KYSYMYS: LUOPUVATKO YRITYSJOHTAJAT OPTIOISTAAN JA BONUKSISTAAN VASTINEEKSI YHTEISKUNTASOPIMUKSISTA ?
Uutiset yle
Kotimaa
Kotimaa 19.8.2015
Yhteiskuntasopimuksesta neuvotellaan taas tänään
Pääministeri Sipilä on ilmoittanut perjantain olevan ehdoton takaraja yhteiskuntasopimukselle.
Kesäranta.
Työmarkkinaosapuolet tapaavat tänään Kesärannassa. Kuva: Tiina Lundán / Yle
Työmarkkinaosapuolet tapaavat tänään pääministeri Juha Sipilän kutsumana.
Sipilän mukaan neuvotteluosapuolten näkemykset ovat vielä kaukana toisistaan. Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ilmoitti tiistaina, ettei SAK suostu yhteiskuntasopimukseen ehdotettua yksikkötyökustannusten prosenttitavoitetta.
Sipilä on aiemmin ilmoittanut, että perjantai on yhteiskuntasopimuksen ehdoton takaraja.
Sopimusta pyritään saamaan kokoon entisen valtakunnansovittelija Juhani Saloniuksen johdolla. Neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta alkavat tänään illalla.
Uutiset yle
Kotimaa
Kotimaa 19.8.2015
Yhteiskuntasopimuksesta neuvotellaan taas tänään
Pääministeri Sipilä on ilmoittanut perjantain olevan ehdoton takaraja yhteiskuntasopimukselle.
Kesäranta.
Työmarkkinaosapuolet tapaavat tänään Kesärannassa. Kuva: Tiina Lundán / Yle
Työmarkkinaosapuolet tapaavat tänään pääministeri Juha Sipilän kutsumana.
Sipilän mukaan neuvotteluosapuolten näkemykset ovat vielä kaukana toisistaan. Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ilmoitti tiistaina, ettei SAK suostu yhteiskuntasopimukseen ehdotettua yksikkötyökustannusten prosenttitavoitetta.
Sipilä on aiemmin ilmoittanut, että perjantai on yhteiskuntasopimuksen ehdoton takaraja.
Sopimusta pyritään saamaan kokoon entisen valtakunnansovittelija Juhani Saloniuksen johdolla. Neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta alkavat tänään illalla.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Johtajasopimus
30.7.2015 10:47
Etelä-Suomen Sanomat totesi, että johtajien palkkakehitys ja bonukset on kuin märkä rätti vasten yheiskuntasopimuksen rakentajia.
Niinpä oikein. Märkä rätti. Yhteiskuntasopimuksesta hyötyisi kuka ja miten?
Kun palkkoja alennetaan, palkatonta työaikaa lisätään ja työehtoja heikennetään, niin kukahan se siitä hyötyy. Yhteiskuntako eli me palkansaajat, eläkeläiset, opiskelijat, pienituloiset - vai vuorineuvokset ja yritysjohtajat? On selvää, että kun yrityksen palkkamenot pienenevät, niin tulos paranee ja tuloksen perusteella maksettavat johtajien bonukset ja sijoittajien osingot paranevat. Yhteiskunta kärsii, kun kuluttajien ostovoima heikkenee ja suomalaisilla ei ole varaa ostaa suomalaisia tuotteita ja palveluita.
Vuonna 2007 laman alkaessa yritykset viettivät osinkokarnevaaleja ja maksoivat ennätyssuuria osinkoja. Voittoja tai kertyneitä pääomia ei käytetty hekilöstön koulutukseen tai uusiin innovaatioihin eikä kasvatettu vientiponnistuksia kertyneistä pääomista.
Kilpailukyvyn ja vientivetoisuuden nimissä on pääomatulot muutettu vähäiseksi tasaveroksi (eläke- ja palkkatulojen pysyessä progressiivisena), poistettu varallisuusvero, yhteisöveroa on alennettu 26 prosentista 20 prosenttiin jne.
Vaan eipä vienti vedä eikä uusia innovaatioita synny, ja jos syntyykin ne myydään vähäiseen hintaan monikansallisille yrityksille, kun myyntivoittojen verotus on vähäistä. Vähäisen verokertymän vuoksi on otettu ulkomaan velkaa yli 100 miljardia köyhyysvajeen ja leipäjonojen kasvaessa. Minne ovat miljardit menneet?
Ilta-Sanomat kirjoitti 28.7. "Johtajien palkkakehitys omassa maailmassaan" ja ingressinä "Joillakin johtajlla on ison palkan päälle vielä valtavat irtisanomiskorvaukset. Siinäkin mielessä he elävät eri maailmassa kuin normaali palkansaaja" (SAK:n työelämäasioiden johtaja Saana Siekkinen).
Tässä näitä johtajien palkkoja ja bonuksia ja epätodellisen suuria tuloja (Lähteet HS, yhtiöiden tilinpäätökset, SAK) Ilta-Sanomien artikkelin mukaan.
