Kirjallisuuden klassikkoja joita tunnettaisi ruotsin ulkopuolellakin. Arvatkaa montako tuli mieleen...
Kokeilin keksiä ruotsalaisia
70
724
Vastaukset
- Fennolankirjasto
1. Vilhelm Moberg – Utvandrarsviten (läst flera gånger, sett film och musikal)
2. Harry Martinson – Aniara (sett en fantastisk uppsättning på Backa Teatern, men bara läst utdrag)
3. Frans G Bengtsson – Röde Orm
4. Astrid Lindgren – Pippi Långstrump
5. Per Anders Fogelström – Stad-sviten
6. Selma Lagerlöf – Nils Holgerssons underbara resa genom Sverige (läst utdrag, samt sett film)
7. Selma Lagerlöf – Kejsaren av Portugallien
8. Hjalmar Söderberg – Den allvarsamma leken
9. Selma Lagerlöf – Jerusalem
10. Eyvind Johnson – Hans nådes tid
11. Vilhelm Moberg – Din stund på jorden
12. Göran Tunström – Juloratoriet
13. Astrid Lindgren – Bröderna Lejonhjärta
14. Eyvind Johnson – Strändernas svall
15. Harry Martinson – Nässlorna blomma
16. Hjalmar Söderberg – Doktor Glas
17. Anders Jacobsson, Sören Olsson – Berts dagbok
18. Harry Martinson – Vägen till Klockrike
19. Astrid Lindgren – Emil i Lönneberga
20. Vilhelm Moberg – Rid i Natt
21. Kerstin Ekman – Händelser vid vatten
22. Moa Martinson – Mor gifter sig
23. Birger Sjöberg – Kvartetten som sprängdes (Har läst och lyssnat på Fridas visor)
24. Birgitta Onsell – Efter tusen år av tystnad (Inte hört talas om)
25. Vibeke Olsson – Molnfri bombnatt
26. Axel Munthe – Boken om San Michele
27. Marianne Fredriksson – Den som vandrar om natten
28. Pär Lagerkvist – Dvärgen
29. Anna-Maria Roos – Sörgården
30. Ulf Lundell – Jack
31. Bo Giertz- Stengrunden
32. Sara Lidman – Jernbane-eposet
33. Jan Fridegård – Lars Hård
34. Pär Lagerkvist – Barabbas
35. Selma Lagerlöf – Löwensköldska ringen
36. Stig Claesson – Vem älskar Yngve Frej?
37. Astrid Lindgren – Samuel August i Svedstorp och Hanna i Hult
38. Jerzy Einhorn – Utvald att leva
39. Gunnar Ekelöf – Samlade dikter (Har läst en del dikter, men inte klämt alla de samlade…)
40. Lars Ahlin – Natt i marknadstältet (Har läst debutromanen Tåbb med manifestet)
41. Pär Lagerkvist – Gäst hos verkligheten
42. Lars Ahlin – Din livsfrukt
43. Kerstin Ekman – Hunden
44. Eyvind Johnson – Krilontrilogin
45. Karin Boye – Kallocain
46. Sven Delblanc – Samuels bok
47. Marianne Fredriksson – Simon och ekarna
48. Jan Fridegård – Trägudars land
49. Sven Edvin Salje – Lovängsserien
50. Eyvind Johnson – Romanen om Olof (Läst halva Nu var det 1914)
51. Sara Lidman – Lifsens rot
52. Astrid Lindgren – Mio min Mio
53. Nils Ferlin – Får jag lämna några blommor
54. Torgny Lindgren – Hummelhonung
55. Kerstin Ekman – Rövarna i Skuleskogen
56. Henning Mankell – Comédia infantil
57. Vilhelm Moberg – Soldat med brutet gevär
58. Majgull Axelsson – Aprilhäxan
59. Sten Selander – Det levande landskapet i Sverige
60. Carin Burman – Den tionde Sånggudinnan
61. Stig Dagerman – Tysk höst (Att döda ett barn har jag självklart läst)
62. Sven Delblanc – Livets ax
63. Rolf Edberg – Spillran av ett moln
64. Ivar Lo-Johansson – Bara en mor
65. Marianne Fredriksson – Enligt Maria Magdalena
66. Ivar Lo-Johansson – Pubertet
67. Jan Guillou – Ondskan
68. Hjalmar Gullberg – Dikter (Har läst en del dikter av Gullberg, frågan är vilken samling…)
69. Selma Lagerlöf – Herr Arnes penningar
70. Sara Lidman – Hjortronlandet
71. Elin Wägner – Väckarklocka
72. Astrid Lindgren – Ronja Rövardotter
73. Torgny Lindgren – Ormens väg på hälleberget (Sett filmen med Pernilla Wahlgren)
74. Ivar Lo-Johansson – Godnatt jord
75. Marianne Fredriksson – Paradisets barn
76. Ulf Lundell – Saknaden
77. Birgitta Trotzig – Dykungens dotter
78. Fritiof Nilsson Piraten – Bokhandlaren som slutade bada
79. Agneta Pleijel – Vindspejare (Har läst halva En vinter i Stockholm)
80. Evert Taube – Ultra Marin (Poesi och sånger måste väl räknas)
81. Herbert Tingsten – Mitt liv
82. Tomas Tranströmer – Dikter (Har läst tillräckligt mycket för att med gott samvete markera)
83. Vilhelm Moberg – Raskens
84. Jonas Waern – Katanga
85. August Strindberg – Ett drömspel
85. Astrid Lindgren – Barnen i Bullerbyn
87. Dan Andersson – Svarta ballader
88. P O Enquist – Musikanternas uttåg
89. Maja Ekelöf – Rapport från en skurhink
90. Peter Englund – Brev från nollpunkten
91. Maria Gripe – Agnes Cecilia – en sällsam historia
92. Willy Kyrklund – Solange
93. Peter Nilson – Rymdväktaren
94. Gunnar Arnborg – Mulens maker
95. Gustaf Hellström – Snörmakare Lekholm får en idé
96. Tove Jansson – Det osynliga barnet
97. Eino Hanski – De långa åren
98. Moa Martinson – Kvinnor och äppelträd
99. Fritiof Nilsson Piraten – Bock i örtagård
100. Verner von Heidenstam – Nya dikter- aina_oppii_uutta
Ovatko nuo kaikki ruotsia puhuvia suomalaisia??? En tiennytkään.
- hurtitvaati
Eikö Suomen valtio antanut lesbon Lägerlöfille takaisin ämmän talvisodan aikana Nobel palkinnostaan lahjoittamat rahat.
aina_oppii_uutta kirjoitti:
Ovatko nuo kaikki ruotsia puhuvia suomalaisia??? En tiennytkään.
Eivät ole, vaan ruotsalaisia. Sitähän kysyttiin eikö?
Yksi lisää listalle, Stieg Larsson!
Herää kysymys mitä Tove Jansson tekee listalla? Hän on suomalainen!- Nettisuomal-nettifenno
Lista on niistä kirjoista, joita Svekolan väen pitäisi lukea. Ei niitä kaikkia muualla juuri lueta. Nimimerkki Fennolankirjasto nappasi listan Svekolan kirjaston seinältä.
http://www.enligto.se/2012/12/05/100-viktiga-svenska-bocker/
http://runeberg.org/admin/19980525.html - rakkauteniEIlopu
Ankdam kirjoitti:
Eivät ole, vaan ruotsalaisia. Sitähän kysyttiin eikö?
Yksi lisää listalle, Stieg Larsson!
Herää kysymys mitä Tove Jansson tekee listalla? Hän on suomalainen!Miksi ruotsinkielinen suomalainen JAKSOI kirjoittaa noin pitkän listan RUOTSIA puolustellakseen? Koska hän tuntee isänmaallisuutta ja rakkautta vain RUOTSIIN.
Minä en! Minä tunnen sitä VAIN JA AINOASTAAN maailman kultaisimpaan isänmaahani, Suomeen. - FennoUiSyvällä
Ankdam kirjoitti:
Eivät ole, vaan ruotsalaisia. Sitähän kysyttiin eikö?
Yksi lisää listalle, Stieg Larsson!
Herää kysymys mitä Tove Jansson tekee listalla? Hän on suomalainen!Unohtaa ei sovi myöskään suhteellisen nuorean aloittanutta Camilla Läckbergiä, kahden lapsen äitiä. Tosin hän aloitti uransa ekonomina yritysmaailmassa, mutta on nykyään kokopäiväinen kirjailija. Ensimmäisenä vuotena kaupaksi menee ruotsiksi yleensä 100 000 -200 000 nidettä ja kun ne tavallisesti käännetään myöhemmin 30 - 40 :lle kielelle menee moninkertainen, moninkertainen määrä. Ei pitäisi fennon ryhtyä kirjallisuuskriitikoksi ennen kuin on oppinut itse lukemaan. Tai, sen puolesta, kirjoittamaan, niin kuin tällä palstalla usein huomaa.
- Trotjänare
Olen lukenut osan luettelossa mainituista kirjoista. Siitä on sen verran aikaa, että en tiedä miltä ne nykyisin tuntuisivat. Kerronpa varoittavan esimerkin: Peukaloisen retkiä (Nils Holgersson) en lukenut lapsena, koska täti-ihmiset tyrkyttivät sitä väärällä tavalla. Sanoivat, että sen avulla oppii Ruotsin maantietoa. Varmaankin, mutta kun en halunnut oppia Ruotsin maantietoa tällä tavoin, vaan luin mieluummin Jules Verneä. Aikuisena tiedän, että Peukaloinen olisi pitänyt lukea jo lapsena.
Lagerlöf sai Nobelin palkinnon, mutta luetaanko hänen romaanejaan enää. Klassikoksi kirja tulee, kun sitä luetaan vuosikymmenestä toiseen ja se kiinnostaa uusia ja yhä uusia sukupolvia. - Hyviä kirjoja luettelossa kuitenkin on ja tunnettuja kirjailijanimiä. rakkauteniEIlopu kirjoitti:
Miksi ruotsinkielinen suomalainen JAKSOI kirjoittaa noin pitkän listan RUOTSIA puolustellakseen? Koska hän tuntee isänmaallisuutta ja rakkautta vain RUOTSIIN.
Minä en! Minä tunnen sitä VAIN JA AINOASTAAN maailman kultaisimpaan isänmaahani, Suomeen.Sanos muuta, siinä onkin netti fennolle ihmettelemistä! Ehkäpä vain ihan ystävällisyyttään ja hyvää hyvyyttään koska sitä nimenomaan kysyttiin.
Varmaan listan kirjoittaja on myös kiinnostunut kirjallisuudesta ja koki aiheen omakseen.
Ylipäätään me suruthan täällä palstalla jopa keskustelemme ihan sivistyneesti verrattuna teihin netti fennoihin jotka pääasiassa vain ***uilette, haukkutte ja nälvitte.
Kaltaiselle umpieritteiselle netti fennolle on tietysti ihmeellinen ajatus että joku saattaisi olla kiinnostunut muustakin kuin omasta navastaan, olematta silti yhtään mitään muuta kuin kunnon suomalainen.
"Miksi ruotsinkielinen suomalainen JAKSOI kirjoittaa noin pitkän listan RUOTSIA puolustellakseen? Koska hän tuntee isänmaallisuutta ja rakkautta vain RUOTSIIN."
P.S. Oikeat suomalaiset pärjäävät, viihtyvät ja asuvat Suomessa!- mävaanihmettelen
rakkauteniEIlopu kirjoitti:
Miksi ruotsinkielinen suomalainen JAKSOI kirjoittaa noin pitkän listan RUOTSIA puolustellakseen? Koska hän tuntee isänmaallisuutta ja rakkautta vain RUOTSIIN.
