Oletteko tunteneet sielujen yhteyttä?

nautiskelin sielun syömisestä muutama päivä sitten, se tuntui taivaalliselta. Yhteyksistä en tiedä eikä kiinnosta.

Se tuntuu siltä, että aavistelee toisen mielenliikkeet eli mielialat noin niin kuin telepaattisesti. Huomaa, miten toinen hätääntyy jos ei saa rakkautta. Tuntee kun toinen tyydyttyy tai täyttyy ilolla. Se on sellainen erikoinen juttu ;)

kuin kaksi täysin vierasta ihmistä kohtaisi mutta kuin olisivat tunteneet toisensa jo iät ja ajat

Luulisin. En tietenkään voi olla varma. Tunsin hänen kanssaan todella voimakkaasti sekä hyviä että ikäviä tunteita, eri tunnetiloja. Sydämen ja aivot täyttävää Rakkautta, läheisyyttä ja aistin myös ärtymyksen. Tunteet tuntuivat koko kehossa. Molemminpuolisuutta ei kai voi kuvitella? Tai sitten olin vaan niin väärässä..jos se olikin vaan alkuhuumaa sitten. Kesti kuitenkin yli puoli vuotta ja rumasti loppui :(

Olen miettinyt voiko sellaista olla, vai voiko toinen olla vaan taitava saamaan sen tunteen aikaan toisessa ihmisessä. Kuitenkin, aistin toisen ajatukset ja tunteet vahvasti ja tunnen käsittämätöntä sielujen yhteyttä. Uskomattoman hieno tunne, kaikki muu tuntuu turhalta sen rinnalla.

On jatkuva ikävä, kyynel silmissä jäät ja odotat seuraavaa tapaamista, kohdatessa tunnet pursuavasi vaatteiden läpi kuin hiekka seulasta, olet kuin pentu emossa....

Jo silloin kun ollaan nähty ensimmäisiä kertoja tuli sellainen olo että ollaan tunnettu aiemminkin. Osittain siksi jäikin mieleen. Höpöltä kuulostaa.

Toista ymmärtää pienestä vihjeestäkin. Tai ymmärtää, vaikka kumpikin olisi hiljaa. Sanaton yhteys. Kuin jotain kauan kadoksissa ollutta tulisi vierelle.

Näin luulen. Toisen seurassa tuntee tulevansa hyväksytyksi juuri sellaisena kuin on, siitäkin huolimatta vaikka olisi jotain erimielisyyttä tai muuta jännittyneisyyttä. Eikä myöskään haluaisi lähteä toista muuttamaan, vaan ymmärtää toista huonoinekin piirteineen. Ymmärtää myös hyvin toisen sanatonta viestintää.