Yhteiskuntasopimukseen he voisivat ottaa osaa jos haluavat halutessaan pienentää tulojaan eli miljoonapalkkojaan, satojen tuhansien eurojen bonuksiaan, lyhyen ja pitkän tähtäimen bonuksiaan (osakkeina), eläkejärjestelyjään, irtisanomiskorvauksiaan - vai mistä vapaaehtoisesti?
Sakari Tamminen, Rautaruukki, bonukset nousivat 478 % (2013:sta vuoteen 2014)
- palkka ja bonus yhteensä 1.197.000 euroa v.2014 (bonus 474.000)
- maksut vapaaehtoiseen eläkejärjestelyyn 196.000 euroa
- irtisanottuja 2013 - 2014 yhteensä 151
Matti Halmesmäki, Kesko, irtisanomisen varalta 1.842.600 euron "potkukorvaus".
- palkka ja bonus yhteensä 1.281.300 v. 2014
- irtisanottuja 2013-2014 yhteensä 662
Matti Lievonen, Neste Oil, bonukset nousivat (2013-2014) 59 % eli 228.962 euroa.
- palkka ja bonus yhteensä 921.329 v.2014
- lisäeläkemaksuja 618.700
- irtisanottuja yhteensä 124
Björn Rosengren, Wärtsilä, bonus kasvoi 430.000 euroon 138.000 eurosta eli 212 %.
- Palkka ja bonus yhteensä 1.092.000 v. 2014
- irtisanottuja 2013-2014 yhteensä 142
Pekka Lundmark, Konecranes, bonus nousi 292 % vuoteen 2013 verrattuna eli 430.000 euroon 120.000 eurosta.
- Palkka ja bonus yhteens 1.066.071 v. 2014
- irtisanottuja yhteensä 71
Jussi Pesonen, UPM-Kymmene, bonus 627.000 euroa ja irtisanomiskorvaus potkujen varalta 2.697.500 euroa.
- palkka ja bonus yhteensä 1.706.000 v. 2014
- irtisanottuja 2013-2014 yhteensä 340
Olisi mielenkiintoista tietää, miten em. pörssiyhtiöiden johtajien bonukset on laskettu. Lankeavatko bonukset maksuun, jos yrityksen pääoma karttuu palkkamenojen pienentymien seurauksena kun henkilökuntaa irtisanotaan? Onko henkilökuntaa irtisanottu robotiikan, digitaalitekniikan vai minkä vuoksi?
Ennen yhteiskuntasopimuksen solmimista pitäisi palkansaajapuolen luottamusmiesten kokoontua pohtimaan ammattiliittojen johtajien kanssa, miksi yritysten tuloksesta bonuksia maksetaan vain johtajille ei työn tekijöille? Miksi suuria voittoja tehneet yritykset irtisanovat eniten? Miksi pääomatulojen verotus ei Suomessa yllä muiden EU-maiden tasolle? Miksi palkkahaitari on Suomessa kasvannut siten, että johtajien palkkakehitys on omassa maailmassaan. Eli pitäisikö työntekijöiden tinkiä pienistä palkoistaan, entisestään heikosta irtisanomissuojastaan ja tulevista eläkkeistään kun toinen sopijapuoli (EK) on saanut jäsenyritystensä johtajille miljoonapalkat ja jopa 478 prosentilla nousseet bonukset tai jopa noin 2,7 miljoonan euron irtisanomissuojan siitä samasta tuloksesta.
Toisin sanoen jos niin sanotulla yhteiskuntasopimuksella työntekijöiden palkkoja ja työehtoja heikennetään mutta johtotason miljonäärien bonukset ja työehdot vastaavasti paranevat, onko se yhteiskuntasopimista? Hallitusohjelmaan sisältyvä yhteiskuntasopimus on tuloeroja ja köyhyysvajetta kasvattava kiristyssopimus, joka toteutuessaan vaikuttaisi talouskasvuun heikentävästi ja lisäisi eriarvoistumista ja suuria tuloeroja.
Johtajasopimukset...palkkarenkien rahastusautomaatti
30.7.2015 10:47
Etelä-Suomen Sanomat totesi, että johtajien palkkakehitys ja bonukset on kuin märkä rätti vasten yheiskuntasopimuksen rakentajia.
Niinpä oikein. Märkä rätti. Yhteiskuntasopimuksesta hyötyisi kuka ja miten?
Kun palkkoja alennetaan, palkatonta työaikaa lisätään ja työehtoja heikennetään, niin kukahan se siitä hyötyy. Yhteiskuntako eli me palkansaajat, eläkeläiset, opiskelijat, pienituloiset - vai vuorineuvokset ja yritysjohtajat? On selvää, että kun yrityksen palkkamenot pienenevät, niin tulos paranee ja tuloksen perusteella maksettavat johtajien bonukset ja sijoittajien osingot paranevat. Yhteiskunta kärsii, kun kuluttajien ostovoima heikkenee ja suomalaisilla ei ole varaa ostaa suomalaisia tuotteita ja palveluita.
