Kokeilin keksiä ruotsalaisia

Sivistyskieli

Kirjallisuuden klassikkoja joita tunnettaisi ruotsin ulkopuolellakin. Arvatkaa montako tuli mieleen...

70

724

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Fennolankirjasto

      1. Vilhelm Moberg – Utvandrarsviten (läst flera gånger, sett film och musikal)
      2. Harry Martinson – Aniara (sett en fantastisk uppsättning på Backa Teatern, men bara läst utdrag)
      3. Frans G Bengtsson – Röde Orm
      4. Astrid Lindgren – Pippi Långstrump
      5. Per Anders Fogelström – Stad-sviten
      6. Selma Lagerlöf – Nils Holgerssons underbara resa genom Sverige (läst utdrag, samt sett film)
      7. Selma Lagerlöf – Kejsaren av Portugallien
      8. Hjalmar Söderberg – Den allvarsamma leken
      9. Selma Lagerlöf – Jerusalem
      10. Eyvind Johnson – Hans nådes tid
      11. Vilhelm Moberg – Din stund på jorden
      12. Göran Tunström – Juloratoriet
      13. Astrid Lindgren – Bröderna Lejonhjärta
      14. Eyvind Johnson – Strändernas svall
      15. Harry Martinson – Nässlorna blomma
      16. Hjalmar Söderberg – Doktor Glas
      17. Anders Jacobsson, Sören Olsson – Berts dagbok
      18. Harry Martinson – Vägen till Klockrike
      19. Astrid Lindgren – Emil i Lönneberga
      20. Vilhelm Moberg – Rid i Natt
      21. Kerstin Ekman – Händelser vid vatten
      22. Moa Martinson – Mor gifter sig
      23. Birger Sjöberg – Kvartetten som sprängdes (Har läst och lyssnat på Fridas visor)
      24. Birgitta Onsell – Efter tusen år av tystnad (Inte hört talas om)
      25. Vibeke Olsson – Molnfri bombnatt
      26. Axel Munthe – Boken om San Michele
      27. Marianne Fredriksson – Den som vandrar om natten
      28. Pär Lagerkvist – Dvärgen
      29. Anna-Maria Roos – Sörgården
      30. Ulf Lundell – Jack
      31. Bo Giertz- Stengrunden
      32. Sara Lidman – Jernbane-eposet
      33. Jan Fridegård – Lars Hård
      34. Pär Lagerkvist – Barabbas
      35. Selma Lagerlöf – Löwensköldska ringen
      36. Stig Claesson – Vem älskar Yngve Frej?
      37. Astrid Lindgren – Samuel August i Svedstorp och Hanna i Hult
      38. Jerzy Einhorn – Utvald att leva
      39. Gunnar Ekelöf – Samlade dikter (Har läst en del dikter, men inte klämt alla de samlade…)
      40. Lars Ahlin – Natt i marknadstältet (Har läst debutromanen Tåbb med manifestet)
      41. Pär Lagerkvist – Gäst hos verkligheten
      42. Lars Ahlin – Din livsfrukt
      43. Kerstin Ekman – Hunden
      44. Eyvind Johnson – Krilontrilogin
      45. Karin Boye – Kallocain
      46. Sven Delblanc – Samuels bok
      47. Marianne Fredriksson – Simon och ekarna
      48. Jan Fridegård – Trägudars land
      49. Sven Edvin Salje – Lovängsserien
      50. Eyvind Johnson – Romanen om Olof (Läst halva Nu var det 1914)
      51. Sara Lidman – Lifsens rot
      52. Astrid Lindgren – Mio min Mio
      53. Nils Ferlin – Får jag lämna några blommor
      54. Torgny Lindgren – Hummelhonung
      55. Kerstin Ekman – Rövarna i Skuleskogen
      56. Henning Mankell – Comédia infantil
      57. Vilhelm Moberg – Soldat med brutet gevär
      58. Majgull Axelsson – Aprilhäxan
      59. Sten Selander – Det levande landskapet i Sverige
      60. Carin Burman – Den tionde Sånggudinnan
      61. Stig Dagerman – Tysk höst (Att döda ett barn har jag självklart läst)
      62. Sven Delblanc – Livets ax
      63. Rolf Edberg – Spillran av ett moln
      64. Ivar Lo-Johansson – Bara en mor
      65. Marianne Fredriksson – Enligt Maria Magdalena
      66. Ivar Lo-Johansson – Pubertet
      67. Jan Guillou – Ondskan
      68. Hjalmar Gullberg – Dikter (Har läst en del dikter av Gullberg, frågan är vilken samling…)
      69. Selma Lagerlöf – Herr Arnes penningar
      70. Sara Lidman – Hjortronlandet
      71. Elin Wägner – Väckarklocka
      72. Astrid Lindgren – Ronja Rövardotter
      73. Torgny Lindgren – Ormens väg på hälleberget (Sett filmen med Pernilla Wahlgren)
      74. Ivar Lo-Johansson – Godnatt jord
      75. Marianne Fredriksson – Paradisets barn
      76. Ulf Lundell – Saknaden
      77. Birgitta Trotzig – Dykungens dotter
      78. Fritiof Nilsson Piraten – Bokhandlaren som slutade bada
      79. Agneta Pleijel – Vindspejare (Har läst halva En vinter i Stockholm)
      80. Evert Taube – Ultra Marin (Poesi och sånger måste väl räknas)
      81. Herbert Tingsten – Mitt liv
      82. Tomas Tranströmer – Dikter (Har läst tillräckligt mycket för att med gott samvete markera)
      83. Vilhelm Moberg – Raskens
      84. Jonas Waern – Katanga
      85. August Strindberg – Ett drömspel
      85. Astrid Lindgren – Barnen i Bullerbyn
      87. Dan Andersson – Svarta ballader
      88. P O Enquist – Musikanternas uttåg
      89. Maja Ekelöf – Rapport från en skurhink
      90. Peter Englund – Brev från nollpunkten
      91. Maria Gripe – Agnes Cecilia – en sällsam historia
      92. Willy Kyrklund – Solange
      93. Peter Nilson – Rymdväktaren
      94. Gunnar Arnborg – Mulens maker
      95. Gustaf Hellström – Snörmakare Lekholm får en idé
      96. Tove Jansson – Det osynliga barnet
      97. Eino Hanski – De långa åren
      98. Moa Martinson – Kvinnor och äppelträd
      99. Fritiof Nilsson Piraten – Bock i örtagård
      100. Verner von Heidenstam – Nya dikter

      • aina_oppii_uutta

        Ovatko nuo kaikki ruotsia puhuvia suomalaisia??? En tiennytkään.


      • hurtitvaati

        Eikö Suomen valtio antanut lesbon Lägerlöfille takaisin ämmän talvisodan aikana Nobel palkinnostaan lahjoittamat rahat.


      • aina_oppii_uutta kirjoitti:

        Ovatko nuo kaikki ruotsia puhuvia suomalaisia??? En tiennytkään.

        Eivät ole, vaan ruotsalaisia. Sitähän kysyttiin eikö?
        Yksi lisää listalle, Stieg Larsson!

        Herää kysymys mitä Tove Jansson tekee listalla? Hän on suomalainen!


      • Nettisuomal-nettifenno

      • rakkauteniEIlopu
        Ankdam kirjoitti:

        Eivät ole, vaan ruotsalaisia. Sitähän kysyttiin eikö?
        Yksi lisää listalle, Stieg Larsson!

        Herää kysymys mitä Tove Jansson tekee listalla? Hän on suomalainen!

        Miksi ruotsinkielinen suomalainen JAKSOI kirjoittaa noin pitkän listan RUOTSIA puolustellakseen? Koska hän tuntee isänmaallisuutta ja rakkautta vain RUOTSIIN.

        Minä en! Minä tunnen sitä VAIN JA AINOASTAAN maailman kultaisimpaan isänmaahani, Suomeen.


      • FennoUiSyvällä
        Ankdam kirjoitti:

        Eivät ole, vaan ruotsalaisia. Sitähän kysyttiin eikö?
        Yksi lisää listalle, Stieg Larsson!

        Herää kysymys mitä Tove Jansson tekee listalla? Hän on suomalainen!

        Unohtaa ei sovi myöskään suhteellisen nuorean aloittanutta Camilla Läckbergiä, kahden lapsen äitiä. Tosin hän aloitti uransa ekonomina yritysmaailmassa, mutta on nykyään kokopäiväinen kirjailija. Ensimmäisenä vuotena kaupaksi menee ruotsiksi yleensä 100 000 -200 000 nidettä ja kun ne tavallisesti käännetään myöhemmin 30 - 40 :lle kielelle menee moninkertainen, moninkertainen määrä. Ei pitäisi fennon ryhtyä kirjallisuuskriitikoksi ennen kuin on oppinut itse lukemaan. Tai, sen puolesta, kirjoittamaan, niin kuin tällä palstalla usein huomaa.


      • Trotjänare

        Olen lukenut osan luettelossa mainituista kirjoista. Siitä on sen verran aikaa, että en tiedä miltä ne nykyisin tuntuisivat. Kerronpa varoittavan esimerkin: Peukaloisen retkiä (Nils Holgersson) en lukenut lapsena, koska täti-ihmiset tyrkyttivät sitä väärällä tavalla. Sanoivat, että sen avulla oppii Ruotsin maantietoa. Varmaankin, mutta kun en halunnut oppia Ruotsin maantietoa tällä tavoin, vaan luin mieluummin Jules Verneä. Aikuisena tiedän, että Peukaloinen olisi pitänyt lukea jo lapsena.

        Lagerlöf sai Nobelin palkinnon, mutta luetaanko hänen romaanejaan enää. Klassikoksi kirja tulee, kun sitä luetaan vuosikymmenestä toiseen ja se kiinnostaa uusia ja yhä uusia sukupolvia. - Hyviä kirjoja luettelossa kuitenkin on ja tunnettuja kirjailijanimiä.


      • rakkauteniEIlopu kirjoitti:

        Miksi ruotsinkielinen suomalainen JAKSOI kirjoittaa noin pitkän listan RUOTSIA puolustellakseen? Koska hän tuntee isänmaallisuutta ja rakkautta vain RUOTSIIN.

        Minä en! Minä tunnen sitä VAIN JA AINOASTAAN maailman kultaisimpaan isänmaahani, Suomeen.

        Sanos muuta, siinä onkin netti fennolle ihmettelemistä! Ehkäpä vain ihan ystävällisyyttään ja hyvää hyvyyttään koska sitä nimenomaan kysyttiin.
        Varmaan listan kirjoittaja on myös kiinnostunut kirjallisuudesta ja koki aiheen omakseen.
        Ylipäätään me suruthan täällä palstalla jopa keskustelemme ihan sivistyneesti verrattuna teihin netti fennoihin jotka pääasiassa vain ***uilette, haukkutte ja nälvitte.

        Kaltaiselle umpieritteiselle netti fennolle on tietysti ihmeellinen ajatus että joku saattaisi olla kiinnostunut muustakin kuin omasta navastaan, olematta silti yhtään mitään muuta kuin kunnon suomalainen.

        "Miksi ruotsinkielinen suomalainen JAKSOI kirjoittaa noin pitkän listan RUOTSIA puolustellakseen? Koska hän tuntee isänmaallisuutta ja rakkautta vain RUOTSIIN."

        P.S. Oikeat suomalaiset pärjäävät, viihtyvät ja asuvat Suomessa!


      • mävaanihmettelen
        rakkauteniEIlopu kirjoitti:

        Miksi ruotsinkielinen suomalainen JAKSOI kirjoittaa noin pitkän listan RUOTSIA puolustellakseen? Koska hän tuntee isänmaallisuutta ja rakkautta vain RUOTSIIN.

        Minä en! Minä tunnen sitä VAIN JA AINOASTAAN maailman kultaisimpaan isänmaahani, Suomeen.

        Onko sinulla muitakin, joskin vähemmän, kultaisia isänmaita?


      • mävaanihmettelen kirjoitti:

        Onko sinulla muitakin, joskin vähemmän, kultaisia isänmaita?

