Lähde: kokoomuksen www.sivu
Kokoomuksen ryhmäpuhe budjetin palautekeskustelussa
Kansanedustaja Irja Tulosen käyttämässä Kokoomuksen ryhmäpuheessa ilmaistiin tyytyväisyys päähallituspuolueiden täydelliseen linjanmuutokseen työn verotuksen keventämisessä. Puheessa ilmaistiin myös vahva huoli kuntien alati heikkenevästä taloustilanteesta sekä korostettiin koulutuksen merkitystä talouskasvun ja työllisyyden edistämisessä.
Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2005 palautekeskustelu torstaina 16.12.2004 klo 10 Kokoomuksen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro kansanedustaja Irja Tulonen
Kokoomus tyytyväinen hallituksen verolinjaan
Tulopoliittinen ratkaisu luo ennustettavuutta talouteen ja yritystoimintaan, tukee talouden kasvua ja uusien työpaikkojen syntymistä. Kuluvana vuonna talouskehitys on ollut kohtuullisen reipasta, reilua kolmea prosenttia. Tästä huolimatta Suomen viennin kehitys on jäänyt heikoksi. Työllisyyskehityskään ei ole päässyt vauhtiin toivotulla tavalla. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2004 tammi-lokakuussa työllisiä oli keskimäärin 5 000 henkeä vähemmän kuin viime vuonna. Pahemmaksi tilanteen tekee se, että maailmantalouden kasvun arvioidaan olevan heikentymässä, mikä vaikuttaa luonnollisesti myös Suomeen.
Talouskehityksen kannalta tupo helpottaa tilannetta, sillä se poisti epätietoisuuden hallituksen verolinjasta ja ostovoiman kehityksestä loppuvaalikaudella. Hallituksen sitoutuminen 1,7 miljardin euron suuruisiin veronkevennyksiin oli oikea ratkaisu. Veronkevennysten loppusummaksi saadaan täten vähintään noin 3 miljardia euroa koko vaalikaudella. Summa on jopa suurempi kuin mitä Kokoomus vaalien alla ehdotti.
Olemme Kokoomuksessa ilmaisseet tyytyväisyytemme päähallituspuolueiden täydelliseen linjanmuutokseen työn verotuksen keventämistarpeista. Vielä eduskuntavaalien alla Sdp ja Keskusta väittivät veronkevennysten vaarantavan hyvinvointipalvelut. Sittemmin tupoon liittyneitä veroratkaisuja on perusteltu nimenomaan peruspalvelujen turvaamisena ja hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisena. Kovin on kokoomuslaista tämä retoriikka, ministeri Kalliomäki.
Muutenkin hallituksen veropolitiikka sisältää vaihteeksi – siis vaihteeksi yritysveropäätöksen jälkeen – ihan fiksuja elementtejä. Kokoomuksen puheet eivät näytä menneen kuuroille korville. Olemme tyytyväisiä valtionveroasteikon tuloluokkien määrän vähentymiseen. Hallituksen tulee varmistaa, että muutos todella myös alentaa korkeimpia marginaaliveroja. Tällä tavoin kannustetaan opiskeluun, työn tekemiseen ja työssä menestymiseen.
Varallisuusverotuksen poistamista me esitimme jo tuolloin kevätkesän aikoihin, kun yritysveropäätöksiä tehtiin. Varallisuusveron poistamispäätöstä tehdessään olisi hallitus voinut kyllä samalla pohtia perintö- ja lahjaveronkin olemassaolon oikeutusta. Niistä tuloistahan on verot jo kertaalleen maksettu.
Valitettavaa on, että eläkeläiset jäävät suurelta osin veronkevennyksistä paitsi. Eläkeläisten asemaa parantaa ainoastaan valtionveroasteikon keventyminen. Yhdessä kunnallisverotuksen kiristymisen kanssa tämä johtaa siihen, että eläkeläisten verotus kiristyy.
Tilannetta ei helpota hallituksen kansaneläkkeisiin tekemä 7 euron korotus. Tällä korotuksella pystytään korvaamaan alkoholin hinnan alenemisen vaikutus kansaneläkeindeksiin, mutta ei parantamaan eläkkeiden ostovoimaa. Kokoomuksen vastalauseessa esitämme, että eduskunta velvoittaisi hallituksen selvittämään pikaisesti, miten eläkeläisten toimeentulo ja eläkkeiden ostovoiman kehitys saadaan jatkossa turvattua.
