Palovaroittimista

Nykyiset rakennusmääräystet edellyttävät pientaloihin verkkosähköön liitettyjä, huoneistokohtaisia palovaroittimia. VN asetuksen mukaan palovaroittimia on oltava jokaisella tasolla yksi alkavaa 60 m2 kohden.

Onko kaikkien pientalon palovaroittimien oltava verkkoonliitettyjä vai riittääkö yksi verkkotoiminen varoitin huoneistoa kohden?

Tavanomaisessa 2-kerroksisessa talossa tarvittaneen kaiken kaikkiaan 3-4 palovaroitinta. Paljonko nämä maksavat kaikkine sähkösuunnitteluineen ja -asennuksineen verrattuna tavallisiin paristokäyttöisiin varoittimiin?
780
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Kaikkien pakollisten varoittimien pitää olla verkkovirtatoimisia. Eli sen verran kuin niitä on minimissään oltava, ne ovat kaikki oltava verkkovirtatoimisia ja paristovarmennettuja. Minimivaatimuksen lisäksi voi toki pelkästään paristotoimisia varoittimia vaikka joka huoneessa. Yksi verkkovirtatoiminen palovaroitin maksaa 20-30€ (ei sisällä asennusta ja vaadittavaa johdotusta).

Äänestä

Lisäksi tarvitaan kytkin, jolla varoittimet voidaan tehdäjännitteettömiksi huoltoa varten.

Ainakin kaikke ne, mitä minä asennan, toimivat ryhmänä. Ts. yksi häly saa koko järjestelmän ulisemaan.

Ja jotta asia olisi vielä hankalampi, niin sekä keittiöön että takkahuoneisiin kannattaa asentaa lämpöön reagoiva varotin. Muussa tapauksessa hälyytyksiä on paljon. Oman mielenrauhan turvaamiseksi takkahuoneisiin voi laittaa lattiatason lähelle samalla myös häkävaroittimet.

Minun mielestäni paristoilla toimivat ovat ihan yhtä hyviä. Käytän niitä omissa tiloissani, mikäli 230 V järjestelmä ei ole pakollinen. Vanhoihin taloihin en viitsi pihoja vetää.

Muutenkin koko hälyvouhotus on typerä. Sprinkler on ainoa mikä toimii. Se taas on LAINSÄÄDÄNNÖLLÄ ja vesilaitosten HINNOITTELULLA tehty käytännössä mahdottomaksi.

Arkadianmäki vetää ääliöitä puoleensa, joten sieltä ei voi odottaa muuta kuin lisää veroja.

Äänestä
  • Palovaroittimien hinnat löytyvät vaikka netistä (vaan suostuuko sähkäri asentamaan netistä tilattuja), mutta paljonko tuolle "230V infralle" tulee hintaa? Suunnittelijan täytyy varmaankin laatia varoittimista jonkinlainen suunnitelma, ja sähkärin aikaa ja materiaaleja kuluu sen toteuttamiseen.

    Käsittääkseni 230V-järjestelmä ei edes tarjoa mitään etua varsinkaan Li-paristolla toteutettuihin varoittimiin verrattuna. Pikemminkin päin vastoin: kun 10-vuoden paristo alkaa loppua, palovaroitinkin on syytä vaihtaa uuteen. 230V-varoittimia ei niin vain uusitakaan, vaan taas pitäisi kutsua sähkäri paikalle vaihtamaan varoittimet uusiin. Mahtaako sittenkin jäädä 230V-varoittimet vaihtamatta?

    Arkadianmäki-heitto muuten taisi mennä tässä metsään. Näyttää nimittäin siltä, että vaatimus 230V-varoittimista ei perustu lakiin vaan yksinomaan rakentamismääräysten "E1 paloturvallisuus" kohtaan 11.3.1:
    "Seuraaviin tiloihin, mikäli ne on kytketty sähköverkkoon, tulee asentaa sähköverkkoon kytkettävät palovaroittimet:
    – asunnot huoneistokohtaisesti,
    – ..."
    Sattuuko joku tietämään, minkä lain nojalla ympäristöministeriö on tuollaisen vaatimuksen voinut asettaa?

    Esim. pelastuslain 17§ asettaa vastuun palovaroittimista huoneiston *haltijalle*, ei rakentajalle: "Huoneiston haltija on velvollinen huolehtimaan siitä, että asunto varustetaan riittävällä määrällä palovaroittimia tai muita laitteita, jotka mahdollisimman aikaisin havaitsevat alkavan tulipalon ja varoittavat asunnossa olevia." ja tarkentavien asetusten antaminen on *sisäministeriön* tehtävä.

    Äänestä

  • Lakiin rakennusmääräyskokoelmakin perustuu. "Maankäyttö- ja rakennuslaissa määritellään rakentamista koskevat yleiset edellytykset, olennaiset tekniset vaatimukset sekä rakentamisen lupamenettely ja viranomaisvalvonta. Tarkemmat rakentamista koskevat säännökset ja ohjeet on koottu Suomen rakentamismääräyskokoelmaan."

    On aivan normaalia lainlaadintaa antaa tarkemmat määräykset lain noudattamisesta asetuksella tai määräyksellä.


