Presidentti osallistuu voitonpäiväjuhlaan?

Toivottavasti Halonen ei ole ainoa Euroopan unionin valtionpäämies, joka on paikalla ihastelemassa Venäjän militarismin kasvua...ja tilanteessa, jossa Venäjä ei vieläkään tunnusta syyllisyyttään toisen maailmansodan syttymiseen, Suomen alueiden anastamiseen ja mittaviin ihmisoikeusloukkauksiin.

Voitonpäivää juhlitaan natsismin kukistumisen kunniaksi! Suomalaisetkin taistelivat natsien liittolaisina NL:ää vastaan, vaikka se olikin itsenäisyyden kannalta välttämätöntä.

On pöyristyttävää kuulla natsimyönteisiä kommentteja Suomessa! Jos natsit olisivat voittaneet sodan, et voisi täällä laukoa muuta kuin lainauksia Mein Kampfista!

Niinpä niin, mutta presidenttimme sanoin: siellä ei edusteta maata, vaan puoluetta.

jopa kysymys:



" Voitonpäivää juhlittu itänaapurissa jo kauan, heillähän oli uhreja sodassa todella paljon,

"Den popedy, voitonpäivä. 9.5.

Voiton päivä - 9. toukokuuta on yleinen vapaapäivä, jota vietetään Saksan vuonna 1945 allekirjoittaman antautumissopimuksen vuosipäivän kunniaksi. Voiton päivään kuuluvat sotilasparaatit ja sotaveteraanien muistamiset. Monissa kaupungeissa sotaveteraanit kokoontuvat joka vuosi samoilla paikoilla kaupungin keskustassa tavatakseen vielä mahdollisesti elossa olevia rintamatovereitaan. Perheissä muistetaan sodassa kaatuneita omaisia ja sukulaisia, käydään haudoilla ja kirkoissa järjestetään muistojumalanpalveluksia."

http://www.kaapeli.fi/svs/vapaa_aika/alaotsikko1.htm

Kumpikohan mahtaa olla vanhempi juhla, Venäläisten Voitonpäivä vai eunukkien Eurooppa-päivä? Kuka siis häiriköi, vai eunukit?

Luulisin tuollaisen kirjeen loukkaavan itänaapureita aika tavalla."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000427&posting=22000000005742637

No kun presidentin on oltava väleissä Venäjän presidentin kanns aeli siis Halosen Putinin kanssa! Tään palstan kirjoittajat on täysiä torveloita!

Savisaar rusikoi kirjassaan Koiviston, Holkerin ja Väyrysen

"Koivisto laahasi tapahtumien jälkijunassa eikä kyennyt tekemään mitään omia aloitteita."

TALLINNA

Mart Ummelas

Viron entisen pääministerin Edgar Savisaaren muistelmateoksessa Pääministeri: Viron lähihistoria 1990-92 valotetaan Viron itsenäisyystaistelua, jossa suomalaiset eivät saa kovin imartelevia mainintoja.

Savisaar kertoo miten Moskova selitti silloiselle suomalaisjohdolle ettei Viro pyri irti Neuvostoliitosta. Savisaar antaa jatkuvasti ymmärtää, ettei Suomen johto tehnyt tuolloin mitään ilman Moskovan hyväksyntää.

Kirjansa loppupuolella Savisaar kuvaa Suomen silloista presidenttiä Mauno Koivistoa: - En haluaisi kuvata Koivistoa taantumuksellisena tai Viron itsenäisyyden vastustajana. Tietenkin häntä on vaikea verrata vanhaan Viron ystävään Urho Kaleva Kekkoseen. Koivisto laahasi tapahtumien jälkijunassa eikä kyennyt tekemään mitään omia aloitteita.

Toisaalta kirjoittaja huomauttaa, että autoritaarisen Kekkosen rinnalla Koivistoa pidettiin demokraattisena johtajana, jonka kaudella särkyi Kekkosen sädekehä ja joka ei merkittävästi heijastellut Kekkosen aikakauden vaikutteita.


Kehuja Aholle ja Taxellille

Suomalaisista poliitikoista vain Esko Aho saa suhteellisen puhtaat paperit Baltian maiden tukijana. Suurimpien Baltian vastustajien joukkoon Savisaar luokittelee Paavo Väyrysen, välinpitämätön ja tietämätön asioista hänen mielestään oli Harri Holkeri, sen sijaan yllättävänkin hyvin perillä asioista oli Christoffer Taxell. Savisaar kysyy itseltään, pettikö Suomi vuonna 1991 Baltian kansojen luottamuksen. Hän ei vastaa suoraan mutta toteaa, että presidentti Koivisto ja pääministeri Holkeri edustivat silloin näkemyksillään jo Euroopan politiikan eilistä päivää.