Kuntatalouden tila heikkenee edelleen
Kuntataloudesta on salissa keskusteltu ja väitelty pitkin syksyä, ja syystä. Kuntien talous oli viime vuonna alijäämäinen ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1976. Kuntatalouden heikon kehityksen arvioidaan jatkuvan koko vaalikauden ajan. Ensi vuonna kunnallisveroprosenttiaan nostaa peräti 136 kuntaa, eli Suomen kunnista miltei kolmannes.
Kansanedustajina olemme tehneet päätöksiä uusista tehtävistä, jotka ovat kunnille velvoittavia. Kokoomus on ollut ja on edelleen näiden hyvien uudistusten takana. Suurin uusista vastuista on hoitotakuu. Viime vaalikaudella hoitotakuusta päätettäessä sovittiin siitä, miten valtio osallistuu hoitotakuun kustannuksiin.
Tehtyjen päätösten mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia on kyllä korotettu tänäkin vuonna. Mutta samanaikaisesti hallituspuolueet ovat aiemmin tällä viikolla ajaneet läpi leikkauslain, jolla kunnilta otetaan pakkolainaa yhteensä 366 miljoonaa euroa. Valitettavasti tästä lakisääteisesti kunnille kuuluvasta rahasta maksetaan suurin osa takapainotteisena. Lähes 40 prosenttia koko potista ajoittuu ensi vaalikaudelle. Hallitus toisella kädellä antaa ja toisella ottaa pois valtionosuuksista. Luuleeko hallitus todella, että Suomen kunnissa ei osata laskea?
Järkevintä, mitä hallitus olisi voinut tehdä, olisi ollut hoitotakuuseen varattujen määrärahojen maksaminen kunnille etupainotteisesti. Näin olisi varmistettu hoitotakuun toteutuminen ajallaan. Vähintä, mitä hallituksen olisi pitänyt tehdä, olisi ollut valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen maksaminen samalla kaavalla kuin aikaisemminkin. Tätä esitimme leikkauslain käsittelyn yhteydessä.
Pahimmillaan tilanne johtaa siihen, että hoitotakuun toteuttamisen vuoksi kunnissa tingitään muista palveluista. Liipasimella ovat esimerkiksi kulttuuripalvelut ja jopa vanhuksille tarjottavat palvelut.
Ainoana perusteena leikkauslain läpiviennille hallitus toteaa kohentavansa valtion taloutta ja vähentävänsä valtion velkaantumista. Vastuuta siirretään suoraan kunnille, joiden tilanne on valtiota heikompi. Kuntien mahdollisuudet tuottaa palveluja tosiasiassa heikkenevät. Asiaa ei mitenkään paranna se, ettei indeksitarkistuksia tehdä täysimääräisinä, vaikka se kuntatalouden tilanne huomioiden olisi ollut vähintään perusteltua. Muistutan hallitusta siitä, että hallintovaliokunta kannatti budjettilausunnossaan yksimielisesti täysimääräisten indeksikorotusten tekemistä.
Tulevaisuuden talouskasvu perustuu osaamiseen
Uudesta PISA tutkimuksesta saadut tulokset ovat hyvä asia, josta on syytä olla ylpeitä. Suomalaisessa peruskoulussa on tänäkin päivänä hyvät opettajat ja hyvät oppimistulokset. Tämä ei kuitenkaan – valitettavasti – ole koko totuus. Lähes neljännes peruskoulun päättäneistä jää vaille kunnollista ammatillista tai muuta koulutusta. Viidennes peruskoulun päättäneistä ei täysin saavuta peruskoulun tavoitteita. Erityisopetuksen tarve on selkeästi lisääntynyt Suomessa, ja olemme tässäkin suhteessa Euroopan kärkimaita.
Peruskoulun toimintaedellytysten parantaminen on tulevaisuuden keskeinen haaste. Peruskoulussa luodaan pohja osaamiselle. Esitämme kuntien valtionosuuksien lisäämistä, joka parantaa kuntien mahdollisuuksia opetuksen kehittämiseen. Lisärahaa tarvitaan luokkakokojen pienentämiseen, oppilaanohjaukseen, erityisopetukseen, opetusvälineresursseihin, opettajien työolosuhteisiin sekä opettajien koulutukseen. Vähintään ikäluokkien pienentymisestä johtuvat säästöt on ohjattava hallitusohjelman mukaisesti opetuksen kehittämiseen ja laatuun.
