Tunnustuksellisen uskonnonharjoituksen järjestäminen kouluissa rehtorin ja opettajien organisoimana ja valvomana pitäisi ensi saada pois. Sellainenhan ei perustu mihinkään lakiin. Opetuksenkin pitäisi olla säädösten mukaan olla tunnutuksetonta ja sitoutumatonta!
Jos sellaista (jumalanpalvelus, aamuhartaus) kuitenkin järjestetään, on tietenkin parempi, että sille on hyvä, vetovoimainen vaihtoehtoinen tilaisuus, josta tiedotetaan hyvin ja ajoissa vanhemmile ja oppilaille. Mitä useampi oppilas osallistuu ei-uskonnolliseen vaihtohtoon, sitä nopeammin poistuu jumalanpalvelusten järkkääminen kouluissa.
Kaksinkertainen ohjelmahan vie työaikaa, jonka voisi käyttää kaikille yhteiseen toimintaan.
Huoltajien kannattaa nyt ilmoittaa, että lapsi ei osallistu koulupäivään mahdollisesti ympättyihin jumalanpalveluksiin, vaan vaihtoehtoiseen ohjelmaan. Se on hyvä lapselle ja hyvä koululle ja uskonnonvapaudelle yhteiskunnassa.
Uskonnollisesti tunnustuksettomaan toimintaan
12
189
Vastaukset
- Humanistisesti
Jos olet ruksannut "osallistuu", ilmoituksen voi aina muuttaa...
Olen sitä mieletä, että jos perhe ei ole uskonnollinen eikä esim. pidä tapanaan käydä jumalanpalveluksissa kirkossa, ei ole asianmukaista pakottaa lasta ev.lut. jumalanpalvluksiin eikä aamuhartauksiinkaan koulussakaan...
Uusien OPH-ohjeiden mukaan kouluissa pitäisi nyt kehittää vaihtoehtoista, ei-uskonnollista ohjelmaa. Ja tiedottaa siitä koteihin ja oppilaille.
Ole mukana kehittämässä sitä antamalla lapsesi osallistua sellaiseen.- SanonVaan
Ei-uskonnollisen, tunnustuksettoman, sitoutumattoman - eli itse asiassa "normaalin" - toiminnan kehittäminen koulussa on hyvä juttu!
Ja lopputulos voisi kai olla, että kaikki koulun toiminta olisi ennen pitkää normaalia!
Uskonnonharjoitus olisi yksilön, perheeen ja seurakunnan oma asia, eikä sen organisointi rehtorin ja opettajien työajalla hoidettaviin tehtäviin kuuluva asia. - HyviäTilaisuuksia
Jos rehtori kuitenkin sitä jumalanpalvelusta tyrkyttää koulupääivään, on tietysti parempi, että sille on joku hyvä vaihtoehtoinen tilaisuus kuin että ei olisi hyvää vaihtoehtoista tilaisuutta.
Opettajien ja oppilaiden yhteistyötä tarvitaan hyvine tilaisuuksien kehitttämiseen. - KuplanPuhkaisuun
Onhan se aika merkillistä, että jos perhe ei pidä tapanaan käydä kirkossa eikä ole uskonnolllinen, lasta sikti pakotetaan osallistumaan jumalanpaveluksiin koulussa. Ja laitetaan uskonnonopetukseen.
Suomessa lapsset pidetään jonkinlaisessa uskonnollisessa kuplassa päiväkotien ja koulujen toimesta. Vasta 18 vuoden jälkeen nuoret sitten vapautuvat siitä ja eroavat kirkosta.
- HyvänElämänFilsaa
Tämä ehkä sopii ehkä ei tänne:
http://vapaa-ajattelijat.fi/helsinki/2015/09/15/5-10-ilkka-niiniluoto-hyva-elama-ilman-uskontoa/- Ja_sitten_asiaan
Luulisi jopa sinunkin tasoisesi ajattelijan ymmärtävän, että koulujen ongelmalistalla tämä sinun l o p u t o n murheenaiheesi on sijalla 765 429 086. Paatoksellinen jankutuksesi saa aikaan vain ja ainoastaan vastareaktioita. Surullista kyllä, et kykene sitä näkemään.
- KysynVaan
Ja_sitten_asiaan kirjoitti:
Luulisi jopa sinunkin tasoisesi ajattelijan ymmärtävän, että koulujen ongelmalistalla tämä sinun l o p u t o n murheenaiheesi on sijalla 765 429 086. Paatoksellinen jankutuksesi saa aikaan vain ja ainoastaan vastareaktioita. Surullista kyllä, et kykene sitä näkemään.
Jaa ovatko vanhemmat vaatimassa lisää koululaisjumalanpalveluksia koulupäiviin ja seurakuntapapin aamuhartauksia päiväänavausten paikalla??
Tuntuu oudolta, kun vanhemmat eivät itse käy kirkossa eivät usko kirkon uskontunnustustakaan. Näin käyntitilastojen ja kyselytutkimusten mukaan. Kirkon omien.. - niin_minäkin_kysyn
KysynVaan kirjoitti:
Jaa ovatko vanhemmat vaatimassa lisää koululaisjumalanpalveluksia koulupäiviin ja seurakuntapapin aamuhartauksia päiväänavausten paikalla??
