Miten helvetissä alkoholista pääsee eroon?? Mitkään hoidot eivät auta minua, no ehkä bentsot mutta niitä ei määrätä minulle, viina määrät ovat aivan uskomattomat, rahat ja terveys menee ja vituttaa joka pv.
Katkon kautta alkoon
Ongelmainen-alkoholisti
4090
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Pieniannos naloksonihoito voisi auttaa.
No joo, ei todellakaan auta. Oletko kokeillut niiden tehoa vai oletko vaan lääketeollisuuden hopottaja.
AP:lle voin kertoa etteivät benzotkaan auta.
Suomen virallinen päihdepolitiikka on tehnyt jo vuosikymmenien ajan "puhtaista" alkoholisteista sekakäyttäjiä, kun juomahimoa on viranomais-ohjeiden mukaan yritetty hillitä benzoilla.
Sekakäyttö onkin sitten varoivaisestikin arvioiden noin tuhat kertaa pahempi ongelma kuin pelkkä "puhdas" alkoholismi.
Joulun tähti oon ehdootoon!
Sisulla - päivä kerrallaan!
Kerro, mitä hoitoja olet saanut.
Siis mitä hoitoja?
Etkö ole saanut mitään hoitoja?
Kerro minkäläiset ovat viinamääräsi päivittäin?
Koita päästä Minnesota-hoitoon Lapualle. Mulla oli paha alkoholiongelma, mutta raitistuin Minnesotan avulla.
Eikö se Minnesota-hoito maksa maltaita?
Raitistuminen tapahtuu oman pään kautta. Mieti vähän...
milläs mietit? kun viina maittaa
Juomalla suositellut 17 annosta alkoholia per päivä ongelma ratkeaa.
Alkoholista pääsee vain oman ankaran motivaation kanssa eroon. AA ja muut avut ovat hyväksi, mutta lopultakin sinun on itsesi tehtävä se suurin työ. Selkärankaa siinä vaaditaan. Älä ajattele että katkolla käyminen on apu siihen, että kuntoudut taas sen verran että taas voit huoletta juoda. Alkoholisti on aina alkoholisti joi hän sitten tai ei! Eli: Ei tippaakaan alkoholia enää koskaan tai homma jatkuu taas ja pahenee joka kerta! Älä kulje Alkon läheltäkään. Kaupoissa kävele kaukaa kaljahyllyjä väistäen jne...
Ryyppykaverisi, jos niitä on, varmasti haluavat sinunkin juovan, koska "kanssarikollisia" aina tarvitaan. Se tekee heidänkin juomisestaan ikään kuin normaalimpaa mitä useampi juo vaikka eivät hekään halua olla alkkiksia. Luovu heistä! Luovu kaikesta joka vähänkin viittaa alkoholiin. Hanki itsellesi muuta elämää. Vuosi ilman alkoholia, niin olet kuin toinen ihminen fyysisesti ja psyykkisesti. Mutta vielä vuosikin juomista olet aina vaan pahemmassa lirissä.
"Alkoholisti on aina alkoholisti joi hän sitten tai ei!"
Oletko itse alkoholisti, tai siis vielä riippuvainen alkoholista?
Jos olet ollut pitkään raittiina ja ongelmajuominen on kaukainen muisto vain, niin et voi millään mittarilla olla enää alkoholisti kuin korkeintaan omassa mielikuvituksessasi.
Jos on pitkään raittiina ollut alkoholisti, ei kannata uskoa, että jonain päivänä ei sitä enää olisikaan ja voisi ottaa pienet paukut.
Aivan! Kerran alkoholisti - aina alkoholisti!
No voihan sitä olla ottamatta vaikka ei itseään enää mieltäisikään alkoholistiksi.
Vai onko pankinasiakas sitä mieltä, että alkoholisti identiteetistä luopuminen herättäisi voimakkaan (kokeilun) halun alkaa käyttämään uudestaan alkoholia?
Olen tosiaan sitä mieltä, että jos unohtaa olevansa alkoholisti, uudelleen alkamisen mahdollisuus lisääntyy. Seurauksia ei tiedetä, mutta kaikille ei silloin onnistu hallita juomistaan.
uskoontulo, elämän tarkoituksenlöytyminen. päätös kohdata asiat eikä paeta
Päätös kohdata asiat pakenemalla uskonnon syövereihin?