Yliopistoille on hallituksen esityksen mukaan tulossa 20 miljoonan euron lisämääräraha. Puolet tästä lisärahasta kuluu kohonneisiin tilavuokriin. Ei hyvältä näytä, varsinkin kun tiedämme talouskasvun rakentuvan tulevaisuudessa yhä enemmän osaamiselle. Opiskelijoiden sisäänottomäärien jatkuva kasvu on johtanut yliopistojen ja tutkintojen laadun heikkenemiseen, koska määrärahoihin ei vastaavia korotuksia ole tippunut.
Osa yliopisto- ja korkeakoululaitoksen kehittämisen ongelmista liittyy suoraan nykyiseen rahoitusjärjestelmään. Tämä järjestelmä suosii määrää, vaan ei laatua. Mikäli haluamme Suomeen maailmanluokan yliopistoja, on järjestelmää muutettava. Tällä hetkellä arvovaltaisella maailman 200 parhaan yliopiston listalla ensimmäinen suomalainen yliopisto on sijalla 129. Kokoomus vaatii, että yliopistojen rahoitusjärjestelmä selvitetään asettamalla tehtävään selvityshenkilö. Selvitystyön periaatteena tulee olla riittävän rahoituksen turvaaminen perusopetukseen ja -tutkimukseen siten, että palkitaan laatua ja tuloksia.
Myös aikuiskoulutus on tärkeää. Määrärahat aikuiskoulutukseen täytyy kuitenkin kohdentaa oikein. Esimerkiksi Noste-ohjelma ei ole vastannut sille asetettuja tavoitteita. Noste-ohjelman puitteissa oppisopimuksia on syntynyt kaudella 2003-2004 vain 150 tavoitteen ollessa 1500-1800 aloittavaa oppisopimusta. Varsinaisen oppisopimuksen aloituspaikoista on sen sijaan pulaa. Oppisopimuskoulutus on erittäin haluttu sekä nuorten että työnantajien piirissä. On aivan selvä, että tämä määräraha on kohdennettu ihan väärälle momentille. Siihen meillä ei ole varaa.
… ja työllisyysasteen nousuun
OECD julkaisi syksyllä raportin, jossa arvioitiin kansantaloutemme kasvun hidastuvan vuoden 2010 jälkeen prosenttiyksiköllä, ellei tarvittavia rakenteellisia uudistuksia saada tehtyä. On aivan selvä, ettei hitaammalla kasvuvauhdilla ole mahdollista ylläpitää nykyisenkaltaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Työllisyyskehitys on saatava uudelle uralle. Yhteiskuntaa rakentamaan tarvitaan jokainen työikäinen ja työkykyinen.
Tarvittavat toimenpiteet ovat olleet jo pitkään tiedossa. Niitä on kartoittanut työryhmä toisensa jälkeen, viimeisimpänä valtiosihteeri Sailaksen ja ylijohtaja Brunilan johdolla. Heidän esittämiensä muutosten esteenä on poliittinen tahto. Vaikeita päätöksiä ei haluta tehdä, vaikka tiedetään niiden olevan pidemmällä aikavälillä välttämättömiä.
Kokoomus esittää, että eduskunta velvoittaisi hallituksen pikaisesti tuomaan käsittelyyn työllisyysasteen nostamiseksi tarvittavat toimet. Olemme luvanneet antaa hallitukselle oman tukemme tällaisten toimenpiteiden läpiviennille eduskunnassa. Huomautan, että valtiontalouden lisäksi rakennetyöttömyys heikentää oleellisesti myös kuntien taloutta.
Vastalauseessamme on esitetty konkreettisia, nopealla aikataululla toteutettavissa olevia toimia työllisyyden tukemiseksi. Esitämme 15 miljoonan euron suoraa siirtoa aktiivisen työvoimapolitiikan määrärahoista kuntien valtionosuuksiin pätkätyösuhteiden vakinaistamiseksi sairaaloissa, kouluissa ja kirjastoissa. Kunnissa työskentelee tällä hetkellä yli 100 000 henkilöä määräaikaisissa pätkätöissä. Heistä noin 80 % on naisia.
Henkilökunnan pysyvyydellä on suuri merkitys palvelujen käyttäjille, potilaille ja koululaisille. Hoivapalveluissa hoitosuhteen pysyvyys on keskeinen laatutekijä. Sama koskee opetustoimea; opettajaa ja koulunkäyntiavustajaa.
Vakinaistamisella olisi suuri merkitys myös niille suomalaisille, jotka elävät pätkäelämääkin pätkätöiden armoilla. Määräaikaisessa työsuhteessa henkilökunnan motivaatio ja sitoutuneisuus laskevat. Epävarmuus tulevaisuudesta on raskasta. Se koskee erityisesti nuoria juuri siinä elämänvaiheessa, kun heidän olisi aika perustaa perhettä ja – pääministeri Vanhanen – rakentaa omakotitaloa järven rannalle. Kunnille työsuhteiden vakinaistaminen merkitsee parempaa kilpailukykyä työnantajana kuntien henkilöstön eläköityessä nopealla vauhdilla.
