Liiton ja seurojen toiminta.

Olen ihan samaa mieltä,ja juurikin tuo,että mistään ei saisi sanoa mitään vastalausetta,tai muutoin saat hankalan leiman otsaasi.valmentajissa on kyllä eroa,toiset ovat röyhkeämpiä ja jotkut ihan tasapuolisia ja reiluja.ei tule heti mieleen muuta asiaa,missä maksat helvetisti,kuskaat jatkuvasti lähes öitä myöten,teet ilmaista työtä jne...mutta turpa oltava tukossa muutoin,paitsi jos rahaa tarvitaan niin sitten kyllä sopii..

Buuaaa!!!!!!!!!!! Näinhän se menee kaikkialla että Johtajat nostavat rahat ja duunareille annetaan murusia ja jos siitä suutasi aukaiset niin lopputili kouraan ja pellolle!
Miksi jääkiekko olisi poikkeus muusta yhteiskunnasta? Nytkin maan hallitus haluaa yhteiskuntasopimuksen jossa duunareitten pitäisi tehdä pitempää päivää samalla palkalla eli suostua alentamaan omia palkkojaan ja samaan aikaan voimme uutisista lukea että johtajien palkat oli viime vuonna suuremmat kuin koskaan ennen! Näin se maailma pyörii!!! Hyvä vaan että kiekossa jo nuorena opetetaan tavoille niin pääsee sitten myöhemmin helpommalla eikä tarvitse vetää ranteita auki täysi-ikäisenä kun huomaa miten ne asiat toimii.

tämän on pakko olla Tampereelta.. uskallappa kommentoida tai kysyä niin junnus ei varmaan pelaa.

Kyllä se näin menee kuten aloittaja sen ilmaisi. Itse kolmen pojan äitinä olen tämän huomannut monesti.

Jääkiekkovalmennuksessa ei pitäisi olla yhtään amatööriä valmentamassa. Ja usein siellä sitten on näitä isiä, jotka eivät pysty olemaan hyysäämättä omaa poikaansa.

En ymmärrä, että miksi JÄÄKIEKKOPIIRIT eivät tee mitään vaan antavat tämän homman toimia näin? Eikö seuroilla ole muka palkata kunnon valmentajia? Ei oteta vapaaehtoisia ISIÄ jääkiekkovalmennukseen. Huoltajiksi toki kelpaavat ja joukkuejohtajiksi.

Lopuksi vielä hauska tarina poikani entisestä joukkueesta: siellä valmentaja käyttäytyy kuin rock-tähti. Jos vanhemmat eivät piip hänen piip ja tosiaan rakentavasti ehdottavat jotain, niin jopas jopa. Poika ei pääse pelaamaan. Tästä tulee arvovaltakiista, jonka valmentaja voittaa. Nyt sitten ykkösketjussa on valmentajan oma poika ja kavereiden pojat! Kyseessä on kumminkin lasten harrastus eikä mikään diktaroorinen järjestelmä. Monesti myös seurojen sivuilla painotetaan tätä kasvatuspuolta ja lasten kehittymistä, mutta käytäntö osoittaa, että menee vähän ns. koulukiusaamisen puolelle...

Toinen hauska juttu oli kun oltiin kiekkoturnauksessa ja sinne lähtivät kaikki valmentaja- ja huoltajaisät...muiden mukelot saivat päjätä yksin kun reissuun ei ollut tervetulleita muut vanhemmat. No siellä sitten oli päävalmentaja huudellut neuvoja OMALLE POJALLE kun tämä oli kentällä. Ei huudellut muille...

Kolmas hauska juttu oli turnauksesta taas. Ei haluttu vanhempia mukaan. Siellä joukkueen vastuuhenkilöt olivat kännissä koko reissun. Yksi oli kolme päivää ja toinen onneksi vain yhden...

Että tämä on suomalaista junnujääkiekkoa parhaimmillaan. En väitä, etteikö siellä ole ammattilaisiakin, mutta omasta kokemuksesta voin sanoa, että kyllä homma haisee.

Seurojen pitäisi tehdä ryhtiliike tämän junnuasian kanssa. Ammattivalmentajat kehiin ja reilu meininki. Ei mitään hyväveli-järjestelmää.

Olen pitkälti samaa miltä ketjun aloittajan kanssa. Mutta se miksi näin on ja ilmeisesti lähes aina on ollutkin niin ei ole mielestäni yksiselitteinen asia? Varmasti tässä isä painotteisessa harraste- ja nuorempien kilpaurheilu kuviossa on niitä kieroutuneita ja väärin lähtökohdin (esim itsensä tai lapsen etu) toimintaan mukaan lähteneitä. Olen vahvasti sitä mieltä, että valta osa toimihenkilöistä, niin palkatuista kuin nuorten vanhemmistakin, pyrkii toimimaan terveeltä pohjalta ja perusperiaatteita kunniottaen. Esimerkiksi oikeudenmukaisuus ja lasten etu ensisijaisena. Jos itse listaisin nimiä listaan jotka ei milestäni kuulu eikä saisi olla missään tekemisissä nuorisourheilun tai harrastuksen kanssa niin siihen listaan tulisi vain muutama nimi. Vanhempia ei tulisi kuin yksi ja muutama seuroista, pallo- ja jääkiekkoliitosta yhteensä. Usempi kymmen nimeä laittaisin siihen listaa jossa olisi ne henkilöt jotka on vuosia tehnyt VUOSIA pyyteetöntä talkoo työtä lasten ja nuorten hyväksi, sekä palkkaa nauttivat seurojen toimihenkilöt jota toimivat oman kokemuksensa mukaan PARHAAKSI katsomansa tavalla toimintaa pyörittäen. Oma kokemukseni liittyy tampereen seudun jääkiekkoon ja jalkapalloon.