Minä en! Minä tunnen sitä VAIN JA AINOASTAAN maailman kultaisimpaan isänmaahani, Suomeen.Onko sinulla muitakin, joskin vähemmän, kultaisia isänmaita?
mävaanihmettelen kirjoitti:
Onko sinulla muitakin, joskin vähemmän, kultaisia isänmaita?
Onhan hänellä toki toinenkin isänmaa, siis pienten lastensa isänmaa! Lässyttävä fennoäiti on puheistaan huolimatta hennonnut jättää niin rakkaan Suomensa ja on muuttanut SD-miehensä luo Ruotsiin. Sieltä hän nyt huutelee, samalla kun hän laulattaa lapsillaan suomalaisia lastenlauluja youtuben avulla, että niihin pieniin kullanmuruihin tarttuisi puhdas, suomalainen identiteetti.
- onsehurjakinvielä
FennoUiSyvällä kirjoitti:
Unohtaa ei sovi myöskään suhteellisen nuorean aloittanutta Camilla Läckbergiä, kahden lapsen äitiä. Tosin hän aloitti uransa ekonomina yritysmaailmassa, mutta on nykyään kokopäiväinen kirjailija. Ensimmäisenä vuotena kaupaksi menee ruotsiksi yleensä 100 000 -200 000 nidettä ja kun ne tavallisesti käännetään myöhemmin 30 - 40 :lle kielelle menee moninkertainen, moninkertainen määrä. Ei pitäisi fennon ryhtyä kirjallisuuskriitikoksi ennen kuin on oppinut itse lukemaan. Tai, sen puolesta, kirjoittamaan, niin kuin tällä palstalla usein huomaa.
Että oikein kahden lapsen äiti? VAU!
- exohb
Ankdam kirjoitti:
Sanos muuta, siinä onkin netti fennolle ihmettelemistä! Ehkäpä vain ihan ystävällisyyttään ja hyvää hyvyyttään koska sitä nimenomaan kysyttiin.
Varmaan listan kirjoittaja on myös kiinnostunut kirjallisuudesta ja koki aiheen omakseen.
Ylipäätään me suruthan täällä palstalla jopa keskustelemme ihan sivistyneesti verrattuna teihin netti fennoihin jotka pääasiassa vain ***uilette, haukkutte ja nälvitte.
Kaltaiselle umpieritteiselle netti fennolle on tietysti ihmeellinen ajatus että joku saattaisi olla kiinnostunut muustakin kuin omasta navastaan, olematta silti yhtään mitään muuta kuin kunnon suomalainen.
"Miksi ruotsinkielinen suomalainen JAKSOI kirjoittaa noin pitkän listan RUOTSIA puolustellakseen? Koska hän tuntee isänmaallisuutta ja rakkautta vain RUOTSIIN."
P.S. Oikeat suomalaiset pärjäävät, viihtyvät ja asuvat Suomessa!Kuka ottaa maataloustukia ja varustamotukia haukkuen lopulta niiden antaja? No sivistynyt suru tietysti. Amerikkalaisilla meni viimeisetkin mielenkiinnon rippeet ruotsalaiseen paskaan viimeistään Vietnamin sodan aikana, sen sijaanSuomesta ovat kaikki tärkeät jjohtajat siellä Kisdingerista Boehneriin puhuneet ihaillen. Kuka muistaa miten kaikki hevosnaamat puusepästä kunkkuu hirnui amerikkalaisia lastentappajiksi Suomen ollessa hiljaa. Amerikka pelasti lopulta kiittämättömän Palmelandian ostamalla Volvo ja Saab romut. Kiittämättömät hevosnaamat olivat vielä 30 vuotta myöhemmin viemässä General Motorsia oikeuteen siitä hyvästä ettei se luovuttanut vapaaehtoisesti Saabbiin satsaamaansa teknologiaa kiinalaiseen kansankotiin.
- Sivistyskieli
Ajattelin lähinnä Dostojevskin tasoa, en mitään peppi pitkätossua...
- peppifenno
On tuossa listassa August Strindberg. Mutta kaikki tietävät, miten Peppi Pitkätossua ovat seuranneet kaikki fennot mutta Dostojevskiä aika harva. Fennon klassikoihin siis kuuluu Astrid Lindgren / Peppi Långstrump. Peppi-taso täyttää kaikki fennon odotukset.
- Hurri_Gan
Et asettanut mitään kirjallisuuden lajivaatimuksia. Esitettyn ansiokkaaseen listaan kyllä kuuluisivat kyllä ehdottomasti myös Sven Delblancin Sörmlanti- sarja (vastaa suunnilleen Linnan Pohjantähteä) ja Chister KIhlmanin eräät teokset.
- yritäsuudestaan
peppifenno kirjoitti:
On tuossa listassa August Strindberg. Mutta kaikki tietävät, miten Peppi Pitkätossua ovat seuranneet kaikki fennot mutta Dostojevskiä aika harva. Fennon klassikoihin siis kuuluu Astrid Lindgren / Peppi Långstrump. Peppi-taso täyttää kaikki fennon odotukset.
Strindbergia ei tunne enää edes moni riikki. Dostojevskin hullut horinat kiinnostaa ihmisiä vielä vähemmän.
- uskomatonta
Peppi pitkätussua ei tunne suomalaisia nuoria lukuunottamatta kukaan Ruotsin ulkopuolinen nuori. Miten Suomen kouluissa pakotetaan ihmiset lukemaan jostakin apinasta huvikummussa.
- ympärimaailmaa
Peppi on tunnettu esim. USA:ssa.
- Brindacier_Langstrumpf
Vai tunneta Suomea lukuunottamatta? Minkälaisessa umpiossa sinä elät? Kävisit joskus ulkomailla.
- herrnilsson
ympärimaailmaa kirjoitti:
Peppi on tunnettu esim. USA:ssa.
Pippi Långstrump är nog världsberömd alldeles som Astrid Lindgren författaren till böckerna.
- dementoitunutankka
ympärimaailmaa kirjoitti:
Peppi on tunnettu esim. USA:ssa.
Ainiinkö. Monikohan kolmekymppinen new yorkilainen tietää jos kadulla kysytään.
- olettyöeläkeläinen
Brindacier_Langstrumpf kirjoitti:
Vai tunneta Suomea lukuunottamatta? Minkälaisessa umpiossa sinä elät? Kävisit joskus ulkomailla.
Sinä läski olet ulkomailla käynyt korkeintaan harhoissasi.
Fenno: "Peppi pitkätussua ei tunne suomalaisia nuoria lukuunottamatta kukaan Ruotsin ulkopuolinen nuori. Miten Suomen kouluissa pakotetaan ihmiset lukemaan jostakin apinasta huvikummussa."
Fenno näyttäisi olevan taas hyvin kartalla ja tällä kertaa maailman lastenkirjallisuuden klassikosta ja sen tunnettuudesta NOT!
Tiedoksi että Astrid Lindgrenin kirja Pippi Långstrump (suom. Peppi Pitkätossu) on käännetty 92 kielelle!- väärintaas
Ankdam kirjoitti:
Fenno: "Peppi pitkätussua ei tunne suomalaisia nuoria lukuunottamatta kukaan Ruotsin ulkopuolinen nuori. Miten Suomen kouluissa pakotetaan ihmiset lukemaan jostakin apinasta huvikummussa."
Fenno näyttäisi olevan taas hyvin kartalla ja tällä kertaa maailman lastenkirjallisuuden klassikosta ja sen tunnettuudesta NOT!
Tiedoksi että Astrid Lindgrenin kirja Pippi Långstrump (suom. Peppi Pitkätossu) on käännetty 92 kielelle!Kuka on tehnyt siitä 'koko maailman lastenkirjallisuuden klassikon'? Sinä vanha dementoitunut mielipuoliko. Amerikkalaisilla ja venäläisille tiedot 'valtiaskansasta' rajoittuvat pelkkään viikinki-nimeen. Kysypä vaikka perusamerikkalaiselta tai ryssältä, että 'Do you know what Edda is'. Johtuisiko tuo tiedonvähäisyys arvon rouva siitä, että ketään ei kiinnosta Kiinassa koottuja huonekaluja myyvät IKEA luuserit.
- ItseEnLukenut
Luettelepas sinä fenno nyt vuorollasi niitä maailmanmainetta niittäneitä suomenkielisiä kirjailijoita. Saihan Sillanpääkin nobelin, tosin lähinnä säälistä, olivathan ruotsalaiset palkinnon jakajina. Oletko lukenut Sillanpään tuotantoa? Oliko hyvä? Yksikään muu ei tule mieleen ja Sillanpääkin vain sen ruotsalaisten säälistä myöntämän Nobelin takia.
- kiitosArmaastaÄidinkiele
En ala luettelemaan. Sen sijaan totean, että joka päivä todistelette, ettette ole suomalaisia, vaan haluatte olla ruotsalaisia.
- tiedänPaikanArmahan
kiitosArmaastaÄidinkiele kirjoitti:
En ala luettelemaan. Sen sijaan totean, että joka päivä todistelette, ettette ole suomalaisia, vaan haluatte olla ruotsalaisia.
Kaikki tällainen suhtautuminen kertoo aivan selvästi siitä, miten RKP ajaa Ruotsin etuja Suomen kustannuksella. On erikoista, etteivät nämä ihmiset itse huomaa sitä isänmaallisuuttaan naapurimaahan.
- tuutirulla
kiitosArmaastaÄidinkiele kirjoitti:
En ala luettelemaan. Sen sijaan totean, että joka päivä todistelette, ettette ole suomalaisia, vaan haluatte olla ruotsalaisia.
Kerro edes tuutulaulujen nimiä.
- vaikkapaTässä
tuutirulla kirjoitti:
Kerro edes tuutulaulujen nimiä.
Ehkä jaksankin kertoa koulukiusaajatyypeille "tuutulaulujen" nimiä.