Toinen suoraan työllistämiseen ja työllistymiseen vaikuttava esitys vastalauseessamme on vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen työnantajille. Tällä hetkellähän lapsen syntymästä ja hoidosta aiheutuvat kustannukset maksaa pääosin äidin työnantaja. Naisvaltaisilla aloilla toimiville naisvaltaisille yrityksille nämä kustannukset voivat muodostua kohtuuttomiksi.
Nykytilanne vaikeuttaa käytännössä nuorten naisten työllistymistä, ylläpitää pätkätyösuhteita sekä pahimmillaan estää kasvuhakuisten yritysten mahdollisuuksia palkata tarpeellista lisätyövoimaa. Vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset tulisikin korvata työnantajalle nykyistä kattavammin, niin että mukaan laskettaisiin äitiys- ja vanhempainloma-ajan palkan lisäksi myös eläke- ja sosiaaliturvamaksut sekä lomarahat.
Suomalaisten huoli omasta ja perheensä turvallisuudesta perusteltua
Vastalauseessamme tuomme esille kansalaisten perustellun huolen oman ja perheensä arjen turvallisuudesta. Turvallisuuden tunnetta lisää oleellisesti virkavallan näkyvyys ja tieto siitä, että poliisi on nopeasti paikalla tarvittaessa. Tämä edellyttää poliisien määrän lisäämistä. Jo tällä hetkellä huomattavassa osassa kihlakuntia hälytystoiminta on osan tai koko vuorokauden ainoastaan yhden poliisipartion varassa.
Liikenneturvallisuus on puolestaan kiinni tiestön kunnosta. Perustienpidon määrärahavajaus heikentää käytännössä erityisesti alempiasteisen tiestön kuntoa. Huonot päällysteet, soratiet, kelirikko, ruuhkat ja painorajoitetut sillat lisäävät paitsi maantieliikenteen kustannuksia, myös heikentävät turvallisuutta. Kansallisomaisuutemme rapistuu, ellei perustienpidon rahoja lisätä. Lisäksi rahoitusta tulisi osoittaa teemapaketin muodossa kasvukeskusten tiejärjestelyihin sekä koululaisten koulumatkojen turvallisuuteen.
Lisäksi kannatamme työsuhdematkalipun käyttöönottoa, vaikka asiaa ei tupon yhteydessä saatukaan liikkeelle - siitä huolimatta, että se oli ministeri Luhtasen ykköstavoite. Tällä tavoin ohjattaisiin työmatkaliikennettä voimakkaammin joukkoliikenteeseen, vähennettäisiin ruuhkia ja parannettaisiin ilman laatua. Samalla luotaisiin uusia työpaikkoja alan yrityksiin.
Kokoomuksen budjettivastalause ei lisää velan ottoa
Edellä mainittujen muutostarpeiden lisäksi vastalauseemme sisältää välttämättömiksi katsomiamme korjausesityksiä valtiovarainvaliokunnan mietintöön. Nostan tässä esille muutaman:
- Esitämme lapsilisien sitomista indeksiin eduskunnan tahdon mukaisesti. Vaihtoehtona on se, että annamme lapsilisien todellisen tason heiketä vuosi toisensa jälkeen.
- Esitämme omaishoitajien aseman parantamista selvityshenkilö Elli Aaltosen esitysten mukaisesti jo ensi vuodesta alkaen.
- Teattereiden tilannetta tulee parantaa lisäämällä henkilötyövuosia. Esitämme sadan henkilötyövuoden lisäystä teattereille, jotta lomautuksilta ja irtisanomisilta vältyttäisiin. Todellinen jälkeenjääneisyys on yli 200 henkilötyövuotta. Ihmettelen, että ministeri Karpela on unohtanut teatterit siitä huolimatta, että Veikkauksen kasvaneista tuotoista olisi ollut mahdollista lisätä teattereiden rahoitusta.
Kokoomuksen muutosehdotukset ovat vastuullisia, sillä muutokset kokonaisuudessaan eivät lisää valtion velkaa. Tämä linjavalinta on tänäkin vuonna tärkeä, sillä hallituksen budjettiesitys johtaa jälleen kerran velan lisääntymiseen.