Vuonna 2007 laman alkaessa yritykset viettivät osinkokarnevaaleja ja maksoivat ennätyssuuria osinkoja. Voittoja tai kertyneitä pääomia ei käytetty hekilöstön koulutukseen tai uusiin innovaatioihin eikä kasvatettu vientiponnistuksia kertyneistä pääomista.
Kilpailukyvyn ja vientivetoisuuden nimissä on pääomatulot muutettu vähäiseksi tasaveroksi (eläke- ja palkkatulojen pysyessä progressiivisena), poistettu varallisuusvero, yhteisöveroa on alennettu 26 prosentista 20 prosenttiin jne.
Vaan eipä vienti vedä eikä uusia innovaatioita synny, ja jos syntyykin ne myydään vähäiseen hintaan monikansallisille yrityksille, kun myyntivoittojen verotus on vähäistä. Vähäisen verokertymän vuoksi on otettu ulkomaan velkaa yli 100 miljardia köyhyysvajeen ja leipäjonojen kasvaessa. Minne ovat miljardit menneet?
Ilta-Sanomat kirjoitti 28.7. "Johtajien palkkakehitys omassa maailmassaan" ja ingressinä "Joillakin johtajlla on ison palkan päälle vielä valtavat irtisanomiskorvaukset. Siinäkin mielessä he elävät eri maailmassa kuin normaali palkansaaja" (SAK:n työelämäasioiden johtaja Saana Siekkinen).
Tässä näitä johtajien palkkoja ja bonuksia ja epätodellisen suuria tuloja (Lähteet HS, yhtiöiden tilinpäätökset, SAK) Ilta-Sanomien artikkelin mukaan.
Yhteiskuntasopimukseen he voisivat ottaa osaa jos haluavat halutessaan pienentää tulojaan eli miljoonapalkkojaan, satojen tuhansien eurojen bonuksiaan, lyhyen ja pitkän tähtäimen bonuksiaan (osakkeina), eläkejärjestelyjään, irtisanomiskorvauksiaan - vai mistä vapaaehtoisesti?
Sakari Tamminen, Rautaruukki, bonukset nousivat 478 % (2013:sta vuoteen 2014)
- palkka ja bonus yhteensä 1.197.000 euroa v.2014 (bonus 474.000)
- maksut vapaaehtoiseen eläkejärjestelyyn 196.000 euroa
- irtisanottuja 2013 - 2014 yhteensä 151
Matti Halmesmäki, Kesko, irtisanomisen varalta 1.842.600 euron "potkukorvaus".
- palkka ja bonus yhteensä 1.281.300 v. 2014
- irtisanottuja 2013-2014 yhteensä 662
Matti Lievonen, Neste Oil, bonukset nousivat (2013-2014) 59 % eli 228.962 euroa.
- palkka ja bonus yhteensä 921.329 v.2014
- lisäeläkemaksuja 618.700
- irtisanottuja yhteensä 124
Björn Rosengren, Wärtsilä, bonus kasvoi 430.000 euroon 138.000 eurosta eli 212 %.
- Palkka ja bonus yhteensä 1.092.000 v. 2014
- irtisanottuja 2013-2014 yhteensä 142
Pekka Lundmark, Konecranes, bonus nousi 292 % vuoteen 2013 verrattuna eli 430.000 euroon 120.000 eurosta.
- Palkka ja bonus yhteens 1.066.071 v. 2014
- irtisanottuja yhteensä 71
Jussi Pesonen, UPM-Kymmene, bonus 627.000 euroa ja irtisanomiskorvaus potkujen varalta 2.697.500 euroa.
- palkka ja bonus yhteensä 1.706.000 v. 2014
- irtisanottuja 2013-2014 yhteensä 340
Olisi mielenkiintoista tietää, miten em. pörssiyhtiöiden johtajien bonukset on laskettu. Lankeavatko bonukset maksuun, jos yrityksen pääoma karttuu palkkamenojen pienentymien seurauksena kun henkilökuntaa irtisanotaan? Onko henkilökuntaa irtisanottu robotiikan, digitaalitekniikan vai minkä vuoksi?
Ennen yhteiskuntasopimuksen solmimista pitäisi palkansaajapuolen luottamusmiesten kokoontua pohtimaan ammattiliittojen johtajien kanssa, miksi yritysten tuloksesta bonuksia maksetaan vain johtajille ei työn tekijöille? Miksi suuria voittoja tehneet yritykset irtisanovat eniten? Miksi pääomatulojen verotus ei Suomessa yllä muiden EU-maiden tasolle? Miksi palkkahaitari on Suomessa kasvannut siten, että johtajien palkkakehitys on omassa maailmassaan. Eli pitäisikö työntekijöiden tinkiä pienistä palkoistaan, entisestään heikosta irtisanomissuojastaan ja tulevista eläkkeistään kun toinen sopijapuoli (EK) on saanut jäsenyritystensä johtajille miljoonapalkat ja jopa 478 prosentilla nousseet bonukset tai jopa noin 2,7 miljoonan euron irtisanomissuojan siitä samasta tuloksesta.
