Moi,
tutustuin vasta kivaan vesimieheen. Hänen edellisen suhteen loppumisesta ei ole kuitenkaan kovin pitkää aikaa, ja mietinkin miten veskari-miehet suhtautuvat eroon? Jäävätkö miettimään exää vai unohtavatko helposti kuten oinaat?
tutustuin vasta kivaan vesimieheen. Hänen edellisen suhteen loppumisesta ei ole kuitenkaan kovin pitkää aikaa, ja mietinkin miten veskari-miehet suhtautuvat eroon? Jäävätkö miettimään exää vai unohtavatko helposti kuten oinaat?
Vastaukset 13
Vanhimmat
oma kokemus on että haudotaan ja haudotaan ja väitetään unohtaneen. Ja sitten jos kaikki ei mene niin kuin pitäis niin itketään vanhen perään... anteeksi. Vesimiehenä (n) en todellakaan ole ollut turhan ihastuvaista laatua, jokainen oikea juttu onkin sitten ollut vakavampaa.
Paitsi nuoruuden kokeilut, joissa voin sanoa, että tunnetta ei ollut mukana.
Vesimies unohtaa jos parempaa on saatavilla tai exän viat voidaan osoittaa tarkasti.
saman jutun. itse myös vesimies n
...allekirjoitan edellisen...
Itsekin Vesimies eli ei Vesimies unohda, mutta kykenee kyllä jatkamaan elämäänsä. Minkä jättää taakseen, niin ei sitä enää ota takaisin. Suhtautuu aina vakavasti ihmissuhteisiin eli ei solmi syvällisiä suhteita helposti, eikä myöskään eroa kevyin perustein:)
Eli, oon itese vesiMies, ja olen ed kommenttiin ihan samaa mieltä. Koskaan en ole sitoutunut jos ei siltä ole tuntunut ja jos joku on olkanut painostaa liikaa olen livahtanut nopeasti pois paikalta. Eli vesimiehiä ei todellakaan sa painostaa suhteeseen vaan se tapahtuu ajalla. Ei myöskään ero tapahdu yleensä niiden puolelta jos ei mitään suurta syytä siihen ole.
mistä sen sit tietää,onko ne/ootteko te unohtanu?vaiko onko sellasia yksittäisiä merkkejä olemassakaan,jotka näytetään ulospäin?mistä tietää,onko päässyt yli toisesta,muuten kuin jos hän on alkanut seurustelemaan jonkun toisen kanssa..?
entäs miten veskarimiehen (siis miehen) sais puhumaan asioista,jotka selvästi painaa sen mieltä?sellaisista asioista,joihin minä olen syyllinen jollain tavoin ja haluaisin saada selville,mitä oon tehny väärin..
Joskus saattaa jopa unohtaa senhetkisen kumppaninsa... ;-) "Kukas tämä nyt taas olikaan...?" Mutta totta puhuen, saattaa käydä myös niin, että jotakuta ihmistä ei unohda millään, ei vaikka ei olisi tavannut kymmeneen vuoteen! Silti näkee unia "kadotetusta" henkilöstä, ja tunne on sama kuin vuosia aiemmin...
Ihme! Luulin ettei kohtalontovereitani ole unien suhteen. Eron tuska pitkittyy valitettavasti juuri tuon takia. Uskomatonta että vuosienkin jälkeen tuntee sen saman fiiliksen, joka oli kyseisen henkilön kanssa, kun näkee unta hänestä!
Ilmeisesti emme unohda, vaikka olemmekin melko hajamielisiä usein monessa muussa asiassa. Mutta se ei tarkoita sitä, että IKÄVÖISIMME exää takaisin millään lailla! Mikä on mennyttä, se on mennyttä. Aikanaan on kokeiltu kaikenlaista ja kun sitten on eroon päädytty, ei ole mitään syytä palata vanhaan.Sillä voinen lohduttaa teitä vesimiehen kanssa eläviä! Olette nyt numero 1 vaikkei sitä kenties teille osoiteta toivomallanne tavalla.
Oletteko koskaan ajatelleet, että vesimiehen tapa osoittaa tunteensa ja kuinka tärkeitä olette hänelle -on niinkin yksinkertaista, kuin halu saada jakaa asiat kanssanne ja ottaa teidät mukaansa kaikenlaisiin tilaisuuksiin ja keskustella kanssanne jälkeenpäinkin asioista?
Oma puolisoni (vesimies M) ei ainakaan tuntunut millään unohtavan oma exäänsä.. itse sain meidän suhteen alkuaikoina kuulla juttua niin paljon entisestä muijasta että se jäi hiertämään aika kauaksi aikaa..nyt kolmen vuoden yhdessä olon jälkeen uskoisinkin että vesimies ei kovin helpolla unohda.. Muuten kyllä ollaan yhtä kovia puhumaan omista tunteistaan kuin kivi...
HUH! Kuulostaa tutulta! Siis syyllistyn itse samaan, vaikka tosin kysyn aina silloiselta mieheltä että tuntuiko pahalta, kun vedin taas jonkun exän kanssa tapahtuneen jutun esille, niinkuin just esimerkkinä. Yleensä sanovat,ettei kismitä, mutta uskon, ettei se pidä kuitenkaan paikkaansa. Nimittäin kun eron loppukeskustelu tulee, niin siinä nousee viimeistään esille tuo asia.
Tunteeni olen opetellut ihan erityisesti erikseen tuomaan sanallisesti julki. Pitkän tien tulos. Ja näyttämäänkin. Ei helppoa, mutta nyt osaan tehdä sen ihan luonnollisen oloisesti. Aiemmin se tietty väkinäisyys herätti mieskumppaneissa aina jonkin eri asteisia epäilyjä.
Täytyy sanoa, etten tee sitä tahallani. Olen pyrkinyt eroon, mutta istuu kuin kivi luonteessani tuo ikävä piirre. Usein käy myös niin, että aloitan innostuneena aiheesta jotain, kunnes yht´äkkiä keskeytän pelästyneen näköisenä, että nyt onkin taas "sellainen" juttu, mihin ex liittyy olennaisesti. No, kumppani yleensä sanoo, että okei, anna kuulua nyt taas tän kerran.
Kyllä vesimies unohtaa jos haluaa, mutta jos asiaan liittyy jotakin mitä hän ei ole omassa ajatuksissa käynyt kunnolla läpi eikä tiedä ratkaisua, hän jää sitä ratkomaan ja voi avautua asiasta mutta eri tavalla kuin mitä on ajatellut. Mutta vähän epäilyttää tuo avoimesti puhuminen tunteista. Olen itsekin sanonut monesti asioita mitkä liittyy tunteisiin kun olen seurustellut, mutta jälkeen päin ne on tuntunut siltä että en ole ihan varma asiasta.
Veskarinaisena voin sanoa että entiset suhteet on mulle entisiä, sekoileen en ala uusiksi saman kanssa. Ja suhteeni on yleensä päättyneet siihen että minä haluan eron.
Näin mie..
Minä en ainakaan unohda helposti. Yritin puoli vuotta eron jälkeen uutta suhdetta, mutta se kariutui siihen että vertasin miestä exääni. Olen huomannut että sanonta, aika kultaa muistot, pitää paikkansa. Ero exästä oli rankka, mutta rakastin häntä yli kaiken. Hän oli ensirakkauteni, vaikka olinkin jo 20 kun aloimme seurustella. Erosta on kulunut yli vuosi ja pelkään etten rakastu enää koskaan. Mutta luulen että jos annan itseni rakastua, rakastan taas täysillä =)