Tän palstan perusteella, helpottaako se sua? Kirjoittelen aikani kuluksi, välillä tunnistettavastikin - ihan vaan purkaakseni mielentilojani. Oikeesti jos on asiaa, sanon sen siellä, täällä taas sanon asioita joita en voi siellä sanoa. En myöskään kuvittele enää että irl jotain tulisi, ei niin ettenkö haluaisi, mutta aikani yritettyä, olit melko kiipeämätön seinä. Tämä ei ole enkuvittelemitään nimimerkille enkä ole myöskään ko. nimimerkki.
En kuvittele enää mitään
saitkomitähalusit
21<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Eikö tuo ole aika hyvä ja avoin lähtökohta. Sillä jos mitään ei ole saavutettu ei mitään ole myöskään menetetty (palstan kautta). Kuin suullani.
Ikävää jos tältä tuntuu, "mutta aikani yritettyä, olit melko kiipeämätön seinä. Hän ei kauheasti ole yrittänyt mitään minua kohtaan! En ole saanut mitään, en ymmärrä edes kysymystä? Mutta ei kai tämä ollutkaan minulle. Jos oli?, niin hän on minulle hyvin tärkeä.
Ei ollut sinulle, huomioithan viimeisen lauseen. Komppaan silti sinua. Hänen muurinsa on ollut minulle se, josta en ole saanut otetta, jonka ovi oli auki mutta vedettiin nenäni edestä kiinni. Olen kolhuilla enkä jaksa enää, koitan vaan toipua ja pysytellä kaukana. Ikävöin silti.
Ihmisillä on elämässään traumoja, joista on vaikea päästä yli eikä toiseen pysty luottamaan tarpeeksi, että poistaisi sen muurin ympäriltään ja antautuisi rakastettavaksi. Rakastaminen on helppoa, jos sitä molemmat haluaa, mutta toisen tunteille ja tahdolle ei oikein mitään voi, jos hän ei sitä itse halua ja käyttäytyy kuin kusipää
Tunteeni ei voi koskaan olla yksipuolinen!
Lohdutti, kiitos. Ehkei kusipäisyydestä kuitenkaan ole ollut kyse.
Mulla tajuttomat muurit jotka jotkut ihmiset huomaa ja eräs yritti kai niistä pitkäänkin läpi mutta johtuen mun elämän vaikeista asioista en vaan uskaltanut päästää läpi enkä tiennyt edes miten päästää.. Ja usko tai älä, joka päivä suren ja ikävöin ko henkilöä mutten pystyisi tekemään asioita toisinkaan vaikka kuinka miettisin.Mun elämäni suurin tragedia.
Niin. Nää asiat on kipeitä asioita. Ei kellekään helppoja. Sille, jolla ei ole muureja tai seiniä, tämmöiset asiat voivat olla vaikeita ymmärtää. En sano, että oma elämä olisi ollut helppoa, mutta haluan elää, siksi ei muureja. Mutta miksi suret ko. henkilöä? Ikävöinnin ymmärrän.
Kyllä ne muurit saa pois jos vaan haluaa. Tekosyitä. Tiedän mistä puhun.
Kerrohan viisaana ihmisenä. Voin sitten kokeilla käytännössä, kun saan sulta vinkkejä. Toki muuri voi olla se tekosyy, että toinen ei kiinosta tarpeeksi..
Ei siihen ole vinkkejä, muuta kun se että haluaa.
Suren tietenkin sen ihmisen menetystä elämässä joka tasolla kun se ei ollut mikään hetken tuttu.
Joo muurit on helppoja murtaa jos vaan haluaa, mä haluan mutten halua, siinä iskee se ristiriita ja sen myötä pelko ja luottamuspula ja kaikki mahdolliset peikot ja yksikin monella tasolla ymmärrettävä lause tai teko ja ovi on taas kiinni. Ehkä ne muurit saa auki tajuttomalla työllä ja vakuuttelulla. Ystävyydellä ja sen myötä. En tiedä, ei ole niin käynyt, enkä nyt mitenkään vakuuttunut ole niin käymisestä. No näillä mennään.
Kyllä se helpottaa. Toisinaan ei.
Niin no. Ehkä sitten helpottaa eniten, kun jätän tunnistettavuustekijätkin pois. Siihenkin pääsen vielä. Sen jälkeen luovun tänne kirjoittelusta. Kaikki pikku hiljaa, haaveiden hautaaminen on hiukan raskasta. Kunhan vastasin.
Onko elämäntilanteesi muuttunut vai?
Viittaan ylempään.
Minä viittasin edellisessä omiin tuntemuksiini
En tiedä onko mulle. Kun on vastatuulta ollut "ensitapaamisesta" asti. En nähnyt , en päässyt puhelimeesi tex tai puhelu. Varmaan ole tehnyt paljon töitä tavataksesi minut. Olen siitä erittäin pahoillani kun ei olla tavattu. Enkä ole koskaan kieltänyt tapaamasta.Eikä tänne kehtaa kaikkea laittaa. Mut jos halut vielä tavata soita.Ei se minusta ole kiinni.
Kuvitellatuon.
Kiipeämätön seinä -no ehkä olen yksi sellainen... Se joka oikeasti haluaa ja tietysti tunteita löytyy puolin ja toisin -pääsee tavoitteeseensa, mutta jos ei ole tosissaan -se paljastuu. Halaus ja puhuminen kahden kesken rauhassa...kissa pöydälle ja asiat halki -siis rehellistä meininkiä, usein ratkaisee kaiken.
Joo, kiva saada vertaustukea. En enää mäkään.