Kokoomuksen ryhmäpuhe budjetin palautekeskustelussa
Kansanedustaja Irja Tulosen käyttämässä Kokoomuksen ryhmäpuheessa ilmaistiin tyytyväisyys päähallituspuolueiden täydelliseen linjanmuutokseen työn verotuksen keventämisessä. Puheessa ilmaistiin myös vahva huoli kuntien alati heikkenevästä taloustilanteesta sekä korostettiin koulutuksen merkitystä talouskasvun ja työllisyyden edistämisessä.
Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2005 palautekeskustelu torstaina 16.12.2004 klo 10 Kokoomuksen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro kansanedustaja Irja Tulonen
Kokoomus tyytyväinen hallituksen verolinjaan
Tulopoliittinen ratkaisu luo ennustettavuutta talouteen ja yritystoimintaan, tukee talouden kasvua ja uusien työpaikkojen syntymistä. Kuluvana vuonna talouskehitys on ollut kohtuullisen reipasta, reilua kolmea prosenttia. Tästä huolimatta Suomen viennin kehitys on jäänyt heikoksi. Työllisyyskehityskään ei ole päässyt vauhtiin toivotulla tavalla. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2004 tammi-lokakuussa työllisiä oli keskimäärin 5 000 henkeä vähemmän kuin viime vuonna. Pahemmaksi tilanteen tekee se, että maailmantalouden kasvun arvioidaan olevan heikentymässä, mikä vaikuttaa luonnollisesti myös Suomeen.
Talouskehityksen kannalta tupo helpottaa tilannetta, sillä se poisti epätietoisuuden hallituksen verolinjasta ja ostovoiman kehityksestä loppuvaalikaudella. Hallituksen sitoutuminen 1,7 miljardin euron suuruisiin veronkevennyksiin oli oikea ratkaisu. Veronkevennysten loppusummaksi saadaan täten vähintään noin 3 miljardia euroa koko vaalikaudella. Summa on jopa suurempi kuin mitä Kokoomus vaalien alla ehdotti.
Olemme Kokoomuksessa ilmaisseet tyytyväisyytemme päähallituspuolueiden täydelliseen linjanmuutokseen työn verotuksen keventämistarpeista. Vielä eduskuntavaalien alla Sdp ja Keskusta väittivät veronkevennysten vaarantavan hyvinvointipalvelut. Sittemmin tupoon liittyneitä veroratkaisuja on perusteltu nimenomaan peruspalvelujen turvaamisena ja hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisena. Kovin on kokoomuslaista tämä retoriikka, ministeri Kalliomäki.
Muutenkin hallituksen veropolitiikka sisältää vaihteeksi – siis vaihteeksi yritysveropäätöksen jälkeen – ihan fiksuja elementtejä. Kokoomuksen puheet eivät näytä menneen kuuroille korville. Olemme tyytyväisiä valtionveroasteikon tuloluokkien määrän vähentymiseen. Hallituksen tulee varmistaa, että muutos todella myös alentaa korkeimpia marginaaliveroja. Tällä tavoin kannustetaan opiskeluun, työn tekemiseen ja työssä menestymiseen.
Varallisuusverotuksen poistamista me esitimme jo tuolloin kevätkesän aikoihin, kun yritysveropäätöksiä tehtiin. Varallisuusveron poistamispäätöstä tehdessään olisi hallitus voinut kyllä samalla pohtia perintö- ja lahjaveronkin olemassaolon oikeutusta. Niistä tuloistahan on verot jo kertaalleen maksettu.
Valitettavaa on, että eläkeläiset jäävät suurelta osin veronkevennyksistä paitsi. Eläkeläisten asemaa parantaa ainoastaan valtionveroasteikon keventyminen. Yhdessä kunnallisverotuksen kiristymisen kanssa tämä johtaa siihen, että eläkeläisten verotus kiristyy.
Tilannetta ei helpota hallituksen kansaneläkkeisiin tekemä 7 euron korotus. Tällä korotuksella pystytään korvaamaan alkoholin hinnan alenemisen vaikutus kansaneläkeindeksiin, mutta ei parantamaan eläkkeiden ostovoimaa. Kokoomuksen vastalauseessa esitämme, että eduskunta velvoittaisi hallituksen selvittämään pikaisesti, miten eläkeläisten toimeentulo ja eläkkeiden ostovoiman kehitys saadaan jatkossa turvattua.