        Onhan hänellä toki toinenkin isänmaa, siis pienten lastensa isänmaa! Lässyttävä fennoäiti on puheistaan huolimatta hennonnut jättää niin rakkaan Suomensa ja on muuttanut SD-miehensä luo Ruotsiin. Sieltä hän nyt huutelee, samalla kun hän laulattaa lapsillaan suomalaisia lastenlauluja youtuben avulla, että niihin pieniin kullanmuruihin tarttuisi puhdas, suomalainen identiteetti.


      • onsehurjakinvielä
        FennoUiSyvällä kirjoitti:

        Unohtaa ei sovi myöskään suhteellisen nuorean aloittanutta Camilla Läckbergiä, kahden lapsen äitiä. Tosin hän aloitti uransa ekonomina yritysmaailmassa, mutta on nykyään kokopäiväinen kirjailija. Ensimmäisenä vuotena kaupaksi menee ruotsiksi yleensä 100 000 -200 000 nidettä ja kun ne tavallisesti käännetään myöhemmin 30 - 40 :lle kielelle menee moninkertainen, moninkertainen määrä. Ei pitäisi fennon ryhtyä kirjallisuuskriitikoksi ennen kuin on oppinut itse lukemaan. Tai, sen puolesta, kirjoittamaan, niin kuin tällä palstalla usein huomaa.

        Että oikein kahden lapsen äiti? VAU!


      • exohb
        Ankdam kirjoitti:

        Sanos muuta, siinä onkin netti fennolle ihmettelemistä! Ehkäpä vain ihan ystävällisyyttään ja hyvää hyvyyttään koska sitä nimenomaan kysyttiin.
        Varmaan listan kirjoittaja on myös kiinnostunut kirjallisuudesta ja koki aiheen omakseen.
        Ylipäätään me suruthan täällä palstalla jopa keskustelemme ihan sivistyneesti verrattuna teihin netti fennoihin jotka pääasiassa vain ***uilette, haukkutte ja nälvitte.

        Kaltaiselle umpieritteiselle netti fennolle on tietysti ihmeellinen ajatus että joku saattaisi olla kiinnostunut muustakin kuin omasta navastaan, olematta silti yhtään mitään muuta kuin kunnon suomalainen.

        "Miksi ruotsinkielinen suomalainen JAKSOI kirjoittaa noin pitkän listan RUOTSIA puolustellakseen? Koska hän tuntee isänmaallisuutta ja rakkautta vain RUOTSIIN."

        P.S. Oikeat suomalaiset pärjäävät, viihtyvät ja asuvat Suomessa!

        Kuka ottaa maataloustukia ja varustamotukia haukkuen lopulta niiden antaja? No sivistynyt suru tietysti. Amerikkalaisilla meni viimeisetkin mielenkiinnon rippeet ruotsalaiseen paskaan viimeistään Vietnamin sodan aikana, sen sijaanSuomesta ovat kaikki tärkeät jjohtajat siellä Kisdingerista Boehneriin puhuneet ihaillen. Kuka muistaa miten kaikki hevosnaamat puusepästä kunkkuu hirnui amerikkalaisia lastentappajiksi Suomen ollessa hiljaa. Amerikka pelasti lopulta kiittämättömän Palmelandian ostamalla Volvo ja Saab romut. Kiittämättömät hevosnaamat olivat vielä 30 vuotta myöhemmin viemässä General Motorsia oikeuteen siitä hyvästä ettei se luovuttanut vapaaehtoisesti Saabbiin satsaamaansa teknologiaa kiinalaiseen kansankotiin.


    • Sivistyskieli

      Ajattelin lähinnä Dostojevskin tasoa, en mitään peppi pitkätossua...

      • peppifenno

        On tuossa listassa August Strindberg. Mutta kaikki tietävät, miten Peppi Pitkätossua ovat seuranneet kaikki fennot mutta Dostojevskiä aika harva. Fennon klassikoihin siis kuuluu Astrid Lindgren / Peppi Långstrump. Peppi-taso täyttää kaikki fennon odotukset.


      • Hurri_Gan

        Et asettanut mitään kirjallisuuden lajivaatimuksia. Esitettyn ansiokkaaseen listaan kyllä kuuluisivat kyllä ehdottomasti myös Sven Delblancin Sörmlanti- sarja (vastaa suunnilleen Linnan Pohjantähteä) ja Chister KIhlmanin eräät teokset.


      • yritäsuudestaan
        peppifenno kirjoitti:

        On tuossa listassa August Strindberg. Mutta kaikki tietävät, miten Peppi Pitkätossua ovat seuranneet kaikki fennot mutta Dostojevskiä aika harva. Fennon klassikoihin siis kuuluu Astrid Lindgren / Peppi Långstrump. Peppi-taso täyttää kaikki fennon odotukset.

        Strindbergia ei tunne enää edes moni riikki. Dostojevskin hullut horinat kiinnostaa ihmisiä vielä vähemmän.


    • uskomatonta

      Peppi pitkätussua ei tunne suomalaisia nuoria lukuunottamatta kukaan Ruotsin ulkopuolinen nuori. Miten Suomen kouluissa pakotetaan ihmiset lukemaan jostakin apinasta huvikummussa.

      • ympärimaailmaa

        Peppi on tunnettu esim. USA:ssa.


      • Brindacier_Langstrumpf

        Vai tunneta Suomea lukuunottamatta? Minkälaisessa umpiossa sinä elät? Kävisit joskus ulkomailla.


      • herrnilsson
        ympärimaailmaa kirjoitti:

        Peppi on tunnettu esim. USA:ssa.

        Pippi Långstrump är nog världsberömd alldeles som Astrid Lindgren författaren till böckerna.


      • dementoitunutankka
        ympärimaailmaa kirjoitti:

        Peppi on tunnettu esim. USA:ssa.

        Ainiinkö. Monikohan kolmekymppinen new yorkilainen tietää jos kadulla kysytään.


      • olettyöeläkeläinen
        Brindacier_Langstrumpf kirjoitti:

        Vai tunneta Suomea lukuunottamatta? Minkälaisessa umpiossa sinä elät? Kävisit joskus ulkomailla.

        Sinä läski olet ulkomailla käynyt korkeintaan harhoissasi.


      • Fenno: "Peppi pitkätussua ei tunne suomalaisia nuoria lukuunottamatta kukaan Ruotsin ulkopuolinen nuori. Miten Suomen kouluissa pakotetaan ihmiset lukemaan jostakin apinasta huvikummussa."

        Fenno näyttäisi olevan taas hyvin kartalla ja tällä kertaa maailman lastenkirjallisuuden klassikosta ja sen tunnettuudesta NOT!

        Tiedoksi että Astrid Lindgrenin kirja Pippi Långstrump (suom. Peppi Pitkätossu) on käännetty 92 kielelle!


      • väärintaas
        Ankdam kirjoitti:

        Fenno: "Peppi pitkätussua ei tunne suomalaisia nuoria lukuunottamatta kukaan Ruotsin ulkopuolinen nuori. Miten Suomen kouluissa pakotetaan ihmiset lukemaan jostakin apinasta huvikummussa."

        Fenno näyttäisi olevan taas hyvin kartalla ja tällä kertaa maailman lastenkirjallisuuden klassikosta ja sen tunnettuudesta NOT!

        Tiedoksi että Astrid Lindgrenin kirja Pippi Långstrump (suom. Peppi Pitkätossu) on käännetty 92 kielelle!

        Kuka on tehnyt siitä 'koko maailman lastenkirjallisuuden klassikon'? Sinä vanha dementoitunut mielipuoliko. Amerikkalaisilla ja venäläisille tiedot 'valtiaskansasta' rajoittuvat pelkkään viikinki-nimeen. Kysypä vaikka perusamerikkalaiselta tai ryssältä, että 'Do you know what Edda is'. Johtuisiko tuo tiedonvähäisyys arvon rouva siitä, että ketään ei kiinnosta Kiinassa koottuja huonekaluja myyvät IKEA luuserit.


    • ItseEnLukenut

      Luettelepas sinä fenno nyt vuorollasi niitä maailmanmainetta niittäneitä suomenkielisiä kirjailijoita. Saihan Sillanpääkin nobelin, tosin lähinnä säälistä, olivathan ruotsalaiset palkinnon jakajina. Oletko lukenut Sillanpään tuotantoa? Oliko hyvä? Yksikään muu ei tule mieleen ja Sillanpääkin vain sen ruotsalaisten säälistä myöntämän Nobelin takia.

      • kiitosArmaastaÄidinkiele

        En ala luettelemaan. Sen sijaan totean, että joka päivä todistelette, ettette ole suomalaisia, vaan haluatte olla ruotsalaisia.


      • tiedänPaikanArmahan
        kiitosArmaastaÄidinkiele kirjoitti:

        En ala luettelemaan. Sen sijaan totean, että joka päivä todistelette, ettette ole suomalaisia, vaan haluatte olla ruotsalaisia.

        Kaikki tällainen suhtautuminen kertoo aivan selvästi siitä, miten RKP ajaa Ruotsin etuja Suomen kustannuksella. On erikoista, etteivät nämä ihmiset itse huomaa sitä isänmaallisuuttaan naapurimaahan.


      • tuutirulla
        kiitosArmaastaÄidinkiele kirjoitti:

        En ala luettelemaan. Sen sijaan totean, että joka päivä todistelette, ettette ole suomalaisia, vaan haluatte olla ruotsalaisia.

        Kerro edes tuutulaulujen nimiä.


      • vaikkapaTässä
        tuutirulla kirjoitti:

        Kerro edes tuutulaulujen nimiä.

        Ehkä jaksankin kertoa koulukiusaajatyypeille "tuutulaulujen" nimiä.

        JOUTUIN VAIN NYT NUKKUMATIN LUO, Viena-Leena, Nikolaus, Eava-Maija ja Johannes
        SAAPUU JO YÖ, Venla, Eevamaija, Heli Koskela
        ÄITI, KERROHAN SATU MULLE, Eevamaija
        KUN PITENEVÄT ILLAT, Venla
        PEIKKOÄIDIN KEHTOLAULU, Viena-Leena
        TIITIÄINEN, METSÄLÄINEN, Jeremias, Topias ja Samuli Välimäki,
        KAIKKI LAPSET NUKKUVAT, Viena-Leena
        LAPSET NYT KÄYVÄT NUKKUMAAN, Viena-Leena
        VIIDEN LAULUN SIKERMÄ:


        ÄITI, Venla
        AA, ALLIN LASTA, Viena-Leena
        TUUTI TUUTI ÄIDIN LASTA, Eevamaija
        ÄITI SE LAULAAPI, Venla
        PIKKU NUKKUMATTI, Venla






