Tiestöstä tärkeintä on se, että edellytykset yrittämiseen ja työssäkäyntiin ovat parhaat mahdolliset koko maassa, Berner linjaa.
Väylien yli kahden miljardin euron korjausvelkaa paikataan vaalikaudella yhteensä 900 miljoonalla. Yksityiskohtiin tai paikallistasolle Berner ei kuitenkaan mene, vaikka ihmiset siitä mielellään kuulisivat. Työt ovat niin alussa. On tärkeää panostaa infraan. Elinkeinoelämän osalta se on verisuonisto, jota pitkin tavara liikkuu ja jonka varassa vienti on. Liikenne ja viestintä ovat kasvua mahdollistavia toimialoja. Liikenne yksittäisen talouden osalta muodostaa toiseksi suurimman kustannuserän.
Väylien yli kahden miljardin euron korjausvelkaa paikataan vaalikaudella yhteensä 900 miljoonalla. Yksityiskohtiin tai paikallistasolle Berner ei kuitenkaan mene, vaikka ihmiset siitä mielellään kuulisivat. Työt ovat niin alussa. On tärkeää panostaa infraan. Elinkeinoelämän osalta se on verisuonisto, jota pitkin tavara liikkuu ja jonka varassa vienti on. Liikenne ja viestintä ovat kasvua mahdollistavia toimialoja. Liikenne yksittäisen talouden osalta muodostaa toiseksi suurimman kustannuserän.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Hän on perehtynyt. Tuota ei olisi kukaan muu täällä osannut sanoa, vaikuttuu sadan kilometrin päästä Kärsämäeltä tullut Tapani Kopsa.
kunnon näkee jokainen.
Otsikko poikkeaa hieman siitä mitä tekstissä lukee eli tiestö on "verisuonisto, jota pitkin tavara liikkuu ja jonka varassa vienti on". Verisuonistosta ei voi jättää yksittäisiä pätkiä huonoon kuntoon tai tukkoon. Se on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.
ihmetyttää,
kun ei se tee mitään,
mut sehän onkin vilijelijä...
oiketa töitä tekevät nauraa teille kylillä,
arvostaa teitä yhtäpaljon kuin paskaa kenkäsä pohjassa... he heh.
naapurin "elintaso" seurannassa. Onko oikein päätyö??
Suomalaisille on aivan turha rakentaa teitä. Varsinkaan asfaltilla pinnoittettuja, koska talvisin hakkaavat ne pikavauhtia sorateiden kaltaisiksi kovametallipyörillään ja kesäisin siirtävät pelloilta savet tielle traktoireiden renkaissa. Muissa maissa tuohoisat nastarenkaat on kielletyt ja renkaiden pesulaitteet ovat tielle tultaessa aina käyttössä. Tietyissä maissa farmeilla normaalisti on oma tieverkosto, joka on farmarin ITSE kustantama eikä siihe ole pyydetty muitten rahaa. Suomessa on toisin: "maaseutuun pitää panostaa" ja "koko Suomi asuttuna"- ovat kliseitä jotka perustuvat toiveajatteluun toisten rahan käyttämisestä.
Patologinen valehtelija valehtelee niin hyvin että uskoo itsekin omat sanansa. Hän on valmis sanomaan ihan mitä tahansa, saadakseen haluamansa ja sillä ei ole mitään tekemistä totuuden kanssa. He eivät myöskään välitä siitä, mitä muut ihmiset heistä ajattelevat tai miltä muista tuntuu, kun totuus selviää.
Patologinen valehtelija on siinä mielessä sosiopaatti tai psykopaatti että hän ei osaa asettua toisen ihmisen asemaan ollenkaan. Hän ajattelee aina ja vain itseään.
Jossain vaiheessa valheet tavallisesti paljastuvat ja jos lain koura ei silloin kosketa, niin elämä muuttuu muuten hankalaksi. Seuraa vaihe, jossa hakeudutaan hoitoon.