JOUTUIN VAIN NYT NUKKUMATIN LUO, Viena-Leena, Nikolaus, Eava-Maija ja Johannes
SAAPUU JO YÖ, Venla, Eevamaija, Heli Koskela
ÄITI, KERROHAN SATU MULLE, Eevamaija
KUN PITENEVÄT ILLAT, Venla
PEIKKOÄIDIN KEHTOLAULU, Viena-Leena
TIITIÄINEN, METSÄLÄINEN, Jeremias, Topias ja Samuli Välimäki,
KAIKKI LAPSET NUKKUVAT, Viena-Leena
LAPSET NYT KÄYVÄT NUKKUMAAN, Viena-Leena
VIIDEN LAULUN SIKERMÄ:
ÄITI, Venla
AA, ALLIN LASTA, Viena-Leena
TUUTI TUUTI ÄIDIN LASTA, Eevamaija
ÄITI SE LAULAAPI, Venla
PIKKU NUKKUMATTI, Venla
TUU TUU TUPAKKARULLA, Nikolaus ja Topias
PIUM, PAUM, Venla, viulut
KEHTOLAULU, Venla, Eeva-Maija ja Heli
AA TUUTI LASTA, Viena-Leena
AA, AA, HEIKKI, Jeremias
KISSANPENNUN KEHTOLAULU, Viena-Leena
KIMMON PUUHEVONEN, Eeva-Maija, Venla, Johannes
NUKU PIKKUMIES, Jeremias
MOZARTIN KEHTOLAULU, Eeva-Maija
JOKA ILTA KUN LAMPPU SAMMUU, Topias
TUULEN SOITTO PUISSA HELÄÄ, Venla
NUKU,NUKU NURMILINTU, Eeva-Maija ja Anna-Reeta Välimäki
ILTALAULU, Eeva-Maija
HYVÄÄ YÖTÄ JO SOI, Johannes
LAPSET NYT KÄYVÄT NUKKUMAAN, Viena-Leena
LEVOLLE LASKEUN LUOJANI, Eeva-27 Maija, Venla sov. Lauri Nurkkala
M. Tromp: Anni Tanni Talleroinen
M-R. Väkevä: Siili ja mansikat
I. Rancken: Mummon kanat
P.J. Hannikainen: Mirri sairastaa
B. Merrill: Hauva ikkunassa
M. Kantlin: Pikku akan kesälaulu
M. Kantlin: Ässän kässän
M. Kantlin: Opetus
M. Kantlin: Mustin valitus
M. Kantlin: Koni köntys
M. Kantlin: Kylämatka
M. Kantlin: Taikapäivä
M. Kantlin: Kissa kehrää
M. Kantlin: Tuuliloitsu
M. Kantlin: Kissan kehtolaulu
L. Nurkkala: On kaikilla lapsilla maailmassa
A. Klauwell: Paimenlaulu
Trad.: Pilvien paimen
Trad.: Mökin väki
M. Räisänen: Oravasatu
O. Pesonen: Oravasatu
A. Mustonen: Leikkisät koiranpennut
Trad.: Pikku posteljooni
Trad.: Suutarin emännän kehtolaulu
Trad.: Nyt on laulut laulettu
G. Malmstén: Nukku-Matti
D. Kabalevski: Saapuu jo yö
K. Käyhkö: Satu
L. Thuneberg: Kun pimenevät illat
M. Holmberg: Peikkoäidin kehtolaulu
R. Suurla: Tiitiäisen tuutulaulu
Trad.: Kaikki lapset nukkuvat
M. Nyberg: Äiti
Trad.: Aa, aa, allin lasta
J. Pohjanmies: Tuuti, tuuti äidin lasta
E. Kauppi: Äiti se laulaapi
Trad.: Pikku nukkumatti
Trad.: Tuu, tuu tupakkarulla
K. Killinen: Pium, paum!
S. Lithenius: Kehtolaulu
Trad.: Aa tuuti lasta
A. Tegnér: Aa, aa, Heikki
E. Marvia: Kissanpennun kehtolaulu
K. Käyhkö: Kimmon puuhevonen
G. Malmstén: Nuku pikkumies
B. Flies: Mozartin kehtolaulu
T. Rautavaara: Sininen uni
A. Maasalo: Tuutulaulu
Trad.: Nuku, nuku nurmilintu
M. Nyberg: Hiljaa, hiljaa ilta on
J. Brahms: Hyvää yötä jo soi
D. Kabalevski: Lapset nyt käyvät nukkumaan
S. Lithenius: Levolle laskeun, Luojani
KUN KEVÄT TULI, Kuoro
KEVÄTLAULU PIKKA, Jeremias
MINÄ OLEN PIKKU-TYTTÖ, Anna-Reeta
LAULU PIKKU VAPUSTA, Venla
HAVUPUU JA LEHTIPUU, Eeva-Maija
TERVE TEILLE LINTUSET, Venla
POIKIEN LAULU, Pikkukuoro
SAUNAVIHDAT, Sirkku
PIKKU AKAN KEVÄTLAULU, Johannes
KEVÄT, Hannu-Pekka
LEIVOLLE, Ulla-Maija
LAULU KISSASTA, Venla
PAIMENEN KEVÄT, Kuoro
ON KEVÄÄN AIKA TULLUT, Jeremias
KEVÄTLEIKIT, Johannes, Eeva-Maija
KILLE JA KALLE, Topias
PIKKU JUTTU, Venla
IHAHAA, Valtteri
NYT KEVÄT ON, Päivi
ILOINEN LALU, Eeva-maija
PIKKUINEN MAAMIES, Johannes
MINÄ RATSASTAN, Nikolaus
HOPOTI HOPOTI, Hannu-Pekka
KEVÄT ON, KEVÄT ON, Venla
PIKKU NALLEN KYYNELEET, Jeremias
KUU KIURUSTA KESÄHÄN, kuoro
KUN KESÄ IHANAINEN, Kuoro
IHME KUMMA , Viena-Leena
PAIMENLAULU, Heli, Venla, Eeva-Maija
MÖKIN LAITTAJA, Jeremias
TULE TULE KANSSANI, Viena.Leena
PERHOSET, Venla
METSÄN LAULAJAT, Pikkukuoro
PIENEN METSÄLINNUN, Sirkku
KEIJUINA KEIKUMME , Leena, Hanna, Johannes, Venla, Eeva-Maija
KÄKI JA AASI , Johannes ja Eeva-Maija
NOKIPOIKA , Valtteri
PIKKU MATIN AUTO , Jeremias
JOSPAS MINÄ KISSAN SAISIN, Jeremias
KESÄLEIKKI, Venla
HAKAMAASSA, Venla
KAUNIS KIRKAS AURINKO PAISTAA , Kuoro
PEIPPOSEN PESÄ, Venla ja Eeva-Maija
SATEENKAAREN PÄÄSSÄ, Nikolaus
TYTTÖ JA POIKA, Topias, Eeva-Maija
OLLIN MARJAMATKA, Jeremias
YLI KASTEISTEN VUORTEN ME KULJEMME, Saara, Leena, Eeva-Maija
PIKKU MATTI, Jeremias
KOIVUN OKSALLA KORKEALLA, Venla ja Eeva-Maija
LUZERNISTA WEGGIKSEEN, Heli, Venla
NUOTIOLAULU, Topias ja Eeva-Maija
AURINGON ALLA , Saara, Leena, Eeva-Maija
HEILU KEINUNI KORKEALLE, Venla - SinuheRuotsalainen
No ainakin "SInuhe egyptiläinen" kääntyi ihan Hollywood elokuvaksi.
Tässä asiassa tosin todistustaakka on svekoilla koska väittävät olevansa vanhaa kulttuuri kansaa. - jdjsjflflsjd
vaikkapaTässä kirjoitti:
Ehkä jaksankin kertoa koulukiusaajatyypeille "tuutulaulujen" nimiä.
JOUTUIN VAIN NYT NUKKUMATIN LUO, Viena-Leena, Nikolaus, Eava-Maija ja Johannes
SAAPUU JO YÖ, Venla, Eevamaija, Heli Koskela
ÄITI, KERROHAN SATU MULLE, Eevamaija
KUN PITENEVÄT ILLAT, Venla
PEIKKOÄIDIN KEHTOLAULU, Viena-Leena
TIITIÄINEN, METSÄLÄINEN, Jeremias, Topias ja Samuli Välimäki,
KAIKKI LAPSET NUKKUVAT, Viena-Leena
LAPSET NYT KÄYVÄT NUKKUMAAN, Viena-Leena
VIIDEN LAULUN SIKERMÄ:
ÄITI, Venla
AA, ALLIN LASTA, Viena-Leena
TUUTI TUUTI ÄIDIN LASTA, Eevamaija
ÄITI SE LAULAAPI, Venla
PIKKU NUKKUMATTI, Venla
TUU TUU TUPAKKARULLA, Nikolaus ja Topias
PIUM, PAUM, Venla, viulut
KEHTOLAULU, Venla, Eeva-Maija ja Heli
AA TUUTI LASTA, Viena-Leena
AA, AA, HEIKKI, Jeremias
KISSANPENNUN KEHTOLAULU, Viena-Leena
KIMMON PUUHEVONEN, Eeva-Maija, Venla, Johannes
NUKU PIKKUMIES, Jeremias
MOZARTIN KEHTOLAULU, Eeva-Maija
JOKA ILTA KUN LAMPPU SAMMUU, Topias
TUULEN SOITTO PUISSA HELÄÄ, Venla
NUKU,NUKU NURMILINTU, Eeva-Maija ja Anna-Reeta Välimäki
ILTALAULU, Eeva-Maija
HYVÄÄ YÖTÄ JO SOI, Johannes
LAPSET NYT KÄYVÄT NUKKUMAAN, Viena-Leena
LEVOLLE LASKEUN LUOJANI, Eeva-27 Maija, Venla sov. Lauri Nurkkala
M. Tromp: Anni Tanni Talleroinen
M-R. Väkevä: Siili ja mansikat
I. Rancken: Mummon kanat
P.J. Hannikainen: Mirri sairastaa
B. Merrill: Hauva ikkunassa
M. Kantlin: Pikku akan kesälaulu
M. Kantlin: Ässän kässän
M. Kantlin: Opetus
M. Kantlin: Mustin valitus
M. Kantlin: Koni köntys
M. Kantlin: Kylämatka
M. Kantlin: Taikapäivä
M. Kantlin: Kissa kehrää
M. Kantlin: Tuuliloitsu
M. Kantlin: Kissan kehtolaulu
L. Nurkkala: On kaikilla lapsilla maailmassa
A. Klauwell: Paimenlaulu
Trad.: Pilvien paimen
Trad.: Mökin väki
M. Räisänen: Oravasatu
O. Pesonen: Oravasatu
A. Mustonen: Leikkisät koiranpennut
Trad.: Pikku posteljooni
Trad.: Suutarin emännän kehtolaulu
Trad.: Nyt on laulut laulettu
G. Malmstén: Nukku-Matti
D. Kabalevski: Saapuu jo yö
K. Käyhkö: Satu
L. Thuneberg: Kun pimenevät illat
M. Holmberg: Peikkoäidin kehtolaulu
R. Suurla: Tiitiäisen tuutulaulu
Trad.: Kaikki lapset nukkuvat
M. Nyberg: Äiti
Trad.: Aa, aa, allin lasta
J. Pohjanmies: Tuuti, tuuti äidin lasta
E. Kauppi: Äiti se laulaapi
Trad.: Pikku nukkumatti
Trad.: Tuu, tuu tupakkarulla
K. Killinen: Pium, paum!
S. Lithenius: Kehtolaulu
Trad.: Aa tuuti lasta
A. Tegnér: Aa, aa, Heikki
E. Marvia: Kissanpennun kehtolaulu
K. Käyhkö: Kimmon puuhevonen
G. Malmstén: Nuku pikkumies
B. Flies: Mozartin kehtolaulu
T. Rautavaara: Sininen uni
A. Maasalo: Tuutulaulu
Trad.: Nuku, nuku nurmilintu
M. Nyberg: Hiljaa, hiljaa ilta on
J. Brahms: Hyvää yötä jo soi
D. Kabalevski: Lapset nyt käyvät nukkumaan
S. Lithenius: Levolle laskeun, Luojani
KUN KEVÄT TULI, Kuoro
KEVÄTLAULU PIKKA, Jeremias
MINÄ OLEN PIKKU-TYTTÖ, Anna-Reeta
LAULU PIKKU VAPUSTA, Venla
HAVUPUU JA LEHTIPUU, Eeva-Maija
TERVE TEILLE LINTUSET, Venla
POIKIEN LAULU, Pikkukuoro
SAUNAVIHDAT, Sirkku
PIKKU AKAN KEVÄTLAULU, Johannes
KEVÄT, Hannu-Pekka
LEIVOLLE, Ulla-Maija
LAULU KISSASTA, Venla
PAIMENEN KEVÄT, Kuoro
ON KEVÄÄN AIKA TULLUT, Jeremias
KEVÄTLEIKIT, Johannes, Eeva-Maija
KILLE JA KALLE, Topias
PIKKU JUTTU, Venla
IHAHAA, Valtteri
NYT KEVÄT ON, Päivi
ILOINEN LALU, Eeva-maija
PIKKUINEN MAAMIES, Johannes
MINÄ RATSASTAN, Nikolaus
HOPOTI HOPOTI, Hannu-Pekka
KEVÄT ON, KEVÄT ON, Venla
PIKKU NALLEN KYYNELEET, Jeremias
KUU KIURUSTA KESÄHÄN, kuoro
KUN KESÄ IHANAINEN, Kuoro
IHME KUMMA , Viena-Leena
PAIMENLAULU, Heli, Venla, Eeva-Maija
MÖKIN LAITTAJA, Jeremias
TULE TULE KANSSANI, Viena.Leena
PERHOSET, Venla
METSÄN LAULAJAT, Pikkukuoro
PIENEN METSÄLINNUN, Sirkku
KEIJUINA KEIKUMME , Leena, Hanna, Johannes, Venla, Eeva-Maija
KÄKI JA AASI , Johannes ja Eeva-Maija
NOKIPOIKA , Valtteri
PIKKU MATIN AUTO , Jeremias
JOSPAS MINÄ KISSAN SAISIN, Jeremias
KESÄLEIKKI, Venla
HAKAMAASSA, Venla
KAUNIS KIRKAS AURINKO PAISTAA , Kuoro
PEIPPOSEN PESÄ, Venla ja Eeva-Maija
SATEENKAAREN PÄÄSSÄ, Nikolaus
TYTTÖ JA POIKA, Topias, Eeva-Maija
OLLIN MARJAMATKA, Jeremias
YLI KASTEISTEN VUORTEN ME KULJEMME, Saara, Leena, Eeva-Maija
PIKKU MATTI, Jeremias
KOIVUN OKSALLA KORKEALLA, Venla ja Eeva-Maija
LUZERNISTA WEGGIKSEEN, Heli, Venla
NUOTIOLAULU, Topias ja Eeva-Maija
AURINGON ALLA , Saara, Leena, Eeva-Maija
HEILU KEINUNI KORKEALLE, Venla"Ehkä jaksankin kertoa koulukiusaajatyypeille "tuutulaulujen" nimiä.