Kuntatalouden tila heikkenee edelleen
Kuntataloudesta on salissa keskusteltu ja väitelty pitkin syksyä, ja syystä. Kuntien talous oli viime vuonna alijäämäinen ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1976. Kuntatalouden heikon kehityksen arvioidaan jatkuvan koko vaalikauden ajan. Ensi vuonna kunnallisveroprosenttiaan nostaa peräti 136 kuntaa, eli Suomen kunnista miltei kolmannes.
Kansanedustajina olemme tehneet päätöksiä uusista tehtävistä, jotka ovat kunnille velvoittavia. Kokoomus on ollut ja on edelleen näiden hyvien uudistusten takana. Suurin uusista vastuista on hoitotakuu. Viime vaalikaudella hoitotakuusta päätettäessä sovittiin siitä, miten valtio osallistuu hoitotakuun kustannuksiin.
Tehtyjen päätösten mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia on kyllä korotettu tänäkin vuonna. Mutta samanaikaisesti hallituspuolueet ovat aiemmin tällä viikolla ajaneet läpi leikkauslain, jolla kunnilta otetaan pakkolainaa yhteensä 366 miljoonaa euroa. Valitettavasti tästä lakisääteisesti kunnille kuuluvasta rahasta maksetaan suurin osa takapainotteisena. Lähes 40 prosenttia koko potista ajoittuu ensi vaalikaudelle. Hallitus toisella kädellä antaa ja toisella ottaa pois valtionosuuksista. Luuleeko hallitus todella, että Suomen kunnissa ei osata laskea?
Järkevintä, mitä hallitus olisi voinut tehdä, olisi ollut hoitotakuuseen varattujen määrärahojen maksaminen kunnille etupainotteisesti. Näin olisi varmistettu hoitotakuun toteutuminen ajallaan. Vähintä, mitä hallituksen olisi pitänyt tehdä, olisi ollut valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen maksaminen samalla kaavalla kuin aikaisemminkin. Tätä esitimme leikkauslain käsittelyn yhteydessä.
Pahimmillaan tilanne johtaa siihen, että hoitotakuun toteuttamisen vuoksi kunnissa tingitään muista palveluista. Liipasimella ovat esimerkiksi kulttuuripalvelut ja jopa vanhuksille tarjottavat palvelut.
Ainoana perusteena leikkauslain läpiviennille hallitus toteaa kohentavansa valtion taloutta ja vähentävänsä valtion velkaantumista. Vastuuta siirretään suoraan kunnille, joiden tilanne on valtiota heikompi. Kuntien mahdollisuudet tuottaa palveluja tosiasiassa heikkenevät. Asiaa ei mitenkään paranna se, ettei indeksitarkistuksia tehdä täysimääräisinä, vaikka se kuntatalouden tilanne huomioiden olisi ollut vähintään perusteltua. Muistutan hallitusta siitä, että hallintovaliokunta kannatti budjettilausunnossaan yksimielisesti täysimääräisten indeksikorotusten tekemistä.
Tulevaisuuden talouskasvu perustuu osaamiseen
Uudesta PISA tutkimuksesta saadut tulokset ovat hyvä asia, josta on syytä olla ylpeitä. Suomalaisessa peruskoulussa on tänäkin päivänä hyvät opettajat ja hyvät oppimistulokset. Tämä ei kuitenkaan – valitettavasti – ole koko totuus. Lähes neljännes peruskoulun päättäneistä jää vaille kunnollista ammatillista tai muuta koulutusta. Viidennes peruskoulun päättäneistä ei täysin saavuta peruskoulun tavoitteita. Erityisopetuksen tarve on selkeästi lisääntynyt Suomessa, ja olemme tässäkin suhteessa Euroopan kärkimaita.
Peruskoulun toimintaedellytysten parantaminen on tulevaisuuden keskeinen haaste. Peruskoulussa luodaan pohja osaamiselle. Esitämme kuntien valtionosuuksien lisäämistä, joka parantaa kuntien mahdollisuuksia opetuksen kehittämiseen. Lisärahaa tarvitaan luokkakokojen pienentämiseen, oppilaanohjaukseen, erityisopetukseen, opetusvälineresursseihin, opettajien työolosuhteisiin sekä opettajien koulutukseen. Vähintään ikäluokkien pienentymisestä johtuvat säästöt on ohjattava hallitusohjelman mukaisesti opetuksen kehittämiseen ja laatuun.
Yliopistoille on hallituksen esityksen mukaan tulossa 20 miljoonan euron lisämääräraha. Puolet tästä lisärahasta kuluu kohonneisiin tilavuokriin. Ei hyvältä näytä, varsinkin kun tiedämme talouskasvun rakentuvan tulevaisuudessa yhä enemmän osaamiselle. Opiskelijoiden sisäänottomäärien jatkuva kasvu on johtanut yliopistojen ja tutkintojen laadun heikkenemiseen, koska määrärahoihin ei vastaavia korotuksia ole tippunut.
