nyt jo yli 37000 nimeä!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
miten sitä nyt ollaankaan "Köyhän asialla"!
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/106818-tama-juha-sipilan-ilmoitus-kuohuttaa-taas-seura-nain-paaministeri-pimitti-miljoonansa?ref=suosituimmat
Tuosta jutusta kun vielä klikkailee Seuran (Nro 35 / 27.8.2015, ss. 16-21) alkuperäisjuttuun, saattaa päästä jo hieman jyvälle siitä, millaista porukkaa on SSS-hallituksen johdossa vaikkapa vain ns. veromoraaliltaan?!?
Ks.
http://seura.fi/puheenaihe/ajankohtaista/nain-suomea-leikkauksiin-piiskaava-juha-sipila-piilotti-miljoonansa-vakuutusjarjestelyilla/?shared=290501-bda27d60-999
Kuten tunnettua Lähetysyhdistys Rauhan Sana ja sen suojissa perustettu Minna-Maaria ja Juha Sipilä (muka "diakonia") Säätiö on todellinen perheyritys: ainoa "työntekijä" on Juha Sipilän Minna-vaimo, jonka veroilmoitukselliset vuositulot (luonnollisesti pääomatuloja!) olivat v. 2013 yli 350.000 euroa, kun taas 1990-luvun puolivälissä parissa vuodessa Solitran myynnistä amerikkalaiselle ADC Technologies -firmalle kertyneet arviolta 20 - 30 miljoonan euron suuruisiksi laskettavista myyntituloista Juha Sipilällä oli vuonna 2013 verotettavia pääomatuloja (jäljellä) enää vain n. 79.000 euron verran...
[ks. "- - Vaikka Juha Sipilä tunnetaan miljoonia euroja tienanneena entisenä it-yrittäjänä, hänen vaimonsa tienasi viimeisimpien verotietojen mukaan vielä selvästi miestään enemmän: vuonna 2013 Minna-Maaria Sipilä keräsi huimat yli 350 000 euron tulot, jotka olivat pelkkää pääomatuloa. - - "
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1424059726977.html ]
["- - Sipilän rikastuminen tapahtui vuonna 1996. Hän myi amerikkalaisille Solitra Oy:n, jonka pääomistaja ja toimitusjohtaja hän oli. - - "
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013111117701481_uu.shtml ]
"- - Vuonna 1996 Sipilä kuittasi noin sata miljoonaa silloista markkaa eli 17,5 miljoonaa nykyistä euroa yrityksen myynnistä amerikkalaisille, ja myöhemmin vielä kymmenen miljoonaa markkaa lisää. Myynnistä saadut miljoonat on sijoitettu ja säätiöity.- -"
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tavallinen-miljonaari-tallainen-on-uusi-paaministerimme/5007408 ]
Ja kyseinen ihminen on muitten EU-johtajien rinnalla Suomen pääministerinä moittimassa ja opastamassa esim. Kreikkaa veronkeruuasioissa!?! Ja muka pelastamassa Suomea tai "panemassa kuntoon"???
Hyvä on siis myös tietää, että Juha Sipilän serkku on Aalto-yliopiston vero-oikeuden professori Heikki Niskakangas, varsinainen pääomatuloverotuksen velho.
Ja omantunnon araksi ellei peräti synnintuntoon jos joku Sipilän sukupiiristä joutuisi heittäytymään, siis jos Herra pahalle päälle sattuisi asettumaan esim. lähipiiriin sairautta tai jopa kuolemaa viskomalla, Kristuksen "armoa ja sovintoverta" - on ollut perinteiseen vahoillislestadiolaiseen tyylin ollut - ei niinkään yllättäen tai pyytämättä - valmiiksi katsottuna jakamassa rovasti Ari J. Juntunen, Lähetysyhdistys Rauhan Sanan terävin kärki. Rovasti Juntunen kun ikään kuin sattumoisin on kyseisen noin 1000 jäsenen "kristillismielisessä" porukassa - totta tosiaan - "biotaloudellisesti" Juha Sipilän Minna-vaimon veli...