Tosiaankin nämä kepulaiset kliseet ovat aivan käsittämätöntä roskaa perustuen ainostaan valtion lainanoton lisääntymiseen ja lopulliseen kreikkatyyppiseen konkursiin koko maallemme, myös kepuleille. Pitää olla iteselleen rehellinen ja tunnustaa tosiasiat.
Tiesitkö, ettei kaikilla teillä kaikissa Suomen kolkissa yksinkertaisesti pärjää muilla kuin nastarenkailla? On paikkoja joissa kitkarenkailla ei tee hittojakaan, ellei sitten halua olla heti ojassa!
Ja miksi ihmeessä pitäisi kaikki ihmiset tunkea kaupunkeihin asumaan (kun maaseutua ei mielestäsi tarvitse tukea)? Asua kuin sillit purkissa, sekö sitten on elon ihanuutta? Entäpä ruoka, luuletko että se kasvaa kaupunkipuistojen puissa? Kyllä se ruoka sieltä maalta tulee, jollei sitten halua ulkomaista geenimuunneltua shaissea.
Se nyt vaan on sillä tavalla, että kaupungeissa tapahtuu kehitys ja maaseudulla elellään omaa leppoisaa menoa historian vankina. Maaseutua pitää tukea kuten itsekin vaadit, että siellä pystyy elämään. Nyt tätä tukea on jo annettu niin paljon, että sitä joudutaan satavarmasti leikkaamaan. Näin meidän käy sitten jälkijunassa kuten on aiemmin käynyt jo muittekin. Tosin olemme tässä kepun hidastamassa kehityksessä menettäneet jo kilpailukykymme ja olemme koko Euroopan alhaisinta pohjasakkia ja kasvulukumme on kaikkein huonoin koko maanosassa. Ellet usko niin väärässä olet ja tulet sen kohtaamaan!
>>Tietyissä maissa farmeilla normaalisti on oma tieverkosto, joka on farmarin ITSE kustantama eikä siihe ole pyydetty muitten rahaa.<<
Noita maita kutsutaan kehitysmaiksi. Eihän siitä ole kuin noin 80 vuotta , kun Suomenkin alempi tieverkosto hoidatettiin talollisilla. Jokaiselle talolle oli määrätty pätkä, jonka se joutui pitämään kunnossa. Ja vain runsaat sata vuotta sitten talolliset joutuivat pitämään samalla periaatteella kunnossa valtakuntien pääväylätkin, että herrat saivat ajella tasaisia ja kuivia teitä pitkin.
Ja kaupungeissako jatkossa kasvatetaan suomalaisten ruoka? HAH!
Bernerin linjaus on ihan järkevä, mutta järkevää olisi myös selvittää se, miten liikenneöity joku tienpätkä on ollut ja tulee olemaan. Jos kyse on aidosta ja merkittävästä yrittämisen edellytysten parantamisesta, hankkeet ovat tärkeitä. Niin pitääkin olla. Ehkä Kepu on tässä kohdin sitten Bernerin johdolla muuttamassa linjaansa. Vielä vaalikauden alussa Kepu vähätteli pääkaupunkiseudun liikennehankkeita aluepoliittisista syistä johtuen. Jos nyt Bernerin johdolla tärkeimmäksi kriteeriksi otetaan yrittämisen edellytykset, se on hienoa ja tarkoittaa silloin muutosta Kepun perinteiseen linjaan.
Bernerin tulisi pitää tarkoin huolta siitä, että vähiä resursseja ei panna tarpeettomiin teiden ja väylien parannuksiin. Kun itse ajalen kesäisin paljonkin Suomen maanteillä, meiltä löytyy hyvinkin pitkiä tienpätkia, missä vastaantulijoita saa oikein odottamalla odotella eikä ohittajista ole pelkoa. Jos tulee jopa sellainen tunne, että jos sellaisella pätkällä ajaa ojaan, niin apu ei ole ihan lähellä ja nopeasti saatavilla, kun seuraava ohiajava auto tulee ehkä huomenissa.
parilla sadalla,
jos rahaa ei ole,
pysyt ojassa...
