Hallituksen esittämät leikkaukset sosiaaliturvaan ovat vastoin Euroopan sosiaalisen peruskirjan vaatimuksia, sanoo kirjallisen kysymyksen aiheesta tehnyt Euroopan parlamentin jäsen Merja Kyllönen.
Suomi sai talvella huomautuksen liian matalasta sosiaaliturvastaan. Se ei turvaa kansalaisten minimitoimeentuloa eikä Suomi täytä Euroopan sosiaalisen peruskirjan vaatimuksia, Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea arvioi.
Tästä huolimatta hallitus aikoo leikata sosiaaliturvasta lisää.
– Vaikka Euroopan sosiaalinen peruskirja sekä Suomen perustuslaki takaa jokaiselle oikeuden perustoimentuloon, julkinen valta ja suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä eivät ole pystyneet vastaamaan köyhyyden ja huono-osaisuuden haasteisiin. Päin vastoin, perusturvan toistuvien leikkausten, indeksikorotusten jäädytysten sekä asumisen jatkuvan hinnannousun myötä eriarvoisuus yhteiskunnassa kasvaa huolestuttavalla tavalla ja köyhyys lisääntyy, Euroopan parlamentin jäsen Merja Kyllönen kirjoittaa 14.8. Euroopan neuvostolle jättämässään kysymyksessä.
– Miten ja missä aikataulussa Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea aikoo varmistaa, että Suomen hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin sosiaaliturvajärjestelmän kuntoon saattamiseksi? Kyllönen kysyy.
Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea vertaili 11.2.2015 antamassaan päätöksessä Suomen sosiaalietuuksien tasoa suhteessa suomalaisten keskituloon.
Suomessa myönnettävä vähimmäis- eli takuueläke on 38 prosenttia vuoden 2013 mediaanituloista. Euroopan sosiaalinen peruskirja edellyttää, että minimimäärän tulisi olla vähintään 50 prosenttia ekvivalentista mediaanitulosta ja missään tapauksessa minimitaso ei saisi alittaa 40 prosenttia ekvivalentista mediaanitulosta. Komitea katsoi päätöksessään, että kansalaisten minimitoimeentulon taso on Suomessa liian matala eikä täytä Euroopan sosiaalisen peruskirjan vaatimuksia.
Suomi sai talvella huomautuksen liian matalasta sosiaaliturvastaan. Se ei turvaa kansalaisten minimitoimeentuloa eikä Suomi täytä Euroopan sosiaalisen peruskirjan vaatimuksia, Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea arvioi.
Tästä huolimatta hallitus aikoo leikata sosiaaliturvasta lisää.
– Vaikka Euroopan sosiaalinen peruskirja sekä Suomen perustuslaki takaa jokaiselle oikeuden perustoimentuloon, julkinen valta ja suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä eivät ole pystyneet vastaamaan köyhyyden ja huono-osaisuuden haasteisiin. Päin vastoin, perusturvan toistuvien leikkausten, indeksikorotusten jäädytysten sekä asumisen jatkuvan hinnannousun myötä eriarvoisuus yhteiskunnassa kasvaa huolestuttavalla tavalla ja köyhyys lisääntyy, Euroopan parlamentin jäsen Merja Kyllönen kirjoittaa 14.8. Euroopan neuvostolle jättämässään kysymyksessä.
– Miten ja missä aikataulussa Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea aikoo varmistaa, että Suomen hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin sosiaaliturvajärjestelmän kuntoon saattamiseksi? Kyllönen kysyy.
Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea vertaili 11.2.2015 antamassaan päätöksessä Suomen sosiaalietuuksien tasoa suhteessa suomalaisten keskituloon.
Suomessa myönnettävä vähimmäis- eli takuueläke on 38 prosenttia vuoden 2013 mediaanituloista. Euroopan sosiaalinen peruskirja edellyttää, että minimimäärän tulisi olla vähintään 50 prosenttia ekvivalentista mediaanitulosta ja missään tapauksessa minimitaso ei saisi alittaa 40 prosenttia ekvivalentista mediaanitulosta. Komitea katsoi päätöksessään, että kansalaisten minimitoimeentulon taso on Suomessa liian matala eikä täytä Euroopan sosiaalisen peruskirjan vaatimuksia.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hallitus on jo reagoinut jäädyttämällä ekäke-indeksit
"Komitea katsoi päätöksessään, että kansalaisten minimitoimeentulon taso on Suomessa liian matala eikä täytä Euroopan sosiaalisen peruskirjan vaatimuksia.