Toisin sanoen jos niin sanotulla yhteiskuntasopimuksella työntekijöiden palkkoja ja työehtoja heikennetään mutta johtotason miljonäärien bonukset ja työehdot vastaavasti paranevat, onko se yhteiskuntasopimista? Hallitusohjelmaan sisältyvä yhteiskuntasopimus on tuloeroja ja köyhyysvajetta kasvattava kiristyssopimus, joka toteutuessaan vaikuttaisi talouskasvuun heikentävästi ja lisäisi eriarvoistumista ja suuria tuloeroja.
johtajarenkien rahastusautomaatti
Etelä-Suomen Sanomat totesi, että johtajien palkkakehitys ja bonukset on kuin märkä rätti vasten yheiskuntasopimuksen rakentajia.
Niinpä oikein. Märkä rätti. Yhteiskuntasopimuksesta hyötyisi kuka ja miten?
Kun palkkoja alennetaan, palkatonta työaikaa lisätään ja työehtoja heikennetään, niin kukahan se siitä hyötyy. Yhteiskuntako eli me palkansaajat, eläkeläiset, opiskelijat, pienituloiset - vai vuorineuvokset ja yritysjohtajat? On selvää, että kun yrityksen palkkamenot pienenevät, niin tulos paranee ja tuloksen perusteella maksettavat johtajien bonukset ja sijoittajien osingot paranevat. Yhteiskunta kärsii, kun kuluttajien ostovoima heikkenee ja suomalaisilla ei ole varaa ostaa suomalaisia tuotteita ja palveluita.
Vuonna 2007 laman alkaessa yritykset viettivät osinkokarnevaaleja ja maksoivat ennätyssuuria osinkoja. Voittoja tai kertyneitä pääomia ei käytetty hekilöstön koulutukseen tai uusiin innovaatioihin eikä kasvatettu vientiponnistuksia kertyneistä pääomista.
Kilpailukyvyn ja vientivetoisuuden nimissä on pääomatulot muutettu vähäiseksi tasaveroksi (eläke- ja palkkatulojen pysyessä progressiivisena), poistettu varallisuusvero, yhteisöveroa on alennettu 26 prosentista 20 prosenttiin jne.
Vaan eipä vienti vedä eikä uusia innovaatioita synny, ja jos syntyykin ne myydään vähäiseen hintaan monikansallisille yrityksille, kun myyntivoittojen verotus on vähäistä. Vähäisen verokertymän vuoksi on otettu ulkomaan velkaa yli 100 miljardia köyhyysvajeen ja leipäjonojen kasvaessa. Minne ovat miljardit menneet?
Ilta-Sanomat kirjoitti 28.7. "Johtajien palkkakehitys omassa maailmassaan" ja ingressinä "Joillakin johtajlla on ison palkan päälle vielä valtavat irtisanomiskorvaukset. Siinäkin mielessä he elävät eri maailmassa kuin normaali palkansaaja" (SAK:n työelämäasioiden johtaja Saana Siekkinen).
Tässä näitä johtajien palkkoja ja bonuksia ja epätodellisen suuria tuloja (Lähteet HS, yhtiöiden tilinpäätökset, SAK) Ilta-Sanomien artikkelin mukaan.
Yhteiskuntasopimukseen he voisivat ottaa osaa jos haluavat halutessaan pienentää tulojaan eli miljoonapalkkojaan, satojen tuhansien eurojen bonuksiaan, lyhyen ja pitkän tähtäimen bonuksiaan (osakkeina), eläkejärjestelyjään, irtisanomiskorvauksiaan - vai mistä vapaaehtoisesti?
Sakari Tamminen, Rautaruukki, bonukset nousivat 478 % (2013:sta vuoteen 2014)
- palkka ja bonus yhteensä 1.197.000 euroa v.2014 (bonus 474.000)
- maksut vapaaehtoiseen eläkejärjestelyyn 196.000 euroa
- irtisanottuja 2013 - 2014 yhteensä 151
Matti Halmesmäki, Kesko, irtisanomisen varalta 1.842.600 euron "potkukorvaus".
- palkka ja bonus yhteensä 1.281.300 v. 2014
- irtisanottuja 2013-2014 yhteensä 662
Matti Lievonen, Neste Oil, bonukset nousivat (2013-2014) 59 % eli 228.962 euroa.
- palkka ja bonus yhteensä 921.329 v.2014
- lisäeläkemaksuja 618.700
- irtisanottuja yhteensä 124
Björn Rosengren, Wärtsilä, bonus kasvoi 430.000 euroon 138.000 eurosta eli 212 %.
- Palkka ja bonus yhteensä 1.092.000 v. 2014
- irtisanottuja 2013-2014 yhteensä 142
Pekka Lundmark, Konecranes, bonus nousi 292 % vuoteen 2013 verrattuna eli 430.000 euroon 120.000 eurosta.