Notta kyllä noilla asetelmilla ja otteilla voi - varmaan tyystin puhtaalla (eli kertaakaan käyttämättömällä) omallatunnolla hokea, että "pessimisti ei pety" ja "paljon täytyy tapahtua" ja kaikkia muitakin "tuottavuushyppyjä" tai "-loikkia" ja vastaavia tyhjä(n)päi(väi)syyksiä!
Ensimmäisellä pääministerin haastattelutunnillakin Juha Sipilä asetteli tai hoki hokemastaan etupäässä vain "askelmerkkejä" siinä määrin, että kuulija saattoi jo luulla äijän olevan vähintäänkin Suomen yllätysedustaajna Pekingin MM-kisojen kolmiloikassa!?
Murheellista on joutua toteamaan, että pääministeri Juha Sipilä on vielä Martti Ahtisaartakin suuremmassa mitassa suomalaisen politiikan Mr. Chance, jonka tietämys esim. perustuslaistakin, puhumattakaan yleensä KANSANtaloudesta ja yhteiskunnallisista asioista (kuten ns. politiikasta) on keskimääräistä "oskariolemattoman" tasoa.
[ ks. "Elämänsä ehtoopuolelle ehtinyt Peter Sellers esittää satiirisia ja surullisiakin sävyjä sisältävässä komediassa yksinkertaista puutarhuria. Mies on elänyt lähes koko elämänsä eristyksissä ulkomaailmasta televisiota katsellen ja isäntänsä puutarhaa hoitaen. Kun työnantaja kuolee, herra Chancen on lähdettävä katsomaan mitä kotitalon ulkopuolella tapahtuu. Häntä luullaan neroksi."
http://www.telvis.fi/filmiopas/elokuvat/4906/tervetuloa mr chance/ )
Noistä lähtökohdista onkin ollut hyvä esiintyä miehenä, joka "seisoo sanojensa takana". Vaalilupauksiinsa nähden Sipilä tuntuukin sitä tekevän tosi rennolla otteella, sillä SSS-HALLITUKSEN pääministerinä hän totta tosiaan seisoo sanojensa takana! Vaalien jälkeen ilmiselvästi jo hyvinkin kaukana...
Siksi sietääkin suositella vielä toiseksi katsomisnautinnoksi "Huijarisaarnaaja"-elokuvaa, josta Burt Lancaster taisi saada Oscarin eikä Steve Martin -versiokaan ole huono...
olla muu kuin voimaperäinen SAKinhivutus kaikille "kyllä meidän on nyt oltava euroalueessa, kun on kerran EU:hun liittytty. Erityisesti sitä on syytä nyt antaa muutamallekin ICT-insinöörille, jonka yhteiskunnallisten ja kansantaloudellisten asioiden ja syy-yhteyksien tuntemus lienee riittämätön, jotta hän voisi ymmärtää edes Nordean pääekonomistin tuskaisen parahduksen tänäisen Ilta-Sanomien ISTV-haastattelussa!
Euroalueeseen valuvikana syntynyt kriisi on vielä ajava porsaat kotiin, kun järki alkaa palata edes pätkittäin menneitten aikojen varsinaisillekin eurohuumaantuneille!
Eli jopa Nordean ja muidenkin pankkien taloustutkijoiltakin alkaa löytyä jo jos ei nyt vielä katumusta ja parannusta, niin ainakin tunnustusta:
"Nordean Kangasharju Suomen eurokaudesta: ”Nettosaldo miinuksella. Tulipa tehtyä tyhmä päätös”
Nordean mukaan Suomi hyötyy nyt vain osittain maailmantalouden kasvusta. Pankin ekonomistit huomauttavat, että euron kehitys tukee vientiä vain osittain.