        TUU TUU TUPAKKARULLA, Nikolaus ja Topias
        PIUM, PAUM, Venla, viulut
        KEHTOLAULU, Venla, Eeva-Maija ja Heli
        AA TUUTI LASTA, Viena-Leena
        AA, AA, HEIKKI, Jeremias
        KISSANPENNUN KEHTOLAULU, Viena-Leena
        KIMMON PUUHEVONEN, Eeva-Maija, Venla, Johannes
        NUKU PIKKUMIES, Jeremias
        MOZARTIN KEHTOLAULU, Eeva-Maija
        JOKA ILTA KUN LAMPPU SAMMUU, Topias
        TUULEN SOITTO PUISSA HELÄÄ, Venla
        NUKU,NUKU NURMILINTU, Eeva-Maija ja Anna-Reeta Välimäki
        ILTALAULU, Eeva-Maija
        HYVÄÄ YÖTÄ JO SOI, Johannes
        LAPSET NYT KÄYVÄT NUKKUMAAN, Viena-Leena
        LEVOLLE LASKEUN LUOJANI, Eeva-27 Maija, Venla sov. Lauri Nurkkala
        M. Tromp: Anni Tanni Talleroinen
        M-R. Väkevä: Siili ja mansikat
        I. Rancken: Mummon kanat
        P.J. Hannikainen: Mirri sairastaa
        B. Merrill: Hauva ikkunassa
        M. Kantlin: Pikku akan kesälaulu
        M. Kantlin: Ässän kässän
        M. Kantlin: Opetus
        M. Kantlin: Mustin valitus
        M. Kantlin: Koni köntys
        M. Kantlin: Kylämatka
        M. Kantlin: Taikapäivä
        M. Kantlin: Kissa kehrää
        M. Kantlin: Tuuliloitsu
        M. Kantlin: Kissan kehtolaulu
        L. Nurkkala: On kaikilla lapsilla maailmassa
        A. Klauwell: Paimenlaulu
        Trad.: Pilvien paimen
        Trad.: Mökin väki
        M. Räisänen: Oravasatu
        O. Pesonen: Oravasatu
        A. Mustonen: Leikkisät koiranpennut
        Trad.: Pikku posteljooni
        Trad.: Suutarin emännän kehtolaulu
        Trad.: Nyt on laulut laulettu
        G. Malmstén: Nukku-Matti
        D. Kabalevski: Saapuu jo yö
        K. Käyhkö: Satu
        L. Thuneberg: Kun pimenevät illat
        M. Holmberg: Peikkoäidin kehtolaulu
        R. Suurla: Tiitiäisen tuutulaulu
        Trad.: Kaikki lapset nukkuvat
        M. Nyberg: Äiti
        Trad.: Aa, aa, allin lasta
        J. Pohjanmies: Tuuti, tuuti äidin lasta
        E. Kauppi: Äiti se laulaapi
        Trad.: Pikku nukkumatti
        Trad.: Tuu, tuu tupakkarulla
        K. Killinen: Pium, paum!
        S. Lithenius: Kehtolaulu
        Trad.: Aa tuuti lasta
        A. Tegnér: Aa, aa, Heikki
        E. Marvia: Kissanpennun kehtolaulu
        K. Käyhkö: Kimmon puuhevonen
        G. Malmstén: Nuku pikkumies
        B. Flies: Mozartin kehtolaulu
        T. Rautavaara: Sininen uni
        A. Maasalo: Tuutulaulu
        Trad.: Nuku, nuku nurmilintu
        M. Nyberg: Hiljaa, hiljaa ilta on
        J. Brahms: Hyvää yötä jo soi
        D. Kabalevski: Lapset nyt käyvät nukkumaan
        S. Lithenius: Levolle laskeun, Luojani

        KUN KEVÄT TULI, Kuoro
        KEVÄTLAULU PIKKA, Jeremias
        MINÄ OLEN PIKKU-TYTTÖ, Anna-Reeta
        LAULU PIKKU VAPUSTA, Venla
        HAVUPUU JA LEHTIPUU, Eeva-Maija
        TERVE TEILLE LINTUSET, Venla
        POIKIEN LAULU, Pikkukuoro
        SAUNAVIHDAT, Sirkku
        PIKKU AKAN KEVÄTLAULU, Johannes
        KEVÄT, Hannu-Pekka
        LEIVOLLE, Ulla-Maija
        LAULU KISSASTA, Venla
        PAIMENEN KEVÄT, Kuoro
        ON KEVÄÄN AIKA TULLUT, Jeremias
        KEVÄTLEIKIT, Johannes, Eeva-Maija
        KILLE JA KALLE, Topias
        PIKKU JUTTU, Venla
        IHAHAA, Valtteri
        NYT KEVÄT ON, Päivi
        ILOINEN LALU, Eeva-maija
        PIKKUINEN MAAMIES, Johannes
        MINÄ RATSASTAN, Nikolaus
        HOPOTI HOPOTI, Hannu-Pekka
        KEVÄT ON, KEVÄT ON, Venla
        PIKKU NALLEN KYYNELEET, Jeremias
        KUU KIURUSTA KESÄHÄN, kuoro


        KUN KESÄ IHANAINEN, Kuoro
        IHME KUMMA , Viena-Leena
        PAIMENLAULU, Heli, Venla, Eeva-Maija
        MÖKIN LAITTAJA, Jeremias
        TULE TULE KANSSANI, Viena.Leena
        PERHOSET, Venla
        METSÄN LAULAJAT, Pikkukuoro
        PIENEN METSÄLINNUN, Sirkku
        KEIJUINA KEIKUMME , Leena, Hanna, Johannes, Venla, Eeva-Maija
        KÄKI JA AASI , Johannes ja Eeva-Maija
        NOKIPOIKA , Valtteri
        PIKKU MATIN AUTO , Jeremias
        JOSPAS MINÄ KISSAN SAISIN, Jeremias
        KESÄLEIKKI, Venla
        HAKAMAASSA, Venla
        KAUNIS KIRKAS AURINKO PAISTAA , Kuoro
        PEIPPOSEN PESÄ, Venla ja Eeva-Maija
        SATEENKAAREN PÄÄSSÄ, Nikolaus
        TYTTÖ JA POIKA, Topias, Eeva-Maija
        OLLIN MARJAMATKA, Jeremias
        YLI KASTEISTEN VUORTEN ME KULJEMME, Saara, Leena, Eeva-Maija
        PIKKU MATTI, Jeremias
        KOIVUN OKSALLA KORKEALLA, Venla ja Eeva-Maija
        LUZERNISTA WEGGIKSEEN, Heli, Venla
        NUOTIOLAULU, Topias ja Eeva-Maija
        AURINGON ALLA , Saara, Leena, Eeva-Maija
        HEILU KEINUNI KORKEALLE, Venla


      • SinuheRuotsalainen

        No ainakin "SInuhe egyptiläinen" kääntyi ihan Hollywood elokuvaksi.

        Tässä asiassa tosin todistustaakka on svekoilla koska väittävät olevansa vanhaa kulttuuri kansaa.


      • jdjsjflflsjd
        vaikkapaTässä kirjoitti:

        Ehkä jaksankin kertoa koulukiusaajatyypeille "tuutulaulujen" nimiä.

        JOUTUIN VAIN NYT NUKKUMATIN LUO, Viena-Leena, Nikolaus, Eava-Maija ja Johannes
        SAAPUU JO YÖ, Venla, Eevamaija, Heli Koskela
        ÄITI, KERROHAN SATU MULLE, Eevamaija
        KUN PITENEVÄT ILLAT, Venla
        PEIKKOÄIDIN KEHTOLAULU, Viena-Leena
        TIITIÄINEN, METSÄLÄINEN, Jeremias, Topias ja Samuli Välimäki,
        KAIKKI LAPSET NUKKUVAT, Viena-Leena
        LAPSET NYT KÄYVÄT NUKKUMAAN, Viena-Leena
        VIIDEN LAULUN SIKERMÄ:


        ÄITI, Venla
        AA, ALLIN LASTA, Viena-Leena
        TUUTI TUUTI ÄIDIN LASTA, Eevamaija
        ÄITI SE LAULAAPI, Venla
        PIKKU NUKKUMATTI, Venla






        TUU TUU TUPAKKARULLA, Nikolaus ja Topias
        PIUM, PAUM, Venla, viulut
        KEHTOLAULU, Venla, Eeva-Maija ja Heli
        AA TUUTI LASTA, Viena-Leena
        AA, AA, HEIKKI, Jeremias
        KISSANPENNUN KEHTOLAULU, Viena-Leena
        KIMMON PUUHEVONEN, Eeva-Maija, Venla, Johannes
        NUKU PIKKUMIES, Jeremias
        MOZARTIN KEHTOLAULU, Eeva-Maija
        JOKA ILTA KUN LAMPPU SAMMUU, Topias
        TUULEN SOITTO PUISSA HELÄÄ, Venla
        NUKU,NUKU NURMILINTU, Eeva-Maija ja Anna-Reeta Välimäki
        ILTALAULU, Eeva-Maija
        HYVÄÄ YÖTÄ JO SOI, Johannes
        LAPSET NYT KÄYVÄT NUKKUMAAN, Viena-Leena
        LEVOLLE LASKEUN LUOJANI, Eeva-27 Maija, Venla sov. Lauri Nurkkala
        M. Tromp: Anni Tanni Talleroinen
        M-R. Väkevä: Siili ja mansikat
        I. Rancken: Mummon kanat
        P.J. Hannikainen: Mirri sairastaa
        B. Merrill: Hauva ikkunassa
        M. Kantlin: Pikku akan kesälaulu
        M. Kantlin: Ässän kässän
        M. Kantlin: Opetus
        M. Kantlin: Mustin valitus
        M. Kantlin: Koni köntys
        M. Kantlin: Kylämatka
        M. Kantlin: Taikapäivä
        M. Kantlin: Kissa kehrää
        M. Kantlin: Tuuliloitsu
        M. Kantlin: Kissan kehtolaulu
        L. Nurkkala: On kaikilla lapsilla maailmassa
        A. Klauwell: Paimenlaulu
        Trad.: Pilvien paimen
        Trad.: Mökin väki
        M. Räisänen: Oravasatu
        O. Pesonen: Oravasatu
        A. Mustonen: Leikkisät koiranpennut
        Trad.: Pikku posteljooni
        Trad.: Suutarin emännän kehtolaulu
        Trad.: Nyt on laulut laulettu
        G. Malmstén: Nukku-Matti
        D. Kabalevski: Saapuu jo yö
        K. Käyhkö: Satu
        L. Thuneberg: Kun pimenevät illat
        M. Holmberg: Peikkoäidin kehtolaulu
        R. Suurla: Tiitiäisen tuutulaulu
        Trad.: Kaikki lapset nukkuvat
        M. Nyberg: Äiti
        Trad.: Aa, aa, allin lasta
        J. Pohjanmies: Tuuti, tuuti äidin lasta
        E. Kauppi: Äiti se laulaapi
        Trad.: Pikku nukkumatti
        Trad.: Tuu, tuu tupakkarulla
        K. Killinen: Pium, paum!
        S. Lithenius: Kehtolaulu
        Trad.: Aa tuuti lasta
        A. Tegnér: Aa, aa, Heikki
        E. Marvia: Kissanpennun kehtolaulu
        K. Käyhkö: Kimmon puuhevonen
        G. Malmstén: Nuku pikkumies
        B. Flies: Mozartin kehtolaulu
        T. Rautavaara: Sininen uni
        A. Maasalo: Tuutulaulu
        Trad.: Nuku, nuku nurmilintu
        M. Nyberg: Hiljaa, hiljaa ilta on
        J. Brahms: Hyvää yötä jo soi
        D. Kabalevski: Lapset nyt käyvät nukkumaan
        S. Lithenius: Levolle laskeun, Luojani

        KUN KEVÄT TULI, Kuoro
        KEVÄTLAULU PIKKA, Jeremias
        MINÄ OLEN PIKKU-TYTTÖ, Anna-Reeta
        LAULU PIKKU VAPUSTA, Venla
        HAVUPUU JA LEHTIPUU, Eeva-Maija
        TERVE TEILLE LINTUSET, Venla
        POIKIEN LAULU, Pikkukuoro
        SAUNAVIHDAT, Sirkku
        PIKKU AKAN KEVÄTLAULU, Johannes
        KEVÄT, Hannu-Pekka
        LEIVOLLE, Ulla-Maija
        LAULU KISSASTA, Venla
        PAIMENEN KEVÄT, Kuoro
        ON KEVÄÄN AIKA TULLUT, Jeremias
        KEVÄTLEIKIT, Johannes, Eeva-Maija
        KILLE JA KALLE, Topias
        PIKKU JUTTU, Venla
        IHAHAA, Valtteri
        NYT KEVÄT ON, Päivi
        ILOINEN LALU, Eeva-maija
        PIKKUINEN MAAMIES, Johannes
        MINÄ RATSASTAN, Nikolaus
        HOPOTI HOPOTI, Hannu-Pekka
        KEVÄT ON, KEVÄT ON, Venla
        PIKKU NALLEN KYYNELEET, Jeremias
        KUU KIURUSTA KESÄHÄN, kuoro


        KUN KESÄ IHANAINEN, Kuoro
        IHME KUMMA , Viena-Leena
        PAIMENLAULU, Heli, Venla, Eeva-Maija
        MÖKIN LAITTAJA, Jeremias
        TULE TULE KANSSANI, Viena.Leena
        PERHOSET, Venla
        METSÄN LAULAJAT, Pikkukuoro
        PIENEN METSÄLINNUN, Sirkku
        KEIJUINA KEIKUMME , Leena, Hanna, Johannes, Venla, Eeva-Maija
        KÄKI JA AASI , Johannes ja Eeva-Maija
        NOKIPOIKA , Valtteri
        PIKKU MATIN AUTO , Jeremias
        JOSPAS MINÄ KISSAN SAISIN, Jeremias
        KESÄLEIKKI, Venla
        HAKAMAASSA, Venla
        KAUNIS KIRKAS AURINKO PAISTAA , Kuoro
        PEIPPOSEN PESÄ, Venla ja Eeva-Maija
        SATEENKAAREN PÄÄSSÄ, Nikolaus
        TYTTÖ JA POIKA, Topias, Eeva-Maija
        OLLIN MARJAMATKA, Jeremias
        YLI KASTEISTEN VUORTEN ME KULJEMME, Saara, Leena, Eeva-Maija
        PIKKU MATTI, Jeremias
        KOIVUN OKSALLA KORKEALLA, Venla ja Eeva-Maija
        LUZERNISTA WEGGIKSEEN, Heli, Venla
        NUOTIOLAULU, Topias ja Eeva-Maija
        AURINGON ALLA , Saara, Leena, Eeva-Maija
        HEILU KEINUNI KORKEALLE, Venla

        "Ehkä jaksankin kertoa koulukiusaajatyypeille "tuutulaulujen" nimiä.