- Palkka ja bonus yhteens 1.066.071 v. 2014
- irtisanottuja yhteensä 71
Jussi Pesonen, UPM-Kymmene, bonus 627.000 euroa ja irtisanomiskorvaus potkujen varalta 2.697.500 euroa.
- palkka ja bonus yhteensä 1.706.000 v. 2014
- irtisanottuja 2013-2014 yhteensä 340
Olisi mielenkiintoista tietää, miten em. pörssiyhtiöiden johtajien bonukset on laskettu. Lankeavatko bonukset maksuun, jos yrityksen pääoma karttuu palkkamenojen pienentymien seurauksena kun henkilökuntaa irtisanotaan? Onko henkilökuntaa irtisanottu robotiikan, digitaalitekniikan vai minkä vuoksi?
Ennen yhteiskuntasopimuksen solmimista pitäisi palkansaajapuolen luottamusmiesten kokoontua pohtimaan ammattiliittojen johtajien kanssa, miksi yritysten tuloksesta bonuksia maksetaan vain johtajille ei työn tekijöille? Miksi suuria voittoja tehneet yritykset irtisanovat eniten? Miksi pääomatulojen verotus ei Suomessa yllä muiden EU-maiden tasolle? Miksi palkkahaitari on Suomessa kasvannut siten, että johtajien palkkakehitys on omassa maailmassaan. Eli pitäisikö työntekijöiden tinkiä pienistä palkoistaan, entisestään heikosta irtisanomissuojastaan ja tulevista eläkkeistään kun toinen sopijapuoli (EK) on saanut jäsenyritystensä johtajille miljoonapalkat ja jopa 478 prosentilla nousseet bonukset tai jopa noin 2,7 miljoonan euron irtisanomissuojan siitä samasta tuloksesta.
Toisin sanoen jos niin sanotulla yhteiskuntasopimuksella työntekijöiden palkkoja ja työehtoja heikennetään mutta johtotason miljonäärien bonukset ja työehdot vastaavasti paranevat, onko se yhteiskuntasopimista? Hallitusohjelmaan sisältyvä yhteiskuntasopimus on tuloeroja ja köyhyysvajetta kasvattava kiristyssopimus, joka toteutuessaan vaikuttaisi talouskasvuun heikentävästi ja lisäisi eriarvoistumista ja suuria tuloeroja.
johtajarenkien rahastusautomaatti.......
Etelä-Suomen Sanomat totesi, että johtajien palkkakehitys ja bonukset on kuin märkä rätti vasten yheiskuntasopimuksen rakentajia.
Niinpä oikein. Märkä rätti. Yhteiskuntasopimuksesta hyötyisi kuka ja miten?
Kun palkkoja alennetaan, palkatonta työaikaa lisätään ja työehtoja heikennetään, niin kukahan se siitä hyötyy. Yhteiskuntako eli me palkansaajat, eläkeläiset, opiskelijat, pienituloiset - vai vuorineuvokset ja yritysjohtajat? On selvää, että kun yrityksen palkkamenot pienenevät, niin tulos paranee ja tuloksen perusteella maksettavat johtajien bonukset ja sijoittajien osingot paranevat. Yhteiskunta kärsii, kun kuluttajien ostovoima heikkenee ja suomalaisilla ei ole varaa ostaa suomalaisia tuotteita ja palveluita.
Vuonna 2007 laman alkaessa yritykset viettivät osinkokarnevaaleja ja maksoivat ennätyssuuria osinkoja. Voittoja tai kertyneitä pääomia ei käytetty hekilöstön koulutukseen tai uusiin innovaatioihin eikä kasvatettu vientiponnistuksia kertyneistä pääomista.
Kilpailukyvyn ja vientivetoisuuden nimissä on pääomatulot muutettu vähäiseksi tasaveroksi (eläke- ja palkkatulojen pysyessä progressiivisena), poistettu varallisuusvero, yhteisöveroa on alennettu 26 prosentista 20 prosenttiin jne.
Vaan eipä vienti vedä eikä uusia innovaatioita synny, ja jos syntyykin ne myydään vähäiseen hintaan monikansallisille yrityksille, kun myyntivoittojen verotus on vähäistä. Vähäisen verokertymän vuoksi on otettu ulkomaan velkaa yli 100 miljardia köyhyysvajeen ja leipäjonojen kasvaessa. Minne ovat miljardit menneet?
Ilta-Sanomat kirjoitti 28.7. "Johtajien palkkakehitys omassa maailmassaan" ja ingressinä "Joillakin johtajlla on ison palkan päälle vielä valtavat irtisanomiskorvaukset. Siinäkin mielessä he elävät eri maailmassa kuin normaali palkansaaja" (SAK:n työelämäasioiden johtaja Saana Siekkinen).
Tässä näitä johtajien palkkoja ja bonuksia ja epätodellisen suuria tuloja (Lähteet HS, yhtiöiden tilinpäätökset, SAK) Ilta-Sanomien artikkelin mukaan.