JOUTUIN VAIN NYT NUKKUMATIN LUO, Viena-Leena, Nikolaus, Eava-Maija ja Johannes
SAAPUU JO YÖ, Venla, Eevamaija, Heli Koskela
ÄITI, KERROHAN SATU MULLE, Eevamaija
KUN PITENEVÄT ILLAT, Venla
PEIKKOÄIDIN KEHTOLAULU, Viena-Leena
TIITIÄINEN, METSÄLÄINEN, Jeremias, Topias ja Samuli Välimäki,
KAIKKI LAPSET NUKKUVAT, Viena-Leena
LAPSET NYT KÄYVÄT NUKKUMAAN, Viena-Leena
VIIDEN LAULUN SIKERMÄ:
ÄITI, Venla
AA, ALLIN LASTA, Viena-Leena
TUUTI TUUTI ÄIDIN LASTA, Eevamaija
ÄITI SE LAULAAPI, Venla
PIKKU NUKKUMATTI, Venla
TUU TUU TUPAKKARULLA, Nikolaus ja Topias
PIUM, PAUM, Venla, viulut
KEHTOLAULU, Venla, Eeva-Maija ja Heli
AA TUUTI LASTA, Viena-Leena
AA, AA, HEIKKI, Jeremias
KISSANPENNUN KEHTOLAULU, Viena-Leena
KIMMON PUUHEVONEN, Eeva-Maija, Venla, Johannes
NUKU PIKKUMIES, Jeremias
MOZARTIN KEHTOLAULU, Eeva-Maija
JOKA ILTA KUN LAMPPU SAMMUU, Topias
TUULEN SOITTO PUISSA HELÄÄ, Venla
NUKU,NUKU NURMILINTU, Eeva-Maija ja Anna-Reeta Välimäki
ILTALAULU, Eeva-Maija
HYVÄÄ YÖTÄ JO SOI, Johannes
LAPSET NYT KÄYVÄT NUKKUMAAN, Viena-Leena
LEVOLLE LASKEUN LUOJANI, Eeva-27 Maija, Venla sov. Lauri Nurkkala
M. Tromp: Anni Tanni Talleroinen
M-R. Väkevä: Siili ja mansikat
I. Rancken: Mummon kanat
P.J. Hannikainen: Mirri sairastaa
B. Merrill: Hauva ikkunassa
M. Kantlin: Pikku akan kesälaulu
M. Kantlin: Ässän kässän
M. Kantlin: Opetus
M. Kantlin: Mustin valitus
M. Kantlin: Koni köntys
M. Kantlin: Kylämatka
M. Kantlin: Taikapäivä
M. Kantlin: Kissa kehrää
M. Kantlin: Tuuliloitsu
M. Kantlin: Kissan kehtolaulu
L. Nurkkala: On kaikilla lapsilla maailmassa
A. Klauwell: Paimenlaulu
Trad.: Pilvien paimen
Trad.: Mökin väki
M. Räisänen: Oravasatu
O. Pesonen: Oravasatu
A. Mustonen: Leikkisät koiranpennut
Trad.: Pikku posteljooni
Trad.: Suutarin emännän kehtolaulu
Trad.: Nyt on laulut laulettu
G. Malmstén: Nukku-Matti
D. Kabalevski: Saapuu jo yö
K. Käyhkö: Satu
L. Thuneberg: Kun pimenevät illat
M. Holmberg: Peikkoäidin kehtolaulu
R. Suurla: Tiitiäisen tuutulaulu
Trad.: Kaikki lapset nukkuvat
M. Nyberg: Äiti
Trad.: Aa, aa, allin lasta
J. Pohjanmies: Tuuti, tuuti äidin lasta
E. Kauppi: Äiti se laulaapi
Trad.: Pikku nukkumatti
Trad.: Tuu, tuu tupakkarulla
K. Killinen: Pium, paum!
S. Lithenius: Kehtolaulu
Trad.: Aa tuuti lasta
A. Tegnér: Aa, aa, Heikki
E. Marvia: Kissanpennun kehtolaulu
K. Käyhkö: Kimmon puuhevonen
G. Malmstén: Nuku pikkumies
B. Flies: Mozartin kehtolaulu
T. Rautavaara: Sininen uni
A. Maasalo: Tuutulaulu
Trad.: Nuku, nuku nurmilintu
M. Nyberg: Hiljaa, hiljaa ilta on
J. Brahms: Hyvää yötä jo soi
D. Kabalevski: Lapset nyt käyvät nukkumaan
S. Lithenius: Levolle laskeun, Luojani
KUN KEVÄT TULI, Kuoro
KEVÄTLAULU PIKKA, Jeremias
MINÄ OLEN PIKKU-TYTTÖ, Anna-Reeta
LAULU PIKKU VAPUSTA, Venla
HAVUPUU JA LEHTIPUU, Eeva-Maija
TERVE TEILLE LINTUSET, Venla
POIKIEN LAULU, Pikkukuoro
SAUNAVIHDAT, Sirkku
PIKKU AKAN KEVÄTLAULU, Johannes
KEVÄT, Hannu-Pekka
LEIVOLLE, Ulla-Maija
LAULU KISSASTA, Venla
PAIMENEN KEVÄT, Kuoro
ON KEVÄÄN AIKA TULLUT, Jeremias
KEVÄTLEIKIT, Johannes, Eeva-Maija
KILLE JA KALLE, Topias
PIKKU JUTTU, Venla
IHAHAA, Valtteri
NYT KEVÄT ON, Päivi
ILOINEN LALU, Eeva-maija
PIKKUINEN MAAMIES, Johannes
MINÄ RATSASTAN, Nikolaus
HOPOTI HOPOTI, Hannu-Pekka
KEVÄT ON, KEVÄT ON, Venla
PIKKU NALLEN KYYNELEET, Jeremias
KUU KIURUSTA KESÄHÄN, kuoro
KUN KESÄ IHANAINEN, Kuoro
IHME KUMMA , Viena-Leena
PAIMENLAULU, Heli, Venla, Eeva-Maija
MÖKIN LAITTAJA, Jeremias
TULE TULE KANSSANI, Viena.Leena
PERHOSET, Venla
METSÄN LAULAJAT, Pikkukuoro
PIENEN METSÄLINNUN, Sirkku
KEIJUINA KEIKUMME , Leena, Hanna, Johannes, Venla, Eeva-Maija
KÄKI JA AASI , Johannes ja Eeva-Maija
NOKIPOIKA , Valtteri
PIKKU MATIN AUTO , Jeremias
JOSPAS MINÄ KISSAN SAISIN, Jeremias
KESÄLEIKKI, Venla
HAKAMAASSA, Venla
KAUNIS KIRKAS AURINKO PAISTAA , Kuoro
PEIPPOSEN PESÄ, Venla ja Eeva-Maija
SATEENKAAREN PÄÄSSÄ, Nikolaus
TYTTÖ JA POIKA, Topias, Eeva-Maija
OLLIN MARJAMATKA, Jeremias
YLI KASTEISTEN VUORTEN ME KULJEMME, Saara, Leena, Eeva-Maija
PIKKU MATTI, Jeremias
KOIVUN OKSALLA KORKEALLA, Venla ja Eeva-Maija
LUZERNISTA WEGGIKSEEN, Heli, Venla
NUOTIOLAULU, Topias ja Eeva-Maija
AURINGON ALLA , Saara, Leena, Eeva-Maija
HEILU KEINUNI KORKEALLE, Venla"
Liian pitkä lista. En jaksanut lukea. - oletkoryssajuutala
Avaus koski ruotsalaisia kirjailijoita.
kiitosArmaastaÄidinkiele kirjoitti:
En ala luettelemaan. Sen sijaan totean, että joka päivä todistelette, ettette ole suomalaisia, vaan haluatte olla ruotsalaisia.
Kuules! Taidat itse olla niitä vadelmavenepakolaisia. Ei ruotsin kieli tee meistä ruotsalaisia!
Usko jo, me suomenruotsalaiset olemme suomalaisia ja ihan tyytyväisiä sellaisia. Meillä menee hyvin juuri siksi että olemme tyytyväisiä eikä tarvitse haaveilla paremmasta elämästä, me elämme siinä.
Jos haaveilisimme Ruotsista niin olisimme muuttaneet sinne jo aikoja sitten, se olisi niin helppoa. Itsellänikin on koulutus jonka ansiosta minut olisi otettu siellä riemusta kiljuen vastaan.
Ruotsi kuitenkasn ei kiinnosta. Ruotsissa kaikki puhuvat ruotsia, plääh! Kun täällä Suomessa joku puhuu ruotsia niin tiedän mikä, mistä ja kuka hän on. Tuttua, turvallista ja kodikasta! Jag älskar mitt land!
Hem ljuva hem!- heikkoItsetuntoinenKirj
Ankdam kirjoitti:
Kuules! Taidat itse olla niitä vadelmavenepakolaisia. Ei ruotsin kieli tee meistä ruotsalaisia!
Usko jo, me suomenruotsalaiset olemme suomalaisia ja ihan tyytyväisiä sellaisia. Meillä menee hyvin juuri siksi että olemme tyytyväisiä eikä tarvitse haaveilla paremmasta elämästä, me elämme siinä.
Jos haaveilisimme Ruotsista niin olisimme muuttaneet sinne jo aikoja sitten, se olisi niin helppoa. Itsellänikin on koulutus jonka ansiosta minut olisi otettu siellä riemusta kiljuen vastaan.
Ruotsi kuitenkasn ei kiinnosta. Ruotsissa kaikki puhuvat ruotsia, plääh! Kun täällä Suomessa joku puhuu ruotsia niin tiedän mikä, mistä ja kuka hän on. Tuttua, turvallista ja kodikasta! Jag älskar mitt land!
