Helsingin Sanomat kertoo (http://www.hs.fi/kotimaa/a1356757215091) poliisin saavan 2014 uusia oikeuksia. Vakavasta rikoksesta epäillyn henkilön koneelle voidaan asentaa haittaohjelma seuraamaan sähköpostia, nettisurffailua, Facebook-käyttöä ja kaikkea muutakin sähköistä viestintää.
Oikeudesta päätettiin jo kauan sitten pakkokeinolain uudistuksen yhteydessä. Laki oli todella laaja, eikä vakoiluohjelmien salliminen poliisille herättänyt sen paremmin suuren yleisön kuin kansanedustajienkaan huomiota.
Ajatus poliisista hakkeroimassa epäillyn tietokoneelle on uusi ja pelottavakin. Periaatteessa vakoiluohjelma voidaan rinnastaa sala- tai telekuunteluun, mutta se voi olla jotain paljon enemmän: kaiken sähköisen toiminnan seuraaminen läpivalaisee ihmisen täydellisesti ja paljastaa jopa ajatukset. Näppäimistökaappari voi tallentaa esimerkiksi henkilökohtaisiksi tarkoitetut muistiinpanot, päiväkirjat ja salasanat.
Kuten lähes pari vuotta sitten kirjoitettiin (http://pjarvinen.blogspot.fi/2011/02/poliisi-tekee-murron.html), asiassa on monia käytännön ongelmia. Pc-koneen vakoilu on helppoa, mutta yhä useampi hoitaa nettiasioinnin tabletilla tai älypuhelimella. Niihin voi ujuttaa vakoiluohjelman vain, jos saa laitteen fyysisesti haltuunsa. Pitääkö matkapuhelinkauppiaiden ja huoltojen antaa laite hetkeksi poliisille, jos asiakas on poliisin valvonnassa? Mac-ympäristö on Windowsia suojatumpi, joten alkavatko rikolliset suosia Applen koneita?
Poliisihakkerien on väitetty asettavan turvaohjelmien tekijät hankalaan asemaan: saako virustorjunta löytää myös valtion omat haittaohjelmat vai pitääkö ne tietoisesti päästää läpi?
Käytännössä ongelmaa ei ole, sillä torjuntaohjelmat löytävät vain tuntemansa haittaohjelmat (http://pjarvinen.blogspot.fi/2011/12/virustorjunta-found-nothing.html). Niin kauan kuin poliisi vakoilee vain muutamia epäiltyjä kerrallaan ja vaihtaa ohjelmia riittävän usein, ne saavat olla rauhassa virustorjunnalta.
Torjuntaohjelmien toiminta perustuu siihen, että joku monista tartunnan saaneista havaitsee tiedoston ja lähettää siitä näytteen torjuntaohjelmien tekijöille. Pitämällä piiri riittävän pienenä poliisin vakoiluohjelma voi toimia kaikessa rauhassa vuosien ajan. Tästä hyvänä esimerkkinä on Stuxnet ja suomalaisen henkilön tekemä web-kameran vakoiluohjelma, joista jälkimmäinen sai toimia yli vuoden kaikessa rauhassa. Tekijä paljastui väärennettyjen www-sivujen, ei vakoiluohjelman vuoksi.
Itse asiassa poliisihakkerin osa on nettihakkeria helpompi, sillä vakoiluohjelma voi olla suhteellisen yksinkertainen eikä siinä nimenomaisesti saa käyttää monimutkaisia häive- ja obfuskaatio-tekniikoita, koska virusskannerien heuristiikka saattaa tarttua niihin. Vakoiltavien kohteiden pieni määrä suojelee vakoiluohjelmaa löytämiseltä ja vaikka niin kävisikin, vahinko ei ole suuri -- poliisin on kuitenkin kerrottava vakoiluohjelman käytöstä tutkinnan päätyttyä.
Ainoa käytännön ongelma on ehtiä poistaa vakoiluohjelma epäillyn koneelta ja varmuuskopioilta ajoissa, ennen kuin kohteelle pitää tiedottaa salakuuntelusta. Muuten vakoiluohjelma on helppo kaivaa esiin ja lähettää tunnistusohjelmille, mikä estää poliisia käyttämästä samaa ohjelmaa tulevissa tutkinnoissa.
Poliisihakkerointi herättää isoja periaatteellisia ja käytännön toteutukseen liittyviä kysymyksiä. Tästä, samoin kuin pilveen tallennettujen tietojen käytöstä rikostutkintaan, kuullaan vielä paljon. Poliisityön uusi aika on alkamassa.