Yhteiskuntasopimukseen he voisivat ottaa osaa jos haluavat halutessaan pienentää tulojaan eli miljoonapalkkojaan, satojen tuhansien eurojen bonuksiaan, lyhyen ja pitkän tähtäimen bonuksiaan (osakkeina), eläkejärjestelyjään, irtisanomiskorvauksiaan - vai mistä vapaaehtoisesti?
Sakari Tamminen, Rautaruukki, bonukset nousivat 478 % (2013:sta vuoteen 2014)
- palkka ja bonus yhteensä 1.197.000 euroa v.2014 (bonus 474.000)
- maksut vapaaehtoiseen eläkejärjestelyyn 196.000 euroa
- irtisanottuja 2013 - 2014 yhteensä 151
Matti Halmesmäki, Kesko, irtisanomisen varalta 1.842.600 euron "potkukorvaus".
- palkka ja bonus yhteensä 1.281.300 v. 2014
- irtisanottuja 2013-2014 yhteensä 662
Matti Lievonen, Neste Oil, bonukset nousivat (2013-2014) 59 % eli 228.962 euroa.
- palkka ja bonus yhteensä 921.329 v.2014
- lisäeläkemaksuja 618.700
- irtisanottuja yhteensä 124
Björn Rosengren, Wärtsilä, bonus kasvoi 430.000 euroon 138.000 eurosta eli 212 %.
- Palkka ja bonus yhteensä 1.092.000 v. 2014
- irtisanottuja 2013-2014 yhteensä 142
Pekka Lundmark, Konecranes, bonus nousi 292 % vuoteen 2013 verrattuna eli 430.000 euroon 120.000 eurosta.
- Palkka ja bonus yhteens 1.066.071 v. 2014
- irtisanottuja yhteensä 71
Jussi Pesonen, UPM-Kymmene, bonus 627.000 euroa ja irtisanomiskorvaus potkujen varalta 2.697.500 euroa.
- palkka ja bonus yhteensä 1.706.000 v. 2014
- irtisanottuja 2013-2014 yhteensä 340
Olisi mielenkiintoista tietää, miten em. pörssiyhtiöiden johtajien bonukset on laskettu. Lankeavatko bonukset maksuun, jos yrityksen pääoma karttuu palkkamenojen pienentymien seurauksena kun henkilökuntaa irtisanotaan? Onko henkilökuntaa irtisanottu robotiikan, digitaalitekniikan vai minkä vuoksi?
Ennen yhteiskuntasopimuksen solmimista pitäisi palkansaajapuolen luottamusmiesten kokoontua pohtimaan ammattiliittojen johtajien kanssa, miksi yritysten tuloksesta bonuksia maksetaan vain johtajille ei työn tekijöille? Miksi suuria voittoja tehneet yritykset irtisanovat eniten? Miksi pääomatulojen verotus ei Suomessa yllä muiden EU-maiden tasolle? Miksi palkkahaitari on Suomessa kasvannut siten, että johtajien palkkakehitys on omassa maailmassaan. Eli pitäisikö työntekijöiden tinkiä pienistä palkoistaan, entisestään heikosta irtisanomissuojastaan ja tulevista eläkkeistään kun toinen sopijapuoli (EK) on saanut jäsenyritystensä johtajille miljoonapalkat ja jopa 478 prosentilla nousseet bonukset tai jopa noin 2,7 miljoonan euron irtisanomissuojan siitä samasta tuloksesta.
Toisin sanoen jos niin sanotulla yhteiskuntasopimuksella työntekijöiden palkkoja ja työehtoja heikennetään mutta johtotason miljonäärien bonukset ja työehdot vastaavasti paranevat, onko se yhteiskuntasopimista? Hallitusohjelmaan sisältyvä yhteiskuntasopimus on tuloeroja ja köyhyysvajetta kasvattava kiristyssopimus, joka toteutuessaan vaikuttaisi talouskasvuun heikentävästi ja lisäisi eriarvoistumista ja suuria tuloeroja.
johtajarenkien rahastusautomaatti.......
Etelä-Suomen Sanomat totesi, että johtajien palkkakehitys ja bonukset on kuin märkä rätti vasten yheiskuntasopimuksen rakentajia.
Niinpä oikein. Märkä rätti. Yhteiskuntasopimuksesta hyötyisi kuka ja miten?
Kun palkkoja alennetaan, palkatonta työaikaa lisätään ja työehtoja heikennetään, niin kukahan se siitä hyötyy. Yhteiskuntako eli me palkansaajat, eläkeläiset, opiskelijat, pienituloiset - vai vuorineuvokset ja yritysjohtajat? On selvää, että kun yrityksen palkkamenot pienenevät, niin tulos paranee ja tuloksen perusteella maksettavat johtajien bonukset ja sijoittajien osingot paranevat. Yhteiskunta kärsii, kun kuluttajien ostovoima heikkenee ja suomalaisilla ei ole varaa ostaa suomalaisia tuotteita ja palveluita.
Vuonna 2007 laman alkaessa yritykset viettivät osinkokarnevaaleja ja maksoivat ennätyssuuria osinkoja. Voittoja tai kertyneitä pääomia ei käytetty hekilöstön koulutukseen tai uusiin innovaatioihin eikä kasvatettu vientiponnistuksia kertyneistä pääomista.