Hem ljuva hem!Mikä sitten saa sinutkin aina niin isänmaallisesti puolustemaan juuri Ruotsia? Vihaan "vadelmavenepakolainen"-kirjaa. Kannattaa joskus katsoa Miika Nousiaisen haastattelu Ruotsin TV:ssä. Se alemmuuskompleksi on käsin kosketeltavaa. Tiesin heti kirjasta kuullessani, että sen on kirjoittanut joku kirjailija, jolla on heikko itsetunto. Siinä on tulos siitä suomalaisten alistamisesta ja vadelmavenepakolainen on puhdasta rasismia. Onneksi saan olla juuri suomalainen ja olen siitä ylpeä, kiitollinen.
- eiRasismille
vaikkapaTässä kirjoitti:
Ehkä jaksankin kertoa koulukiusaajatyypeille "tuutulaulujen" nimiä.
JOUTUIN VAIN NYT NUKKUMATIN LUO, Viena-Leena, Nikolaus, Eava-Maija ja Johannes
SAAPUU JO YÖ, Venla, Eevamaija, Heli Koskela
ÄITI, KERROHAN SATU MULLE, Eevamaija
KUN PITENEVÄT ILLAT, Venla
PEIKKOÄIDIN KEHTOLAULU, Viena-Leena
TIITIÄINEN, METSÄLÄINEN, Jeremias, Topias ja Samuli Välimäki,
KAIKKI LAPSET NUKKUVAT, Viena-Leena
LAPSET NYT KÄYVÄT NUKKUMAAN, Viena-Leena
VIIDEN LAULUN SIKERMÄ:
ÄITI, Venla
AA, ALLIN LASTA, Viena-Leena
TUUTI TUUTI ÄIDIN LASTA, Eevamaija
ÄITI SE LAULAAPI, Venla
PIKKU NUKKUMATTI, Venla
TUU TUU TUPAKKARULLA, Nikolaus ja Topias
PIUM, PAUM, Venla, viulut
KEHTOLAULU, Venla, Eeva-Maija ja Heli
AA TUUTI LASTA, Viena-Leena
AA, AA, HEIKKI, Jeremias
KISSANPENNUN KEHTOLAULU, Viena-Leena
KIMMON PUUHEVONEN, Eeva-Maija, Venla, Johannes
NUKU PIKKUMIES, Jeremias
MOZARTIN KEHTOLAULU, Eeva-Maija
JOKA ILTA KUN LAMPPU SAMMUU, Topias
TUULEN SOITTO PUISSA HELÄÄ, Venla
NUKU,NUKU NURMILINTU, Eeva-Maija ja Anna-Reeta Välimäki
ILTALAULU, Eeva-Maija
HYVÄÄ YÖTÄ JO SOI, Johannes
LAPSET NYT KÄYVÄT NUKKUMAAN, Viena-Leena
LEVOLLE LASKEUN LUOJANI, Eeva-27 Maija, Venla sov. Lauri Nurkkala
M. Tromp: Anni Tanni Talleroinen
M-R. Väkevä: Siili ja mansikat
I. Rancken: Mummon kanat
P.J. Hannikainen: Mirri sairastaa
B. Merrill: Hauva ikkunassa
M. Kantlin: Pikku akan kesälaulu
M. Kantlin: Ässän kässän
M. Kantlin: Opetus
M. Kantlin: Mustin valitus
M. Kantlin: Koni köntys
M. Kantlin: Kylämatka
M. Kantlin: Taikapäivä
M. Kantlin: Kissa kehrää
M. Kantlin: Tuuliloitsu
M. Kantlin: Kissan kehtolaulu
L. Nurkkala: On kaikilla lapsilla maailmassa
A. Klauwell: Paimenlaulu
Trad.: Pilvien paimen
Trad.: Mökin väki
M. Räisänen: Oravasatu
O. Pesonen: Oravasatu
A. Mustonen: Leikkisät koiranpennut
Trad.: Pikku posteljooni
Trad.: Suutarin emännän kehtolaulu
Trad.: Nyt on laulut laulettu
G. Malmstén: Nukku-Matti
D. Kabalevski: Saapuu jo yö
K. Käyhkö: Satu
L. Thuneberg: Kun pimenevät illat
M. Holmberg: Peikkoäidin kehtolaulu
R. Suurla: Tiitiäisen tuutulaulu
Trad.: Kaikki lapset nukkuvat
M. Nyberg: Äiti
Trad.: Aa, aa, allin lasta
J. Pohjanmies: Tuuti, tuuti äidin lasta
E. Kauppi: Äiti se laulaapi
Trad.: Pikku nukkumatti
Trad.: Tuu, tuu tupakkarulla
K. Killinen: Pium, paum!
S. Lithenius: Kehtolaulu
Trad.: Aa tuuti lasta
A. Tegnér: Aa, aa, Heikki
E. Marvia: Kissanpennun kehtolaulu
K. Käyhkö: Kimmon puuhevonen
G. Malmstén: Nuku pikkumies
B. Flies: Mozartin kehtolaulu
T. Rautavaara: Sininen uni
A. Maasalo: Tuutulaulu
Trad.: Nuku, nuku nurmilintu
M. Nyberg: Hiljaa, hiljaa ilta on
J. Brahms: Hyvää yötä jo soi
D. Kabalevski: Lapset nyt käyvät nukkumaan
S. Lithenius: Levolle laskeun, Luojani
KUN KEVÄT TULI, Kuoro
KEVÄTLAULU PIKKA, Jeremias
MINÄ OLEN PIKKU-TYTTÖ, Anna-Reeta
LAULU PIKKU VAPUSTA, Venla
HAVUPUU JA LEHTIPUU, Eeva-Maija
TERVE TEILLE LINTUSET, Venla
POIKIEN LAULU, Pikkukuoro
SAUNAVIHDAT, Sirkku
PIKKU AKAN KEVÄTLAULU, Johannes
KEVÄT, Hannu-Pekka
LEIVOLLE, Ulla-Maija
LAULU KISSASTA, Venla
PAIMENEN KEVÄT, Kuoro
ON KEVÄÄN AIKA TULLUT, Jeremias
KEVÄTLEIKIT, Johannes, Eeva-Maija
KILLE JA KALLE, Topias
PIKKU JUTTU, Venla
IHAHAA, Valtteri
NYT KEVÄT ON, Päivi
ILOINEN LALU, Eeva-maija
PIKKUINEN MAAMIES, Johannes
MINÄ RATSASTAN, Nikolaus
HOPOTI HOPOTI, Hannu-Pekka
KEVÄT ON, KEVÄT ON, Venla
PIKKU NALLEN KYYNELEET, Jeremias
KUU KIURUSTA KESÄHÄN, kuoro
KUN KESÄ IHANAINEN, Kuoro
IHME KUMMA , Viena-Leena
PAIMENLAULU, Heli, Venla, Eeva-Maija
MÖKIN LAITTAJA, Jeremias
TULE TULE KANSSANI, Viena.Leena
PERHOSET, Venla
METSÄN LAULAJAT, Pikkukuoro
PIENEN METSÄLINNUN, Sirkku
KEIJUINA KEIKUMME , Leena, Hanna, Johannes, Venla, Eeva-Maija
KÄKI JA AASI , Johannes ja Eeva-Maija
NOKIPOIKA , Valtteri
PIKKU MATIN AUTO , Jeremias
JOSPAS MINÄ KISSAN SAISIN, Jeremias
KESÄLEIKKI, Venla
HAKAMAASSA, Venla
KAUNIS KIRKAS AURINKO PAISTAA , Kuoro
PEIPPOSEN PESÄ, Venla ja Eeva-Maija
SATEENKAAREN PÄÄSSÄ, Nikolaus
TYTTÖ JA POIKA, Topias, Eeva-Maija
OLLIN MARJAMATKA, Jeremias
YLI KASTEISTEN VUORTEN ME KULJEMME, Saara, Leena, Eeva-Maija
PIKKU MATTI, Jeremias
KOIVUN OKSALLA KORKEALLA, Venla ja Eeva-Maija
LUZERNISTA WEGGIKSEEN, Heli, Venla
NUOTIOLAULU, Topias ja Eeva-Maija
AURINGON ALLA , Saara, Leena, Eeva-Maija
HEILU KEINUNI KORKEALLE, VenlaOi, minun rakas isoisäni lauloi aina minulle pii pii pikkuinen lintu, tiu tau tilhi, mikkihiiri merihädässä ym. Mikkihiiriä. Uni tuli<3. Kauniita muistoja.
eiRasismille kirjoitti:
Oi, minun rakas isoisäni lauloi aina minulle pii pii pikkuinen lintu, tiu tau tilhi, mikkihiiri merihädässä ym. Mikkihiiriä. Uni tuli<3. Kauniita muistoja.
Sehän selittääkin.....
heikkoItsetuntoinenKirj kirjoitti:
Mikä sitten saa sinutkin aina niin isänmaallisesti puolustemaan juuri Ruotsia? Vihaan "vadelmavenepakolainen"-kirjaa. Kannattaa joskus katsoa Miika Nousiaisen haastattelu Ruotsin TV:ssä. Se alemmuuskompleksi on käsin kosketeltavaa. Tiesin heti kirjasta kuullessani, että sen on kirjoittanut joku kirjailija, jolla on heikko itsetunto. Siinä on tulos siitä suomalaisten alistamisesta ja vadelmavenepakolainen on puhdasta rasismia. Onneksi saan olla juuri suomalainen ja olen siitä ylpeä, kiitollinen.
"Mikä sitten saa sinutkin aina niin isänmaallisesti puolustemaan juuri Ruotsia?"
Vielä kun tietäis milloin minä muka olen isänmaallisesti puolustanut Ruotsia (Sverige)? En satavarmasti koskaan!
Tämä on RKP:n palsta eikä Ruotsin asiat kuulu tänne mitenkään. Tosin palstan vadelmaveneneffet tuputtavat tänne jatkuvasti Ruotsia, Ruotsin kuninkallisia, Ruotsin mamupolitiikkaa, Maddea, kunkkua, hapansilakkaa ja ties mitä.
Minä puolustan ruotsia (kieli)!!- siinäpäesimerkkiä
Ankdam kirjoitti:
"Mikä sitten saa sinutkin aina niin isänmaallisesti puolustemaan juuri Ruotsia?"
Vielä kun tietäis milloin minä muka olen isänmaallisesti puolustanut Ruotsia (Sverige)? En satavarmasti koskaan!
Tämä on RKP:n palsta eikä Ruotsin asiat kuulu tänne mitenkään. Tosin palstan vadelmaveneneffet tuputtavat tänne jatkuvasti Ruotsia, Ruotsin kuninkallisia, Ruotsin mamupolitiikkaa, Maddea, kunkkua, hapansilakkaa ja ties mitä.
Minä puolustan ruotsia (kieli)!!Puolustamalla esim. vadelmavenepakolais-kirjan mentaliteettia, puolustat silloin Ruotsia ja halvennat suomalaista kulttuuria. Kyseisessä kirjassahan suomalainen kulttuuri esitetään jonain "alempana" ruotsalaiseen (Ruotsin) nähden.
- juurituollaista
Ankdam kirjoitti:
Sehän selittääkin.....
Koulukiusaajatyyppi on se ihmistyyppi, jonka tunnistan oikein hyvin!
- YäkYäkYäkYäk
siinäpäesimerkkiä kirjoitti:
Puolustamalla esim. vadelmavenepakolais-kirjan mentaliteettia, puolustat silloin Ruotsia ja halvennat suomalaista kulttuuria. Kyseisessä kirjassahan suomalainen kulttuuri esitetään jonain "alempana" ruotsalaiseen (Ruotsin) nähden.