Mielestäni isoin 'ongelma' esim jääkiekon harrastamisessa esim tampereella on vahvat perinteet jotka ovat 'painolastina' monelle vanhemmalle. Siihen kun liitetään tunnepuoli kun ollaan omien rakkaitten mussukoitten maailmassa niin soppa on väkisin hyvin kitkerä eikä sitä kovinkaan moni tahdo huutamatta niellä. On ihan luonnollistakin että omien lasten tietä yritetään monin tavoin 'siloitella' ja niiden puolta pitää pahaa maailmaa (tappara, ilves, koovee, valkku, toiminnanjohtaja, isis jen..) vastaan. Tarkoitan sitä, että kun on lapsista, johtamisesta, yhteistyösta, tiedottamisesta jen... kyse niin ihan mahdotonta onnistua niin, että kaikki on tyytyväisiä? Olisi ihan milenkiintoista saada seurata miten nämä tämänkin foorumin pahimmat kitisijät itse hoitaisi hommat?

Kovasti joka puolella kitistään mutta aika harvoin törmää tai kuulee sellaista palautetta jossa olisi jotain rakentavia elementtejä? itse olen tällä hetkellä seuraavan toimenpiteen ja rakenteen kannalla...

Liittojen (pallo- ja jääkiekkoliitto) koko toiminta ja sen vaikutus itse lajiin harraste - ja kilpaurheilun näkökulmasta. Etsisin seuraaviin kysymyksiin vastauksia. Miten paljon liittojen toiminnan pyörittämiseen menee rahaa ja mitä sillä TARKALLEEN OTTAEN tuotetaan ja mikä on sen rooli itse URHEILUN JA HARRASTAMISEN kannalta? Onko palloliitto tai jääkiekkoliitto suurempi kuin itse laji? Lajiseurojen rooli (arvot, tavoiteet, toimintasuunnitelma.. jen) ja painotus tominnassa?

Milestäni nykyistä toimivampi malli olisi sellainen, että monissa lajeissa persutoiminnasta harrastus ja kilpaurheilun osalta olisi esim a junnuihin asti) yhteiskunnan vastuulla ja organisoimana. Näinhän se itse asiassa onkin esim USA ssa! Enempää tässä kohtaa perustelematta uskon, että tämä olisi huomattavasti parempi kaikkien kannalta. Toimintaa pyorittäisi ammattilaiset koulujen ja lukioiden kautta jolloin kaikki nuoret saisivat mahdollisimman hyvän ja tasapuolisen mahdollisuuden harrastaa. Yhteistyo opiskelun, eri lajien kesken ja harrastus resurssien osalta olisi parempaa sekä tehokkaampaa. Tämä malli ei polkisi niin harrastamista eikä kilpaurheilukaan joten se tuottaisi varmasti paremmin yhteiskuntaan liikunnallisen peruskasvatuksen saaneita nuoria ja todennäköisesti enemmän niitä NHL pelaajia ja muita huippu urheilijoita kansainväliselle tasolle.

Summarum... Lapset ja nuoret keskiöön.

Kun on useampi lapsi kiekossa niin on vähän otantaa. Vanhimman pojan paras valmentaja on ollut sellainen, jolla oli oma poika mukana ja huonoin erikseen palkattu ulkopuolinen valmentaja. Toisilla lapsilla on ollut vaihtelevuutta. Kirjoituksissa esiin tullut isävalmentaja on yksi tyyppi joka on tullut myös meille vastaan. Ei lähdettäisi vetää liian tiukkaa asennetta isävalmentajia kohtaan.

Suomen jääkiekkoliitto polkee paikoillaan ja on jotenkin kummallisen tyytyväinen juniorikiekon tilanteeseen. Sama aikuisissakin. Samaa pätee jalkapalloon. Pieni piiri pyörittää systemiä ja hyvin lyhytjänteisesti. Tasolla ja tyyliin että "jos olisit 5 cm pidempi pääsisit" johonkin Pohjola tms. joukkueeseen.

Käytös kaukalon ulkopuolella!!!
Istuttiin pöydillä, juostiin pelikoneilla (pidettiin myyjät hyvin kiireisenä, kävivät ohjaajille sanomassa useampaan kertaan, ei uskottu!)
Kyseessä kuitenkin La päivä jolloin, asiakkaita oli huoltoasema täynnä, moni muukin tätä laumaa seurasi!
Kauppaan mennessäni kuulin episodin missä nuori juniori lausui nuorelle naismyyjälle, niinkin mukavasti kuin "Vitun Huora" eikä ohjaaja näyttänyt tilanteeseen edes silloin puuttuvan mitenkään!

Tämähän tuo lajille tosi hyvää mainosta, muutenkin jo liiallisen väkivallan ryvettämälle lajille! Luojan kiitos lapseni ei pelaa jääkiekkoa!

Kirjoittaja on eksynyt nyt pahasti yhdistämään muutaman ongelma nuoren ja lajin. Jääkiekkojunioreiden matkat ovat juuri se paikka, joissa pidetään kuria ja monesti nykyään se saattaa olla ainoa paikka, jossa lapselle asetetaan rajoja, valitettavasti. Ei normijoukkueen toimintaa.