    Eduskunta vastaa myös rakennusmääräyskokoelmasta, vaikka 99 % kansanedustajista ei ymmärrä asiasta yhtikäs mitään. PISTE

    Äänestä

Ei missään ole vaadittu, että palovaroittimien pitäisi olla nimenomaan 230 V verkkoon liitettyjä. Teollisuushalleissa ja liikekiinteistöissä nuo on liitetty 24 V verkkoon. Varmasti 12 V tai 9 V verkko kelpaa aivan yhtä hyvin. Olennaista on se, että patterin loppuunkuluminen ei aiheuta vaaratilannetta.

Äänestä
  • Eikö suuremmissa kiinteistöissä ole yleensä erillinen paloilmoitusjärjestelmä, jossa sensorit, hälytyksen prosessointi ja hälytyskellot ovat omia komponenttejaan? Niissä kai 24VDC on aika tavallinen käyttöjännite, mutta sensorit yksinään eivät taida olla määräykset täyttäviä palovaroittimia.

    Saako 12-24V-jännitteellä toimivia, autonomisia palovaroittimia jostain, ja pitääkö niilläkin olla joka varoittimella oma paristovarmennus vai riittääkö yksi akku koko taloon?

    Toisaalta pieni "oikea" akkuvarmennetty paloilmoitinjärjestelmäkään ei aivan mahdottomia maksa: esim. http://www.rselectricalsupplies.co.uk/esp-fireline-fire-alarm-kit-flk2p-2-zone_8614, 2 vyöhykettä, 6 sensoria ja kaksi sireeniä n. 250€.
    On varmaankin jokin peruste, miksi tuollainen setti ei kelpaisi pientalon palovaroittimiksi Suomen erityisoloissa?

    Äänestä

  • PalaakoHihat kirjoitti:

    Eikö suuremmissa kiinteistöissä ole yleensä erillinen paloilmoitusjärjestelmä, jossa sensorit, hälytyksen prosessointi ja hälytyskellot ovat omia komponenttejaan? Niissä kai 24VDC on aika tavallinen käyttöjännite, mutta sensorit yksinään eivät taida olla määräykset täyttäviä palovaroittimia.

    Saako 12-24V-jännitteellä toimivia, autonomisia palovaroittimia jostain, ja pitääkö niilläkin olla joka varoittimella oma paristovarmennus vai riittääkö yksi akku koko taloon?

    Toisaalta pieni "oikea" akkuvarmennetty paloilmoitinjärjestelmäkään ei aivan mahdottomia maksa: esim. http://www.rselectricalsupplies.co.uk/esp-fireline-fire-alarm-kit-flk2p-2-zone_8614, 2 vyöhykettä, 6 sensoria ja kaksi sireeniä n. 250€.
    On varmaankin jokin peruste, miksi tuollainen setti ei kelpaisi pientalon palovaroittimiksi Suomen erityisoloissa?

    Heitit aika mielenkiintoisen pallon...

    Yhteen pientaloon tuli vuonna miekka ja sarvikypärä viriteltyä murtohälytin. Sellaisena perinteisenä, kaapeloituna mallina, kun langattomat ratkaisut olivat vielä ihan lasten kengissään. Jo silloin oli tarjolla 12/24 V jännitteellä toimivia savuilmaisimia, jollaisen olisi saanut kiinni murtsariin. Jäi laittamatta... vaikka olisi ehkä ollut ihan fiksu liike. Korkea olohuone = aina parin vuoden välein hupia, kun kattoon laitettu palovarotin rupesi piipittämään pariston loppumista. Aina ja poikkeuksetta klo 3 aamuyöllä...

    Tällaisessa ratkaisussa ilmaisimessa ei ole lainkaan omaa virtalähdettä, mutta sitä syötetään akkuvarmistetusta murtohälytinkeskuksesta. Toiminta vastaa siis oikeaa paloilmoitinjärjestelmää (ei niissäkään mitään paristoja ole ilmaisimissa), sireenin ääni herättää kuolleetkin jne mutta voi kyllä hyvin arvata, ettei kelpaa, kun ei ole oikeanlaista lupalappua ja hyväksyntää tällaisella setillä. Eikä ne laputkaan ehkä riitä, vaan pitää olla hyväksytty suunnittelija, asentaja, pitää järjestää säännöllinen testaus?

    Ja samaan aikaan valtaosassa vanhaa rakennuskantaa on korkeintaan yksi varoitin per huoneisto ja siitäkin on jo 2 vuotta sitten otettu paristo pois...

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


PalaakoHihat kirjoitti:

Nykyiset rakennusmääräystet edellyttävät pientaloihin verkkosähköön liitettyjä, huoneistokohtaisia palovaroittimia. VN asetuksen mukaan palovaroittimia on oltava jokaisella tasolla yksi alkavaa 60 m2 kohden.

Onko kaikkien pientalon palovaroittimien oltava verkkoonliitettyjä vai riittääkö yksi verkkotoiminen varoitin huoneistoa kohden?

Tavanomaisessa 2-kerroksisessa talossa tarvittaneen kaiken kaikkiaan 3-4 palovaroitinta. Paljonko nämä maksavat kaikkine sähkösuunnitteluineen ja -asennuksineen verrattuna tavallisiin paristokäyttöisiin varoittimiin?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu