Suomen vienti ei vedä. Vetäisikö, jos kaikki verot kerättäisiin pieni- ja keskituloisilta ja lisäksi työtahtia kiristettäisiin ja vielä palkkatuloja ja sosiaaliturvaa vähennettäisiin?
Jo vuodenvaihteessa 2009 - 2010 Suomen teknologiateollisuudella oli ulkomailla enemmän työntekijöitä kuin Suomessa. Vuonna 2011 suomalaisten teknologiayritysten ulkomaisten tytäryhtiöiden henkilöstömäärä oli 306.000. Teknologiayrityksillä oli jo vuonna 2009 enemmän työntekijöitä ulkomailla kuin Suomessa.
Siis vienti ei vedä Suomesta eikä Suomeen palkata suomalaisia työntekijöitä, vaan tuotanto siirretään halpatyövoiman maihin, joissa verotus on matalaa, palkat pienet eikä ay-väki vaadi työsuhdeturvaa tai kohtuullisia työaikoja.
Suomessa teknologiateollisuuden yritysten työntekijämäärä väheni vastaavasti 13 %.
Verot, verot, verot
Yritysveroa eli yhteisöveroa on Suomessa laskettu ja nostettu, viimeksi laskettu...
1993 - 1997 yritysvero oli 25 %
1998 - 1999 yritysvero oli 28 %
2000-2004 yritysvero oli 29 %
2005-2011 yritysvero oli 26 %
2012 - 2013 yritysvero oli 24,5 %
2014 alkaen yritysvero on enää 20 %
Vertailun vuoksi
Suomen yritysvero on siis 20 %
Ruotsin yritysvero on 22 %
Saksan yritysvero on 29,58 %
Tanskan yritysvero on 24,5 %
OECD:n raportin mukaan Suomen yritysverotus toi v. 2011 kansantuotteesta 2,7 %, jolloin se oli OEDC-maiden keskitasoa. Vuonna 2011 yritysvero oli Suomessa 26 %, kun se nykyään on 20 %, joten lienee keskitason alapuolella.
Suomessa tuetaan yrityksiä monin eri tukimuodoin. On runsaasti verotukia (poikkeamia normiverotuksesta) ja suoria yritystukia satojen eri tukien perusteella. Tukia ei ole sidottu tuotannon pysyttämiseen Suomessa tai työllistämiseen Suomessa. Näin ollen suomalaisten veromarkat hyödyntävät niitä yrityksiä, jotka siirtävät tuotantonsa halpatyövoiman maihin, mutta ottavat kaikkia mahdolliset tuet Suomesta.
Ennen vaaleja luvattiin rakenneuudistuksia, jotta leikkauksia ei tarvisisi tehdä. Vaalien jälkeen rakenneuudistukset unohtuivat ja ryhdyttiin perinteiselle leikkauslinjalle, jota toteutettiin muun muassa nykyisen presidentin Sauli Niinistön (kok) ollessa valtiovarainministeri.
Jotta verokertymä riittäisi suomalaisen hyvinvointivointiyhteiskunnan ylläpitoon, niin verotus olisi päivitettävä EU-maiden tasolle. Yritysveroa ei ole syytä alentaa, päinvastoin Ruotsin yritysvero olisi Suomellekin sopiva. Pääomiin kohistuvìa veroja pitäisi kerätä 5,5 miljardia enemmän, jotta Suomen verokertymä olisi pääomatulojen osalta EU-maiden tasoa. Suomen maataloustuet tulisi tarkistaa tarveharkintaiseksi huomioiden luomutuotanto ja uudet maatalouyrittäjät. Monimiljonäärit eivät maataloustukia tarvitse. Pienyrittäjät tarvitsevat.
Yritystukien päivittäminen pitäisi tehdä siten, etteivät tuet vääristä kilpailua ja estä uusia innovaatioita ja uusien yritysten syntyä. Pienyrittäjät tarvitsevat tukia, eivät monikansalliset pörssiyritykset.
Hallituksen suuri rakennemuutos kuntien yhdistäminen Tanskan mallin mukaisesti on välttämätöntä. Suomella ei ole varaa 317 kuntahallintoon eli 317 kunnan hallintokoneistoon, kun pienet kunnat eivät enää kykene suoriutumaan lakisääteisistä palveluistaan - työllisyystoimista puhumattakaan. Pienissä ja keskisuurissakin kunnissa kunnallisverokertymästä suuri osa menee hallintomenoihin ja henkilökunnan palkkoihin.
Pieni- ja keskituloisten ostovoimaa ei tule leikata. Pieni- ja keskituloiset käyttävät tulonsa ruokaan ja suomalaisiin palveluihin ja maksavat tuloihinsa suhteutettuna suuret verot, välittömät progressiiviset verot (palkat, eläkkeet) ja välilliset verot (arvonlisävero). Pieni- ja keskituloiset eivät sijoita rahojaan veroparatiiseihin, vaan käyttävät ne kulutukseen, mikä lisää työllisyyttä enemmän kuin palkkojen alentaminen tai työolosuhteiden heikentäminen.
Jo vuodenvaihteessa 2009 - 2010 Suomen teknologiateollisuudella oli ulkomailla enemmän työntekijöitä kuin Suomessa. Vuonna 2011 suomalaisten teknologiayritysten ulkomaisten tytäryhtiöiden henkilöstömäärä oli 306.000. Teknologiayrityksillä oli jo vuonna 2009 enemmän työntekijöitä ulkomailla kuin Suomessa.
Siis vienti ei vedä Suomesta eikä Suomeen palkata suomalaisia työntekijöitä, vaan tuotanto siirretään halpatyövoiman maihin, joissa verotus on matalaa, palkat pienet eikä ay-väki vaadi työsuhdeturvaa tai kohtuullisia työaikoja.
Suomessa teknologiateollisuuden yritysten työntekijämäärä väheni vastaavasti 13 %.
Verot, verot, verot
Yritysveroa eli yhteisöveroa on Suomessa laskettu ja nostettu, viimeksi laskettu...
1993 - 1997 yritysvero oli 25 %
1998 - 1999 yritysvero oli 28 %
2000-2004 yritysvero oli 29 %
2005-2011 yritysvero oli 26 %
2012 - 2013 yritysvero oli 24,5 %
2014 alkaen yritysvero on enää 20 %
Vertailun vuoksi
Suomen yritysvero on siis 20 %
Ruotsin yritysvero on 22 %
Saksan yritysvero on 29,58 %
Tanskan yritysvero on 24,5 %
OECD:n raportin mukaan Suomen yritysverotus toi v. 2011 kansantuotteesta 2,7 %, jolloin se oli OEDC-maiden keskitasoa. Vuonna 2011 yritysvero oli Suomessa 26 %, kun se nykyään on 20 %, joten lienee keskitason alapuolella.
Suomessa tuetaan yrityksiä monin eri tukimuodoin. On runsaasti verotukia (poikkeamia normiverotuksesta) ja suoria yritystukia satojen eri tukien perusteella. Tukia ei ole sidottu tuotannon pysyttämiseen Suomessa tai työllistämiseen Suomessa. Näin ollen suomalaisten veromarkat hyödyntävät niitä yrityksiä, jotka siirtävät tuotantonsa halpatyövoiman maihin, mutta ottavat kaikkia mahdolliset tuet Suomesta.
Ennen vaaleja luvattiin rakenneuudistuksia, jotta leikkauksia ei tarvisisi tehdä. Vaalien jälkeen rakenneuudistukset unohtuivat ja ryhdyttiin perinteiselle leikkauslinjalle, jota toteutettiin muun muassa nykyisen presidentin Sauli Niinistön (kok) ollessa valtiovarainministeri.
Jotta verokertymä riittäisi suomalaisen hyvinvointivointiyhteiskunnan ylläpitoon, niin verotus olisi päivitettävä EU-maiden tasolle. Yritysveroa ei ole syytä alentaa, päinvastoin Ruotsin yritysvero olisi Suomellekin sopiva. Pääomiin kohistuvìa veroja pitäisi kerätä 5,5 miljardia enemmän, jotta Suomen verokertymä olisi pääomatulojen osalta EU-maiden tasoa. Suomen maataloustuet tulisi tarkistaa tarveharkintaiseksi huomioiden luomutuotanto ja uudet maatalouyrittäjät. Monimiljonäärit eivät maataloustukia tarvitse. Pienyrittäjät tarvitsevat.
Yritystukien päivittäminen pitäisi tehdä siten, etteivät tuet vääristä kilpailua ja estä uusia innovaatioita ja uusien yritysten syntyä. Pienyrittäjät tarvitsevat tukia, eivät monikansalliset pörssiyritykset.
Hallituksen suuri rakennemuutos kuntien yhdistäminen Tanskan mallin mukaisesti on välttämätöntä. Suomella ei ole varaa 317 kuntahallintoon eli 317 kunnan hallintokoneistoon, kun pienet kunnat eivät enää kykene suoriutumaan lakisääteisistä palveluistaan - työllisyystoimista puhumattakaan. Pienissä ja keskisuurissakin kunnissa kunnallisverokertymästä suuri osa menee hallintomenoihin ja henkilökunnan palkkoihin.
Pieni- ja keskituloisten ostovoimaa ei tule leikata. Pieni- ja keskituloiset käyttävät tulonsa ruokaan ja suomalaisiin palveluihin ja maksavat tuloihinsa suhteutettuna suuret verot, välittömät progressiiviset verot (palkat, eläkkeet) ja välilliset verot (arvonlisävero). Pieni- ja keskituloiset eivät sijoita rahojaan veroparatiiseihin, vaan käyttävät ne kulutukseen, mikä lisää työllisyyttä enemmän kuin palkkojen alentaminen tai työolosuhteiden heikentäminen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Veroja pitää kerätä sieltä, mistä on kansantaloutta heikentämättä mahdollista niitä vielä ottaa. Käytännössä tämä tarkoittaa veroprogressiokäyrän muuttamista sellaiseksi, että pienituloisten verotusta kevennetään ja suurituloisten kiristetään.
Näin saadaan lisää sellaista ostovoimaa, joka myös tulee käyttöön hyödyttämään taloutta. Suurituloisten sukanvarteen säästämistä ei pidä enää edesauttaa, koska passiivinen raha on yhtä hyödytöntä kuin ei olisi rahaa lainkaan.
Kuntataloudessa on varmasti tehostamista, mutta käytännössä sieltäkin irtisanottu on uusi työtön, ja nyt tarvittaisiin enemmän töitä kuin työttömiä. Halvemmaksi työtön toki tulee, mutta on harkittava todella tarkkaan mitä työtehtäväviä kunnista voidaan lopettaa.
Suomi ei nouse tästä taantumasta leikkaamalla ja kurjistamalla keskimääräistä ostovoimaa. Nousu tulee investoimalla ja ottamalla rahat investointeihin sieltä, missä sitä rahaa seisoo tällä hetkellä tyhjänpanttina.
Suomen kunnissa on kunnanhallitukset, valtuustot, lautakunnat (noin 1700), johtokunnat, ohjausryhmät jne. Jokaisessa kunnassa omansa. Usein johtavien puolueiden enemmistöpäätöksillä tehdyt valinnat - ei suinkaan osaavimmat innovaattorit. Hallintokoneisto on vanhanaikainen ja vanhanaikaista on yleensä ajattelutapa ja kuntien kehittäminenkin.
Kannattaisi ottaa oppia esim. Tanskasta, miten siellä tehtiin onnistuneesti kuntaliitokset ja nopeasti - eikä Tanskan perustuslaki ollut esteenä tai sitten sitä oli korjattu nykyaikaiseksi.
Suuri osa Suomen kunnista palauttaa Kelalle niin sanottuja "sakkoja" eli työllisyysmäärärahoja, kun pitkäaikaistyöttömiä ei ole saatu (osattu/haluttu saada) aktivointitoimenpiteiden piiriin. Tarvittaisiin uusia kokeiluja, tietotekniikan hyödyntämistä, kuntien YHDISTÄMISTÄ, jolloin työllisyyttäkin hoidettaisiin koordinoidusti. Matkailun edistäminen ja uusien yritysten tukeminen onnistuu yhteistyöllä ei sitten, että suuri kuntakeskus käyttää suuria resurssejaan ja pieni viereinen kunta jää nuolemaan näppejään oman hallintokoneistonsa kanssa, kun kunnan verotulot menevät hallintokoneiston ja työntekijämäärän pyörittämiseen.
Kun kuntayhdistysten seurauksena kuntien viranhaltijoiden irtisanomisaika on viisi vuotta, yhdistyneisiin kuntiin on syntynyt työvoimaa, joiden tehtävät ovat hävinneet ja osa kuntien viranhaltijoista jäänyt "suojatyöpaikkoihin". Viiden vuoden irtisanomisajasta on luovuttava ja irtisanomisajan noudatettava yleistä käytäntöä. Verorahoja ei pidä tuhlata.
Suomessa pääomatuloverotus tulee saattaa EU-maiden tasolle. Verokertymä on noin 54 miljardia, jos pääomatuloihin kohdistuvia veroja korotettaiiin EU-tasolle se toisi verokertymään 5,5 miljardia lisää.
Henkilöasiakkaiden tulovero "verokakusta" on noin 54 % (palkat, eläkkeet...) ja
Arvonlisävero on noin 26 %, yhteensä noin 80 %. Näitä veroja, jotka lienevät EU-maiden korkeimmasta päästä ei voi korottaa.
Yritysvero eli yhteisöverotuotto väheni vuodesta 2013 - vuoteen 2014 peräti -16,4 %, kun kaikkia muita verolajeja samanaikaisesti korotettiin. Yritysvero vähennettiin 24,5 %:sta 20 %:iin kilpailukykyyn vedoten. MOT-ohjelmassa haastateltiin yritysten johtajaomistajia, jotka kertoivat, ettei yritysveron vähennyksellä ollut merkitystä. Toimintaa laajennettiin esim. investoimalla teollisuusrobottiin, joka korvaa monta työntekijää.
Kilpailukykyyn vedoten on laskettu yritysvero 26 %:sta 20 %:iin, on poistettu työantajien kela-maksut (1 miljardin lovi sosiaaliturvaan), on poistettu varallisuusvero, nyt ollaan pienentämässä perintöveroa... Lisäksi tiedetään valtiovarainministeriön tutkimusten perusteella, että Suomessa on verotukia kaikkiaan noin 20 miljardia vuodessa, eli verohuojennukset tekevät noin 20 miljardin euron loven verokertymään. Esim. yritysten sähköveroluokka II on verotuki, ja sitä ei koroteta, mutta hallitus korottaa normiverotusta eri sähköveroluokkaa I, kuluttajille.
Ruotsin tuloverot olivat v. 2013 samansuuruiset kuin Suomen, eli 34,7 % mutta Ruotsin kulutusverot olivat vain 28,7 %. Suomessa kulutusta verotettiin siten 4,4 % Ruotsia enemmän, mikä lisää työttömyyttä Suomessa.
Suomessa kaikki verotuet pitäisi myös päivittää ei vain asuntolainojen korkovähennystä tai kuluttajien sähköveroa. Verot tulisi kerätä oikeudenmukaisesti veronmaksukyvyn mukaisesti, jotta verokertymä riittäisi kohtuulliseen toimeentuloon ja sosiaaliturvaan. Suomen sosiaaliturva on heikko, ja siitä Suomi on saanut nootteja EU:sta. Leipäjonot ja asunnottomuus on Suomen häpeä, mikä kyllä voitaisiin korjata, jos kansanedustajat niin tahtovat.
KESTÄVYYSVAJEELLE on keksitty synonyymi JAKOVARA, aiemmin se oli HUOLTOSUHDE. On hyvä huomioida, että mitä suurempi KÖYHYYSVAJE sitä suuremmaksi jakovara, entinen kestävyysvaje, entinen huoltosuhde kasvaa.
Verot riittäisi reilusti kun TUKITTAISI verovuodot niinkuin herrat joskus vaalipuheissaan lupasi .
Muisti on lyhyt tällaisissa asioissa päättäjillä . Ei ole mitään kiirettä kun on HYVÄVELIEDUISTA kyse !
Olet täysin väärässä ja MOT ohjelmien vanki. Hyvinvointi ei tule verottamalla tai velkaa lisää ottamalla tässä tilanteessa.
Helsingin kustannustasosta per asukas saat myös hyvän käsityksen suurkunnan taloudellisesta edullisuudesta.
Olet selvä Vihervasuri , joka et varmasti ole koskaan johtanut yritystä, silti tiedät asiat paljon paremmin.
Yritystä kupataan paljon muillakin veroilla, kuin yhteisöveroilla ja ne kaikki siirtyvät hintoihin. Hintoja tietysti lisäävät sitten vielä monet muut kustannukset, joita ei Tanskassa tunneta : Lomaltapaluu rahat, Pekkaspäivät, arkipyhäkorvaukset jne...
Tanskassa ei myöskään yhteiskunta maksa lasten ympärivuorokautista hoitoa kuin Suomessa 2000 € kuukaudessa per lapsi.
Osa Suomen rikkaista on perinyt rahansa, josta tietysti verotettu, mutta on niitäkin jotka ovat omaisuutensa itse luoneet. Nämä ihmiset ovat työllistäneet tuhansia ihmisiä ja antaneet monille hyvän elämän. Nämä yritykset ovat olleet jopa valtiomme pystyssä pitäviä ja näitä tarvitaan lisää.
Nykyiset MOT ohjelmat ja muut kateelliset toimittajat puristavat näitä yrityksiä jatkuvasti ja rikkaat halutaan pois maastaan. Oletteko menettäneet järkenne vai onko sitä koskaan olutkaan ?
Suomi tarvitsee lisää rikkaita, ei köyhiä, niitä meillä on aivan liian vähän. Sieltä sitä ostovoimaa tulee ja tämä passiivisuuden aika täytyy saada loppumaan.
Pääomaverojen korottaminen siirtyisi suoraan asumisen vuokriin ja kustannuksiin, siihen meillä ei ole varaa. Monet yrityksemme ovat yrittäneet sinnitellä laman yli myymällä tuotteitaan maailmalle nolla katteella ja toivoneet yhteiskuntasopimuksia ym. Kustannusten laskua.
Ennustan viennin nopeutuvaa hiipumista, konkursseja ja PK yrittäjienkin lisääntyvää työllistämishaluttomuutta. Toivottavasti olen väärässä , mutta pahoin pelkään meidän valinneen Kreikan vekselivetoisen mallin.
"Suomi tarvitsee lisää rikkaita, ei köyhiä, niitä meillä on aivan liian vähän. Sieltä sitä ostovoimaa tulee ja tämä passiivisuuden aika täytyy saada loppumaan."
Suomessa tarvitaan enemmän ostovoimaista keskiluokkaa, jolloin eurot ovat aktiivisesti kierrossa. Ainoa tapa on nostaa veroprogressiota, koska "vapaaehtoisesti" passiivista rahaa ei saada kansantaloutta hyödyntämään.
Kaikkein tehokkain tapa ovat suorat tulonsiirrot rikkailta köyhille, koska köyhä käyttää tuloistaan 100%. Rahat eivät jää pöytälaatikoihin jemmattuihin sukanvarsiin.
Todennäköisesti rikkaat tulisivat toimeen 90%:lla nykyisestä varallisuudestaan, joten rikkailta on helppo ottaa vaikkapa näin aluksi 10% muuhun käyttöön.
Kuten sanottua, niin tyhjästä on paha nyhjästä. Joutava raha on valjastettava verotuksen keinoin käyttöön.
Ajattele Erkki, jos pääomia verotettaisiin verotettaisiin Suomessa samoin kuin keskimäärin muissa EU-maissa, niin Suomen verokertymä olisi vuodessa 5,5 miljardia enemmän, eli velkataakkaa ulkomaille ei olisi tarvinnut ottaa. Tilasto, jonka mukaan pääomiin kohdistuvia veroja kerätään Suomessa liian vähän on Eurostatin tilasto.
Palkansaajien verotus on Suomessa pieni- ja keskituloisilla sen sijaan kovemmin verotettua Tanskaa lukuunottamatta.
Yksinäisen palkansaajan tuloveroprosentit v. 2014:
SUOMI 26.800 tuloilla 23,5 % ja 41.200 tuloilla 31,3 % ja vastaavasti:
Ruotsi 21,7 % ja 24,5 %
Tanska 32,5 % ja 35,2 %
Norja 18,0 % ja 24,0 %
Olipa kerran KÖYHYYSRYHMÄ. Köyhyysryhmä esitti vetoomuksen köyhyydessä elävien tilanteen parantamiseksi ja peruspalvelujen turvaamiseksi ja KÖYHYYDEN nostamiseksi HALLITUSNEUVOTTELUJEN POHJAKSI vuonna 2011, edellisen hallituksen ohjelmaan.
Nykyisen hallituksen ohjelmaa voidaan sen sijaan kutsua RIKKAUSRYHMÄN ohjelmaksi, jonka tärkeänä osana on KÖYHILTÄ TEHTVÄT LEIKKAUKSET, elleivät palkansaajat suostu pientämään palkkojaan ja heikentämään työehtojaan.
Köyhyysryhmän tukena toimi asiantuntijaryhmä, joka lupasi seurata köyhyysryhmän tavoitteiden toteutumista ja yhteiskunnallista kehitystä.
Köyhyysryhmän puheenjohajanatoimi Kari Mäkinen, arkkipiispa.
Köyhyysryhmä oli huolissaan perusturvan varassa elävistä sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kasvusta. "Tulevina vuosina on erityistä huomioa kiinnitettävä niiden hyvnvointiin, jotka eivät ole pystyneet hyödyntämään yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen avaamia mahdollisuuksia", todettiin köyhyysryhmän raportissa.
Niin oikein. Digitaalisen kehityksen ja robotiikan seurausta on se, että työntekijöitä tarvitaan entistä vähemmän. ITSEPALVELUYHTEISKUNNASTA katoavat yhä useammat työpaikat. Suoritamme pankkipalvelut itse kotipäätteiltä, mittaamme itse verenpaineemme jne. Yksi teollisuusrobotti tekee useiden kymmenien työntekijöiden työt. Joten ei ole järkeä lisätä palkatonta työaikaa ja nostaa eläkeikää. Nuoret valmistuvat työttömiksi, kun vanhat eläkkeensä ansainneet yrittävät seikkailla uusien digiversioiden ja ohjelmien kanssa vanhentuneella kielitaidollaan.
Rakennemuutosten sijaan hallitus ei lähtenyt uudistamaan vanhentuneita kuntarakenteita. Suomeen ei tarvita 317 kuntaa vanhentuneine hallintokoneistoon. Kuntalakiuudistus ei tuo oleellista vanhaan verrattuna. Suomeen riittää huomattavasti vähemmän kuntahallintoa. Hallintoon käytettävillä rahoilla voitaisiin järjestää parempia palveluja ja palkata työttömiä auttamaan vanhenevan väestön tarvitsemia palveluja.
Tokia Suomi tarvitsee kaikkia kansalaisiaan yhteiskuntaamme rakentamaan. Kaikille pitää turvata kohtuullinen toimeentulo ilman leipäjonoja ja heitteillejättöä. Asuminen pitää hoitaa valtion toimesta siten, että asuntokeinottelu loppuu. Asumistuki valuu asuntokeinoittelijoille, kun Suomessa vuokra-asuntoihin sijoittaminen on valtion tukemaa asumistukena. Pääomatulojen verotushan on matalaa. Ei ole oikein, että ASO-asuntotoiminta (asumisoikeusasunnot) on yhteiskunnan tukemaa, mutta aso-asuntojen vuokrat ovat usein korkeammat kuin yksityisten vuokraajien. Pienten yritysten (toiminimet ym) verokohtelu on kovaa, kun taas isot pörssiyritykset "verosuunnittelevat" maksaen verot tytäryhtiöiden verottomissa maissa ja siirtäen voitot veroparatiiseihin. Yritystuet maksetaan "vanhan kaavan mukaan" vanhoille tuensaajille. Nokia oli ennen myyntiään eniten yritystukia (veronmaksajien kukkarosta) saanut yritys.
Jos yhteiskuntasopimus olisi hallituksen vaatimuksen mukaisesti solmittu ja tuottavuutta lisätty 5 %, niin monenko yritysjohtajat bonukset olisivat "lauenneet" ja kuinka paljon enemmän vähän verotettuja osinkoja olisi maksettu.
Suomen pitäisi tehdä sopimukset EU-maiden kanssa siten, että veropakolaisuus ei olisi kannattavaa. Ylisuurten eläkkeiden katto tai eläkepalkkakatto olisi myös muiden EU-maiden tavoin saatava Suomeen.
Mitä tulee yleisradion ohjelmatarjontaan, niin asiaohjelmien ja ajankohtaisohjelmien puute on suuri ongelma. MOT on ollut yksi ajankohtaisohjelma, jossa epäkohtia on tuotu esille - puolueettomasti.
