Onko helvetissä ruumiita?

" Saatana ja enkelit ovat ruumiittomia. "
Miten enkelit sitten nähdään kuitenkin ruumissa olevina.

Evankeliumi Luukkaan mukaan 1 luku
12 Enkelin nähdessään Sakarias säikähti ja joutui pelon valtaan.
Johanneksen ilmestys 8
Ja tuli eräs muu enkeli ja asettui alttarin ääreen pitäen kultaista suitsutusastiaa,
Evankeliumi Luukkaan mukaan 2
Niin heidän edessään seisoi Herran enkeli,

" Tuonelassa ja Abrahamin helmassa on tietysti sieluja, ei ruumiita, sillä yleinen ylösnousemus ei ole vielä tapahtunut. "
Miten sielut tunnistaisivat toisensa, koska hehän tunsivat toisensa?

" Herää myös kysymys, olivatko Adam ja Eva ennen syntiinlankeemusta ruumiittomia. "
Heillä oli RUUMIS ! Ei sielu tarvitse viikunanlehtiä..
Ensimmäinen Mooseksen kirja 3 luku
7 Silloin heidän silmänsä avautuivat, ja he huomasivat olevansa alasti. He sitoivat yhteen viikunanlehtiä ja kietoivat ne vyötärölleen.

Niin no täytyy myöntää, että tuota on vaikea käsittää tuota ihmisen ruumiin ylösnousemista, ei niinkään Jeesuksen. Itse näen jotenkin sen niin, että kun Jumala jossain siellä sanoo, että voi herättää näistä kuolleista luista siemeniä Abrahamille, se on paremminkin ruumiin kloonausta. Eli toisin sanoen, en minä kirjaimellisesti nouse sieltä mihin minut on haudattu (kuten Jeesus, jonka hauta oli tyhjä, ja tosiaan ylösnousemusruumis, ei se ollut joku samanlainen liha- ja verimötikkä kuin nyt olemme)- enkä kirjaimellisesti tämä mikä nyt olen.

Itsekin olen pohtinut sitä, että missä se lankeemus lopultakin tapahtui, tai ns. kapina Jumalaa vastaan ja johtiko se siihen, että sen pitää näkyä myös tässä maanpäällisessä elämässä, mutta tässä lähdetään sitten Origeneen linjoille ja siitä sikiää sitten kaikki mahdolliset harhaopit, joten on ymmärrettävää, että sitä ei oikein hyväksytty.

Tämä "kloonaus", jonka Jumala suorittaa on sitten tosiaan vähän eri asia kuin nyt tämä sama fyysinen ruumiini, mutta ei myöskään henkiolento pelkästään. Johanneskin pohdiskeli, mitä meistä tulee, näemme vasta sitten.

Toisin sanoen, jos sielu oleskelee Abrahamin helmassa ja sitten siihen yhdistetään se "ruumis". Tarkoittaa siis mielestäni, että meillä on rajat. Ihan kuin tässä liha- ja verimötikässä nyt ymmärrämme, että tämä olen minä, ja tuo henkilö on tuo henkilö. Mutta osaan kuvitella, että vähän erilaisin kyvyin, kuin mitä meillä nyt on.

Jumala loi ihmisen maan tomusta ja puhalsi hänen sieraimiinsa elävän hengen.Näin
ihmisestä tuli elävä sielu.Kun ihminen kuolee,hänen ruumiinsa muuttuu maaksi jälleen,
ja henki (enerkia,elämää pitävä voima )otetaan pois,näin hän ei ole enään sielu kuolemansa jälkeen.