        JOUTUIN VAIN NYT NUKKUMATIN LUO, Viena-Leena, Nikolaus, Eava-Maija ja Johannes

        SAAPUU JO YÖ, Venla, Eevamaija, Heli Koskela

        ÄITI, KERROHAN SATU MULLE, Eevamaija

        KUN PITENEVÄT ILLAT, Venla

        PEIKKOÄIDIN KEHTOLAULU, Viena-Leena

        TIITIÄINEN, METSÄLÄINEN, Jeremias, Topias ja Samuli Välimäki,

        KAIKKI LAPSET NUKKUVAT, Viena-Leena

        LAPSET NYT KÄYVÄT NUKKUMAAN, Viena-Leena

        VIIDEN LAULUN SIKERMÄ:

        ÄITI, Venla

        AA, ALLIN LASTA, Viena-Leena

        TUUTI TUUTI ÄIDIN LASTA, Eevamaija

        ÄITI SE LAULAAPI, Venla

        PIKKU NUKKUMATTI, Venla

        TUU TUU TUPAKKARULLA, Nikolaus ja Topias

        PIUM, PAUM, Venla, viulut

        KEHTOLAULU, Venla, Eeva-Maija ja Heli

        AA TUUTI LASTA, Viena-Leena

        AA, AA, HEIKKI, Jeremias

        KISSANPENNUN KEHTOLAULU, Viena-Leena

        KIMMON PUUHEVONEN, Eeva-Maija, Venla, Johannes

        NUKU PIKKUMIES, Jeremias

        MOZARTIN KEHTOLAULU, Eeva-Maija

        JOKA ILTA KUN LAMPPU SAMMUU, Topias

        TUULEN SOITTO PUISSA HELÄÄ, Venla

        NUKU,NUKU NURMILINTU, Eeva-Maija ja Anna-Reeta Välimäki

        ILTALAULU, Eeva-Maija

        HYVÄÄ YÖTÄ JO SOI, Johannes

        LAPSET NYT KÄYVÄT NUKKUMAAN, Viena-Leena

        LEVOLLE LASKEUN LUOJANI, Eeva-27 Maija, Venla sov. Lauri Nurkkala

        M. Tromp: Anni Tanni Talleroinen

        M-R. Väkevä: Siili ja mansikat

        I. Rancken: Mummon kanat

        P.J. Hannikainen: Mirri sairastaa

        B. Merrill: Hauva ikkunassa

        M. Kantlin: Pikku akan kesälaulu

        M. Kantlin: Ässän kässän

        M. Kantlin: Opetus

        M. Kantlin: Mustin valitus

        M. Kantlin: Koni köntys

        M. Kantlin: Kylämatka

        M. Kantlin: Taikapäivä

        M. Kantlin: Kissa kehrää

        M. Kantlin: Tuuliloitsu

        M. Kantlin: Kissan kehtolaulu

        L. Nurkkala: On kaikilla lapsilla maailmassa

        A. Klauwell: Paimenlaulu

        Trad.: Pilvien paimen

        Trad.: Mökin väki

        M. Räisänen: Oravasatu

        O. Pesonen: Oravasatu

        A. Mustonen: Leikkisät koiranpennut

        Trad.: Pikku posteljooni

        Trad.: Suutarin emännän kehtolaulu

        Trad.: Nyt on laulut laulettu

        G. Malmstén: Nukku-Matti

        D. Kabalevski: Saapuu jo yö

        K. Käyhkö: Satu

        L. Thuneberg: Kun pimenevät illat

        M. Holmberg: Peikkoäidin kehtolaulu

        R. Suurla: Tiitiäisen tuutulaulu

        Trad.: Kaikki lapset nukkuvat

        M. Nyberg: Äiti

        Trad.: Aa, aa, allin lasta

        J. Pohjanmies: Tuuti, tuuti äidin lasta

        E. Kauppi: Äiti se laulaapi

        Trad.: Pikku nukkumatti

        Trad.: Tuu, tuu tupakkarulla

        K. Killinen: Pium, paum!

        S. Lithenius: Kehtolaulu

        Trad.: Aa tuuti lasta

        A. Tegnér: Aa, aa, Heikki

        E. Marvia: Kissanpennun kehtolaulu

        K. Käyhkö: Kimmon puuhevonen

        G. Malmstén: Nuku pikkumies

        B. Flies: Mozartin kehtolaulu

        T. Rautavaara: Sininen uni

        A. Maasalo: Tuutulaulu

        Trad.: Nuku, nuku nurmilintu

        M. Nyberg: Hiljaa, hiljaa ilta on

        J. Brahms: Hyvää yötä jo soi

        D. Kabalevski: Lapset nyt käyvät nukkumaan

        S. Lithenius: Levolle laskeun, Luojani

        KUN KEVÄT TULI, Kuoro

        KEVÄTLAULU PIKKA, Jeremias

        MINÄ OLEN PIKKU-TYTTÖ, Anna-Reeta

        LAULU PIKKU VAPUSTA, Venla

        HAVUPUU JA LEHTIPUU, Eeva-Maija

        TERVE TEILLE LINTUSET, Venla

        POIKIEN LAULU, Pikkukuoro

        SAUNAVIHDAT, Sirkku

        PIKKU AKAN KEVÄTLAULU, Johannes

        KEVÄT, Hannu-Pekka

        LEIVOLLE, Ulla-Maija

        LAULU KISSASTA, Venla

        PAIMENEN KEVÄT, Kuoro

        ON KEVÄÄN AIKA TULLUT, Jeremias

        KEVÄTLEIKIT, Johannes, Eeva-Maija

        KILLE JA KALLE, Topias

        PIKKU JUTTU, Venla

        IHAHAA, Valtteri

        NYT KEVÄT ON, Päivi

        ILOINEN LALU, Eeva-maija

        PIKKUINEN MAAMIES, Johannes

        MINÄ RATSASTAN, Nikolaus

        HOPOTI HOPOTI, Hannu-Pekka

        KEVÄT ON, KEVÄT ON, Venla

        PIKKU NALLEN KYYNELEET, Jeremias

        KUU KIURUSTA KESÄHÄN, kuoro

        KUN KESÄ IHANAINEN, Kuoro

        IHME KUMMA , Viena-Leena

        PAIMENLAULU, Heli, Venla, Eeva-Maija

        MÖKIN LAITTAJA, Jeremias

        TULE TULE KANSSANI, Viena.Leena

        PERHOSET, Venla

        METSÄN LAULAJAT, Pikkukuoro

        PIENEN METSÄLINNUN, Sirkku

        KEIJUINA KEIKUMME , Leena, Hanna, Johannes, Venla, Eeva-Maija

        KÄKI JA AASI , Johannes ja Eeva-Maija

        NOKIPOIKA , Valtteri

        PIKKU MATIN AUTO , Jeremias

        JOSPAS MINÄ KISSAN SAISIN, Jeremias

        KESÄLEIKKI, Venla

        HAKAMAASSA, Venla

        KAUNIS KIRKAS AURINKO PAISTAA , Kuoro

        PEIPPOSEN PESÄ, Venla ja Eeva-Maija

        SATEENKAAREN PÄÄSSÄ, Nikolaus

        TYTTÖ JA POIKA, Topias, Eeva-Maija

        OLLIN MARJAMATKA, Jeremias

        YLI KASTEISTEN VUORTEN ME KULJEMME, Saara, Leena, Eeva-Maija

        PIKKU MATTI, Jeremias

        KOIVUN OKSALLA KORKEALLA, Venla ja Eeva-Maija

        LUZERNISTA WEGGIKSEEN, Heli, Venla

        NUOTIOLAULU, Topias ja Eeva-Maija

        AURINGON ALLA , Saara, Leena, Eeva-Maija

        HEILU KEINUNI KORKEALLE, Venla"

        Liian pitkä lista. En jaksanut lukea.


      • oletkoryssajuutala

        Avaus koski ruotsalaisia kirjailijoita.


      • kiitosArmaastaÄidinkiele kirjoitti:

        En ala luettelemaan. Sen sijaan totean, että joka päivä todistelette, ettette ole suomalaisia, vaan haluatte olla ruotsalaisia.

        Kuules! Taidat itse olla niitä vadelmavenepakolaisia. Ei ruotsin kieli tee meistä ruotsalaisia!
        Usko jo, me suomenruotsalaiset olemme suomalaisia ja ihan tyytyväisiä sellaisia. Meillä menee hyvin juuri siksi että olemme tyytyväisiä eikä tarvitse haaveilla paremmasta elämästä, me elämme siinä.
        Jos haaveilisimme Ruotsista niin olisimme muuttaneet sinne jo aikoja sitten, se olisi niin helppoa. Itsellänikin on koulutus jonka ansiosta minut olisi otettu siellä riemusta kiljuen vastaan.

        Ruotsi kuitenkasn ei kiinnosta. Ruotsissa kaikki puhuvat ruotsia, plääh! Kun täällä Suomessa joku puhuu ruotsia niin tiedän mikä, mistä ja kuka hän on. Tuttua, turvallista ja kodikasta! Jag älskar mitt land!
        Hem ljuva hem!


      • heikkoItsetuntoinenKirj
        Ankdam kirjoitti:

        Kuules! Taidat itse olla niitä vadelmavenepakolaisia. Ei ruotsin kieli tee meistä ruotsalaisia!
        Usko jo, me suomenruotsalaiset olemme suomalaisia ja ihan tyytyväisiä sellaisia. Meillä menee hyvin juuri siksi että olemme tyytyväisiä eikä tarvitse haaveilla paremmasta elämästä, me elämme siinä.
        Jos haaveilisimme Ruotsista niin olisimme muuttaneet sinne jo aikoja sitten, se olisi niin helppoa. Itsellänikin on koulutus jonka ansiosta minut olisi otettu siellä riemusta kiljuen vastaan.

        Ruotsi kuitenkasn ei kiinnosta. Ruotsissa kaikki puhuvat ruotsia, plääh! Kun täällä Suomessa joku puhuu ruotsia niin tiedän mikä, mistä ja kuka hän on. Tuttua, turvallista ja kodikasta! Jag älskar mitt land!
        Hem ljuva hem!

        Mikä sitten saa sinutkin aina niin isänmaallisesti puolustemaan juuri Ruotsia? Vihaan "vadelmavenepakolainen"-kirjaa. Kannattaa joskus katsoa Miika Nousiaisen haastattelu Ruotsin TV:ssä. Se alemmuuskompleksi on käsin kosketeltavaa. Tiesin heti kirjasta kuullessani, että sen on kirjoittanut joku kirjailija, jolla on heikko itsetunto. Siinä on tulos siitä suomalaisten alistamisesta ja vadelmavenepakolainen on puhdasta rasismia. Onneksi saan olla juuri suomalainen ja olen siitä ylpeä, kiitollinen.