Minua alkaa aina oksettaa, kunnäen vadelmavenepakolaisesta edes traileria tai mainosta. Ne lasit ruotsin lipuilla........... Huh! En IKINÄ haluaisi olla mitään muuta kuin olen ja olen järkyttynyt siitä, jos jollain suomalaisella on niin huono itsetunto ! Miten on edes mahdollista alistaa joku kansa sellaiseen pisteeseen? Nykyiselläkin kielipolitiikalla on paljon tekemistä asian kanssa!
siinäpäesimerkkiä kirjoitti:
Puolustamalla esim. vadelmavenepakolais-kirjan mentaliteettia, puolustat silloin Ruotsia ja halvennat suomalaista kulttuuria. Kyseisessä kirjassahan suomalainen kulttuuri esitetään jonain "alempana" ruotsalaiseen (Ruotsin) nähden.
Ironia on vaikea laji.
Minä mitään vadelmavenepakolaiskirjan mentaliteettia puolusta! Miksi ihmeessä puolustaisin? Kirjan on kirjoittanut suomenkielinen suomalainen, kirja kertoo suomenkielisestä suomalaisesta joka ihailee Ruotsia (Sverige), joka haluaa muuttua ruotsalaiseksi (svensk inte finlandssvensk) ja joka muuttaa Ruotsiin.
Kirjan aihe ei sivua meikäläistä edes kilometrin päästä. Huumori on outoa, aihe on outo, ajatukset ovat outoja, karaktäärit ovat outoja, mentaliteetti on outo.
Sinulle IRL vadelmavenepakolaisena aihe on tietysti arka koska kirjan ironia liippaa niin liki. Osuu ja uppoo! Opettele (itsekin) nauramaan itsellesi niin elämäsi muuttuu paljon helpommaksi.- milläTavoin
Ankdam kirjoitti:
Ironia on vaikea laji.
Minä mitään vadelmavenepakolaiskirjan mentaliteettia puolusta! Miksi ihmeessä puolustaisin? Kirjan on kirjoittanut suomenkielinen suomalainen, kirja kertoo suomenkielisestä suomalaisesta joka ihailee Ruotsia (Sverige), joka haluaa muuttua ruotsalaiseksi (svensk inte finlandssvensk) ja joka muuttaa Ruotsiin.
Kirjan aihe ei sivua meikäläistä edes kilometrin päästä. Huumori on outoa, aihe on outo, ajatukset ovat outoja, karaktäärit ovat outoja, mentaliteetti on outo.
Sinulle IRL vadelmavenepakolaisena aihe on tietysti arka koska kirjan ironia liippaa niin liki. Osuu ja uppoo! Opettele (itsekin) nauramaan itsellesi niin elämäsi muuttuu paljon helpommaksi.Millä tavoin se "osuisi ja uppoisi" meihin suomenkielisiin?? Silloinhan se osuu ja uppoaa sinuun, jos kuvittelet sen olevan joku totuus suomenkielisistä?? Täälläkin haukutaan kirjaa ja vastustetaan Suomen eriarvoistavaa kielipolitiikkaa ja myös Ruotsin toimia suomalaista kulttuuria kohhtaan. Täällä juuri niitä hyväitsetuntoisia suomalaisia on, jotka arvostavat itseään ja suomalaisuuttaan. En voisi mitenkään edes ymmärtää tilannetta, että "haluaisi muuuttua ruotsalaiseksi", jos on SAANUT syntyä Suomeen, suomalaiseksi. Sehän on täysin absurdia ja kirjailijalta jopa rasismia!
milläTavoin kirjoitti:
Millä tavoin se "osuisi ja uppoisi" meihin suomenkielisiin?? Silloinhan se osuu ja uppoaa sinuun, jos kuvittelet sen olevan joku totuus suomenkielisistä?? Täälläkin haukutaan kirjaa ja vastustetaan Suomen eriarvoistavaa kielipolitiikkaa ja myös Ruotsin toimia suomalaista kulttuuria kohhtaan. Täällä juuri niitä hyväitsetuntoisia suomalaisia on, jotka arvostavat itseään ja suomalaisuuttaan. En voisi mitenkään edes ymmärtää tilannetta, että "haluaisi muuuttua ruotsalaiseksi", jos on SAANUT syntyä Suomeen, suomalaiseksi. Sehän on täysin absurdia ja kirjailijalta jopa rasismia!
Ei varmaan mitenkään, onhan niitä muunkinlaisia suomenkielisiä.
Sopis seurata keskustelua ja ketjua! Toisin kuin netti fennot en julista kaikelle kansalle enkä kirjoita ja käy keskustelua Suomen kanssa, en edes kaikkien suomenkielisten kanssa.
Minun kommenttini jota sonä nyt kommentoit on osoitettu tälle tämän palstan tuutuutipakkirullapöpipääliirumlaarum-äidille joka tuolta Ruotsin puolelta mamu-ahdistuksessaan ja kansalliskiihkossaan käy tätä Suomen kielipolitiikkaa kritisoivaa ja meitä suomenruotsalaisia mollaavaa keskustelua.
Pikkuäipällä on koti-ikävä ja häntä ottaa päähän ettei hänen asemansa Ruotsissa ole verrattavissa meidän suomenruotsalaisten asemaan Suomessa ja että Suomen kielilainsäädäntö on erilainen kuin Ruotsin vastaava.
Hän kuitenkin unohtaa että HÄN on muuttanut pois Suomesta ja että me surut asumme edellen isiemme maassa, ikiaikaisilla asuinalueillamme ja että me olemme suomalaisia joilla on aivan samat oikeudet ja velvollisuudet kuin kaikilla muillakin suomalaisilla.
Eikä itsetunnossakaan ole mitään vikaa, päinvastoin!!
Ties vaikka pikkuäippä juuri olisi tuollainen vadelmavenepakolainen joka on muuttanut Ruotsiin kuvitellen että siellä on kaikki paremmin, ja pettynyt pahemman kerran.
- ihmisarvo-
Jokaisesta maasta ja kulttuurista löytyy aivan yhtä lailla kirjallisuutta ja kulttuuria. Se, että vaikkapa Kurenniemen, lea Pennasen tai Kunnaiden jne.. lastenkirjat eivät ole maailmalla tunnettuja,mutta jonkun ruotsinkielisen ovat, ei kerro siitä, etteikö suomalaiset kirjailijat olisi yhtä hyviä tai jopa parempia. Kyse tässäkin on politiikasta ja sitä kautta markkinoinnista. "Suomalainen" ei ole ollut maailmalla arvostettua tietyin poliittisin syin. Mutta onneksi me olemme saaneet nauttia suomalaisesta kulttuurista, omalla rakkaalla mielellämme. Paljosta ovat muut jääneet paitsi - eikä se ole meidän ongelmamme!
- ihmisarvo-
Omalla kielellämme *
- eisaisi
Ruotsinkielinen suomalainen lukee sekä suomen- että ruotsinkielistä kirjallisuutta. Ruotsinkieliseen kirjallisuuteen mahtuu suomenruotsalaista ja riikinruotsalaista kirjallisuutta. Tästäkään ei fenno tykkää. Ruotsinkielinen ei saisi sivistyä ruotsintaitonsa avulla.
- KaksiPuolikasta
eisaisi kirjoitti:
Ruotsinkielinen suomalainen lukee sekä suomen- että ruotsinkielistä kirjallisuutta. Ruotsinkieliseen kirjallisuuteen mahtuu suomenruotsalaista ja riikinruotsalaista kirjallisuutta. Tästäkään ei fenno tykkää. Ruotsinkielinen ei saisi sivistyä ruotsintaitonsa avulla.
Teillä on kyllä uskomaton käsitys siitä omasta "ylemmyydestänne" - ikään kuin "teillä" olisi jotain "ENEMMÄN" kuin meillä suomenkielisen lapsuuden ja elämän kokeneilla! Onko teillä siis myös jotain enemmään kuin yksikielisillä ruotsinkielisillä? Siis käytännössä kaikilla ruotsalaisilla?
Kärjistetysti voisi sanoa, että kaksi puolikasta EI ole enemmän kuin yksi kokonainen! Jokaisen ihmisen ihmisarvo on täysin, aivan täysin sama. Kenelläkään ei ole yhtään toista enempää KOKEMUKSIA, "sivistystä", kulttuuria tms.! Yrittäkää hyvät ihmiset jo päästä tuosta ajatusmaailmastanne pois vuonna 2015!
Otanpa esimerkin : olen lähes varma, ettet ole kuullutkaan näitä lauluja, jokta kuuluvat suomalaiseen kulttuuriin:
https://www.youtube.com/watch?v=dcrJj83LttI&list=PLxfYDzxJNmXiqwVZNOcSFY0m1x5J_pc0o
Kuhitenkin olet elänyt ns. "kaksikielisesti" ja kuvittelet tietäväsi "kaiken" suomenkielisestäkin kulttuurista. Se ei vaan useimmiten mene niin!
- eiieieeiei
Tämä aloitus kertoo jo sinänsä fennosta kaiken oleellisen.
- KatsokaaPEILIIN
Mutta kaikki ne aloitukset, jossa RKP:läinen selittää suomalaisesta kulttuurista väheätellen ("Suomessa ei ole yhtään kirjailijaa tms.) eivät sitten kerro RKP:stä mitään?
- oioioioioioi
KatsokaaPEILIIN kirjoitti:
Mutta kaikki ne aloitukset, jossa RKP:läinen selittää suomalaisesta kulttuurista väheätellen ("Suomessa ei ole yhtään kirjailijaa tms.) eivät sitten kerro RKP:stä mitään?
Missä lukee: Suomessa ei ole yhtään kirjailijaa. Ei missään. Itse keksit koko ajan lisää tekosyitä, että saisit valittaa tyhjästä.
- IhmisarvonKannattaja
oioioioioioi kirjoitti:
Missä lukee: Suomessa ei ole yhtään kirjailijaa. Ei missään. Itse keksit koko ajan lisää tekosyitä, että saisit valittaa tyhjästä.
Esimerkki tällaisesta vähättelystä (tämä on vielä harvinaisen lievää):
"Luettelepas sinä fenno nyt vuorollasi niitä maailmanmainetta niittäneitä suomenkielisiä kirjailijoita. Saihan Sillanpääkin nobelin, tosin lähinnä säälistä, olivathan ruotsalaiset palkinnon jakajina. Oletko lukenut Sillanpään tuotantoa? Oliko hyvä? Yksikään muu ei tule mieleen ja Sillanpääkin vain sen ruotsalaisten säälistä myöntämän Nobelin takia."
- jfk1967
Eikös juttu lähtenyt siitä, että aloittaja ei tiennyt ruotsalaisia kirjailijoita?
Infon antaminen asiassa epäisänmaallisuutta? "Ruotsin pääkaupunki on Tukholma"-->Epäisänmaallisuutta, koska todellisen fennon pitää arvostaa vain Helsinkiä?- fennonlogiikkaaaa
Tämä on juuri sitä fennon logiikkaa. Tulee ihan itänaapurimme mieleen parinkymmenen vuoden takaa, nykyään ehkä enemmän Pohjois-Korea. Fennolle jonkin väärän sanankin lausuminen on epäisänmaallista. Mietinkin, että kun suomen kieli vilisee ruotsin lainoja, niin mitenköhän fenno on ratkaissut tämän asian. Onko esim. sanan "joulu" tilalle löytynyt uusi korvaava sana?
- VoikoOllaNoinRasisti
fennonlogiikkaaaa kirjoitti:
Tämä on juuri sitä fennon logiikkaa. Tulee ihan itänaapurimme mieleen parinkymmenen vuoden takaa, nykyään ehkä enemmän Pohjois-Korea. Fennolle jonkin väärän sanankin lausuminen on epäisänmaallista. Mietinkin, että kun suomen kieli vilisee ruotsin lainoja, niin mitenköhän fenno on ratkaissut tämän asian. Onko esim. sanan "joulu" tilalle löytynyt uusi korvaava sana?