Tai muihin kanssa-eljäimistöihin...
Mites olisi vaikka opiaattiharrastus? Joo kyllä opiaatit aiheuttavat voimakkaan riippuvuuden, mutta eivät deliriumia tai krapulaa ja et ole myöskään yhtä päihtynyt kuin jos joisit viinaa. Ne ovat myös terveydelle aika vaarattomia. Mm. Keith Richards käytti vuosia heroiinia 4 grammaa päivässä edes päästäkseen sängystä ylös ja tuollahan se ukko vieläkin soittaa rokkia ja on yli 70. Eikä nyt mitään heroiinia sentään pidä ottaa.
Mie vejän viinaa joka päivä. Litra lippuviinaa on minimiannos, saan piparii naapurin leskelt. Huorrahan se on mut mitä sitte. Kulli tykkää, maksa ei vingu, punttisalilla penkilt 130kg, mitä tässä sniidaamaa. Lisää viinaa koneeseen. Persiisiin kaikki raittiuspelleilyt.
Ei ole helppo päästä viinasta eroon. Meistä tosi moni kuolee tähän että elämä on sitä ennen vuosikaudet pelkkää helvettiä.
Usein masennus taustalla tai huono itseluottamus. Viinahan auttaa hetkellisesti just näihin. Mut seuraavana päivänä taas huonominä ja ajoittaiset paniikkikohtaukset.
Alkoholi myös aiheuttaa masennusta, ahdistuneisuutta....! Ja masentunuthan juo.... jne....
Mitkään masennuslääkkeetkään tai muukaan hoito ei auta masennukseen, jos juominen jatkuu. Semmoinen oravanpyörähän se sitten on.
Yritä saada maksusitoumus kotikunnaltasi Myllyhoitoon.
Sen jälkeen menet AA:han ja käyt aluksi joka päivä siellä.
Yksin tuosta et selviä. Myllyhoito on ollut monen pelastus.
Itse raitistuin Minnesota-hoidossa, mut se maksaa hirveästi.
Kävin kans myllyhoidon joita päästä sinne ja sit aa:han
Ensimmäinen askel on mielestäni harrastus, joka on keksittävä juomisen tilalle.
Harrastus voi olla mitä tahansa, missä ei voi olla kankkusessa, puhumattakaan humalassa ja sen on oltava mielekästä.
On selvää, että kumppanin ja ystäväpiirin on oltava raitista, tai hyvin vähän alkoholin kanssa asioivaa ja silloin pitää itse olla sopivan välimatkan päässä ainakin aluksi.
Bentsot ja muut lääkehoidot eivät todellakaan ole ratkaisu alkoholismiin, vaan riippuvuus muuttaa vaan muotoaan ja pahimillaan huomaat vetäväsi molempia kaksin käsin.
Maratoni on hyvä, sitä voi harjoittaa yksin ja on sitten rättiväsynyt kun pääsee kotiin. Ei jaksa juoda, ja vettä on juotava paljon.
Itse tosiaankin dokaamisesta eroon pääsin sillä että rupesin tekemään niitä asioita joita itse halusin, en niitä jota muut vaativat yms. painostavat tekemään. Tälläiset ahdistusta aiheuttavista ihmissuhteista eroon päässeenä voi sitten alkaa myös toteuttamaan itseään, kosaka kyllähän rennolla ihmisellä nyt keskimäärin kai hauskempaa on kuin ahdistuneella :D eipä mulla muuta, niin ja pieni määrä kannabsita silloin tällön esim vapotettuna tekee ihan hyvää
äh, niin jatämän gantsun ei pidä olla ihan puhdasta lääkelajiketta vaan aika jotain indica/sativa risteymää, eikä mitään turhan jalastettua superperimää.