      • eiRasismille
        vaikkapaTässä kirjoitti:

        Ehkä jaksankin kertoa koulukiusaajatyypeille "tuutulaulujen" nimiä.

        JOUTUIN VAIN NYT NUKKUMATIN LUO, Viena-Leena, Nikolaus, Eava-Maija ja Johannes
        SAAPUU JO YÖ, Venla, Eevamaija, Heli Koskela
        ÄITI, KERROHAN SATU MULLE, Eevamaija
        KUN PITENEVÄT ILLAT, Venla
        PEIKKOÄIDIN KEHTOLAULU, Viena-Leena
        TIITIÄINEN, METSÄLÄINEN, Jeremias, Topias ja Samuli Välimäki,
        KAIKKI LAPSET NUKKUVAT, Viena-Leena
        LAPSET NYT KÄYVÄT NUKKUMAAN, Viena-Leena
        VIIDEN LAULUN SIKERMÄ:


        ÄITI, Venla
        AA, ALLIN LASTA, Viena-Leena
        TUUTI TUUTI ÄIDIN LASTA, Eevamaija
        ÄITI SE LAULAAPI, Venla
        PIKKU NUKKUMATTI, Venla






        TUU TUU TUPAKKARULLA, Nikolaus ja Topias
        PIUM, PAUM, Venla, viulut
        KEHTOLAULU, Venla, Eeva-Maija ja Heli
        AA TUUTI LASTA, Viena-Leena
        AA, AA, HEIKKI, Jeremias
        KISSANPENNUN KEHTOLAULU, Viena-Leena
        KIMMON PUUHEVONEN, Eeva-Maija, Venla, Johannes
        NUKU PIKKUMIES, Jeremias
        MOZARTIN KEHTOLAULU, Eeva-Maija
        JOKA ILTA KUN LAMPPU SAMMUU, Topias
        TUULEN SOITTO PUISSA HELÄÄ, Venla
        NUKU,NUKU NURMILINTU, Eeva-Maija ja Anna-Reeta Välimäki
        ILTALAULU, Eeva-Maija
        HYVÄÄ YÖTÄ JO SOI, Johannes
        LAPSET NYT KÄYVÄT NUKKUMAAN, Viena-Leena
        LEVOLLE LASKEUN LUOJANI, Eeva-27 Maija, Venla sov. Lauri Nurkkala
        M. Tromp: Anni Tanni Talleroinen
        M-R. Väkevä: Siili ja mansikat
        I. Rancken: Mummon kanat
        P.J. Hannikainen: Mirri sairastaa
        B. Merrill: Hauva ikkunassa
        M. Kantlin: Pikku akan kesälaulu
        M. Kantlin: Ässän kässän
        M. Kantlin: Opetus
        M. Kantlin: Mustin valitus
        M. Kantlin: Koni köntys
        M. Kantlin: Kylämatka
        M. Kantlin: Taikapäivä
        M. Kantlin: Kissa kehrää
        M. Kantlin: Tuuliloitsu
        M. Kantlin: Kissan kehtolaulu
        L. Nurkkala: On kaikilla lapsilla maailmassa
        A. Klauwell: Paimenlaulu
        Trad.: Pilvien paimen
        Trad.: Mökin väki
        M. Räisänen: Oravasatu
        O. Pesonen: Oravasatu
        A. Mustonen: Leikkisät koiranpennut
        Trad.: Pikku posteljooni
        Trad.: Suutarin emännän kehtolaulu
        Trad.: Nyt on laulut laulettu
        G. Malmstén: Nukku-Matti
        D. Kabalevski: Saapuu jo yö
        K. Käyhkö: Satu
        L. Thuneberg: Kun pimenevät illat
        M. Holmberg: Peikkoäidin kehtolaulu
        R. Suurla: Tiitiäisen tuutulaulu
        Trad.: Kaikki lapset nukkuvat
        M. Nyberg: Äiti
        Trad.: Aa, aa, allin lasta
        J. Pohjanmies: Tuuti, tuuti äidin lasta
        E. Kauppi: Äiti se laulaapi
        Trad.: Pikku nukkumatti
        Trad.: Tuu, tuu tupakkarulla
        K. Killinen: Pium, paum!
        S. Lithenius: Kehtolaulu
        Trad.: Aa tuuti lasta
        A. Tegnér: Aa, aa, Heikki
        E. Marvia: Kissanpennun kehtolaulu
        K. Käyhkö: Kimmon puuhevonen
        G. Malmstén: Nuku pikkumies
        B. Flies: Mozartin kehtolaulu
        T. Rautavaara: Sininen uni
        A. Maasalo: Tuutulaulu
        Trad.: Nuku, nuku nurmilintu
        M. Nyberg: Hiljaa, hiljaa ilta on
        J. Brahms: Hyvää yötä jo soi
        D. Kabalevski: Lapset nyt käyvät nukkumaan
        S. Lithenius: Levolle laskeun, Luojani

        KUN KEVÄT TULI, Kuoro
        KEVÄTLAULU PIKKA, Jeremias
        MINÄ OLEN PIKKU-TYTTÖ, Anna-Reeta
        LAULU PIKKU VAPUSTA, Venla
        HAVUPUU JA LEHTIPUU, Eeva-Maija
        TERVE TEILLE LINTUSET, Venla
        POIKIEN LAULU, Pikkukuoro
        SAUNAVIHDAT, Sirkku
        PIKKU AKAN KEVÄTLAULU, Johannes
        KEVÄT, Hannu-Pekka
        LEIVOLLE, Ulla-Maija
        LAULU KISSASTA, Venla
        PAIMENEN KEVÄT, Kuoro
        ON KEVÄÄN AIKA TULLUT, Jeremias
        KEVÄTLEIKIT, Johannes, Eeva-Maija
        KILLE JA KALLE, Topias
        PIKKU JUTTU, Venla
        IHAHAA, Valtteri
        NYT KEVÄT ON, Päivi
        ILOINEN LALU, Eeva-maija
        PIKKUINEN MAAMIES, Johannes
        MINÄ RATSASTAN, Nikolaus
        HOPOTI HOPOTI, Hannu-Pekka
        KEVÄT ON, KEVÄT ON, Venla
        PIKKU NALLEN KYYNELEET, Jeremias
        KUU KIURUSTA KESÄHÄN, kuoro


        KUN KESÄ IHANAINEN, Kuoro
        IHME KUMMA , Viena-Leena
        PAIMENLAULU, Heli, Venla, Eeva-Maija
        MÖKIN LAITTAJA, Jeremias
        TULE TULE KANSSANI, Viena.Leena
        PERHOSET, Venla
        METSÄN LAULAJAT, Pikkukuoro
        PIENEN METSÄLINNUN, Sirkku
        KEIJUINA KEIKUMME , Leena, Hanna, Johannes, Venla, Eeva-Maija
        KÄKI JA AASI , Johannes ja Eeva-Maija
        NOKIPOIKA , Valtteri
        PIKKU MATIN AUTO , Jeremias
        JOSPAS MINÄ KISSAN SAISIN, Jeremias
        KESÄLEIKKI, Venla
        HAKAMAASSA, Venla
        KAUNIS KIRKAS AURINKO PAISTAA , Kuoro
        PEIPPOSEN PESÄ, Venla ja Eeva-Maija
        SATEENKAAREN PÄÄSSÄ, Nikolaus
        TYTTÖ JA POIKA, Topias, Eeva-Maija
        OLLIN MARJAMATKA, Jeremias
        YLI KASTEISTEN VUORTEN ME KULJEMME, Saara, Leena, Eeva-Maija
        PIKKU MATTI, Jeremias
        KOIVUN OKSALLA KORKEALLA, Venla ja Eeva-Maija
        LUZERNISTA WEGGIKSEEN, Heli, Venla
        NUOTIOLAULU, Topias ja Eeva-Maija
        AURINGON ALLA , Saara, Leena, Eeva-Maija
        HEILU KEINUNI KORKEALLE, Venla

        Oi, minun rakas isoisäni lauloi aina minulle pii pii pikkuinen lintu, tiu tau tilhi, mikkihiiri merihädässä ym. Mikkihiiriä. Uni tuli<3. Kauniita muistoja.


      • eiRasismille kirjoitti:

        Oi, minun rakas isoisäni lauloi aina minulle pii pii pikkuinen lintu, tiu tau tilhi, mikkihiiri merihädässä ym. Mikkihiiriä. Uni tuli<3. Kauniita muistoja.

        Sehän selittääkin.....


      • heikkoItsetuntoinenKirj kirjoitti:

        Mikä sitten saa sinutkin aina niin isänmaallisesti puolustemaan juuri Ruotsia? Vihaan "vadelmavenepakolainen"-kirjaa. Kannattaa joskus katsoa Miika Nousiaisen haastattelu Ruotsin TV:ssä. Se alemmuuskompleksi on käsin kosketeltavaa. Tiesin heti kirjasta kuullessani, että sen on kirjoittanut joku kirjailija, jolla on heikko itsetunto. Siinä on tulos siitä suomalaisten alistamisesta ja vadelmavenepakolainen on puhdasta rasismia. Onneksi saan olla juuri suomalainen ja olen siitä ylpeä, kiitollinen.

        "Mikä sitten saa sinutkin aina niin isänmaallisesti puolustemaan juuri Ruotsia?"

        Vielä kun tietäis milloin minä muka olen isänmaallisesti puolustanut Ruotsia (Sverige)? En satavarmasti koskaan!
        Tämä on RKP:n palsta eikä Ruotsin asiat kuulu tänne mitenkään. Tosin palstan vadelmaveneneffet tuputtavat tänne jatkuvasti Ruotsia, Ruotsin kuninkallisia, Ruotsin mamupolitiikkaa, Maddea, kunkkua, hapansilakkaa ja ties mitä.

        Minä puolustan ruotsia (kieli)!!


      • siinäpäesimerkkiä
        Ankdam kirjoitti:

        "Mikä sitten saa sinutkin aina niin isänmaallisesti puolustemaan juuri Ruotsia?"

        Vielä kun tietäis milloin minä muka olen isänmaallisesti puolustanut Ruotsia (Sverige)? En satavarmasti koskaan!
        Tämä on RKP:n palsta eikä Ruotsin asiat kuulu tänne mitenkään. Tosin palstan vadelmaveneneffet tuputtavat tänne jatkuvasti Ruotsia, Ruotsin kuninkallisia, Ruotsin mamupolitiikkaa, Maddea, kunkkua, hapansilakkaa ja ties mitä.

        Minä puolustan ruotsia (kieli)!!

        Puolustamalla esim. vadelmavenepakolais-kirjan mentaliteettia, puolustat silloin Ruotsia ja halvennat suomalaista kulttuuria. Kyseisessä kirjassahan suomalainen kulttuuri esitetään jonain "alempana" ruotsalaiseen (Ruotsin) nähden.


      • juurituollaista
        Ankdam kirjoitti:

        Sehän selittääkin.....

        Koulukiusaajatyyppi on se ihmistyyppi, jonka tunnistan oikein hyvin!


      • YäkYäkYäkYäk
        siinäpäesimerkkiä kirjoitti:

        Puolustamalla esim. vadelmavenepakolais-kirjan mentaliteettia, puolustat silloin Ruotsia ja halvennat suomalaista kulttuuria. Kyseisessä kirjassahan suomalainen kulttuuri esitetään jonain "alempana" ruotsalaiseen (Ruotsin) nähden.

        Minua alkaa aina oksettaa, kunnäen vadelmavenepakolaisesta edes traileria tai mainosta. Ne lasit ruotsin lipuilla........... Huh! En IKINÄ haluaisi olla mitään muuta kuin olen ja olen järkyttynyt siitä, jos jollain suomalaisella on niin huono itsetunto ! Miten on edes mahdollista alistaa joku kansa sellaiseen pisteeseen? Nykyiselläkin kielipolitiikalla on paljon tekemistä asian kanssa!


