"Kepu pettää aina"
16.9.2004
Vanhan sanonnan mukaan "Kepu pettää aina". Tällä kertaa sen huomaa jokainen, joka tarkastelee vähänkään kriittisin silmin hallituksen esitystä ensi vuoden talousarvioksi ja vertaa sitä keskustan ennen eduskuntavaaleja antamiin vaalilupauksiin sekä maailmaa syleilevään hallitusohjelmaan.
Veronmaksajat petetään, kun tuloverotus kiristyy ensi vuonna kaikissa tuloluokissa, ellei monivuotista ja maltilliset palkankorotukset sisältävää tulopoliittista kokonaisratkaisua synny.
Budjettiesitys ei sisällä minkäänlaisia veronkevennyksiä ja verotaulukoihin tehtävä inflaatiotarkistus on toteutunutta inflaatiota pienempi, joten verotus siis kiristyy. Tämän voi estää vain tupo, jonka syntyminen puolestaan on kansanvallasta riippumaton asia. Sen ratkaisevat työmarkkinaosapuolet, joihin valtiovalta ei kuulu. Päätösvalta on luovutettu ulkoparlamentaarisille voimille ja hallitus vain ajelehtii.
Eläkeläiset on petetty, kun ennen vaaleja luvatut jopa satojen eurojen korotukset kansaneläkkeeseen realisoituvat siten, että kansaneläke nousee ruhtinaalliset seitsemän euroa. Näitä lupauksia jakeli avokätisesti esimerkiksi peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk.). Hänhän lupasi vaalimainoksissaan kansaneläkkeisiin 300 euron korotuksen.
Seitsemän euron korotus ei kata edes luvassa olevaa sähkön hinnan nousua, joka johtuu yhtäältä siitä, että energiayhtiöt ovat löytäneet Norja vesivoimatilanteesta oivan tekosyyn nostaa energian hintaa.
Sairaat petetään, koska heille luvattu ns. hoitotakuu ei toteudu. Hallitus asettaa kunnille velvollisuuden turvata potilaan hoitoon pääsy kohtuullisessa ajassa, mutta ei anna kunnille resursseja toteuttaa tätä oikeutta.
Hallitus ei myöskään maksa velkaansa kunnille ajoissa, vaan on jaksottanut sen useille vuosille. Niinpä kunnallisveroa on joko korotettava tai hoitotakuu on jätettävä toteuttamatta. Jälkimäinen vaihtoehto toteutuu mutta hyvin monet kunnat joutuvat silti korottamaan veroäyriään. Rationaalisiin palvelutarjontaa parantaviin kuntaliitoksiin kun ei ole halukkuutta ja niiden edistämiseksi tarjolla oleva kannustusraha alenee ainakin mikäli kuntaministeri Hannes Mannista (kesk.) on uskominen.
Työttömät on petetty, kun työttömyyspäivärahaa ei koroteta luvatusti ja kun työttömien koulutukseen ja tilapäistyöllistämiseen varatut määrärahat jopa alenevat. Myöskään luvatuista 100 000 uudesta työpaikasta ei ole tietoakaan. Hallitukselta puuttuu kyky ja taito harjoittaa sellaista talouspolitiikkaa, joka edistää työllistymistä ja on selvää, että julkinen sektori ei muutoinkin kiristyneessä rahoitustilanteessa näitä työpaikkoja luo.
Maanviljelijät petetään, kun maatalouden rakennetukiin on varattu tarpeeseen ja valtiovallan sekä MTK:n keskinäiseen sopimukseen nähden liian vähän rahaa. Tilojen alasajo siis jatkuu ja saamme nähdä yhä sankemman joukon ihmisiä, jotka joutuvat luopumaan ammatistaan eikä uutta työtä ole hevin tarjolla. Samaan aikaan maaltapako jatkuu, koska uskaliaita tilanjatkajia löytyy yhä vähemmän. Meneillään on jälleen Veikko Vennamon aikanaan talonpien tappolinjaksi nimittämä suuntaus.
Opiskelijat petetään, kun opintotuki muuttuu entistä lainapainotteisemmaksi eikä ennen vaaleja luvattuja korotuksia opintososiaalisiin etuuksiin toteuteta. Samaan aikaan opiskelijat pakotetaan valmistautumaan mahdollisimman nopeasti töihin, joita ole. Tämän tekee pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallitus, jolla kiistatta onkin asiantuntemusta tältä alalta, sillä kestihän pääministerin oma valmistuminen peräti 12 vuotta.
Listaa voisi jatkaa lähes loputtomiin, mutta nämä esimerkit riittäkööt.
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/paakirjoitus/59540.html
16.9.2004
Vanhan sanonnan mukaan "Kepu pettää aina". Tällä kertaa sen huomaa jokainen, joka tarkastelee vähänkään kriittisin silmin hallituksen esitystä ensi vuoden talousarvioksi ja vertaa sitä keskustan ennen eduskuntavaaleja antamiin vaalilupauksiin sekä maailmaa syleilevään hallitusohjelmaan.