– Euro on kyllä heikentynyt Yhdysvaltain dollaria, Ison-Britannian puntaa ja Kiinan juania vastaan, mutta se on vahvistunut Ruotsin kruunua ja varsinkin Venäjän ruplaa vastaan ja meille tärkeään Saksan vientiin euron kurssilla ei ole välitöntä vaikutusta.
Nordean pääekonomistin Aki Kangasharjun mukaan ensimmäiset 15 vuotta eurossa on ollut Suomen talouden kannalta onnetonta aikaa.
– Kyllä se nettosaldo miinuksella on. Jos maailma pysähtyisi tähän, niin pitäisi sanoa, että tulipa tehtyä tyhmä päätös, Kangasharju sanoo ISTV haastattelussa.
Mika Koskinen"
Lähde: ISTV 02.09.2015
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1441095086437.html?nomobile=4
JK. Niin pääministeri Juha Sipilän kuin muidenkin - muka keskustaliberaalien - EUro-hurmaantuneiden on syytä pysähtyä ainakin aina illansuussa panemaan kädet peiton päälle ja miettimään itse tykönään eikä siis tyydytyksellä sitä, mihin heikäläisten ja kaltaistensa EU-innostuneiden ja -intoilijoiden politiikka on Suomen talouden jälleen kerran ajanut!
Heidänkin tulisi tajuta, mitä olisikaan Suomi ja Euroopan Unioni ilman Paavoja, sillä niitä on ainakin kahdenlaisia!
Se toinen, myös Moosekseen itseään vertaama, luonnehti vuoden 1998 aikaisia EMU-kriittisiä kansanedustajia ja kansalaisia peloittelijoiksi:
"tosi kylmää" ja "pimeää"
olivat sanonnat lipposlaisittainkin kovasanaisessa eduskuntakeskustelussa, jossa jopa "mörköjäkin" on havaittavissa tietyssä videopätkässä!
Siitä jos mistä kuka tahansa hivenenkin politiikkaa ja taloutta seurannut
kansalainen voi tajuta, mistä asti ja mistä päätöksistä juontuvat sekä
Kreikan kriisin että kokonaisuudessaan euron kriisin
synnyt. Ja kuten viime vuosilta ovat tavalliset kansalaiset kautta Euroopan nahoissaan tuntea, tosi syvästi juontuvatkin!
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Videopätkä on sikäli yllätyksellinen, että jopa ent. pääministeri Esko Aho esiintyy siinä edukseen!
Suomen Itsenäisyyden juhlavuoden rahastoksi perustetun Sitran entisenä
duunarina videopätkässä esiintyvä ex-pääminsteri Aho onkin perusteellisesti itsenäisyyden merkityksen sisäistäneenä varmaankin jo ymmärtänyt käydä allekirjoittamassa puolueensa kunniapuheenjohtajan - siis sen toisen ja toisenlaisen Paavon - tekemän kansalaisaloitteen?
Viisautta - vaikkakin ns. jälkiviisautta - osoittaisi sekin!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Keskiviikkona 2.9.2015 virka-ajan ollessa vielä parhaimmillaan, europarlamentaarikko Paavo Väyrysen 16.7.2015 käynnistämä kansanäänestystä euroalueeseen kuulumisesta vaativa kansalaisaloite on kerännyt vajaassa puolessatoista kuukaudessa jo 38 633 allekirjoitusta...
ex- pääministeri Paavo "Sowhat" Lipponen tuskin selviää siitä, miten änkyröiden hän yhdessä vv- ministeri Sauli Niinistön kanssa vei 1998 Suomen tuhoisaan EMU-ratkaisuun!
"Paavo Lipponen sutkautti arvovallastaan mielipidepalstalla: "So what?"
Lipponen vastasi kohteliaasti Helsingin Sanomille, ettei lehden kannata olla huolissaan hänen arvovallastaan. Lipponen kirjoitti asiasta HS:n mielipidepalstalla.