      • siinäpäesimerkkiä kirjoitti:

        Puolustamalla esim. vadelmavenepakolais-kirjan mentaliteettia, puolustat silloin Ruotsia ja halvennat suomalaista kulttuuria. Kyseisessä kirjassahan suomalainen kulttuuri esitetään jonain "alempana" ruotsalaiseen (Ruotsin) nähden.

        Ironia on vaikea laji.
        Minä mitään vadelmavenepakolaiskirjan mentaliteettia puolusta! Miksi ihmeessä puolustaisin? Kirjan on kirjoittanut suomenkielinen suomalainen, kirja kertoo suomenkielisestä suomalaisesta joka ihailee Ruotsia (Sverige), joka haluaa muuttua ruotsalaiseksi (svensk inte finlandssvensk) ja joka muuttaa Ruotsiin.

        Kirjan aihe ei sivua meikäläistä edes kilometrin päästä. Huumori on outoa, aihe on outo, ajatukset ovat outoja, karaktäärit ovat outoja, mentaliteetti on outo.

        Sinulle IRL vadelmavenepakolaisena aihe on tietysti arka koska kirjan ironia liippaa niin liki. Osuu ja uppoo! Opettele (itsekin) nauramaan itsellesi niin elämäsi muuttuu paljon helpommaksi.


      • milläTavoin
        Ankdam kirjoitti:

        Ironia on vaikea laji.
        Minä mitään vadelmavenepakolaiskirjan mentaliteettia puolusta! Miksi ihmeessä puolustaisin? Kirjan on kirjoittanut suomenkielinen suomalainen, kirja kertoo suomenkielisestä suomalaisesta joka ihailee Ruotsia (Sverige), joka haluaa muuttua ruotsalaiseksi (svensk inte finlandssvensk) ja joka muuttaa Ruotsiin.

        Kirjan aihe ei sivua meikäläistä edes kilometrin päästä. Huumori on outoa, aihe on outo, ajatukset ovat outoja, karaktäärit ovat outoja, mentaliteetti on outo.

        Sinulle IRL vadelmavenepakolaisena aihe on tietysti arka koska kirjan ironia liippaa niin liki. Osuu ja uppoo! Opettele (itsekin) nauramaan itsellesi niin elämäsi muuttuu paljon helpommaksi.

        Millä tavoin se "osuisi ja uppoisi" meihin suomenkielisiin?? Silloinhan se osuu ja uppoaa sinuun, jos kuvittelet sen olevan joku totuus suomenkielisistä?? Täälläkin haukutaan kirjaa ja vastustetaan Suomen eriarvoistavaa kielipolitiikkaa ja myös Ruotsin toimia suomalaista kulttuuria kohhtaan. Täällä juuri niitä hyväitsetuntoisia suomalaisia on, jotka arvostavat itseään ja suomalaisuuttaan. En voisi mitenkään edes ymmärtää tilannetta, että "haluaisi muuuttua ruotsalaiseksi", jos on SAANUT syntyä Suomeen, suomalaiseksi. Sehän on täysin absurdia ja kirjailijalta jopa rasismia!


      • milläTavoin kirjoitti:

        Millä tavoin se "osuisi ja uppoisi" meihin suomenkielisiin?? Silloinhan se osuu ja uppoaa sinuun, jos kuvittelet sen olevan joku totuus suomenkielisistä?? Täälläkin haukutaan kirjaa ja vastustetaan Suomen eriarvoistavaa kielipolitiikkaa ja myös Ruotsin toimia suomalaista kulttuuria kohhtaan. Täällä juuri niitä hyväitsetuntoisia suomalaisia on, jotka arvostavat itseään ja suomalaisuuttaan. En voisi mitenkään edes ymmärtää tilannetta, että "haluaisi muuuttua ruotsalaiseksi", jos on SAANUT syntyä Suomeen, suomalaiseksi. Sehän on täysin absurdia ja kirjailijalta jopa rasismia!

        Ei varmaan mitenkään, onhan niitä muunkinlaisia suomenkielisiä.
        Sopis seurata keskustelua ja ketjua! Toisin kuin netti fennot en julista kaikelle kansalle enkä kirjoita ja käy keskustelua Suomen kanssa, en edes kaikkien suomenkielisten kanssa.
        Minun kommenttini jota sonä nyt kommentoit on osoitettu tälle tämän palstan tuutuutipakkirullapöpipääliirumlaarum-äidille joka tuolta Ruotsin puolelta mamu-ahdistuksessaan ja kansalliskiihkossaan käy tätä Suomen kielipolitiikkaa kritisoivaa ja meitä suomenruotsalaisia mollaavaa keskustelua.

        Pikkuäipällä on koti-ikävä ja häntä ottaa päähän ettei hänen asemansa Ruotsissa ole verrattavissa meidän suomenruotsalaisten asemaan Suomessa ja että Suomen kielilainsäädäntö on erilainen kuin Ruotsin vastaava.

        Hän kuitenkin unohtaa että HÄN on muuttanut pois Suomesta ja että me surut asumme edellen isiemme maassa, ikiaikaisilla asuinalueillamme ja että me olemme suomalaisia joilla on aivan samat oikeudet ja velvollisuudet kuin kaikilla muillakin suomalaisilla.
        Eikä itsetunnossakaan ole mitään vikaa, päinvastoin!!

        Ties vaikka pikkuäippä juuri olisi tuollainen vadelmavenepakolainen joka on muuttanut Ruotsiin kuvitellen että siellä on kaikki paremmin, ja pettynyt pahemman kerran.


    • ihmisarvo-

      Jokaisesta maasta ja kulttuurista löytyy aivan yhtä lailla kirjallisuutta ja kulttuuria. Se, että vaikkapa Kurenniemen, lea Pennasen tai Kunnaiden jne.. lastenkirjat eivät ole maailmalla tunnettuja,mutta jonkun ruotsinkielisen ovat, ei kerro siitä, etteikö suomalaiset kirjailijat olisi yhtä hyviä tai jopa parempia. Kyse tässäkin on politiikasta ja sitä kautta markkinoinnista. "Suomalainen" ei ole ollut maailmalla arvostettua tietyin poliittisin syin. Mutta onneksi me olemme saaneet nauttia suomalaisesta kulttuurista, omalla rakkaalla mielellämme. Paljosta ovat muut jääneet paitsi - eikä se ole meidän ongelmamme!

      • ihmisarvo-

        Omalla kielellämme *


      • eisaisi

        Ruotsinkielinen suomalainen lukee sekä suomen- että ruotsinkielistä kirjallisuutta. Ruotsinkieliseen kirjallisuuteen mahtuu suomenruotsalaista ja riikinruotsalaista kirjallisuutta. Tästäkään ei fenno tykkää. Ruotsinkielinen ei saisi sivistyä ruotsintaitonsa avulla.


      • KaksiPuolikasta
        eisaisi kirjoitti:

        Ruotsinkielinen suomalainen lukee sekä suomen- että ruotsinkielistä kirjallisuutta. Ruotsinkieliseen kirjallisuuteen mahtuu suomenruotsalaista ja riikinruotsalaista kirjallisuutta. Tästäkään ei fenno tykkää. Ruotsinkielinen ei saisi sivistyä ruotsintaitonsa avulla.

        Teillä on kyllä uskomaton käsitys siitä omasta "ylemmyydestänne" - ikään kuin "teillä" olisi jotain "ENEMMÄN" kuin meillä suomenkielisen lapsuuden ja elämän kokeneilla! Onko teillä siis myös jotain enemmään kuin yksikielisillä ruotsinkielisillä? Siis käytännössä kaikilla ruotsalaisilla?

        Kärjistetysti voisi sanoa, että kaksi puolikasta EI ole enemmän kuin yksi kokonainen! Jokaisen ihmisen ihmisarvo on täysin, aivan täysin sama. Kenelläkään ei ole yhtään toista enempää KOKEMUKSIA, "sivistystä", kulttuuria tms.! Yrittäkää hyvät ihmiset jo päästä tuosta ajatusmaailmastanne pois vuonna 2015!

        Otanpa esimerkin : olen lähes varma, ettet ole kuullutkaan näitä lauluja, jokta kuuluvat suomalaiseen kulttuuriin:

        https://www.youtube.com/watch?v=dcrJj83LttI&list=PLxfYDzxJNmXiqwVZNOcSFY0m1x5J_pc0o

        Kuhitenkin olet elänyt ns. "kaksikielisesti" ja kuvittelet tietäväsi "kaiken" suomenkielisestäkin kulttuurista. Se ei vaan useimmiten mene niin!


    • eiieieeiei

      Tämä aloitus kertoo jo sinänsä fennosta kaiken oleellisen.

      • KatsokaaPEILIIN

        Mutta kaikki ne aloitukset, jossa RKP:läinen selittää suomalaisesta kulttuurista väheätellen ("Suomessa ei ole yhtään kirjailijaa tms.) eivät sitten kerro RKP:stä mitään?


      • oioioioioioi
        KatsokaaPEILIIN kirjoitti:

        Mutta kaikki ne aloitukset, jossa RKP:läinen selittää suomalaisesta kulttuurista väheätellen ("Suomessa ei ole yhtään kirjailijaa tms.) eivät sitten kerro RKP:stä mitään?

        Missä lukee: Suomessa ei ole yhtään kirjailijaa. Ei missään. Itse keksit koko ajan lisää tekosyitä, että saisit valittaa tyhjästä.


      • IhmisarvonKannattaja
        oioioioioioi kirjoitti:

        Missä lukee: Suomessa ei ole yhtään kirjailijaa. Ei missään. Itse keksit koko ajan lisää tekosyitä, että saisit valittaa tyhjästä.

        Esimerkki tällaisesta vähättelystä (tämä on vielä harvinaisen lievää):

        "Luettelepas sinä fenno nyt vuorollasi niitä maailmanmainetta niittäneitä suomenkielisiä kirjailijoita. Saihan Sillanpääkin nobelin, tosin lähinnä säälistä, olivathan ruotsalaiset palkinnon jakajina. Oletko lukenut Sillanpään tuotantoa? Oliko hyvä? Yksikään muu ei tule mieleen ja Sillanpääkin vain sen ruotsalaisten säälistä myöntämän Nobelin takia."


    • jfk1967

      Eikös juttu lähtenyt siitä, että aloittaja ei tiennyt ruotsalaisia kirjailijoita?

      Infon antaminen asiassa epäisänmaallisuutta? "Ruotsin pääkaupunki on Tukholma"-->Epäisänmaallisuutta, koska todellisen fennon pitää arvostaa vain Helsinkiä?

      • fennonlogiikkaaaa

        Tämä on juuri sitä fennon logiikkaa. Tulee ihan itänaapurimme mieleen parinkymmenen vuoden takaa, nykyään ehkä enemmän Pohjois-Korea. Fennolle jonkin väärän sanankin lausuminen on epäisänmaallista. Mietinkin, että kun suomen kieli vilisee ruotsin lainoja, niin mitenköhän fenno on ratkaissut tämän asian. Onko esim. sanan "joulu" tilalle löytynyt uusi korvaava sana?


      • VoikoOllaNoinRasisti
        fennonlogiikkaaaa kirjoitti:

        Tämä on juuri sitä fennon logiikkaa. Tulee ihan itänaapurimme mieleen parinkymmenen vuoden takaa, nykyään ehkä enemmän Pohjois-Korea. Fennolle jonkin väärän sanankin lausuminen on epäisänmaallista. Mietinkin, että kun suomen kieli vilisee ruotsin lainoja, niin mitenköhän fenno on ratkaissut tämän asian. Onko esim. sanan "joulu" tilalle löytynyt uusi korvaava sana?

        Minun rakkaaseen äidinkieleen kuuluu myös lainasanat ruotsin (tai lähinnä saksan, koska ne ovat tulleet ruotsiinkmin ENSIN muista kielistä. Usein suomeen on lainattu sanoja suoraan myös mm. saksasta, englannista jne.) Jokaiseen kieleen on tullut lainasanoja muista kielistä. SE EI VÄHENNÄ MINUN AINUTLAATUISEN ÄIDINKIELENI ARVOA. Suomen kielipolitiikalla ja sen vastustamisella ei edelleenkään ole MITÄÄN tekemistä ruotsin kielen kanssa! Mutta teidän rasistien on vaan niin käsittämättömän vaikea ytmmärtää sitä! Poistatko sinä sitten vaikkapa sanan "poika - pojke" ruotsin kielestä, koska se on alkujaan suomesta tullut lainasana? Te ette voi käsittää sitä, että me rakastamme omassa kulttuurissa MYÖS sitä "Ruotsista/Ruotsin kautta tullutta! Ei se tarkoita sitä, että meidän olisi hyväksyttävä Suomen eriarvoistava kielipolitiikka!!!!