>>Bernerin tulisi pitää tarkoin huolta siitä, että vähiä resursseja ei panna tarpeettomiin teiden ja väylien parannuksiin. Kun itse ajalen kesäisin paljonkin Suomen maanteillä, meiltä löytyy hyvinkin pitkiä tienpätkia, missä vastaantulijoita saa oikein odottamalla odotella eikä ohittajista ole pelkoa. <<
Tarpeettomia teitä ja tienpätkiä, mutta silti sinäkin niillä ajelet. :D
Mitä noille hiljaisille tienPÄTKILLE pitäisi oikein tehdä? Suljetaanko ne ja ajamisen sijasta hypätään autolla seuraavalle vilkkaammalle tienpätkälle?
Hiljaisetkin tiet voivat olla tärkeitä nimenomaan yrittämisen näkökulmasta. Niitä pitkin kuljetetaan muun muassa puuta Suomen tehtaisiin ja toiseen suuntaan muuta rahtia, joka yksittäisenä kuormana ei ole taloudellisesti tärkeä, mutta näiden kuormien yhteismäärä pitää yllä Suomen teollisuutta. Sitä ei kai kaltaisesi huviajelija tule ajatelleeksi.
"Bernerin tulisi pitää tarkoin huolta siitä, että vähiä resursseja ei panna tarpeettomiin teiden ja väylien parannuksiin."
Kehärata vai?:D
Siinä tyhjänpäiväisin liikennehanke jota Suomessa on koskaan valmisteltu, Kyse ainoastaan aluepoliittisesta hankkeesta. Eli ollaan suunnittelemassa Suomen pisintä siltarumpua.
Hienosti on faktat hallussa...
Kehärata on tuonut Vantaalle jo vuosikymmeniä kaivatun poikittaisyhteyden. Sekä junayhteyden lentokentälle siinä sivussa.
Se turhake on pisararata, joka kaivetaan pelkästään Helsingin keskustan alle. Uusia asemia tulee 2, mutta ne tulevat alueelle, jolla on jo ennestään tiheä joukkoliikenne = ei niillä paljoa uutuusarvoa ole.
Hankkeen hyötyjen ensin kerrotiin olevan 1,5 kertaiset kustannuksiin nähden, mutta vähän myöhemmin kerrottiin, että tuli pieni virhe, oikeasti arvioidut kustannukset ovat 1,5 kertaiset hyötyihin nähden. Mutta juna on jo liikkeellä, liian moni poliitikko on sitoutunut tähän (=nauttinut riittävästi ilmaisia lounaita, kiinteistösijoittajien tarjoamana), joten päätöksiä ei voi pyörtää.
Tähän päälle ne normaalit budjetitykset, ainahan kustannukset lasketaan yltiöoptimistisesti, jotta saadaan hankkeet liikkeelle (ja tässä tapauksessa hyödytkin arvioitiin 100 % yläkanttiin), niin lopullinen budjetti on 2x kustannukset hyötyihin nähden. Vähintään.
Ihan kuten kunnon siltarumpuhankkessa pitääkin olla! Ainoa ero on, että nyt on saatu tällainen siltarumpuhanke pääkaupunkiseudulle.
Näyttää jo aloituksen otsikkokin huutavan toisten rahaa; "Maaseutuun tulee ja pitää panostaa"(suomeksi: antakaa rahaa). Aloittajan tulee ja ja pitää panostaa maaseutuun, ei ulkopuolisten. Panostakaa niin pirusti, mutta vain te itse.
Panostakaakin niin pirusti maaseutuunne!!!!!!!!!!!!!!!!!!1
No kyllähän tämä käy! Varsinkin siinä vaiheessa kun nämä jotka eivät maaseutuun halua panostaa lakkaavat syömästä. Maalla se teidänkin ruoka kasvaa, vai oletko nähnyt kaupunkinavettoja ja peltoja?