Pääministeri Paavo Lipponen ottaa kantaa Helsingin Sanomien mielipidepalstalla lehden taannoiseen pääkirjoitukseen. Lipponen on otsikoinut mielipidekirjoituksensa näin: Kyse ei ollut arvovallastani.
Kirjoitus koskee tapausta, jossa pääminsteri Juha Sipilä tiedusteli Paavo Lipposta yhteiskuntasopimuksen selvitysmieheksi. Lipponen kertoo, että oli vastannut arvostavansa pyyntöä, mutta ei voinut ottaa tehtävää vastaan. Syyksi Lipponen kertoo mielipidekirjoituksessaan suuritöisen selvitystyön, jonka deadline oli 31. elokuuta ja jota ei voinut siirtää myöhemmäksi.
Näin Lipponen jatkaa mielipidepalstalla:
"Kun Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa (31. 8.2015) arvuutellaan, että olisin pelännyt arvovaltani menetystä, esitän kohteliaimmin lehdellenne toivomuksen olla huolehtimatta arvovallastani. Onhan lehtenne inspiroima mottoni: So what?"
MTV3 KOTIMAA 01.09.2015
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/paavo-lipponen-sutkautti-arvovallastaan-mielipidepalstalla-so-what/5290076
Vrt.
"So what" ja muut Lipposen sutkautukset
SDP:n presidenttiehdokkaaksi asettuva entinen pääministeri Paavo Lipponen muistetaan lukuisista lentäviksi lauseiksi muuttuneista sutkautuksistaan.
Yksi tuoreimmista kuultiin, kun Lipponen kiisti Wikileaksin tiedon, jonka mukaan hän olisi tavannut kahden kesken Yhdysvaltain suurlähettilään ja presidentti Tarja Halosen.
– Minä keskustelen vaikka Kiinan keisarin kanssa enkä kysy keneltäkään lupaa, Lipponen tokaisi Ylen Ykkösaamussa helmikuussa 2011.
Samassa kuussa Lipposelta kuultiin yhtä tyly vastaus, kun häneltä kysyttiin Halosen ja Venäjän pääministerin Vladimir Putinin käymien keskustelujen vuotamisesta Wikileaksille
– So what! Lipponen ärähti MTV3:n Uutisille.
Joskus Lipponen ei ole edes vaivautunut vastaamaan toimittajille. Näin kävi esimerkiksi helmikuussa 2006, kun Vihreä Lanka kysyi Lipposen kontakteista Brysselissä toimivaan sähköalan yhteistyö- ja edunvalvontajärjestö Eurelectriciin.
– En vastaa, suksikaa kuuseen, Lipponen murisi Wikisitaatit-sivuston mukaan.
Mielipide Natosta selvä
Suhtautumistaan sotilasliitto Natoon Lipponen ei ole peitellyt.
Saksassa eduskunnan puhemiehenä vuonna 2004 vieraillut Lipponen sanoi Frankfurter Allgemeine Zeitung -lehdelle, että on vain ajan kysymys, milloin Suomi liittyy Natoon.
Marraskuussa 2003 Lipponen ihmetteli Helsingin Sanomissa kielteistä suhtautumista Natoon.
– Kysyn vain, että mikä vika on Natossa? Olisihan se hyvä kuulla.
Eduskunnassakin Lipponen muistetaan monista tokaisuistaan ja ärhentelyistään. Hänet tunnetaan myös ahkerana vanhojen suomalaisten sanontojen käyttäjänä. Puhemies Lipposen suusta on kuultu muun muassa, että "Siperia opettaa" ja "Tavataan nahkurin orsilla".
(MTV3 - Wikiquote)
MTV3 KOTIMAA JULKAISTU 13.08.2011 05:48)
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/-so-what--ja-muut-lipposen-sutkautukset---/1945560
JK:
Kuten viime päivinäkin viestimissä havaittavissa olleista So what -kuittauksista voitanee päätellä, Paavoja on ainakin kahdenlaisia!