Minä olen 47v mies ja juonut teinistä alkaen aina vaan lisääntyvillä määrillä ja pidemmillä putkilla. Nyt olin taas kerran sairaalassa ja siellä lääkäri kertoi niin painavaa tekstiä että panee oikein miettimään yritänkö todella lopettaa juomisen vai jatkaa niinkuin tähänkin asti. Lääkäri vaan sanoi suoraan että minulla ei ole kauaa elinaikaa jos en muuta elämäntapaani
Nythän sun on helppo lopettaa. Aina, kun ajattelet viinaa, niin ajattelet vaan samalla, että henki lähtee, jos nyt rupean ryyppäämään. Lisäksi tiedät, että yhtä, tai kahta kaljaa ei ole olemassakaan.
Sulla on nyt elämäsi tilaisuus käsillä. Seuraavalla kerralla lekuri voi sanoa, että mitään ei ole tehtävissä. Juot, tai et (tuskallinen) loppu on lähellä.
Ripulikakkaa valuu pitkin lahjetta ja pakkoo ottaa huikkaa.
Haluatko päästä alkoholista eroon oikeasti? Niin kauan kuin et pysty vastaamaan sydämesi pohjasta rehellisesti kyllä - niin valitettavasti eroon pääseminen ja raitistuminen ei onnistu. Ja kääntäen, on paljon omakohtaisia kokemuksia, jossa alkoholismista on onnistuneesti toivuttu pysyvästi. Se on siis mahdollista.
Minä uskon, että hoidoista on apua. Mutta....vain oma sisäinen motivaatio on kaiken takana. Sinun on haluttava, uskottava lujasti, tahdottava raitistua. Lopeta itsesi tuhoaminen alkoholilla. Olin pahasti, pahasti salaa alkoholisoitunut nainen. Raitistuminen, täydellinen viinattomuus, toi elämän minulle takaisin pysyvästi ja lopullisesti. Toivon sinulle rehellistä, aitoa tahtoa raitistumiseen.
Jos haluat tehdä sen päätöksen, et olisi täällä kirjoittelemassa ja kyselemässä!
Jokainen alkoholisti tietää, kuinka on toimittava, jos raittiuspäätöksen tekee ITSE! Kaikki lääkkeet ja hoidot ovat tuki päätökselle. Olen kuunnellut ja seurannut sivusta läpiirissäni ja perheessäni alkoholisteja ja jos ei raittiutta OIKEASTI halua itse, niin siihen ei auta MIKÄÄN! Tutemanikin alkoholistit, kyllä puhuvat avoimesti niin jurrissa kuin selvinpäin pahasta olostaan tutemuksistaan, ajatuksistaan ja halusta lopettaa... Mutta OIKEATA tahtoa en ole yhdeltäkään oikeasti vielä nähnyt! Avoin keskustelu ja "avun" hakeminen näille on vaan taas kerran pelata lisäaikaa rakkaalle harrastukselleen! Enkä puhu mistä satunnaisista juojista, vaan vakavasti alkoholisoituneista ihmisistä, joille ei edes oma pieni lapsi mene etusijalle! Alkoholistit ovat myös narsisteja ja osavat lähipiirin pyörittelyn sormensa ympärille, he käyttävät jokaista ihmistä häikäilemättä hyväkseen ja päämääränä aina on vain se yksi asia; saada tuoppi huulille! Silloin ovat päässeet maaliin. Sen saavuttamiseksi tekevät ihan mitä tahansa ja vaikka läheinen kuolisi, ei heitä kiinnosta. Vasta siinä vaiheessa, kun pää jollain tavalla vähän selviää ja sittenhän on taas HYVÄ syy juoda! ;)
Et varmastikkaan ole vielä käynyt tarpeeksi pohjalla?
Pohdi tarkkaan onko sinulla edes enää rajaa, mitä et ylittäisi?
Jos haluat itsesi hengiltä juoda, niin muista, että valitettavasti se on erittäin pitkä prosessi, voi viedä ilman tapaturmaa jopa toista kymmentä vuotta? Oletko niin kauan valmis katsomaan itseäsi tuossa jamassa lähibaarin vessan peilistä ja koko ajan kuva pahenee? ;)
Alkoholismi on sairauksista viekkain, alholisti uskoo lopulta jo omiin valheisiinsa.