Minun rakkaaseen äidinkieleen kuuluu myös lainasanat ruotsin (tai lähinnä saksan, koska ne ovat tulleet ruotsiinkmin ENSIN muista kielistä. Usein suomeen on lainattu sanoja suoraan myös mm. saksasta, englannista jne.) Jokaiseen kieleen on tullut lainasanoja muista kielistä. SE EI VÄHENNÄ MINUN AINUTLAATUISEN ÄIDINKIELENI ARVOA. Suomen kielipolitiikalla ja sen vastustamisella ei edelleenkään ole MITÄÄN tekemistä ruotsin kielen kanssa! Mutta teidän rasistien on vaan niin käsittämättömän vaikea ytmmärtää sitä! Poistatko sinä sitten vaikkapa sanan "poika - pojke" ruotsin kielestä, koska se on alkujaan suomesta tullut lainasana? Te ette voi käsittää sitä, että me rakastamme omassa kulttuurissa MYÖS sitä "Ruotsista/Ruotsin kautta tullutta! Ei se tarkoita sitä, että meidän olisi hyväksyttävä Suomen eriarvoistava kielipolitiikka!!!!
- UkonJuhla
fennonlogiikkaaaa kirjoitti:
Tämä on juuri sitä fennon logiikkaa. Tulee ihan itänaapurimme mieleen parinkymmenen vuoden takaa, nykyään ehkä enemmän Pohjois-Korea. Fennolle jonkin väärän sanankin lausuminen on epäisänmaallista. Mietinkin, että kun suomen kieli vilisee ruotsin lainoja, niin mitenköhän fenno on ratkaissut tämän asian. Onko esim. sanan "joulu" tilalle löytynyt uusi korvaava sana?
Onneksi joulu tulee saksasta kuten suurin osa muistakin lainasanoista niin nitä voi aivan hyvin käyttää.
UkonJuhla kirjoitti:
Onneksi joulu tulee saksasta kuten suurin osa muistakin lainasanoista niin nitä voi aivan hyvin käyttää.
Niinkö? Kertoisitko mistä saksan sanasta suomen kielen sana joulu on lainattu?
Saksaksi joulu on Weinacht mutta ruotsiksi jul.- suomalainenjoulu33
Ankdam kirjoitti:
Niinkö? Kertoisitko mistä saksan sanasta suomen kielen sana joulu on lainattu?
Saksaksi joulu on Weinacht mutta ruotsiksi jul.Saksaksi joulu on Weihnachten kylläkin. Toki sana joulu on tullut ruotsista. Me suomalaiset katsos tiedämme, että meillä on paljon yhteistä myös ruotsalaisen kulttuurin ja perinteiden kanssa. Sen sijaan ruotsalaiset ovat täysin pihalla siitä, mitä suomalainen kulttuuri onkaan. Ruotsiin ei ole yhtä paljon lainattu sanoja suomen kielestä kielten erikoisen suhteen vuoksi: suomea on aina pidetty "alempana". Siitä tietää myös, että politiikka on aina ollut väärin.
Joulu-sanan alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa, monia näkemyksiä siitäkin on. Vaikkapa se tulisi
"muinaisgermaanisesta jovla– tai joulud-sanoista.
Mm. sana "pojke" on tullut ruotsiin suomesta.
Se, että suomalaiseen kulttuuriin kuuluu paljon yhteistä ruotsalaisten kanssa, ei oikeuta Suomen kielipolitiikkaan. Vai ajatteletko, että Ruotsissa ei ole mitään vaikutteita suomalaisesta kulttuurista? Helppohan se on sanoa, kun suomalainen kulttuuri ja kieli on sieltä hävittämällä hävitetty! Vaikka meidän kulttuurissamme on paljon yhteistä ruotsalaisen kulttuurin kanssa, en mitenkään koe samalla tavoin, että minun tarvitsisi alkaa "puolustelemaan" Ruotsia, jos joku sanoo siitä jotain negatiivista! En tunne minkäänlaisia isänmaallisia tunteita Ruotsia kohtaan.
Ankdam onko sinun oikeasti niin vaikea ymmärtää, että RKP:n puhuma kieli on yhdentekevää: ihmisten eriarvoistaminen on VÄÄRIN, olipa kieli romania, ruanda, ranska tai ruotsi. - Siillain
Ankdam kirjoitti:
Niinkö? Kertoisitko mistä saksan sanasta suomen kielen sana joulu on lainattu?
Saksaksi joulu on Weinacht mutta ruotsiksi jul.Totta kai sinä valitset useasta vaihtoehdosta juuri vaihtoehdon - lainattu ruotsista. Minun ehdotukseni taas on että joulu sanan alku on peräisin sanasta öl joka on siis joko baltti tai suomi laina tarkoittaen siis sitä että joulu on alunperin suomalainen sana.
- muualtaEuroopasta
Siillain kirjoitti:
Totta kai sinä valitset useasta vaihtoehdosta juuri vaihtoehdon - lainattu ruotsista. Minun ehdotukseni taas on että joulu sanan alku on peräisin sanasta öl joka on siis joko baltti tai suomi laina tarkoittaen siis sitä että joulu on alunperin suomalainen sana.
Ruotsiinhan kaikki on tullut muualta suunnilleen samoihin aikoihin kuin Suomeenkin.
- myöseestissä
muualtaEuroopasta kirjoitti:
Ruotsiinhan kaikki on tullut muualta suunnilleen samoihin aikoihin kuin Suomeenkin.
ruotsin kieli on käytännössä sama kuin saksan kieli. Hieman eroaa niin, etteivät saksalaiset ja ruotsalaiset ymmärrä täysin toisiaan. Sanat on joka tapauksessa suunnilleen samantapaisia lähes kaikki. Suomella ei ole muuta tällaista isompaa kieltä kuin eesti. On muistettava, että myös eestin kielessä on nämä sanat, jotka suomeen on oletettu tulleen ruotsista, moni onkin tullut "ruotsista" - ruotsiinkin ne kun ovat tulleet muualta. Vaikkapa joulu on eestiksi jõulud.
Ihana eestiläinen joululaulu - myöseestissä
myöseestissä kirjoitti:
ruotsin kieli on käytännössä sama kuin saksan kieli. Hieman eroaa niin, etteivät saksalaiset ja ruotsalaiset ymmärrä täysin toisiaan. Sanat on joka tapauksessa suunnilleen samantapaisia lähes kaikki. Suomella ei ole muuta tällaista isompaa kieltä kuin eesti. On muistettava, että myös eestin kielessä on nämä sanat, jotka suomeen on oletettu tulleen ruotsista, moni onkin tullut "ruotsista" - ruotsiinkin ne kun ovat tulleet muualta. Vaikkapa joulu on eestiksi jõulud.
Ihana eestiläinen joululauluanteeksi ei eestiläinen kuin tämä rauhallinen jokajouluinen suomalainen joululaulu laulettuna eestiksi
https://www.youtube.com/watch?v=B0-h6GomMSM suomalainenjoulu33 kirjoitti:
Saksaksi joulu on Weihnachten kylläkin. Toki sana joulu on tullut ruotsista. Me suomalaiset katsos tiedämme, että meillä on paljon yhteistä myös ruotsalaisen kulttuurin ja perinteiden kanssa. Sen sijaan ruotsalaiset ovat täysin pihalla siitä, mitä suomalainen kulttuuri onkaan. Ruotsiin ei ole yhtä paljon lainattu sanoja suomen kielestä kielten erikoisen suhteen vuoksi: suomea on aina pidetty "alempana". Siitä tietää myös, että politiikka on aina ollut väärin.
Joulu-sanan alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa, monia näkemyksiä siitäkin on. Vaikkapa se tulisi
"muinaisgermaanisesta jovla– tai joulud-sanoista.
Mm. sana "pojke" on tullut ruotsiin suomesta.
Se, että suomalaiseen kulttuuriin kuuluu paljon yhteistä ruotsalaisten kanssa, ei oikeuta Suomen kielipolitiikkaan. Vai ajatteletko, että Ruotsissa ei ole mitään vaikutteita suomalaisesta kulttuurista? Helppohan se on sanoa, kun suomalainen kulttuuri ja kieli on sieltä hävittämällä hävitetty! Vaikka meidän kulttuurissamme on paljon yhteistä ruotsalaisen kulttuurin kanssa, en mitenkään koe samalla tavoin, että minun tarvitsisi alkaa "puolustelemaan" Ruotsia, jos joku sanoo siitä jotain negatiivista! En tunne minkäänlaisia isänmaallisia tunteita Ruotsia kohtaan.
Ankdam onko sinun oikeasti niin vaikea ymmärtää, että RKP:n puhuma kieli on yhdentekevää: ihmisten eriarvoistaminen on VÄÄRIN, olipa kieli romania, ruanda, ranska tai ruotsi.Kiitos pitkästä sepustuksesta, en kuitenkaan lyhyessä kommentissani ottanut millään tavoin kantaa mihinkään kulttuuri- tai muihin syvällisempiin asioihin. Kommentoin vain lyhyesti ruotsiallergikkonettifennon tavanomaista tönkköä valhetta että suomen kielen sana joulu olisi laina saksan kielestä.
Nefe: "Onneksi joulu tulee saksasta kuten suurin osa muistakin lainasanoista niin nitä voi aivan hyvin käyttää."
Joudutte nyt sit vissiin kieltämään myös tuon joulu-sanan.muualtaEuroopasta kirjoitti:
Ruotsiinhan kaikki on tullut muualta suunnilleen samoihin aikoihin kuin Suomeenkin.
Toki vaikutteita tulee kaikkialta ja kieli muuttuu koko ajan. Ruotsin kieli on kuitenkin ollut Suomessa virallinen kieli yli 600 vuotta ja suomi vasta satakunta vuotta.
Suomen kielessä on virallisten lukujen mukasn 4000 ruotsin kielestä lainattua sanaa, päin vastoin eli ruotsin kielessä suomesta lainattuja sanoja on vain 30.- propagandanUhrille
Ankdam kirjoitti:
Toki vaikutteita tulee kaikkialta ja kieli muuttuu koko ajan. Ruotsin kieli on kuitenkin ollut Suomessa virallinen kieli yli 600 vuotta ja suomi vasta satakunta vuotta.
Suomen kielessä on virallisten lukujen mukasn 4000 ruotsin kielestä lainattua sanaa, päin vastoin eli ruotsin kielessä suomesta lainattuja sanoja on vain 30.Olet kehäpäätelmien ekspertti. Jos Suomi on aina suosinut ruotsin kieltä ja sekä Suomi että Ruotsi ovat syejineet suomen kieltä, silloin käykin niin. Ei voi kuitenkaan väittää, että ne edes olisivat tulleet Ruotsista suoraan lainasanoina, todennäköisesti muinaisgermaasen sanan joulu alkuperää ei edes voida enää jäljittää. Samat sanat ovat usein myös viron kielessä. Suomalaiset eivät ikinä olekaan kapinoineet mitään Ruotsia itsessään vastaan, vaan kieliPOLITIIKKAA. Kieliä ei voi asettaa eriarvoiseen asemaan, ei edes historian vääryyksien perusteella!!! Uskon myös, että ruotsissa on paljon enemmän lainasanoja suomesta kuin kuvittelet.
propagandanUhrille kirjoitti:
Olet kehäpäätelmien ekspertti. Jos Suomi on aina suosinut ruotsin kieltä ja sekä Suomi että Ruotsi ovat syejineet suomen kieltä, silloin käykin niin. Ei voi kuitenkaan väittää, että ne edes olisivat tulleet Ruotsista suoraan lainasanoina, todennäköisesti muinaisgermaasen sanan joulu alkuperää ei edes voida enää jäljittää. Samat sanat ovat usein myös viron kielessä. Suomalaiset eivät ikinä olekaan kapinoineet mitään Ruotsia itsessään vastaan, vaan kieliPOLITIIKKAA. Kieliä ei voi asettaa eriarvoiseen asemaan, ei edes historian vääryyksien perusteella!!! Uskon myös, että ruotsissa on paljon enemmän lainasanoja suomesta kuin kuvittelet.