Helvetti on myös paikka ruumiille, sekä sielu että ruumis heitetään sinne. Tuomion ja helvetin rangaistuksen kohtaavat tulevat saamaan myös uudet ruumiit tuomion ylösnousemuksessa, helvetti on fyysinen. Enkelitkin kokevat siellä tuskaa, kyllä heilläkin jonkinlainen henkiruumis on, ja he pystyvät ottamaan fyysisen muodon, enkelit eivät luotuina voi olla kuin yhdessä paikassa kerrallaan. Kuolemattomina heille pitää luoda eristyspaikka johon heidän olemuksensa voidaan rajata, samalla se on oikeudenmukainen rangaistus niin enkeleille ja ihmisille heidän pahuudestaan, ja viimeinkin he saavat lopulta olla erossa hyvästä Jumalasta, jota he eivät halunneet tuntea ja luottaa Häneen.

Aadam ja Eeva eivät olleet ruumiittomia, he eivät olleet mitään "valoruumiita", sellainen on harhaoppia.

Kreikkalaisfilosofinen maailmankuva erottaa fyysisen ja hengellisen - heprealainen maailmankuva ei sitä tee, ja Raamattu on heprealaisten kirjoittama ei kreikkalaisten. Esimerkiksi oppi taivaaseen pääsystä on kreikkalaisesta maailmankatsomuksesta peräisin.

Aloituspostauksessa oli tosiaan aika paljon langanpäitä, joihin tarttua. Otsikko on vähän huono, koska helvetin ruumiit eivät oikeastaan ole pääasia. Ehkä eniten minua tässä kiinnostaa Luuk. 23:43, joka on yksi UT:n kauneimmista, lohdullisimmista ja rohkaisevimmista kohdista.

καὶ εἶπεν αὐτῷ, Ἀμήν σοι λέγω, σήμερον μετ' ἐμοῦ ἔσῃ ἐν τῷ παραδείσῳ. Hän sanoi: Totisesti sanon sinulle: tulet olemaan minun kanssani paratiisissa tänään.

UT:n vanhoissa käsikirjoituksissa ei käytetä välimerkkejä, joten pilkun paikka on tulkintakysymys. Pilkkua siirtämällä jakeen merkitys muuttuu täysin.

καὶ εἶπεν αὐτῷ, Ἀμήν σοι λέγω σήμερον, μετ' ἐμοῦ ἔσῃ ἐν τῷ παραδείσῳ. Hän sanoi: Totisesti tänään sanon sinulle: tulet olemaan minun kanssani paratiisissa.

Jälkimmäisessä tulkinnassa ryöväri siis pääsee Jeesuksen kanssa paratiisiin joskus tulevaisuudessa (ἔσῃ on futuuri), mutta ajankohtaa ei määritellä tarkemmin. Jotkut tulkitsevat näin, koska syystä tai toisesta eivät voi hyväksyä sitä, että ryöväri pääsee paratiisiin heti kuoltuaan. Ilmeisesti he katsovat, että ryöväri voi päästä paratiisiin vasta yleisen ylösnousemuksen yhteydessä. Kirkkoraamatun suomennoksen pohjana oleva tulkinta on kuitenkin luontevampi, joten jos konteksti tai teologiset syyt eivät pakota tulkitsemaan toisin, virallinen suomennos on syytä hyväksyä.

Jakeessa myös esiintyy sana 'paratiisi' παραδείσῳ (datiivi). Täsmälleen sama sana esiintyy tietysti Septuagintan luomiskertomuksessa: παράδεισον (akkusatiivi, 1. Moos. 2:8), παραδείσῳ (datiivi, 1. Moos. 2:9) jne.

Kyllä tästä siis saa sellaisen käsityksen, että ryöväri meni kuolinpäivänään siihen samaan paratiisiin, jossa Adam ja Eva elivät. Mutta tietenkään hän ei mennyt sinne ruumiillisesti, koska yleistä ylösnousemusta ei ole vielä tapahtunut. Ryövärin sielu on siis paratiisissa.

