pelkäsin pääsenkö tälläisenä ihmisenä taivaaseen kuitenkaan? niin paljon syntiä ajattelin, tein, vaikka yritin elää kuten oli opetettu. Koko ajan uskottelin, että kyllä pääsen sillä niin ne puhujat sanoo. Kokemukseni on se, että se on ns. normaali olotila kun ollaan vl-uskossa. Toki "usko" aina hieman vahvistui kun sai samalla tavalla uskovien kokoontumissa olla, niitä oli paljon vaikka aina ei uskosta mitään puhuttu. Se on jälkeenpäin jäänyt mieleen, että minäkin olin osa tätä "sopulilaumaa" vailla minkäänlaista omaa ajatusta. En ollut kyseenalaistanu mitään oppia. Seuroissa kuulimme turvallista saarnaa, aina sai uskoa synnit anteeksi. Aina saa aloittaa "ikäänkuin" alusta.
---
Nykyään kun kymmenen vuotta on kulunut kun jätin liikkumiseni yhteisössä niin sitä ikäänkuin katselee liikettä "lintuperspektiivistä". On paljon hyvää ja paljon huonoa. Hyvää liikkeessä on sellainen yhteisöllisyys ja ns. hengellinen yhteys toinen toisiin mutta siinäkin helposti kaikista heikoimmassa asemassa olevat hieman unohtuu.
--
Minut erotti liikkeestä oma kantani uskovaisilla oleviin ns. ehdottomiin uskonopillisiin asioihin joita koin silloin olevan, tässä muutamia:
- Ehdoton osallistuminen rauhanyhdistyksen toimintaan, talkoot, keittiövuorot, yms. siihen liittyvä toiminta. Kun en osallistunut 2 vuoteen...tuli iso ongelma.
- Suuren osan omasta vapaa ajasta tuli "rivien" välistä ymmärrettynä antaa rauhanyhdistyksen palvelemiseen. Siis siitä tehtiin sellainen uskon jatke. Jos et palvele yhteistä seurakuntaa paljon ja ilolla niin sinulla ei ole kaikkia hengen hedelmiä -> sinä et ole oikeen uskomassa. Tulee palvella myös ajallista rauhanyhdistystä ilolla.
- oma yritystoiminta ei saa olla niin aikaa vievää, että ei riitä aikaa uskon palvelemiseen.
- Et voi olla "oikeen" uskomassa niin, että otan ns. rusinat pullasta, kyllä tulee ymmärtää, että rauhanyhdistyksen toiminta ei pyöri jos kaikki ajattelisi samoin, että se ei ole uskon autuuden ehto. Minusta rauhanyhdistystyö on mennyt niin isoksi että huh hu.
SITTEN: minulla on muutama lapsi, emme käyttäneet mitään ehkäisyä. Mutta näin jälkeenpäin ajateltuna ehkäisykielto on täysin ns. keksitty uskonopillinen asia. Sillä saadaan sitoutettua henkilöt voimakkaasti kiinni yhteisöön. Ei voi sanoa, että yhteisö voisi huonommin jos tälläinen kielto olisi reilusti pois. Nuorilla seksuaalisuus ei kehity ns. normaalisti kun kaikki itsetyydytyksestä lähtien on kielletty ja syntiä. Näin minäkin nuorena ajattelin.
Mutta lopuksi sanon kun päivittäin katselen dogumentteja ympäri maailmaa maailman kansoista elävästä elämästä niin ei tälläinen VL-uskon ehdottomuus mikään erikoisuus ole -> maailmassa on uskoja ja tapoja ja kaikki sanoo pääsevänsä taivaaseen....-> pitäs kai liittyä kaikkiin uskonlahkoihin niin varmistaisi taivaspaikan. HEH :D jos sitenkään!
---
Nykyään kun kymmenen vuotta on kulunut kun jätin liikkumiseni yhteisössä niin sitä ikäänkuin katselee liikettä "lintuperspektiivistä". On paljon hyvää ja paljon huonoa. Hyvää liikkeessä on sellainen yhteisöllisyys ja ns. hengellinen yhteys toinen toisiin mutta siinäkin helposti kaikista heikoimmassa asemassa olevat hieman unohtuu.
--
Minut erotti liikkeestä oma kantani uskovaisilla oleviin ns. ehdottomiin uskonopillisiin asioihin joita koin silloin olevan, tässä muutamia:
- Ehdoton osallistuminen rauhanyhdistyksen toimintaan, talkoot, keittiövuorot, yms. siihen liittyvä toiminta. Kun en osallistunut 2 vuoteen...tuli iso ongelma.
- Suuren osan omasta vapaa ajasta tuli "rivien" välistä ymmärrettynä antaa rauhanyhdistyksen palvelemiseen. Siis siitä tehtiin sellainen uskon jatke. Jos et palvele yhteistä seurakuntaa paljon ja ilolla niin sinulla ei ole kaikkia hengen hedelmiä -> sinä et ole oikeen uskomassa. Tulee palvella myös ajallista rauhanyhdistystä ilolla.
- oma yritystoiminta ei saa olla niin aikaa vievää, että ei riitä aikaa uskon palvelemiseen.
- Et voi olla "oikeen" uskomassa niin, että otan ns. rusinat pullasta, kyllä tulee ymmärtää, että rauhanyhdistyksen toiminta ei pyöri jos kaikki ajattelisi samoin, että se ei ole uskon autuuden ehto. Minusta rauhanyhdistystyö on mennyt niin isoksi että huh hu.
SITTEN: minulla on muutama lapsi, emme käyttäneet mitään ehkäisyä. Mutta näin jälkeenpäin ajateltuna ehkäisykielto on täysin ns. keksitty uskonopillinen asia. Sillä saadaan sitoutettua henkilöt voimakkaasti kiinni yhteisöön. Ei voi sanoa, että yhteisö voisi huonommin jos tälläinen kielto olisi reilusti pois. Nuorilla seksuaalisuus ei kehity ns. normaalisti kun kaikki itsetyydytyksestä lähtien on kielletty ja syntiä. Näin minäkin nuorena ajattelin.
Mutta lopuksi sanon kun päivittäin katselen dogumentteja ympäri maailmaa maailman kansoista elävästä elämästä niin ei tälläinen VL-uskon ehdottomuus mikään erikoisuus ole -> maailmassa on uskoja ja tapoja ja kaikki sanoo pääsevänsä taivaaseen....-> pitäs kai liittyä kaikkiin uskonlahkoihin niin varmistaisi taivaspaikan. HEH :D jos sitenkään!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.