Kilpailukyvyn ja vientivetoisuuden nimissä on pääomatulot muutettu vähäiseksi tasaveroksi (eläke- ja palkkatulojen pysyessä progressiivisena), poistettu varallisuusvero, yhteisöveroa on alennettu 26 prosentista 20 prosenttiin jne.
Vaan eipä vienti vedä eikä uusia innovaatioita synny, ja jos syntyykin ne myydään vähäiseen hintaan monikansallisille yrityksille, kun myyntivoittojen verotus on vähäistä. Vähäisen verokertymän vuoksi on otettu ulkomaan velkaa yli 100 miljardia köyhyysvajeen ja leipäjonojen kasvaessa. Minne ovat miljardit menneet?
Ilta-Sanomat kirjoitti 28.7. "Johtajien palkkakehitys omassa maailmassaan" ja ingressinä "Joillakin johtajlla on ison palkan päälle vielä valtavat irtisanomiskorvaukset. Siinäkin mielessä he elävät eri maailmassa kuin normaali palkansaaja" (SAK:n työelämäasioiden johtaja Saana Siekkinen).
Tässä näitä johtajien palkkoja ja bonuksia ja epätodellisen suuria tuloja (Lähteet HS, yhtiöiden tilinpäätökset, SAK) Ilta-Sanomien artikkelin mukaan.
Yhteiskuntasopimukseen he voisivat ottaa osaa jos haluavat halutessaan pienentää tulojaan eli miljoonapalkkojaan, satojen tuhansien eurojen bonuksiaan, lyhyen ja pitkän tähtäimen bonuksiaan (osakkeina), eläkejärjestelyjään, irtisanomiskorvauksiaan - vai mistä vapaaehtoisesti?
Sakari Tamminen, Rautaruukki, bonukset nousivat 478 % (2013:sta vuoteen 2014)
- palkka ja bonus yhteensä 1.197.000 euroa v.2014 (bonus 474.000)
- maksut vapaaehtoiseen eläkejärjestelyyn 196.000 euroa
- irtisanottuja 2013 - 2014 yhteensä 151
Matti Halmesmäki, Kesko, irtisanomisen varalta 1.842.600 euron "potkukorvaus".
- palkka ja bonus yhteensä 1.281.300 v. 2014
- irtisanottuja 2013-2014 yhteensä 662
Matti Lievonen, Neste Oil, bonukset nousivat (2013-2014) 59 % eli 228.962 euroa.
- palkka ja bonus yhteensä 921.329 v.2014
- lisäeläkemaksuja 618.700
- irtisanottuja yhteensä 124
Björn Rosengren, Wärtsilä, bonus kasvoi 430.000 euroon 138.000 eurosta eli 212 %.
- Palkka ja bonus yhteensä 1.092.000 v. 2014
- irtisanottuja 2013-2014 yhteensä 142
Pekka Lundmark, Konecranes, bonus nousi 292 % vuoteen 2013 verrattuna eli 430.000 euroon 120.000 eurosta.
- Palkka ja bonus yhteens 1.066.071 v. 2014
- irtisanottuja yhteensä 71
Jussi Pesonen, UPM-Kymmene, bonus 627.000 euroa ja irtisanomiskorvaus potkujen varalta 2.697.500 euroa.
- palkka ja bonus yhteensä 1.706.000 v. 2014
- irtisanottuja 2013-2014 yhteensä 340
Olisi mielenkiintoista tietää, miten em. pörssiyhtiöiden johtajien bonukset on laskettu. Lankeavatko bonukset maksuun, jos yrityksen pääoma karttuu palkkamenojen pienentymien seurauksena kun henkilökuntaa irtisanotaan? Onko henkilökuntaa irtisanottu robotiikan, digitaalitekniikan vai minkä vuoksi?
Ennen yhteiskuntasopimuksen solmimista pitäisi palkansaajapuolen luottamusmiesten kokoontua pohtimaan ammattiliittojen johtajien kanssa, miksi yritysten tuloksesta bonuksia maksetaan vain johtajille ei työn tekijöille? Miksi suuria voittoja tehneet yritykset irtisanovat eniten? Miksi pääomatulojen verotus ei Suomessa yllä muiden EU-maiden tasolle? Miksi palkkahaitari on Suomessa kasvannut siten, että johtajien palkkakehitys on omassa maailmassaan. Eli pitäisikö työntekijöiden tinkiä pienistä palkoistaan, entisestään heikosta irtisanomissuojastaan ja tulevista eläkkeistään kun toinen sopijapuoli (EK) on saanut jäsenyritystensä johtajille miljoonapalkat ja jopa 478 prosentilla nousseet bonukset tai jopa noin 2,7 miljoonan euron irtisanomissuojan siitä samasta tuloksesta.