Oikeudesta päätettiin jo kauan sitten pakkokeinolain uudistuksen yhteydessä. Laki oli todella laaja, eikä vakoiluohjelmien salliminen poliisille herättänyt sen paremmin suuren yleisön kuin kansanedustajienkaan huomiota.
Ajatus poliisista hakkeroimassa epäillyn tietokoneelle on uusi ja pelottavakin. Periaatteessa vakoiluohjelma voidaan rinnastaa sala- tai telekuunteluun, mutta se voi olla jotain paljon enemmän: kaiken sähköisen toiminnan seuraaminen läpivalaisee ihmisen täydellisesti ja paljastaa jopa ajatukset. Näppäimistökaappari voi tallentaa esimerkiksi henkilökohtaisiksi tarkoitetut muistiinpanot, päiväkirjat ja salasanat.
Kuten lähes pari vuotta sitten kirjoitettiin (http://pjarvinen.blogspot.fi/2011/02/poliisi-tekee-murron.html), asiassa on monia käytännön ongelmia. Pc-koneen vakoilu on helppoa, mutta yhä useampi hoitaa nettiasioinnin tabletilla tai älypuhelimella. Niihin voi ujuttaa vakoiluohjelman vain, jos saa laitteen fyysisesti haltuunsa. Pitääkö matkapuhelinkauppiaiden ja huoltojen antaa laite hetkeksi poliisille, jos asiakas on poliisin valvonnassa? Mac-ympäristö on Windowsia suojatumpi, joten alkavatko rikolliset suosia Applen koneita?
Poliisihakkerien on väitetty asettavan turvaohjelmien tekijät hankalaan asemaan: saako virustorjunta löytää myös valtion omat haittaohjelmat vai pitääkö ne tietoisesti päästää läpi?
Käytännössä ongelmaa ei ole, sillä torjuntaohjelmat löytävät vain tuntemansa haittaohjelmat (http://pjarvinen.blogspot.fi/2011/12/virustorjunta-found-nothing.html). Niin kauan kuin poliisi vakoilee vain muutamia epäiltyjä kerrallaan ja vaihtaa ohjelmia riittävän usein, ne saavat olla rauhassa virustorjunnalta.
Torjuntaohjelmien toiminta perustuu siihen, että joku monista tartunnan saaneista havaitsee tiedoston ja lähettää siitä näytteen torjuntaohjelmien tekijöille. Pitämällä piiri riittävän pienenä poliisin vakoiluohjelma voi toimia kaikessa rauhassa vuosien ajan. Tästä hyvänä esimerkkinä on Stuxnet ja suomalaisen henkilön tekemä web-kameran vakoiluohjelma, joista jälkimmäinen sai toimia yli vuoden kaikessa rauhassa. Tekijä paljastui väärennettyjen www-sivujen, ei vakoiluohjelman vuoksi.
Itse asiassa poliisihakkerin osa on nettihakkeria helpompi, sillä vakoiluohjelma voi olla suhteellisen yksinkertainen eikä siinä nimenomaisesti saa käyttää monimutkaisia häive- ja obfuskaatio-tekniikoita, koska virusskannerien heuristiikka saattaa tarttua niihin. Vakoiltavien kohteiden pieni määrä suojelee vakoiluohjelmaa löytämiseltä ja vaikka niin kävisikin, vahinko ei ole suuri -- poliisin on kuitenkin kerrottava vakoiluohjelman käytöstä tutkinnan päätyttyä.
Ainoa käytännön ongelma on ehtiä poistaa vakoiluohjelma epäillyn koneelta ja varmuuskopioilta ajoissa, ennen kuin kohteelle pitää tiedottaa salakuuntelusta. Muuten vakoiluohjelma on helppo kaivaa esiin ja lähettää tunnistusohjelmille, mikä estää poliisia käyttämästä samaa ohjelmaa tulevissa tutkinnoissa.
Poliisihakkerointi herättää isoja periaatteellisia ja käytännön toteutukseen liittyviä kysymyksiä. Tästä, samoin kuin pilveen tallennettujen tietojen käytöstä rikostutkintaan, kuullaan vielä paljon. Poliisityön uusi aika on alkamassa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kyllä älypuhelimet ja tabletit ovat yhtä helppoja hakkeroida nykypäivänä kuin PC-kone. Mac voi hyvinkin olla hieman suojatumpi kuin windows, mutta kyllä sinnekin murtautuu asiantunteva hakkeri helposti. Itsellä on iphone ja ipad joutunut tietomurron kohteeksi, joten tyhmä saa rikollinen olla jos alkaa suosimaan applea.