Se toinen, myös Moosekseen itseään vertaama, luonnehti vuoden 1998 aikaisia EMU-kriittisiä kansanedustajia ja kansalaisia peloittelijoiksi:
"tosi kylmää" ja "pimeää"
olivat sanonnat lipposlaisittainkin kovasanaisessa eduskuntakeskustelussa, jossa jopa "mörköjäkin" on havaittavissa tietyssä videopätkässä!
Siitä jos mistä kuka tahansa hivenenkin politiikkaa ja taloutta seurannut
kansalainen voi tajuta, mistä asti ja mistä päätöksistä juontuvat sekä
Kreikan kriisin että kokonaisuudessaan euron kriisin
synnyt. Ja kuten viime vuosilta ovat tavalliset kansalaiset kautta Euroopan nahoissaan tuntea, tosi syvästi juontuvatkin!
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Videopätkä on sikäli yllätyksellinen, että jopa ent. pääministeri Esko Aho esiintyy siinä edukseen!
Suomen Itsenäisyyden juhlavuoden rahastoksi perustetun Sitran entisenä
duunarina videopätkässä esiintyvä ex-pääminsteri Aho onkin perusteellisesti itsenäisyyden merkityksen sisäistäneenä varmaankin jo ymmärtänyt käydä allekirjoittamassa puolueensa kunniapuheenjohtajan - siis sen toisen ja toisenlaisen Paavon - tekemän kansalaisaloitteen?
Viisautta - vaikkakin ns. jälkiviisautta - osoittaisi sekin!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Europarlamentaarikko Paavo Väyrysen 16.7.2015 käynnistämässä
"Kansalaisaloitteessa kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa" on torstaiaamuun 3.9.2015 - eli UKK:n 115-vuotissyntymäpäivään - mennessä kertynyt allekirjoituksia jo 38 754 kpl!
Paavo Väyrynen on julkaissut kissavideon – "Nyt pöydällä"
– Terve! Kissa on nyt pöydällä, toteaa Paavo Väyrynen uudella videollaan.
Europarlamentaarikko Väyrynen on lähestynyt tänään kansaa internetin rakastamalla videoformaatilla. Väyrynen on nimittäin julkaissut internetiin kissavideon.
Videolla on kuvaa kissasta, sekä poliitikko itse kertomassa viestinsä.
Hänen mukaan Suomen jäsenyydestä euroalueessa tarvitaan nyt kansanäänestys. Väyrynen myös muistuttaa allekirjoittamaan kansalaisaloitteen, joka vaatii äänestyksen järjestämistä.
Vaikka kissavideot yleensä räjähtävät nettisuosioon hetkessä, on tämä pätkä kerännyt vajaa puolitoistatuhatta katselukertaa päivän aikana.
Sen sijaan Väyrysen itse vireille panema kansalaisaloite on puolessatoista kuukaudessa kerännyt kannattajia jo melkein kolmekymmentäyhdeksäntuhatta vaaditusta viidestäkymmenestätuhannesta.
Uusi Suomi
Luotu: 3.9.2015 22:14
VIDEOT
|
KOTIMAA
http://www.uusisuomi.fi/videot/109745-paavo-vayrynen-julkaisi-kissavideon-nyt-poydalla
JK.
Kuten viime päivinäkin viestimissä havaittavissa olleista Paavo "Mooses" Lipposen So what -kuittauksista voitanee päätellä, Paavoja on ainakin kahdenlaisia!
Se toinen, myös Moosekseen itseään vertaama, luonnehti vuoden 1998 aikaisia EMU-kriittisiä kansanedustajia ja kansalaisia peloittelijoiksi:
"tosi kylmää" ja "pimeää"
olivat sanonnat lipposlaisittainkin kovasanaisessa kevään 1998 eduskuntakeskustelussa, jossa jopa "mörköjäkin" on havaittavissa tietyssä videopätkässä!