Kielen puhujat yleensä kyllä lainaavat kieleensä uusia sanoja ihan itse, turha yrittää vierittää kielen normaalia kehitystä muiden syyksi ja tehdä siitä jotain sortavaa kielipolitiikkaa.
Mitä jouluun tulee niin toki sen muinaisgermaanisen alkuperän pystyy helposti jäljittämään mutta suomen kieleen sana joulu tuli neffejen mieliharmiksi takuuvarmasti ruotsin kielestä.
"Yule or Yuletide ("Yule time") is a religious festival observed by the historical Germanic peoples, later undergoing Christianised reformulation resulting in the now better known Christmastide. The earliest references to Yule are by way of indigenous Germanic month names Ærra Jéola (Before Yule) or Jiuli and Æftera Jéola (After Yule). Scholars have connected the celebration to the Wild Hunt, the god Odin and the pagan Anglo-Saxon Modranicht.
Terms with an etymological equivalent to Yule are used in the Nordic countries for Christmas with its religious rites, but also for the holidays of this season. Yule is also used to a lesser extent in English-speaking countries to refer to Christmas. Customs such as the Yule log, Yule goat, Yule boar, Yule singing, and others stem from Yule. A number of Neopagans have introduced their own rites."
Sinä puolestasi olet känkkäränkkäämisen mestari!- IrestMyCase
Eli joulu sana tulee saksasta aivan kuten sanoin.
- Nettisuomal-nettifenno
Aloittaja kirjoittaa kokeilleensa keksiä ruotsalaisia kirjallisuuden klassikkoja, joita tunnetaan Ruotsin ulkopuolellakin.
Jos hän tarkoittaa ruotsalaisia maailmankirjallisuuden klassikkoja, niin siihen kirjallisuuden kategoriaan ei tietenkään lueta läheskään kaikkia niitä teoksia, joita pidetään vain Ruotsissa ruotsinkielisen kirjallisuuden klassikkoina tai muuten tärkeänä kirjallisuutena, kuten tässä luettelossa: http://www.enligto.se/2012/12/05/100-viktiga-svenska-bocker/
Tässä keskustelussa puurot ja vellit ovat menneet sekaisin aloittajan kaksimerkityksisen aloituksen vuoksi. Lisäksi "fennonlogiikkaaaa" (19.8.2015 12:45) on itse ilmeisesti fennona tietävinään jotain fennon logiikasta. Voi kysyä, jonkun vai viiden miljoonan fennon logiikasta? - jgjskkfgkd
Karsee lista:Ehkä jaksankin kertoa koulukiusaajatyypeille "tuutulaulujen" nimiä.
JOUTUIN VAIN NYT NUKKUMATIN LUO, Viena-Leena, Nikolaus, Eava-Maija ja Johannes
SAAPUU JO YÖ, Venla, Eevamaija, Heli Koskela
ÄITI, KERROHAN SATU MULLE, Eevamaija
KUN PITENEVÄT ILLAT, Venla
PEIKKOÄIDIN KEHTOLAULU, Viena-Leena
TIITIÄINEN, METSÄLÄINEN, Jeremias, Topias ja Samuli Välimäki,
KAIKKI LAPSET NUKKUVAT, Viena-Leena
LAPSET NYT KÄYVÄT NUKKUMAAN, Viena-Leena
VIIDEN LAULUN SIKERMÄ:
ÄITI, Venla
AA, ALLIN LASTA, Viena-Leena
TUUTI TUUTI ÄIDIN LASTA, Eevamaija
ÄITI SE LAULAAPI, Venla
PIKKU NUKKUMATTI, Venla
TUU TUU TUPAKKARULLA, Nikolaus ja Topias
PIUM, PAUM, Venla, viulut
KEHTOLAULU, Venla, Eeva-Maija ja Heli
AA TUUTI LASTA, Viena-Leena
AA, AA, HEIKKI, Jeremias
KISSANPENNUN KEHTOLAULU, Viena-Leena
KIMMON PUUHEVONEN, Eeva-Maija, Venla, Johannes
NUKU PIKKUMIES, Jeremias
MOZARTIN KEHTOLAULU, Eeva-Maija
JOKA ILTA KUN LAMPPU SAMMUU, Topias
TUULEN SOITTO PUISSA HELÄÄ, Venla
NUKU,NUKU NURMILINTU, Eeva-Maija ja Anna-Reeta Välimäki
ILTALAULU, Eeva-Maija
HYVÄÄ YÖTÄ JO SOI, Johannes
LAPSET NYT KÄYVÄT NUKKUMAAN, Viena-Leena
LEVOLLE LASKEUN LUOJANI, Eeva-27 Maija, Venla sov. Lauri Nurkkala
M. Tromp: Anni Tanni Talleroinen
M-R. Väkevä: Siili ja mansikat
I. Rancken: Mummon kanat
P.J. Hannikainen: Mirri sairastaa
B. Merrill: Hauva ikkunassa
M. Kantlin: Pikku akan kesälaulu
M. Kantlin: Ässän kässän
M. Kantlin: Opetus
M. Kantlin: Mustin valitus
M. Kantlin: Koni köntys
M. Kantlin: Kylämatka
M. Kantlin: Taikapäivä
M. Kantlin: Kissa kehrää
M. Kantlin: Tuuliloitsu
M. Kantlin: Kissan kehtolaulu
L. Nurkkala: On kaikilla lapsilla maailmassa
A. Klauwell: Paimenlaulu
Trad.: Pilvien paimen
Trad.: Mökin väki
M. Räisänen: Oravasatu
O. Pesonen: Oravasatu
A. Mustonen: Leikkisät koiranpennut
Trad.: Pikku posteljooni
Trad.: Suutarin emännän kehtolaulu
Trad.: Nyt on laulut laulettu
G. Malmstén: Nukku-Matti
D. Kabalevski: Saapuu jo yö
K. Käyhkö: Satu
L. Thuneberg: Kun pimenevät illat
M. Holmberg: Peikkoäidin kehtolaulu
R. Suurla: Tiitiäisen tuutulaulu
Trad.: Kaikki lapset nukkuvat
M. Nyberg: Äiti
Trad.: Aa, aa, allin lasta
J. Pohjanmies: Tuuti, tuuti äidin lasta
E. Kauppi: Äiti se laulaapi
Trad.: Pikku nukkumatti
Trad.: Tuu, tuu tupakkarulla
K. Killinen: Pium, paum!
S. Lithenius: Kehtolaulu
Trad.: Aa tuuti lasta
A. Tegnér: Aa, aa, Heikki
E. Marvia: Kissanpennun kehtolaulu
K. Käyhkö: Kimmon puuhevonen
G. Malmstén: Nuku pikkumies
B. Flies: Mozartin kehtolaulu
T. Rautavaara: Sininen uni
A. Maasalo: Tuutulaulu
Trad.: Nuku, nuku nurmilintu
M. Nyberg: Hiljaa, hiljaa ilta on
J. Brahms: Hyvää yötä jo soi
D. Kabalevski: Lapset nyt käyvät nukkumaan
S. Lithenius: Levolle laskeun, Luojani
KUN KEVÄT TULI, Kuoro
KEVÄTLAULU PIKKA, Jeremias
MINÄ OLEN PIKKU-TYTTÖ, Anna-Reeta
LAULU PIKKU VAPUSTA, Venla
HAVUPUU JA LEHTIPUU, Eeva-Maija
TERVE TEILLE LINTUSET, Venla
POIKIEN LAULU, Pikkukuoro
SAUNAVIHDAT, Sirkku
PIKKU AKAN KEVÄTLAULU, Johannes
KEVÄT, Hannu-Pekka
LEIVOLLE, Ulla-Maija
LAULU KISSASTA, Venla
PAIMENEN KEVÄT, Kuoro
ON KEVÄÄN AIKA TULLUT, Jeremias
KEVÄTLEIKIT, Johannes, Eeva-Maija
KILLE JA KALLE, Topias
PIKKU JUTTU, Venla
IHAHAA, Valtteri
NYT KEVÄT ON, Päivi
ILOINEN LALU, Eeva-maija
PIKKUINEN MAAMIES, Johannes
MINÄ RATSASTAN, Nikolaus
HOPOTI HOPOTI, Hannu-Pekka
KEVÄT ON, KEVÄT ON, Venla
PIKKU NALLEN KYYNELEET, Jeremias
KUU KIURUSTA KESÄHÄN, kuoro
KUN KESÄ IHANAINEN, Kuoro
IHME KUMMA , Viena-Leena
PAIMENLAULU, Heli, Venla, Eeva-Maija
MÖKIN LAITTAJA, Jeremias
TULE TULE KANSSANI, Viena.Leena
PERHOSET, Venla
METSÄN LAULAJAT, Pikkukuoro
PIENEN METSÄLINNUN, Sirkku
KEIJUINA KEIKUMME , Leena, Hanna, Johannes, Venla, Eeva-Maija
KÄKI JA AASI , Johannes ja Eeva-Maija
NOKIPOIKA , Valtteri
PIKKU MATIN AUTO , Jeremias
JOSPAS MINÄ KISSAN SAISIN, Jeremias
KESÄLEIKKI, Venla
HAKAMAASSA, Venla
KAUNIS KIRKAS AURINKO PAISTAA , Kuoro
PEIPPOSEN PESÄ, Venla ja Eeva-Maija
SATEENKAAREN PÄÄSSÄ, Nikolaus
TYTTÖ JA POIKA, Topias, Eeva-Maija
OLLIN MARJAMATKA, Jeremias
YLI KASTEISTEN VUORTEN ME KULJEMME, Saara, Leena, Eeva-Maija
PIKKU MATTI, Jeremias
KOIVUN OKSALLA KORKEALLA, Venla ja Eeva-Maija
LUZERNISTA WEGGIKSEEN, Heli, Venla
NUOTIOLAULU, Topias ja Eeva-Maija
AURINGON ALLA , Saara, Leena, Eeva-Maija
HEILU KEINUNI KORKEALLE, Venla- RKPkoulukiusaaja
Millä tavalla "karsea"? Millaisia tuutulauluja itse laulat? Suomessahan on miljoonia sellaisia.
Suojelusenkeli? Oi katsohan lintua? Mä olen niin pienoinen? Levolle laskeun luojani. Aina vähän vaihtelee.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Silmienvääntelijä-persut pääsivät Japanissa sarjakuvaan
Torille! https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000011943173.html1785005Nato kaatamassa Petterin haaveileman Tunnin junan?
Nato edellyttää pohjoisessa Jäämereltä Rovaniemelle saakka kapearaitesta suoraa rautatieväylää, joka maksaa paperirahaa,194397Donald Trump pääsi samalle listalle Sanna Marinin kanssa
Eli vasemmistolaisen Time-median top 100 jännäihmisten listalle. https://time.com/collections/time100-next-2021/593769993107Älkää vaan sairastuko syöpään Suomessa
Tilaston mukaan Suomi, Slovakia ja Latvia lääkitsee aivan pohjamudissa syöpää. Sairastunutta hoidetaan edelleen vanhana2532952Kyllä, maata ei halua puolustaa nimenomaan punavihreän puolen edustajat
"Esimerkiksi maanpuolustushenki on keskimääräistä alempana naisten, arvoliberaalien, heikossa taloustilanteessa olevien1432892- 522511
- 271929
- 221757
- 341743
- 681741