luottamuksen rakentaminen jos meinataan vielä tästä nousta..Ei ehkä onnistu ihan helpolla, luuletko että kannattaisi vielä kuitnekin yrittää?
Meillä alkaa melkoinen molemminpuoleinen
molemmatonmokaillut
26<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
onko joskus aikaisemmin yritetty?
tiedät itsekin ettei se enään onnistu.
Luottamuksen rakentaminen vie aikaa ja vaatii paljon kummaltakin. Jos toinen on tarpeeksi arvokas ja tärkeä niin kannattaa yrittää.
voi katsoa, mihin rahkeet riittää ja mitä on opittu. Eli kannattaa. Tuskin samojen typeryyksien toistaminen ainakaan kertautuu.
Kannattaa!
Kyllä, jos tunteita ja halua on kummallakin. Ehdottomasti kyllä! Muuten jää kalvamaan ja pahasti. Satun tietämään tämän omasta kokemuksestani.
Puhuminen, helliminen, toisen kunnioitus ja välillä hiljaa olokin (koko ajan ei voi "työstää" asioita, se uuvuttaa). Muun muassa. Toivon parasta, käy miten käy- tulevaa ei ole tapahtunut, sitä ei saisi murehtia!
Riipuu vastakappaleesta. Minulla ei ole mitään tarvetta rakentaa luottamusta epäkelpoihin yksilöihin.
luulen.
Mä olisin kyllä valmis yrittämään. Välitän edelleen <3
Mitä höpötät ? Ei, kyllä meillä alkaa molemmin puoleinen kilpailu siitä, kumpi tykkää enemmän ja mää oon aivan varma voitostani. Ähäkutti vaan :P
jaa milläs todistat, kyllä mä luulen että minä sen voiton vien ;P
nii ja hyvää yötä :)
luulen, se ei olisi missään nimessä helppoa, mutta olisin iloinen jos kyettäisiin edes yrittämään.
Samoin :)
ei tässä sitten ole kuin kaksi ongelmaa, ensimmäinen on se että minä en uskalla enää miettiäkään mitään yhteydenottoa.
se on sitten pahempi homma koska en minäkään. Tähänkö tää kaikki nyt sitten kaatuu
yritin omasta mielestäni aika monta kertaa ja ne torjuttiin, siitä syystä ei ole oikein rohkeutta, toivoisin nyt enemmän semmoista vastavuoroisuutta eli jotain viestintää minun suuntaani, jos aitoa kiinnostusta vielä on.
Luoko komentotalous luottamusta?
Samaa mieltä kuin aloittaja eli luottamusta rakentamaan puolin ja toisin.
Kaikki mokaa joskus ja tässä kappale aiheesta.
http://youtu.be/sMlpM640wEE
Tsemppiä aloittajalle siitä se lähtee kun tarttuu toimeen.
Minusta hyvä lähtökohta on miettiä, miltä sinusta tuntuisi sen toisen asemessa teidän keskinäsisissä väleissä ja tilanteessa ja ehkä mahdollisesti noin ylipäätään muutenkin. Tietty mahdollista vain niilä tiedoilla mitä toisesta on.
Mun mielipide on, että toisen ajatuksia ei kannata ees yrittää arvata. Se on spekulointia pahimmillaan. Menee väärin miltei aina. Jos omasta ajatusmaailmasta koittas toiselle kertoa ja mahdollinen keskustelu/asioiden selvittämishalu olis kummallakin ja vastavuoroisesti.
Tuota, tuota, enpä nyt tarkoittanut toisen ajatusten arvailusta. Liikuin enemmän tuolla empatiamaastossa. Elikä voithan omaa toimintaasi miettiä ja sitä miltä se tuntuu/vaikuttaa toisen silmissä.
Mut haluutko sä jäädä ikuisesti odottaa ja vaan odottaa? Ei oo tässä elämässä rullat kohdallaan ainakaan mulla jos kaikki jää näin. Pystyn elämään normaalisti mutta asiat pongahtaa mieleen kuin vieteri tuosta vaan.
En jaksaisi odottaa enää.
Niin. Näin sä nähtävästi halusit kaiken jäävän.
Enkä!