Suomessa on veroasiantuntijoita, talousasiantuntijoita ja taloustoimittajia, mutta heidän asiantuntemasta ei käytetä hyväksi. Haastatellaan yleensä vai hallituspuolueiden poliitikkoja, jotka puolustavat päätöksiään omien intressiryhmiensä hyväksi tekemiään. Eihän siinä ole järkeä, että yleisradiovero on pakollinen, mutta tiedonhaluisten on haettava yhteiskunnallinen tieto netistä. Suuri osa suomalaisista jää vaille tarvitsemaansa tietoa, joka auttaisi heitä esimerkiksi vaaleissa äänestämään oman edun mukaisesti eikä oman edun vastaisesti. Sekään tieto ei herättänyt päättäjiä, kun selvisi, että suomalaiset eivät tienneet mitkä puolueet olivat six-pack-hallituksessa ja mitkä oppositiossa hallitusohjelmasta puhumattakaan.
"lainaus aajattelee erkki
Yritystä kupataan paljon muillakin veroilla, kuin yhteisöveroilla ja ne kaikki siirtyvät hintoihin. Hintoja tietysti lisäävät sitten vielä monet muut kustannukset, joita ei Tanskassa tunneta : Lomaltapaluu rahat, Pekkaspäivät, arkipyhäkorvaukset jne.
Olisiko syytä tutustua taustoihin.... lomaltapaluuraha....pekkaspäivät..... arkipyhäkorvaus....ym.ym.
Ne on aikoinaan sopimuksilla sovittu osaksi palkkaa....HUOM , SOVITTU !
Niinkuin on sovittu esim 8 tunnin työpäivä .
Nyt jälkikäteen voisi toinen osapuoli YKSIPUOLISESTI alkaa vaatimaan LYHYEMPÄÄ työaikaa ,miltäis tuntuisi erkki?
Näyttää ilmeiseltä, että hallitus esittää arvonlisäveron nostoa. Onko nosto 1 vai 2 prosenttiyksikköä, jää nähtäväksi. Voi olla, että nousee prosenttiyksikkö kerrallaan.
Totta kai veroja joudutaan korottamaan, jotta julkisen sektorin palkat ja edut voidaan maksella. Taas nousee hinnat ja viennin vetovoimakin hiipuu.
Työajan lyhennyskin koskee ainoastaan kunnan ja valtion työntekijöitä, ei myyntimiestä, eikä yrittäjää.
Arkipyhäkorvaukset sama asia. Miksi veroja pitää korottaa vain muutamien ammattiryhmien eläkkeiden korottamiseksi ?
Minä myyntimiehenä saan pohjapalkan, sekä provision. Turha pyytää enemmän, enkä tarvitsekkaan.
Puhelimeen ja sähköposteihin vastaan lähes aina lomallakin, palkka on hyvä mutta töitäkin tehdään.
Suomen pääomaverotus 5,5 miljoonaa euroa vuodessa alle EU-keskitason, jos olisi nostettu edes EU-tasolle niin SSS-porvarihallituksen ei olisi tarvinnut ottaa taas valtionvelkaa lisää 5,2 miljardia euroa. Yritysten yhteisöveron lasku 20%:iin toi 800 miljoonan euron vuosittaisen loven verotuloihin, ja samansuuruisen voiton yritysten omistajille.
Köyhempi puolisko suomalaisista omistaa varallisuudesta vain 6%, riikkaampi puolisko 94% Suomen varallisuudesta, mutta rikkain 10% suomalaisista omistaa massiiviset 45% varallisuudesta. Nyt heti yli 100.000 € vuodessa tienaaville se 5%:n lisävero, ja kaikki henkilökohtaiset tulot/voitot saman veroprogression piiriin, siis ansiotulojen lisäksi myös pääomatulot, bonukset, optiot ym.
Oikeistolaisen valtamedian, EK:n, kokoomuksen, keskustan, pääomapiirien ekonomistien ja valtiovarainministeriön virkamiesten aivopesemän yhden valetaloustotuuden lisäksi löytyy toinen vaihtoehto talouden kuntoon saattamiseen, joka ei leikkaa työntekijöiltä, työttömiltä, huono-osaisilta, pieneläkeläisiltä, matalapalkkaisilta, pätkätyöläisiltä, 0-tuntisopimuslaisilta, opiskelijoilta, vammaisilta, pitkäaikaissairailta ja lapsiperheiltä, vaan niiltä joilla on varaa osallistua talkoisiin, koska ovat eniten hyötyneet ja vaurastuneet lähivuosina.
Älä usko median yhteen rahavallan totuuteen.