Jos on sitä mieltä ettei maaseutuun tarvitse panostaa pätkääkään eikä tukea edes tieverkostojen ylläpitämisen suhteen, ei silloin tarvitse syödäkään. Sitä saa mitä tilaa.
Siis antakaa rahaa!
Suomessa on kolme rahanjakopuoluetta, Kommarit, Sossut ja Talikkokommarit. Muitten yrittäessä kerätä hyvinvointia nämä kolme yrittävät jakaa kaiken äänestäjilleen.
P.S. Talikkokommarit on Kepu/Maalaisliitto
Kepulaisilla onkin kaikkein pisin syntilista tästä rahanjaosta. Henkilönä tätä maamme kurjistamista on tehnyt eniten Mauri Pekkarinen, jota myös Suomen kalleimmaksi mieheksi sanotaan.
Siis antakaa PANOKSET maaseudun tukemiseen, olkaa hyvät! Voi hyvänen aika.
lisääntyy reilusti uusien tehdasinvestointien myötä on tiestöä pakko kunnostaa.
Ei Itä-Suomen soratiet kestä lsääntyvää puunajoa ilman tierunkojen kunnostusta. On se vaan punikinkin nieltävä elämän tosiasiat.
Samalla pääsee viherpiiperot vahtimaan metsiä, eikä mene mersujen pohjat paskaksi.
kasvu on pienstä kiinni..
puuta saa metsästä ei tehdaskaan pyöri..
valta- ja kantatiet on hyvä pitää kunnossa verovaroin.
turku-tampere-hki- alueen seutu- ja yhdystiet vain jos ylimääräistä rahaa riittää
ajatus !
muu Suome seutu- ja yhdysteillä ei olekaan senkään vertaa väliä
pamfletista "kaupunkien voitto":
Viime viiden vuoden aikana vuosina 2010–2014 yhteenlaskettu väkiluvun kasvu 20 suurimmassa kaupungissa on ollut yli 133 000 henkeä. Yli puolet tästä, yli 71 000 henkeä, on kohdistunut Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle.
Näköpiirissä ole mitään, mikä hidastaisi tätä kehitystä. Päinvastoin, monet seikat viittaavat siihen, että suurten kaupunkien kasvu tulee kiihtymään.
Suomen taloudellisen menestyksen kannalta keskeiset kasvavat elinkeinoalat ovat sellaisia, että ne viihtyvät kaikkialla maailmassa parhaiten suurissa kaupungeissa. Harva asutuksemme vaikeuttaa entisestään vuorovaikutukseen perustuvien elinkeinojen toimintaa suurten kaupunkien ulkopuolella.
Täällä puhellaan aidan seipäistä. Tiet on hyvä pitää kunnossa, mutta se kasvurahasto uupuu mistä pääministeripuoluekkin taisi mainita ennen vaaleja. Investointeja voidaan rahoittaa yleensä verorahoista, mutta kun sen lähde vuotaa, harmaatalous ei ole hallituksen agendalle josta saataisiin hyvinkin satoja miljoonia. Jotta tiellä voidaan ajaa tarvitaan renkaita, mikä olisikaan parempi kuin ajella ulosliputetun kännykkävalmistajaan viittaavilla renkailla. Siinä nyt on käynyt niin että "heikossa hapessa" oleva ko. rengasvirma on takonut neljässä vuodessa lähes miljardiluokkaa olevat osingot, eikä varaa ole pitää suomessa edes työntekijöitä jotka rahoittaisivat näitä infrahankkeita osaltaan, pieneltä mutta kuitenkin palkansaajina, ei ole rahaa edes 8 miljoonaa työläisiin. Jokin tässä hommassa mättää, yhteiseen hyvää ei ole oikein paukkuja raha katoaa ihmeellisesti kansantalouksista johonkin, ehkä yksiin ja samoihin taskuihin. Ei tälläisellä markkinatalousmallilla oikein suksi luista eikä tietä synny.