Toisin sanoen jos niin sanotulla yhteiskuntasopimuksella työntekijöiden palkkoja ja työehtoja heikennetään mutta johtotason miljonäärien bonukset ja työehdot vastaavasti paranevat, onko se yhteiskuntasopimista? Hallitusohjelmaan sisältyvä yhteiskuntasopimus on tuloeroja ja köyhyysvajetta kasvattava kiristyssopimus, joka toteutuessaan vaikuttaisi talouskasvuun heikentävästi ja lisäisi eriarvoistumista ja suuria tuloeroja.
optiolista
Sakari Tamminen, Rautaruukki, bonukset nousivat 478 % (2013:sta vuoteen 2014)
- palkka ja bonus yhteensä 1.197.000 euroa v.2014 (bonus 474.000)
- maksut vapaaehtoiseen eläkejärjestelyyn 196.000 euroa
- irtisanottuja 2013 - 2014 yhteensä 151
Matti Halmesmäki, Kesko, irtisanomisen varalta 1.842.600 euron "potkukorvaus".
- palkka ja bonus yhteensä 1.281.300 v. 2014
- irtisanottuja 2013-2014 yhteensä 662
Matti Lievonen, Neste Oil, bonukset nousivat (2013-2014) 59 % eli 228.962 euroa.
- palkka ja bonus yhteensä 921.329 v.2014
- lisäeläkemaksuja 618.700
- irtisanottuja yhteensä 124
Björn Rosengren, Wärtsilä, bonus kasvoi 430.000 euroon 138.000 eurosta eli 212 %.
- Palkka ja bonus yhteensä 1.092.000 v. 2014
- irtisanottuja 2013-2014 yhteensä 142
Pekka Lundmark, Konecranes, bonus nousi 292 % vuoteen 2013 verrattuna eli 430.000 euroon 120.000 eurosta.
- Palkka ja bonus yhteens 1.066.071 v. 2014
- irtisanottuja yhteensä 71
Jussi Pesonen, UPM-Kymmene, bonus 627.000 euroa ja irtisanomiskorvaus potkujen varalta 2.697.500 euroa.
- palkka ja bonus yhteensä 1.706.000 v. 2014
- irtisanottuja 2013-2014 yhteensä 340
Olisi mielenkiintoista tietää, miten em. pörssiyhtiöiden johtajien bonukset on laskettu. Lankeavatko bonukset maksuun, jos yrityksen pääoma karttuu palkkamenojen pienentymien seurauksena kun henkilökuntaa irtisanotaan? Onko henkilökuntaa irtisanottu robotiikan, digitaalitekniikan vai minkä vuoksi?
Ennen yhteiskuntasopimuksen solmimista pitäisi palkansaajapuolen luottamusmiesten kokoontua pohtimaan ammattiliittojen johtajien kanssa, miksi yritysten tuloksesta bonuksia maksetaan vain johtajille ei työn tekijöille? Miksi suuria voittoja tehneet yritykset irtisanovat eniten? Miksi pääomatulojen verotus ei Suomessa yllä muiden EU-maiden tasolle? Miksi palkkahaitari on Suomessa kasvannut siten, että johtajien palkkakehitys on omassa maailmassaan. Eli pitäisikö työntekijöiden tinkiä pienistä palkoistaan, entisestään heikosta irtisanomissuojastaan ja tulevista eläkkeistään kun toinen sopijapuoli (EK) on saanut jäsenyritystensä johtajille miljoonapalkat ja jopa 478 prosentilla nousseet bonukset tai jopa noin 2,7 miljoonan euron irtisanomissuojan siitä samasta tuloksesta.
Toisin sanoen jos niin sanotulla yhteiskuntasopimuksella työntekijöiden palkkoja ja työehtoja heikennetään mutta johtotason miljonäärien bonukset ja työehdot vastaavasti paranevat, onko se yhteiskuntasopimista? Hallitusohjelmaan sisältyvä yhteiskuntasopimus on tuloeroja ja köyhyysvajetta kasvattava kiristyssopimus, joka toteutuessaan vaikuttaisi talouskasvuun heikentävästi ja lisäisi eriarvoistumista ja suuria tuloeroja.
Luovun jos renki otat mun yrityksen velat kontullesi. Erokkaa kaikki sak.osta ja liittykää
LOIMAASEEN
Mikäli fortumin duunarit eivät olisi sellaisia surkeita nöyristelijöitä ja herrojen perseitä nuolevia pellejä niin he mittauttaisivat johdon bonusten välttämättömyyden helpolla keinolla, eli ovatko johtajat ansainneet ylimääräiset bonuksensa. Heti tänä vuonna kaikki Fortumin duunarit jäisivät kotiin pariksi kolmeksi päiväksi juhlistamaan johdon bonuksia, ja mikäli ne vielä seuraavanakin vuotena maksettaisiin niin taas porukka jäisi kotiin juhlimaan johdon bonuksia. Väittäisin että Fortumin hallitus päättäsi viimeistään kolmantana vuotena ettei johtajat enää tarvitse yhtään bonuksia, heille riittää se valtava palkka jonka he saavat työstään.