Älytelevision ostanut asiakas kertoo huolestuneensa, kuinka paljon tietoja laite kerää käyttäjästään. Television mukana oli yksityisyysehdoista vihkonen, jossa oli 46 sivua.
Hän voisi olla kytkemättä televisiotaan verkkoon, mutta silloin suurin osa älyominaisuuksista jäisi käyttämättä.
Televisiossa on kamera, joka ymmärtää käsieleitä ja tunnistaa käyttäjänsä kasvot. Siinä on myös äänentunnistus. Ja tietoja kerätään televisiolla katsotuista elokuvista, pelatuista peleistä ja surffatuista verkkosivuista.
Kyseinen huolestunut kuluttaja, Michael Price, työskentelee asianajajana ja New Yorkin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Asiantuntijana hän arvostelee lainsäädäntöä, joka sallii yrityksille asiakkaiden tietojen myymisen mainostajille.
Rikolliset hakkerit ovat jo vuosikaudet aiheuttaneet häiriöitä älytelevisioille. Pahimmissa tapauksissa ne ovat joutuneet täysin kaapatuiksi, ja joskus on kiristetty maksamaan tiettyjä summia että televisio taas toimisi. Älytelevisio on käytännössä täysin sama asia kuin tietokone, vaikka kaikki eivät sitä vielä ymmärrä.
Toinen ongelma ovat poliisi ja tiedustelupalvelut. Kotietsinnän tehdäkseen virkavalta tarvitsee Yhdysvalloissa oikeuden luvan, mutta viranomaisten on helpompaa päästä käsiksi yritysten asiakkaistaan keräämiin tietoihin. Älylaitteiden aikakaudella poliisin ei tarvitse nähdä vaivaa rakennella salakuuntelulaitteita epäiltyjen taloihin, sillä lähes kaikissa kodeissa on tietokone ja muitakin verkkoon kytkettyjä laitteita, joiden kautta heitä voi vakoilla.
Price haluaa yritysten miettivän tarkemmin kuluttajien yksityisyyden suojaa ja perustellummin päättävän, mitä yksityisiä tietoja asiakkaista kerätään.
Hän voisi olla kytkemättä televisiotaan verkkoon, mutta silloin suurin osa älyominaisuuksista jäisi käyttämättä.
Televisiossa on kamera, joka ymmärtää käsieleitä ja tunnistaa käyttäjänsä kasvot. Siinä on myös äänentunnistus. Ja tietoja kerätään televisiolla katsotuista elokuvista, pelatuista peleistä ja surffatuista verkkosivuista.
Kyseinen huolestunut kuluttaja, Michael Price, työskentelee asianajajana ja New Yorkin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Asiantuntijana hän arvostelee lainsäädäntöä, joka sallii yrityksille asiakkaiden tietojen myymisen mainostajille.
Rikolliset hakkerit ovat jo vuosikaudet aiheuttaneet häiriöitä älytelevisioille. Pahimmissa tapauksissa ne ovat joutuneet täysin kaapatuiksi, ja joskus on kiristetty maksamaan tiettyjä summia että televisio taas toimisi. Älytelevisio on käytännössä täysin sama asia kuin tietokone, vaikka kaikki eivät sitä vielä ymmärrä.
Toinen ongelma ovat poliisi ja tiedustelupalvelut. Kotietsinnän tehdäkseen virkavalta tarvitsee Yhdysvalloissa oikeuden luvan, mutta viranomaisten on helpompaa päästä käsiksi yritysten asiakkaistaan keräämiin tietoihin. Älylaitteiden aikakaudella poliisin ei tarvitse nähdä vaivaa rakennella salakuuntelulaitteita epäiltyjen taloihin, sillä lähes kaikissa kodeissa on tietokone ja muitakin verkkoon kytkettyjä laitteita, joiden kautta heitä voi vakoilla.
Price haluaa yritysten miettivän tarkemmin kuluttajien yksityisyyden suojaa ja perustellummin päättävän, mitä yksityisiä tietoja asiakkaista kerätään.
Vastaukset 2
Vanhimmat
http://keskustelu.suomi24.fi/t/11979468/satanismiilluminati-hollywoodissa-ja-musiikkivideoissa
http://keskustelu.suomi24.fi/t/13753374/parjaaja-hapaisija-pilkkaaja-jne...#comment-80373655
http://www.iltasanomat.fi/digi/art-1423577467838.html
Verkkoyhteys on ehto älyominaisuuksien toimimiselle, mutta myös tietojen keräämiselle.
Toissapäiväinen paljastus mahdollisuudesta salakuunnella ihmisiä Samsungin televisioilla säikäytti monet älytelevision käyttäjät. Samsungin käyttöehtojen mukaan televisiot voivat tallentaa puhetta, muuntaa sen tekstiksi ja lähettää kolmansille osapuolille.
Samsung kiirehti korjaamaan käyttöehtoja ja vakuutti kolmannen osapuolen olevan puheentunnistuksen toteuttava yhtiö.
Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiseikkaa, että älytelevisiot ovat toistaiseksi tietoturvan kyntämätön korpimaa. Laitteissa ei ole standardia, tietoturva-aukkoja ei välttämättä korjata, eikä sovelluksia päivitetä.
Tietokirjailija Petteri Järvinen heittää blogissaan vinkin, joka korjaa ongelmat kertaheitolla:
– Mitä enemmän puheohjattavia laitteita ympärillemme ilmestyy, sitä suuremmaksi kasvaa salakuuntelun riski. Seinillä ei ole enää korvia – laitteilla on. Jotta voisimme olla turvallisin mielin, jokaisessa laitteessa pitäisi olla mekaaninen kytkin mikrofonin irrottamiseksi virtapiiristä. Jos ei käytä älyominaisuuksia, laitetta ei myöskään kannata kytkeä nettiin. Menetetyt älyominaisuudet ovat pieni hinta siitä varmuudesta, jonka salakuuntelun torjuminen tuottaa, Järvinen kirjoittaa.
Laitteen voi myös kytkeä nettiin silloin, kun sitä tarvitaan. Tämä tosin edellyttää langatonta verkkoa käytettäessä asetusvalikoihin sukeltamista ennen kuin videopalvelusta pääsee katselemaan elokuvia.
Älytelevisiot eivät ole ainoita laitteita, jotka tuovat mikrofonit tai kamerat ihmisten olohuoneisiin. Myös pelikonsoleihin myydään peliohjaimina käytettäviä kameroita ja mikrofoneja. Viime kädessä kuluttaja on aina elektroniikkavalmistajien lupausten varassa.