Veronmaksajat petetään, kun tuloverotus kiristyy ensi vuonna kaikissa tuloluokissa, ellei monivuotista ja maltilliset palkankorotukset sisältävää tulopoliittista kokonaisratkaisua synny.
Budjettiesitys ei sisällä minkäänlaisia veronkevennyksiä ja verotaulukoihin tehtävä inflaatiotarkistus on toteutunutta inflaatiota pienempi, joten verotus siis kiristyy. Tämän voi estää vain tupo, jonka syntyminen puolestaan on kansanvallasta riippumaton asia. Sen ratkaisevat työmarkkinaosapuolet, joihin valtiovalta ei kuulu. Päätösvalta on luovutettu ulkoparlamentaarisille voimille ja hallitus vain ajelehtii.
Eläkeläiset on petetty, kun ennen vaaleja luvatut jopa satojen eurojen korotukset kansaneläkkeeseen realisoituvat siten, että kansaneläke nousee ruhtinaalliset seitsemän euroa. Näitä lupauksia jakeli avokätisesti esimerkiksi peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk.). Hänhän lupasi vaalimainoksissaan kansaneläkkeisiin 300 euron korotuksen.
Seitsemän euron korotus ei kata edes luvassa olevaa sähkön hinnan nousua, joka johtuu yhtäältä siitä, että energiayhtiöt ovat löytäneet Norja vesivoimatilanteesta oivan tekosyyn nostaa energian hintaa.
Sairaat petetään, koska heille luvattu ns. hoitotakuu ei toteudu. Hallitus asettaa kunnille velvollisuuden turvata potilaan hoitoon pääsy kohtuullisessa ajassa, mutta ei anna kunnille resursseja toteuttaa tätä oikeutta.
Hallitus ei myöskään maksa velkaansa kunnille ajoissa, vaan on jaksottanut sen useille vuosille. Niinpä kunnallisveroa on joko korotettava tai hoitotakuu on jätettävä toteuttamatta. Jälkimäinen vaihtoehto toteutuu mutta hyvin monet kunnat joutuvat silti korottamaan veroäyriään. Rationaalisiin palvelutarjontaa parantaviin kuntaliitoksiin kun ei ole halukkuutta ja niiden edistämiseksi tarjolla oleva kannustusraha alenee ainakin mikäli kuntaministeri Hannes Mannista (kesk.) on uskominen.
Työttömät on petetty, kun työttömyyspäivärahaa ei koroteta luvatusti ja kun työttömien koulutukseen ja tilapäistyöllistämiseen varatut määrärahat jopa alenevat. Myöskään luvatuista 100 000 uudesta työpaikasta ei ole tietoakaan. Hallitukselta puuttuu kyky ja taito harjoittaa sellaista talouspolitiikkaa, joka edistää työllistymistä ja on selvää, että julkinen sektori ei muutoinkin kiristyneessä rahoitustilanteessa näitä työpaikkoja luo.
Maanviljelijät petetään, kun maatalouden rakennetukiin on varattu tarpeeseen ja valtiovallan sekä MTK:n keskinäiseen sopimukseen nähden liian vähän rahaa. Tilojen alasajo siis jatkuu ja saamme nähdä yhä sankemman joukon ihmisiä, jotka joutuvat luopumaan ammatistaan eikä uutta työtä ole hevin tarjolla. Samaan aikaan maaltapako jatkuu, koska uskaliaita tilanjatkajia löytyy yhä vähemmän. Meneillään on jälleen Veikko Vennamon aikanaan talonpien tappolinjaksi nimittämä suuntaus.
Opiskelijat petetään, kun opintotuki muuttuu entistä lainapainotteisemmaksi eikä ennen vaaleja luvattuja korotuksia opintososiaalisiin etuuksiin toteuteta. Samaan aikaan opiskelijat pakotetaan valmistautumaan mahdollisimman nopeasti töihin, joita ole. Tämän tekee pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallitus, jolla kiistatta onkin asiantuntemusta tältä alalta, sillä kestihän pääministerin oma valmistuminen peräti 12 vuotta.
Listaa voisi jatkaa lähes loputtomiin, mutta nämä esimerkit riittäkööt.
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/paakirjoitus/59540.html
Vastaukset 4
Vanhimmat
Toisten mielestä kepu pettää kun on alentamassa veroja ja samojen mielestä toisena päivänä kepu pettää, kun ei alenna niitä veroja. Kuka tuosta saisi selvää mutta onko sillä niin väliä, kun voi slogania aina välillä heittää kehiin.
Noin joka kymmenennen aloituksen välein.
!!!
Jos lukee tuoreempia uutisia, muuttuuko Hyssälän vanhemmat eläkkeenkorotuspuheet toisiksi?
Vai haluatko kehotuksellasi vain, että ne unohdettaisiin mahdollisimman pian?
!!!