      • UkonJuhla
        fennonlogiikkaaaa kirjoitti:

        Tämä on juuri sitä fennon logiikkaa. Tulee ihan itänaapurimme mieleen parinkymmenen vuoden takaa, nykyään ehkä enemmän Pohjois-Korea. Fennolle jonkin väärän sanankin lausuminen on epäisänmaallista. Mietinkin, että kun suomen kieli vilisee ruotsin lainoja, niin mitenköhän fenno on ratkaissut tämän asian. Onko esim. sanan "joulu" tilalle löytynyt uusi korvaava sana?

        Onneksi joulu tulee saksasta kuten suurin osa muistakin lainasanoista niin nitä voi aivan hyvin käyttää.


      • UkonJuhla kirjoitti:

        Onneksi joulu tulee saksasta kuten suurin osa muistakin lainasanoista niin nitä voi aivan hyvin käyttää.

        Niinkö? Kertoisitko mistä saksan sanasta suomen kielen sana joulu on lainattu?

        Saksaksi joulu on Weinacht mutta ruotsiksi jul.


      • suomalainenjoulu33
        Ankdam kirjoitti:

        Niinkö? Kertoisitko mistä saksan sanasta suomen kielen sana joulu on lainattu?

        Saksaksi joulu on Weinacht mutta ruotsiksi jul.

        Saksaksi joulu on Weihnachten kylläkin. Toki sana joulu on tullut ruotsista. Me suomalaiset katsos tiedämme, että meillä on paljon yhteistä myös ruotsalaisen kulttuurin ja perinteiden kanssa. Sen sijaan ruotsalaiset ovat täysin pihalla siitä, mitä suomalainen kulttuuri onkaan. Ruotsiin ei ole yhtä paljon lainattu sanoja suomen kielestä kielten erikoisen suhteen vuoksi: suomea on aina pidetty "alempana". Siitä tietää myös, että politiikka on aina ollut väärin.

        Joulu-sanan alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa, monia näkemyksiä siitäkin on. Vaikkapa se tulisi
        "muinaisgermaanisesta jovla– tai joulud-sanoista.
        Mm. sana "pojke" on tullut ruotsiin suomesta.

        Se, että suomalaiseen kulttuuriin kuuluu paljon yhteistä ruotsalaisten kanssa, ei oikeuta Suomen kielipolitiikkaan. Vai ajatteletko, että Ruotsissa ei ole mitään vaikutteita suomalaisesta kulttuurista? Helppohan se on sanoa, kun suomalainen kulttuuri ja kieli on sieltä hävittämällä hävitetty! Vaikka meidän kulttuurissamme on paljon yhteistä ruotsalaisen kulttuurin kanssa, en mitenkään koe samalla tavoin, että minun tarvitsisi alkaa "puolustelemaan" Ruotsia, jos joku sanoo siitä jotain negatiivista! En tunne minkäänlaisia isänmaallisia tunteita Ruotsia kohtaan.

        Ankdam onko sinun oikeasti niin vaikea ymmärtää, että RKP:n puhuma kieli on yhdentekevää: ihmisten eriarvoistaminen on VÄÄRIN, olipa kieli romania, ruanda, ranska tai ruotsi.


      • Siillain
        Ankdam kirjoitti:

        Niinkö? Kertoisitko mistä saksan sanasta suomen kielen sana joulu on lainattu?

        Saksaksi joulu on Weinacht mutta ruotsiksi jul.

        Totta kai sinä valitset useasta vaihtoehdosta juuri vaihtoehdon - lainattu ruotsista. Minun ehdotukseni taas on että joulu sanan alku on peräisin sanasta öl joka on siis joko baltti tai suomi laina tarkoittaen siis sitä että joulu on alunperin suomalainen sana.


      • muualtaEuroopasta
        Siillain kirjoitti:

        Totta kai sinä valitset useasta vaihtoehdosta juuri vaihtoehdon - lainattu ruotsista. Minun ehdotukseni taas on että joulu sanan alku on peräisin sanasta öl joka on siis joko baltti tai suomi laina tarkoittaen siis sitä että joulu on alunperin suomalainen sana.

        Ruotsiinhan kaikki on tullut muualta suunnilleen samoihin aikoihin kuin Suomeenkin.


      • myöseestissä
        muualtaEuroopasta kirjoitti:

        Ruotsiinhan kaikki on tullut muualta suunnilleen samoihin aikoihin kuin Suomeenkin.

        ruotsin kieli on käytännössä sama kuin saksan kieli. Hieman eroaa niin, etteivät saksalaiset ja ruotsalaiset ymmärrä täysin toisiaan. Sanat on joka tapauksessa suunnilleen samantapaisia lähes kaikki. Suomella ei ole muuta tällaista isompaa kieltä kuin eesti. On muistettava, että myös eestin kielessä on nämä sanat, jotka suomeen on oletettu tulleen ruotsista, moni onkin tullut "ruotsista" - ruotsiinkin ne kun ovat tulleet muualta. Vaikkapa joulu on eestiksi jõulud.

        Ihana eestiläinen joululaulu


      • myöseestissä
        myöseestissä kirjoitti:

        ruotsin kieli on käytännössä sama kuin saksan kieli. Hieman eroaa niin, etteivät saksalaiset ja ruotsalaiset ymmärrä täysin toisiaan. Sanat on joka tapauksessa suunnilleen samantapaisia lähes kaikki. Suomella ei ole muuta tällaista isompaa kieltä kuin eesti. On muistettava, että myös eestin kielessä on nämä sanat, jotka suomeen on oletettu tulleen ruotsista, moni onkin tullut "ruotsista" - ruotsiinkin ne kun ovat tulleet muualta. Vaikkapa joulu on eestiksi jõulud.

        Ihana eestiläinen joululaulu

        anteeksi ei eestiläinen kuin tämä rauhallinen jokajouluinen suomalainen joululaulu laulettuna eestiksi

        https://www.youtube.com/watch?v=B0-h6GomMSM


      • suomalainenjoulu33 kirjoitti:

        Saksaksi joulu on Weihnachten kylläkin. Toki sana joulu on tullut ruotsista. Me suomalaiset katsos tiedämme, että meillä on paljon yhteistä myös ruotsalaisen kulttuurin ja perinteiden kanssa. Sen sijaan ruotsalaiset ovat täysin pihalla siitä, mitä suomalainen kulttuuri onkaan. Ruotsiin ei ole yhtä paljon lainattu sanoja suomen kielestä kielten erikoisen suhteen vuoksi: suomea on aina pidetty "alempana". Siitä tietää myös, että politiikka on aina ollut väärin.

        Joulu-sanan alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa, monia näkemyksiä siitäkin on. Vaikkapa se tulisi
        "muinaisgermaanisesta jovla– tai joulud-sanoista.
        Mm. sana "pojke" on tullut ruotsiin suomesta.

        Se, että suomalaiseen kulttuuriin kuuluu paljon yhteistä ruotsalaisten kanssa, ei oikeuta Suomen kielipolitiikkaan. Vai ajatteletko, että Ruotsissa ei ole mitään vaikutteita suomalaisesta kulttuurista? Helppohan se on sanoa, kun suomalainen kulttuuri ja kieli on sieltä hävittämällä hävitetty! Vaikka meidän kulttuurissamme on paljon yhteistä ruotsalaisen kulttuurin kanssa, en mitenkään koe samalla tavoin, että minun tarvitsisi alkaa "puolustelemaan" Ruotsia, jos joku sanoo siitä jotain negatiivista! En tunne minkäänlaisia isänmaallisia tunteita Ruotsia kohtaan.

        Ankdam onko sinun oikeasti niin vaikea ymmärtää, että RKP:n puhuma kieli on yhdentekevää: ihmisten eriarvoistaminen on VÄÄRIN, olipa kieli romania, ruanda, ranska tai ruotsi.

        Kiitos pitkästä sepustuksesta, en kuitenkaan lyhyessä kommentissani ottanut millään tavoin kantaa mihinkään kulttuuri- tai muihin syvällisempiin asioihin. Kommentoin vain lyhyesti ruotsiallergikkonettifennon tavanomaista tönkköä valhetta että suomen kielen sana joulu olisi laina saksan kielestä.

        Nefe: "Onneksi joulu tulee saksasta kuten suurin osa muistakin lainasanoista niin nitä voi aivan hyvin käyttää."

        Joudutte nyt sit vissiin kieltämään myös tuon joulu-sanan.


      • muualtaEuroopasta kirjoitti:

        Ruotsiinhan kaikki on tullut muualta suunnilleen samoihin aikoihin kuin Suomeenkin.

        Toki vaikutteita tulee kaikkialta ja kieli muuttuu koko ajan. Ruotsin kieli on kuitenkin ollut Suomessa virallinen kieli yli 600 vuotta ja suomi vasta satakunta vuotta.

        Suomen kielessä on virallisten lukujen mukasn 4000 ruotsin kielestä lainattua sanaa, päin vastoin eli ruotsin kielessä suomesta lainattuja sanoja on vain 30.


      • propagandanUhrille
        Ankdam kirjoitti:

        Toki vaikutteita tulee kaikkialta ja kieli muuttuu koko ajan. Ruotsin kieli on kuitenkin ollut Suomessa virallinen kieli yli 600 vuotta ja suomi vasta satakunta vuotta.

        Suomen kielessä on virallisten lukujen mukasn 4000 ruotsin kielestä lainattua sanaa, päin vastoin eli ruotsin kielessä suomesta lainattuja sanoja on vain 30.

        Olet kehäpäätelmien ekspertti. Jos Suomi on aina suosinut ruotsin kieltä ja sekä Suomi että Ruotsi ovat syejineet suomen kieltä, silloin käykin niin. Ei voi kuitenkaan väittää, että ne edes olisivat tulleet Ruotsista suoraan lainasanoina, todennäköisesti muinaisgermaasen sanan joulu alkuperää ei edes voida enää jäljittää. Samat sanat ovat usein myös viron kielessä. Suomalaiset eivät ikinä olekaan kapinoineet mitään Ruotsia itsessään vastaan, vaan kieliPOLITIIKKAA. Kieliä ei voi asettaa eriarvoiseen asemaan, ei edes historian vääryyksien perusteella!!! Uskon myös, että ruotsissa on paljon enemmän lainasanoja suomesta kuin kuvittelet.


      • propagandanUhrille kirjoitti:

        Olet kehäpäätelmien ekspertti. Jos Suomi on aina suosinut ruotsin kieltä ja sekä Suomi että Ruotsi ovat syejineet suomen kieltä, silloin käykin niin. Ei voi kuitenkaan väittää, että ne edes olisivat tulleet Ruotsista suoraan lainasanoina, todennäköisesti muinaisgermaasen sanan joulu alkuperää ei edes voida enää jäljittää. Samat sanat ovat usein myös viron kielessä. Suomalaiset eivät ikinä olekaan kapinoineet mitään Ruotsia itsessään vastaan, vaan kieliPOLITIIKKAA. Kieliä ei voi asettaa eriarvoiseen asemaan, ei edes historian vääryyksien perusteella!!! Uskon myös, että ruotsissa on paljon enemmän lainasanoja suomesta kuin kuvittelet.

        Kielen puhujat yleensä kyllä lainaavat kieleensä uusia sanoja ihan itse, turha yrittää vierittää kielen normaalia kehitystä muiden syyksi ja tehdä siitä jotain sortavaa kielipolitiikkaa.

        Mitä jouluun tulee niin toki sen muinaisgermaanisen alkuperän pystyy helposti jäljittämään mutta suomen kieleen sana joulu tuli neffejen mieliharmiksi takuuvarmasti ruotsin kielestä.