Päivät ja viikot katoavat alkoholistilta hetkessä, läheisille ne tuntuvat ikuisuudelta! Siinä vaiheessa, kun tekee joka päivä valintansa, niin on turha itkeä, että kukaan ei auta! Alkoholisteilla on tänä päivänä ovet auki hoitoon, jos vaan itsellään on HALUA! Ei yksikään hoito auta, ellet ole itse OIKEASTI tehnyt päätöstä lopettaa. Elä odota, että kukaan tekee sitä puolestasi, niin EI tule tapahtumaan koskaan!
Mieti todella mitä olet elämässäsi valmis menettämään? Ja onko sinulla asioita, jonka vuoksi taistella itsesi kuiville?
Ja hae apua myös masennukseen! Alholismi on masennussairaus, jonka varmasti jo itse tiesitkin!
Jos sinulla on perhettä, käy lukemassa rakas salkoholisti - blogia, jos vaikka kykenisit ajattalemaan asioita läheistesikin kannalta!
http://rakasalkoholisti.blogaaja.fi/
Tsemppiä, toivottavasti raitistut!
Minä en sääli alkoholisteja, eivät nekään ole minua koskaan säälineet!
Miten pääsee alkoholista eroon? Sitähän minäkin ihmettelen. On baarikaappi täynnä avaamattomia ja avattuja pulloja, joka lajia löytyy. Vanhimmat yli 10 vuotta vanhoja, tuoreimmat alle vuoden. En pääse niistä eroon.
Nyt on ollut keittiön pöydällä monta viikkoa erittäin kaunis ja aikoinaan kallis pullo portviiniä vuodelta 1977. Pullo on avattu jo vuosia sitten, mutta juoma siitä ei lopu. Mitä teen?
Minä uskon että pääset alkoholista eroon.
Alkoholismi on sairaus. Siitä on mahdollista toipua toisin kuin esim. syövästä tai muusta perussairaudesta. (No, osista syövistä voi toipua). Mahdollisuus toipua on raitistumisen ydin. Raitistuminen on jopa helpompaa kuin esim. syövän hoitaminen - et joudu sytostaattihoitoihin. Sinänsä pitkälle mennyt alkoholismi tappaa: kuolet alkoholiin, ryyppäämiseen ennen pitkää, jollet ala hoitaa sairauttasi.
Että voi toipua ja parantua antaa toivoa. Tulevaisuuden. Toipuvan alkoholistin on sisäistettävä, että alkoholismi on sairaus, joka voi puhjeta uudelleen. Miksi ottaa riski esim. kohtuukäytön muodossa? Alkoholi voi valitettavasti uudelleen "laukaista" riippuvuuden - ja taas olet sairastunut.
Ilman alkoholia voi elää turvallisesti. Sisäisen turvallisuudentunteen voimistaminen on yhteydessä elämänhallintaan. Mielikuvissaan voi nähdä, että on oman kehonsa suojissa turvassa alkoholilta, kun ei juo ollenkaan/käytä alkoholia. Sitä turvaa ei horjuta mikään eikä kukaan. Ei ainakaan jokin aine.
Luota kykyysi tervehtyä. Olet lujempaa tekoa kuin uskotkaan.
Konkreettisia keinoja on lukuisia. Juo vettä. Vissyä. Limsaa. Mehuja. Teetä. Syö pussillinen karkkia. Lähde lenkille. Lue kirjoja. Aloita harrastus. Päätä mielessäsi, että tänään et juo. Ulkoile. Syö hyvin. Mene elokuviin. Sauno. Mene uimaan. Hakkaa halkoja. Siivoa. -En osaa edes luetella, mitä kaikkea voi tehdä, kun aikasi ei enää kulu ryyppäämiseen!
Kestä vieroitusoireet. Parhaiten ne kestää omissa oloissaan (ehkä). Ärtymys ja raivo häviävät.
Sairausajatteluni voi olla vanhanaikaista verrattuna nykykäsitykseen alkoholismin hoidosta. Olen itse saanut avun. Pidän lähes ilosanomana, että ON MAHDOLLISUUS toipua. (En ole mikään uskonnollinen hihhuli.)