Rikollisten kannattaa edelleen pysyä vanhoissa puhelimissa, joista ei löydy nykyteknologiaa. Periaatteessa sellaista puhelinta ei ole olemassakaan jota ei pystyttäisi hakkeroida, mutta se ainakin vaikeutuu paljon jos ei puhelimesta löydy w-lan, bluetooth tai vanhoja GPRS-yhteyksiä. Rikollisten suosituin puhelin lienee edelleen Nokian 8210. (http://www.tivi.fi/Uutiset/2015-01-27/Rikolliset-salakuljettavat-puhelimia---tämä-malli-mahtuu-parhaiten-takapuoleen-3214643.html)
Sanotaan että 8210 on huumediilereiden suosima puhelin, mutta uskon että sama tieto löytyy keneltä tahansa rikolliselta, oli kyseessä sitten talousrikollinen, ihmiskaupan parittaja tai muu rikollinen. He myös tietävät että seuraava malli 8310 ei ole enää yhtä turvallinen, koska siihen tuli jo uutta teknologiaa ja yhteyksiä joita voi helposti käyttää hakkeroinnissa.
Jos minä olisin poliisi, seuraisin päivittäin silmä tarkkana huuto.net, tori.fi ym. netissä olevia verkkokauppoja, ja keräisin tietoa siitä kuka ostaa Nokia 8210 puhelimen nyt kun eletään vuotta 2015 eikä "tavallinen ihminen" sellaista tarvitse. Sanoisin että suurin osa myydyistä 8210 luuleista menee rikollisten haltuun. Varmasti myös rikolliset tämän ymmärtävät että poliisi on asiasta tietoinen, joten kai ostaja on jokin jolla on puhtaat paperit ja puhelin sekä rahat vaihtavat omistajaa vasta myöhemmin?
Sitäkin voi tietenkin ihmetellä, miten ja minkä takia yhdellä myyjällä on tällä hetkellä huutonetissä myynnissä 13 kpl juuri tätä 8210 mallia. Ja 9 kpl on myyty vain 2 viimeisen kuukauden aikana, pitempää aikaväliä ei voi tarkistaa suljetuista kohteista joten niitä on luultavasti huomattava määrä. Ei tarvitse olla rikostutkijan koulutusta että hälytyskellot alkaa soida?
kysymysmerkki on sääntöjenvastainen
Poliisi hakkeroi gang stalkingin uhrien sähköpostit ja tietokoneet perustuslain toisen luvun vastaisesti sekä pykälien 106-107 vastaisesti. Ei ole sen puoleen mikään uusi asia.
Tekeekö he niin kaikille ihmisille, jotka on teuraseläimiksi nimetty, jos ei halua olla uusnatsien joukoissa ja bisnestouhuissa mukana
- ei mullakaan ole enää toimivaa sähköpostia..
- ?
Pelottavaa on myös poliisin laintulkinta ja käyttö. Esim. kesällä naapurin kiukkuinen vanha käkkärä käveli parkkipaikallamme omien sanojensa mukaan ulkoiluttamassa koiraansa ja nähtävästi pelästyi minua kun tulin autollani ja meni tekemään poliisille ilmoitusta. Nyt minua olllaan kuulusteltu törkeästä pahoinpitelyn yrityksestä joskaan todellisuudessa ei ole tapahtunut yhtään mitään muuta kuin että poliisilla ja joilla persaukisella o jotakin minua vastaan. Tämänkö nojalla poliisi voisi ronkkia tietokonettani? Ei kuulosta hyvältä!
Taas tuo avainsana "poliisilla on syytä epäillä".
Kuinka kauan saa vakoilla yhden epäilyn perusteella? Tuleeko epäilleelle mitään sanktioita jos epäily osoittautuu vääräksi?
Valtaosa ihmisistä ei ole kertaakaan edes selannut laki-kirjaa, mutta silti omaavat lapsellinen uskon valtion ja poliisin toimivan pyytettömästi heidän parhaaksi.
Pitäisikö ottaa esille muutamia tarinoita siitä, miten poliisi katsoo sormien läpi rikollisten hakkereiden touhuja, ja jopa käyttää heitä hyväkseen ilmaisena työvoimana jolloin he saavat jatkaa rakkainta harrastustaan oikein virkavallan luvalla.
Joo, ole hyvä ja kerro. Tämä on oikea foorum.