Osa yliopisto- ja korkeakoululaitoksen kehittämisen ongelmista liittyy suoraan nykyiseen rahoitusjärjestelmään. Tämä järjestelmä suosii määrää, vaan ei laatua. Mikäli haluamme Suomeen maailmanluokan yliopistoja, on järjestelmää muutettava. Tällä hetkellä arvovaltaisella maailman 200 parhaan yliopiston listalla ensimmäinen suomalainen yliopisto on sijalla 129. Kokoomus vaatii, että yliopistojen rahoitusjärjestelmä selvitetään asettamalla tehtävään selvityshenkilö. Selvitystyön periaatteena tulee olla riittävän rahoituksen turvaaminen perusopetukseen ja -tutkimukseen siten, että palkitaan laatua ja tuloksia.
Myös aikuiskoulutus on tärkeää. Määrärahat aikuiskoulutukseen täytyy kuitenkin kohdentaa oikein. Esimerkiksi Noste-ohjelma ei ole vastannut sille asetettuja tavoitteita. Noste-ohjelman puitteissa oppisopimuksia on syntynyt kaudella 2003-2004 vain 150 tavoitteen ollessa 1500-1800 aloittavaa oppisopimusta. Varsinaisen oppisopimuksen aloituspaikoista on sen sijaan pulaa. Oppisopimuskoulutus on erittäin haluttu sekä nuorten että työnantajien piirissä. On aivan selvä, että tämä määräraha on kohdennettu ihan väärälle momentille. Siihen meillä ei ole varaa.
… ja työllisyysasteen nousuun
OECD julkaisi syksyllä raportin, jossa arvioitiin kansantaloutemme kasvun hidastuvan vuoden 2010 jälkeen prosenttiyksiköllä, ellei tarvittavia rakenteellisia uudistuksia saada tehtyä. On aivan selvä, ettei hitaammalla kasvuvauhdilla ole mahdollista ylläpitää nykyisenkaltaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Työllisyyskehitys on saatava uudelle uralle. Yhteiskuntaa rakentamaan tarvitaan jokainen työikäinen ja työkykyinen.
Tarvittavat toimenpiteet ovat olleet jo pitkään tiedossa. Niitä on kartoittanut työryhmä toisensa jälkeen, viimeisimpänä valtiosihteeri Sailaksen ja ylijohtaja Brunilan johdolla. Heidän esittämiensä muutosten esteenä on poliittinen tahto. Vaikeita päätöksiä ei haluta tehdä, vaikka tiedetään niiden olevan pidemmällä aikavälillä välttämättömiä.
Kokoomus esittää, että eduskunta velvoittaisi hallituksen pikaisesti tuomaan käsittelyyn työllisyysasteen nostamiseksi tarvittavat toimet. Olemme luvanneet antaa hallitukselle oman tukemme tällaisten toimenpiteiden läpiviennille eduskunnassa. Huomautan, että valtiontalouden lisäksi rakennetyöttömyys heikentää oleellisesti myös kuntien taloutta.
Vastalauseessamme on esitetty konkreettisia, nopealla aikataululla toteutettavissa olevia toimia työllisyyden tukemiseksi. Esitämme 15 miljoonan euron suoraa siirtoa aktiivisen työvoimapolitiikan määrärahoista kuntien valtionosuuksiin pätkätyösuhteiden vakinaistamiseksi sairaaloissa, kouluissa ja kirjastoissa. Kunnissa työskentelee tällä hetkellä yli 100 000 henkilöä määräaikaisissa pätkätöissä. Heistä noin 80 % on naisia.
Henkilökunnan pysyvyydellä on suuri merkitys palvelujen käyttäjille, potilaille ja koululaisille. Hoivapalveluissa hoitosuhteen pysyvyys on keskeinen laatutekijä. Sama koskee opetustoimea; opettajaa ja koulunkäyntiavustajaa.
Vakinaistamisella olisi suuri merkitys myös niille suomalaisille, jotka elävät pätkäelämääkin pätkätöiden armoilla. Määräaikaisessa työsuhteessa henkilökunnan motivaatio ja sitoutuneisuus laskevat. Epävarmuus tulevaisuudesta on raskasta. Se koskee erityisesti nuoria juuri siinä elämänvaiheessa, kun heidän olisi aika perustaa perhettä ja – pääministeri Vanhanen – rakentaa omakotitaloa järven rannalle. Kunnille työsuhteiden vakinaistaminen merkitsee parempaa kilpailukykyä työnantajana kuntien henkilöstön eläköityessä nopealla vauhdilla.