        "Yule or Yuletide ("Yule time") is a religious festival observed by the historical Germanic peoples, later undergoing Christianised reformulation resulting in the now better known Christmastide. The earliest references to Yule are by way of indigenous Germanic month names Ærra Jéola (Before Yule) or Jiuli and Æftera Jéola (After Yule). Scholars have connected the celebration to the Wild Hunt, the god Odin and the pagan Anglo-Saxon Modranicht.

        Terms with an etymological equivalent to Yule are used in the Nordic countries for Christmas with its religious rites, but also for the holidays of this season. Yule is also used to a lesser extent in English-speaking countries to refer to Christmas. Customs such as the Yule log, Yule goat, Yule boar, Yule singing, and others stem from Yule. A number of Neopagans have introduced their own rites."

        Sinä puolestasi olet känkkäränkkäämisen mestari!


      • IrestMyCase

        Eli joulu sana tulee saksasta aivan kuten sanoin.


    • Nettisuomal-nettifenno

      Aloittaja kirjoittaa kokeilleensa keksiä ruotsalaisia kirjallisuuden klassikkoja, joita tunnetaan Ruotsin ulkopuolellakin.

      Jos hän tarkoittaa ruotsalaisia maailmankirjallisuuden klassikkoja, niin siihen kirjallisuuden kategoriaan ei tietenkään lueta läheskään kaikkia niitä teoksia, joita pidetään vain Ruotsissa ruotsinkielisen kirjallisuuden klassikkoina tai muuten tärkeänä kirjallisuutena, kuten tässä luettelossa: http://www.enligto.se/2012/12/05/100-viktiga-svenska-bocker/

      Tässä keskustelussa puurot ja vellit ovat menneet sekaisin aloittajan kaksimerkityksisen aloituksen vuoksi. Lisäksi "fennonlogiikkaaaa" (19.8.2015 12:45) on itse ilmeisesti fennona tietävinään jotain fennon logiikasta. Voi kysyä, jonkun vai viiden miljoonan fennon logiikasta?

    • jgjskkfgkd

      Karsee lista:Ehkä jaksankin kertoa koulukiusaajatyypeille "tuutulaulujen" nimiä.

      JOUTUIN VAIN NYT NUKKUMATIN LUO, Viena-Leena, Nikolaus, Eava-Maija ja Johannes

      SAAPUU JO YÖ, Venla, Eevamaija, Heli Koskela

      ÄITI, KERROHAN SATU MULLE, Eevamaija

      KUN PITENEVÄT ILLAT, Venla

      PEIKKOÄIDIN KEHTOLAULU, Viena-Leena

      TIITIÄINEN, METSÄLÄINEN, Jeremias, Topias ja Samuli Välimäki,

      KAIKKI LAPSET NUKKUVAT, Viena-Leena

      LAPSET NYT KÄYVÄT NUKKUMAAN, Viena-Leena

      VIIDEN LAULUN SIKERMÄ:

      ÄITI, Venla

      AA, ALLIN LASTA, Viena-Leena

      TUUTI TUUTI ÄIDIN LASTA, Eevamaija

      ÄITI SE LAULAAPI, Venla

      PIKKU NUKKUMATTI, Venla

      TUU TUU TUPAKKARULLA, Nikolaus ja Topias

      PIUM, PAUM, Venla, viulut

      KEHTOLAULU, Venla, Eeva-Maija ja Heli

      AA TUUTI LASTA, Viena-Leena

      AA, AA, HEIKKI, Jeremias

      KISSANPENNUN KEHTOLAULU, Viena-Leena

      KIMMON PUUHEVONEN, Eeva-Maija, Venla, Johannes

      NUKU PIKKUMIES, Jeremias

      MOZARTIN KEHTOLAULU, Eeva-Maija

      JOKA ILTA KUN LAMPPU SAMMUU, Topias

      TUULEN SOITTO PUISSA HELÄÄ, Venla

      NUKU,NUKU NURMILINTU, Eeva-Maija ja Anna-Reeta Välimäki

      ILTALAULU, Eeva-Maija

      HYVÄÄ YÖTÄ JO SOI, Johannes

      LAPSET NYT KÄYVÄT NUKKUMAAN, Viena-Leena

      LEVOLLE LASKEUN LUOJANI, Eeva-27 Maija, Venla sov. Lauri Nurkkala

      M. Tromp: Anni Tanni Talleroinen

      M-R. Väkevä: Siili ja mansikat

      I. Rancken: Mummon kanat

      P.J. Hannikainen: Mirri sairastaa

      B. Merrill: Hauva ikkunassa

      M. Kantlin: Pikku akan kesälaulu

      M. Kantlin: Ässän kässän

      M. Kantlin: Opetus

      M. Kantlin: Mustin valitus

      M. Kantlin: Koni köntys

      M. Kantlin: Kylämatka

      M. Kantlin: Taikapäivä

      M. Kantlin: Kissa kehrää

      M. Kantlin: Tuuliloitsu

      M. Kantlin: Kissan kehtolaulu

      L. Nurkkala: On kaikilla lapsilla maailmassa

      A. Klauwell: Paimenlaulu

      Trad.: Pilvien paimen

      Trad.: Mökin väki

      M. Räisänen: Oravasatu

      O. Pesonen: Oravasatu

      A. Mustonen: Leikkisät koiranpennut

      Trad.: Pikku posteljooni

      Trad.: Suutarin emännän kehtolaulu

      Trad.: Nyt on laulut laulettu

      G. Malmstén: Nukku-Matti

      D. Kabalevski: Saapuu jo yö

      K. Käyhkö: Satu

      L. Thuneberg: Kun pimenevät illat

      M. Holmberg: Peikkoäidin kehtolaulu

      R. Suurla: Tiitiäisen tuutulaulu

      Trad.: Kaikki lapset nukkuvat

      M. Nyberg: Äiti

      Trad.: Aa, aa, allin lasta

      J. Pohjanmies: Tuuti, tuuti äidin lasta

      E. Kauppi: Äiti se laulaapi

      Trad.: Pikku nukkumatti

      Trad.: Tuu, tuu tupakkarulla

      K. Killinen: Pium, paum!

      S. Lithenius: Kehtolaulu

      Trad.: Aa tuuti lasta

      A. Tegnér: Aa, aa, Heikki

      E. Marvia: Kissanpennun kehtolaulu

      K. Käyhkö: Kimmon puuhevonen

      G. Malmstén: Nuku pikkumies

      B. Flies: Mozartin kehtolaulu

      T. Rautavaara: Sininen uni

      A. Maasalo: Tuutulaulu

      Trad.: Nuku, nuku nurmilintu

      M. Nyberg: Hiljaa, hiljaa ilta on

      J. Brahms: Hyvää yötä jo soi

      D. Kabalevski: Lapset nyt käyvät nukkumaan

      S. Lithenius: Levolle laskeun, Luojani

      KUN KEVÄT TULI, Kuoro

      KEVÄTLAULU PIKKA, Jeremias

      MINÄ OLEN PIKKU-TYTTÖ, Anna-Reeta

      LAULU PIKKU VAPUSTA, Venla

      HAVUPUU JA LEHTIPUU, Eeva-Maija

      TERVE TEILLE LINTUSET, Venla

      POIKIEN LAULU, Pikkukuoro

      SAUNAVIHDAT, Sirkku

      PIKKU AKAN KEVÄTLAULU, Johannes

      KEVÄT, Hannu-Pekka

      LEIVOLLE, Ulla-Maija

      LAULU KISSASTA, Venla

      PAIMENEN KEVÄT, Kuoro

      ON KEVÄÄN AIKA TULLUT, Jeremias

      KEVÄTLEIKIT, Johannes, Eeva-Maija

      KILLE JA KALLE, Topias

      PIKKU JUTTU, Venla

      IHAHAA, Valtteri

      NYT KEVÄT ON, Päivi

      ILOINEN LALU, Eeva-maija

      PIKKUINEN MAAMIES, Johannes

      MINÄ RATSASTAN, Nikolaus

      HOPOTI HOPOTI, Hannu-Pekka

      KEVÄT ON, KEVÄT ON, Venla

      PIKKU NALLEN KYYNELEET, Jeremias

      KUU KIURUSTA KESÄHÄN, kuoro

      KUN KESÄ IHANAINEN, Kuoro

      IHME KUMMA , Viena-Leena

      PAIMENLAULU, Heli, Venla, Eeva-Maija

      MÖKIN LAITTAJA, Jeremias

      TULE TULE KANSSANI, Viena.Leena

      PERHOSET, Venla

      METSÄN LAULAJAT, Pikkukuoro

      PIENEN METSÄLINNUN, Sirkku

      KEIJUINA KEIKUMME , Leena, Hanna, Johannes, Venla, Eeva-Maija

      KÄKI JA AASI , Johannes ja Eeva-Maija

      NOKIPOIKA , Valtteri

      PIKKU MATIN AUTO , Jeremias

      JOSPAS MINÄ KISSAN SAISIN, Jeremias

      KESÄLEIKKI, Venla

      HAKAMAASSA, Venla

      KAUNIS KIRKAS AURINKO PAISTAA , Kuoro

      PEIPPOSEN PESÄ, Venla ja Eeva-Maija

      SATEENKAAREN PÄÄSSÄ, Nikolaus

      TYTTÖ JA POIKA, Topias, Eeva-Maija

      OLLIN MARJAMATKA, Jeremias

      YLI KASTEISTEN VUORTEN ME KULJEMME, Saara, Leena, Eeva-Maija

      PIKKU MATTI, Jeremias

      KOIVUN OKSALLA KORKEALLA, Venla ja Eeva-Maija

      LUZERNISTA WEGGIKSEEN, Heli, Venla

      NUOTIOLAULU, Topias ja Eeva-Maija

      AURINGON ALLA , Saara, Leena, Eeva-Maija

      HEILU KEINUNI KORKEALLE, Venla

      • RKPkoulukiusaaja

        Millä tavalla "karsea"? Millaisia tuutulauluja itse laulat? Suomessahan on miljoonia sellaisia.

        Suojelusenkeli? Oi katsohan lintua? Mä olen niin pienoinen? Levolle laskeun luojani. Aina vähän vaihtelee.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Silmienvääntelijä-persut pääsivät Japanissa sarjakuvaan

      Torille! https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000011943173.html
      Maailman menoa
      178
      5005
    2. Nato kaatamassa Petterin haaveileman Tunnin junan?

      Nato edellyttää pohjoisessa Jäämereltä Rovaniemelle saakka kapearaitesta suoraa rautatieväylää, joka maksaa paperirahaa,
      Maailman menoa
      19
      4397
    3. Donald Trump pääsi samalle listalle Sanna Marinin kanssa

      Eli vasemmistolaisen Time-median top 100 jännäihmisten listalle. https://time.com/collections/time100-next-2021/5937699
      Maailman menoa
      9
      3107
    4. Älkää vaan sairastuko syöpään Suomessa

      Tilaston mukaan Suomi, Slovakia ja Latvia lääkitsee aivan pohjamudissa syöpää. Sairastunutta hoidetaan edelleen vanhana
      Maailman menoa
      253
      2952
    5. Kyllä, maata ei halua puolustaa nimenomaan punavihreän puolen edustajat

      "Esimerkiksi maanpuolustushenki on keskimääräistä alempana naisten, arvoliberaalien, heikossa taloustilanteessa olevien
      Maailman menoa
      143
      2892
    6. Sä veit mun sydämen ihan totaalisesti

      Aivan totaalisesti..
      Ikävä
      52
      2511
    7. Oot se sinä

      Ihan varmasti oot, tuo olemus ei valehtele 😘💓🪅 🏡 ihana 😍🙏
      Ikävä
      27
      1929
    8. Ei siinä kauan

      Menisi jos olisimme kahden
      Ikävä
      22
      1757
    9. Vieläkö olet

      Rakastunut minuun? Minä sinuun
      Ikävä
      34
      1743
    10. Toivotko vielä kohtaamista

      Kaivattusi kanssa?
      Ikävä
      68
      1741
    Aihe