Siitä jos mistä kuka tahansa hivenenkin politiikkaa ja taloutta seurannut
kansalainen voi tajuta, mistä asti ja mistä päätöksistä juontuvat sekä
Kreikan kriisin että kokonaisuudessaan euron kriisin
synnyt. Ja kuten viime vuosilta ovat tavalliset kansalaiset kautta Euroopan nahoissaan tuntea, tosi syvästi juontuvatkin!
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Videopätkä on sikäli yllätyksellinen, että jopa ent. pääministeri Esko Aho esiintyy siinä edukseen!
Suomen Itsenäisyyden juhlavuoden rahastoksi perustetun Sitran entisenä
duunarina videopätkässä esiintyvä ex-pääminsteri Aho onkin perusteellisesti itsenäisyyden merkityksen sisäistäneenä varmaankin jo ymmärtänyt käydä allekirjoittamassa puolueensa kunniapuheenjohtajan - siis sen toisen ja toisenlaisen Paavon - tekemän kansalaisaloitteen?
Viisautta - vaikkakin ns. jälkiviisautta - osoittaisi sekin!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Europarlamentaarikko Paavo Väyrysen 16.7.2015 käynnistämässä
"Kansalaisaloitteessa kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa" on perjantaiaamuun 4.9.2015 - eli UKK:n 115-vuotissyntymäpäivän jälkeiseen päivään ja kaksi päivää jälkeen Paavo Väyrysen 69-vuotissyntymäpäivän - mennessä kertynyt allekirjoituksia todellakin jo 38 963 kpl!
Suomen korjaamiseksi tarvitaan muuta kuin epätoivoista yritystä pelastaa EUroalue - köyhiä, orpoja ja leskiä kurmuuttamalla!
"EVA-raportti: Liittovaltio on mahdoton - velkajärjestelyiden mahdollistaminen voi pelastaa euron
Vesa Vihriälän kirjoittamassa raportissa arvioidaan, että euro ei edellytä pelastuakseen liittovaltion rakenteita.
Taloustieteilijöiden suosiman käsityksen mukaan yhteisvaluutta euro voi pidemmällä tähtäimellä pelastua vain, mikäli sille luodaan yhteisen finanssipolitiikan rakenteet ja siihen sisältyvät tulonsiirrot maista toisiin.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) toimitusjohtaja Vesa Vihriälä arvioi, että euro voi menestyä myös siten, että markkinamekanismeille annetaan mahdollisuus toimia.
"Liittovaltiomainen rakenne, jossa toteutuu laaja finanssipoliittinen yhteisvastuu ja keskeiset finanssipoliittiset päätökset tehdään eurotasolla, on poliittisesti mahdoton näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa", Evan perjantaina julkaisemassa Kun paha päivä koittaa -raportissa todetaan.
Vihriälä argumentoi, että olemassa olevien liittovaltioiden kuten Yhdysvaltojen ja Saksan sisällä huomattavasti suurempi rooli shokkien tasoittamisessa on luottomarkkinoiden ja pääomamarkkinoiden toiminnassa kuin liittovaltion elvyttävällä finanssipolitiikalla, jossa heikommin kehittyvät alueet saavat enemmän tukea.
Vihriälä kiinnittää huomiota siihen, että toimivien yksityisten markkinoiden lisäksi Yhdysvalloissa on vahva no bailout -sääntö, joka estää maksuvaikeuksiin joutuneiden osavaltioiden pelastamisen.
"Onhan perussopimuksen no-bailout-artiklan toimivuuden edellytys se, että maa voi jättää velkansa maksamatta: vain tämän uhan vallitessa velanantajilla on intressi rajoittaa jäsenmaan liiallista velkaantumista, eli vain tällöin tavoiteltu markkinakuri toimii", Vihriälä kirjoittaa.