Entä missä Adamin ja Evan sielut ovat? Ovatko hekin nyt Kristuksen sovitustyön ansiosta paratiisissa, josta heidät kerran karkotettiin? Vai pitäisikö Adamia ja Evaa edes ymmärtää historiallisiksi henkilöiksi? Ehkä he ovat enemminkin jonkinlaisia arkkityyppejä (onhan heprean sana 'adam' paitsi henkilönnimi myös yleisnimi 'ihminen'). Paratiisikertomus ei vaikuta varsinaisesti historialliselta kerronnalta. Mutta jos kyseessä ei ole historiallinen kertomus, paratiisi ei tarkoita kirjaimellista puutarhaa, vaan ehkä jotain sellaista kuin "lankeemusta edeltävä tila", joka on samanlainen kuin Kristuksessa toteutuva "sovituksen jälkeinen tila".

Mutta vaikka Adam ja Eva eivät olisikaan historiallisia henkilöitä, Abraham, Iisak, Jaakob ja muut ovat. Missä he ovat nyt? Mikä siis on se paikka, jossa Lasarus on Abrahamin helmassa?

Apostolisen uskontunnustuksen mukaan Herramme "astui alas tuonelaan". Raamatussa 1. Piet. 3:19–20 kertoo, että "hän myös meni ja saarnasi vankeudessa oleville hengille, jotka muinoin eivät totelleet Jumalaa, kun hän Nooan päivinä kärsivällisesti odotti sen ajan, kun arkkia rakennettiin". Ilmeisesti nämä jakeet kertovat Jeesuksen laskeutumisesta tuonelaan. Jeesus siis meni perjantaina ryövärin kanssa paratiisiin, laskeutui lauantaina alas tuonelaan ja nousi sunnuntaina ruumiillisesti kuolleista.

Tuonelaan laskeutumisen jälkeen Jeesus uskontunnustuksen mukaan "nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin". Taivaaseen astumisella viitataan helatorstaihin (jonka nimi on ruotsiksi parempi: Kristi himmelsfärdsdag) eli siihen, kun Jeesus 40 päivän kuluttua ylösnousemuksesta otettiin taivaaseen. Luulisin, että tämä taivaaseenotto merkitsee vain ylösnousemusilmestysten loppumista. Sen jälkeen Jeesus ei enää ilmestynyt opetuslapsilleen samalla tavalla kouraantuntuvasti kuin noiden 40 päivän aikana.

Ilmestyskirjassa näistä asioista kai voisi lukea enemmän, mutta apokalyptiikka on sellaista sotkua, että en jaksa edes yrittää ymmärtää sitä.

Ylösnousemus-ruumis on jotain sellaista, jota ei ole tässä elämässä. Vanhan testamentin kertomus, jossa ihminen heitettiin tulisen pätkii ja Jumalan Hengen voimasta selvisi ollenkaan palamaan, todistaa sen. Tuskan kadotuksessa ihmiselle aiheuttaa ihmisen maan päällisin valinnat ja teot, ne aiheuttaa sielun tuskan, sillä ero Jumalasta on kipeä asia silloin, kun näkee muiden menevän onnelaan ja itse joutuu kärsimään tunnon tuskia. Mitä tulee paratiisiin, niin se on fyysinen paikka Jumalan luona, jonne ylös nousseet pääsee, mutta vain ylös nousemus ruumiissa. Lukemalla ja älyä käyttämällä olen tämän tajunnut.

Jumala loi Jumalankuvaksi ihmisen. Ihmisellä on ruumis(keho),henki ja sielu.

Helvetistä voi palata eli päästä pois,kun laittaa antiseptista ainetta alahuulen alle, eli alahuulen ja hampaiden väliin Ikeneihin.

"Ja on taivaallisia ruumiita ja maallisia ruumiita; mutta toinen on taivaallisten kirkkaus, toinen taas maallisten."
"Parempi on sinulle, että silmäpuolena menet sisälle Jumalan valtakuntaan, kuin että sinut, molemmat silmät tallella, heitetään helvettiin, jossa heidän matonsa ei kuole eikä tuli sammu." Sielunvihollista nimitetään Ilmestyskirjassa mm. vanhaksi käärmeeksi, siis helvettiin joutuneet muuttuvat isänsä kaltaisiksi. He saavat käärmeen (madon) muotoisen kuolemattaman ruumiin.