Toinen suoraan työllistämiseen ja työllistymiseen vaikuttava esitys vastalauseessamme on vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen työnantajille. Tällä hetkellähän lapsen syntymästä ja hoidosta aiheutuvat kustannukset maksaa pääosin äidin työnantaja. Naisvaltaisilla aloilla toimiville naisvaltaisille yrityksille nämä kustannukset voivat muodostua kohtuuttomiksi.
Nykytilanne vaikeuttaa käytännössä nuorten naisten työllistymistä, ylläpitää pätkätyösuhteita sekä pahimmillaan estää kasvuhakuisten yritysten mahdollisuuksia palkata tarpeellista lisätyövoimaa. Vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset tulisikin korvata työnantajalle nykyistä kattavammin, niin että mukaan laskettaisiin äitiys- ja vanhempainloma-ajan palkan lisäksi myös eläke- ja sosiaaliturvamaksut sekä lomarahat.
Suomalaisten huoli omasta ja perheensä turvallisuudesta perusteltua
Vastalauseessamme tuomme esille kansalaisten perustellun huolen oman ja perheensä arjen turvallisuudesta. Turvallisuuden tunnetta lisää oleellisesti virkavallan näkyvyys ja tieto siitä, että poliisi on nopeasti paikalla tarvittaessa. Tämä edellyttää poliisien määrän lisäämistä. Jo tällä hetkellä huomattavassa osassa kihlakuntia hälytystoiminta on osan tai koko vuorokauden ainoastaan yhden poliisipartion varassa.
Liikenneturvallisuus on puolestaan kiinni tiestön kunnosta. Perustienpidon määrärahavajaus heikentää käytännössä erityisesti alempiasteisen tiestön kuntoa. Huonot päällysteet, soratiet, kelirikko, ruuhkat ja painorajoitetut sillat lisäävät paitsi maantieliikenteen kustannuksia, myös heikentävät turvallisuutta. Kansallisomaisuutemme rapistuu, ellei perustienpidon rahoja lisätä. Lisäksi rahoitusta tulisi osoittaa teemapaketin muodossa kasvukeskusten tiejärjestelyihin sekä koululaisten koulumatkojen turvallisuuteen.
Lisäksi kannatamme työsuhdematkalipun käyttöönottoa, vaikka asiaa ei tupon yhteydessä saatukaan liikkeelle - siitä huolimatta, että se oli ministeri Luhtasen ykköstavoite. Tällä tavoin ohjattaisiin työmatkaliikennettä voimakkaammin joukkoliikenteeseen, vähennettäisiin ruuhkia ja parannettaisiin ilman laatua. Samalla luotaisiin uusia työpaikkoja alan yrityksiin.
Kokoomuksen budjettivastalause ei lisää velan ottoa
Edellä mainittujen muutostarpeiden lisäksi vastalauseemme sisältää välttämättömiksi katsomiamme korjausesityksiä valtiovarainvaliokunnan mietintöön. Nostan tässä esille muutaman:
- Esitämme lapsilisien sitomista indeksiin eduskunnan tahdon mukaisesti. Vaihtoehtona on se, että annamme lapsilisien todellisen tason heiketä vuosi toisensa jälkeen.
- Esitämme omaishoitajien aseman parantamista selvityshenkilö Elli Aaltosen esitysten mukaisesti jo ensi vuodesta alkaen.
- Teattereiden tilannetta tulee parantaa lisäämällä henkilötyövuosia. Esitämme sadan henkilötyövuoden lisäystä teattereille, jotta lomautuksilta ja irtisanomisilta vältyttäisiin. Todellinen jälkeenjääneisyys on yli 200 henkilötyövuotta. Ihmettelen, että ministeri Karpela on unohtanut teatterit siitä huolimatta, että Veikkauksen kasvaneista tuotoista olisi ollut mahdollista lisätä teattereiden rahoitusta.
Kokoomuksen muutosehdotukset ovat vastuullisia, sillä muutokset kokonaisuudessaan eivät lisää valtion velkaa. Tämä linjavalinta on tänäkin vuonna tärkeä, sillä hallituksen budjettiesitys johtaa jälleen kerran velan lisääntymiseen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Luotettavinta osaa kokoomuksessa on Kari Häkämies ja se kertoo jo paljon itse puolueesta