Raportissa esitetään mekanismin luomista valtioiden järjestäytyneitä velkajärjestelyitä varten. Pankkien ja valtioiden kohtalonyhteyden katkaisemiseksi tarvitaan raportin mukaan pankkiunionia ja pankkien valtionriskien vähentämistä. Riskinjakoa pitää raportin mukaan kehittää edelleen.
"Finanssipoliittista riskinjakoa ei tulisi ulottaa katastrofivakuutusta pidemmälle normaalimpien toimeliaisuuserojen tasaamiseen maiden välillä", raportissa kuitenkin todetaan.
Vihriälä toteaa, että "euroalue on toiminut huonosti" ja että "katastrofin estämiseksi on turvauduttu yhteisvastuuseen tavalla, joka istuu huonosti perussopimuksen henkeen".
"Konkreettisemmin tarvitaan velkojanvastuuta toteuttava valtioiden velkajärjestelymekanismi samalla kun vahvistetaan pääoma- ja luottomarkkinoiden integraatiota, toteutetaan pankkiunioni kokonaisuudessaan, rajoitetaan pankkien valtioriskejä, lisätään pankkien pääomapuskureita edelleen ja parannetaan kansallisten työmarkkinoiden joustavuutta", Vihriälä kirjoittaa raportissa.
http://www.verkkouutiset.fi/talous/eva euro fiskaaliunioni-40439
JK.
Niin pääministeri Juha Sipilän kuin muidenkin - muka keskustaliberaalien (kuten juuri V. Vihriälä) - EUro-hurmaantuneiden on syytä pysähtyä ainakin aina illansuussa panemaan kädet peiton päälle ja miettimään itse tykönään eikä siis tyydytyksellä sitä, mihin heikäläisten ja kaltaistensa EU-innostuneiden ja -intoilijoiden politiikka on Suomen talouden jälleen kerran ajanut!
Heidänkin tulisi tajuta, mitä olisikaan Suomi ja Euroopan Unioni ilman Paavoja, sillä niitä on ainakin kahdenlaisia!
Se toinen, myös Moosekseen itseään vertaama, luonnehti vuoden 1998 aikaisia EMU-kriittisiä kansanedustajia ja kansalaisia peloittelijoiksi:
"tosi kylmää" ja "pimeää"
olivat sanonnat lipposlaisittainkin kovasanaisessa eduskuntakeskustelussa, jossa jopa "mörköjäkin" on havaittavissa tietyssä videopätkässä!
Siitä jos mistä kuka tahansa hivenenkin politiikkaa ja taloutta seurannut
kansalainen voi tajuta, mistä asti ja mistä päätöksistä juontuvat sekä
Kreikan kriisin että kokonaisuudessaan euron kriisin
synnyt. Ja kuten viime vuosilta ovat tavalliset kansalaiset kautta Euroopan nahoissaan tuntea, tosi syvästi juontuvatkin!
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Videopätkä on sikäli yllätyksellinen, että jopa ent. pääministeri Esko Aho esiintyy siinä edukseen!
Suomen Itsenäisyyden juhlavuoden rahastoksi perustetun Sitran entisenä
duunarina videopätkässä esiintyvä ex-pääminsteri Aho onkin perusteellisesti itsenäisyyden merkityksen sisäistäneenä varmaankin jo ymmärtänyt käydä allekirjoittamassa puolueensa kunniapuheenjohtajan - siis sen toisen ja toisenlaisen Paavon - tekemän kansalaisaloitteen?
Viisautta - vaikkakin ns. jälkiviisautta - osoittaisi sekin!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Perjantaina 4.9.2015 virka-ajan ollessa vielä parhaimmillaan, europarlamentaarikko Paavo Väyrysen 16.7.2015 käynnistämä kansanäänestystä euroalueeseen kuulumisesta vaativa kansalaisaloite on kerännyt puolessatoista kuukaudessa jo
39 012 allekirjoitusta...