Tuntuu oudolta, kun vanhemmat eivät itse käy kirkossa eivät usko kirkon uskontunnustustakaan. Näin käyntitilastojen ja kyselytutkimusten mukaan. Kirkon omien..Käykö ne sitten vapaa-ajattelijoiden tilaisuuksissa? Tuskin. Vaikkei joku käy kirkossa, niin ei se välttämättä ole teidän kanssa samaa mieltä. Paljonkos teitä vapareita olikaan?
- Humanistisesti
Reykjavikin kaupungin säännöt yhteistyöstä uskonnollisten ja katsomuksellisten yhdistysten kanssa kouluissa, tarhoissa ja kerhoissa.
1. Koulun tehtävä on opettaa uskonnoista ja katsomuksista opetussuunnitelmien ja oppikirjojen mukaan
2. Uskonnolliset ja katsomuksellisten yhdistysten eivät saa harjoittaa toimintaansa koulu- ja työaikana. Tämä koskee kaikkia käyntejä ja materiaalin jakamista.
3. Opettajat ja ohjaajat voivat pyytää kouluihin uskonnollisia ja katsomuksellisia järjestöjä osana opetusta. Se tulee olla opettaja/ohjaajavetoista ja opetussuunnitelman mukaista.
4. Tutustumis- ja muut käynnit kirkoissa ja vastaavissa tulevat olla opettaja/ohjaajavetoisia ja opetussuunnitelman mukaisesti.
5. Oppilaat voivat seurata mutta ei osallistua rituaalisiin seremonioihin eikä saa olla kyse indoktrinaatioista tai materiaalin jakamisesta.
6. Uskonnolliset ja katsomukselliset järjestöt eivät saa järjestää konfirmaatioita ja siihen liittyvää opetusta kouluaikana, ettei se häiritse koulutyötä.
7. Koulujen tulee sopia vanhempien kanssa mitä kriisipalveluja voidaan käyttää. Lähiympäristössä voi olla kyse asiantuntijoista, uskonnollisten ja katsomuksellisten yhdistysten edustajista tai muita ammattiryhmiä. Jumalanpalvelukset ja rukoilut järjestetään kouluajan ulkopuolella.
8. Perinnelaulut ja tiettyihin vuodenaikoihin kuuluvat virret ja kuvaelmat katsotaan kuuluvan yleissivistykseen ja perinteisiin.
Näillä säännöillä halutaan varmistaa, että kaikkiin uskonto- ja katsomuskuntiin kuuluvat voivat osallistua koulutyöhön. Kristinuskosta ja maailmanuskonnoista, filosofiasta, filosofeista, etiikasta ja islantislaisesta kulttuurista opettaminen on kaikkien kaupungin koulujen tärkeä tehtävä. Indoktrinointi ja vain jostakin yhdestä uskonnosta opettaminen ei kuulu julkisen koulun tehtäviin. Vanhempien tehtävänä on opettaa omaa uskontoaan ja filosofiaansa. Reykjavikin kaupungin henkilökunnan kuuluu toimia Islannin hyväksymien ihmisoikeussopimusten ja konventioiden mukaan.
Jos näiden sääntöjen tulkinnasta tulee erimielisyyttä, ne käsitellään Koulu- ja kerhoneuvostoissa. Koulu- ja kerhoneuvostoissa tulee valita komitea joka arvio kokemuksia vuoden päästä tämän sopimuksen alkamisesta ja käydä läpi ongelmat. Tässä komiteassa tulee olla jäseniä ihmisoikeusneuvostosta (sellainen on osana kaupungin organisaatiota), koulusta, vanhemmista, akateemikoista, uskonnollisista ja katsomuksellisista yhdistyksistä.- Humanistisesti
Siis
"Reglur um samskipti leikskóla, grunnskóla og frístundaheimila Reykjavíkurborgar við trúar- og lífsskoðunarfélög
a) Hlutverk skóla borgarinnar er að fræða nemendur um ólík trúarbrögð og lífsskoðanir samkvæmt gildandi aðalnámskrá og námsefni.
b) Trúar- og lífsskoðunarfélög skulu ekki stunda starfsemi sína innan veggja leik- og grunnskóla borgarinnar á skólatíma né heldur á starfstíma frístundaheimila. Þetta á við allar heimsóknir í trúarlegum tilgangi og dreifingu á boðandi efni*. Um almenna kynningu gagnvart foreldrum og börnum á viðurkenndu barna- og æskulýðsstarfi trúfélaga skal fara líkt og með kynningu á hliðstæðum frístundatilboðum frjálsra félagasamtaka.
c) Skólastjórnendur grunnskóla geta boðið fulltrúum trúar- eða lífsskoðunarhópa að heimsækja kennslustundir í trúarbragðafræði/lífsleikni sem lið í fræðslu um trú og lífsskoðanir samkvæmt gildandi aðalnámsskrá og námsefni, og skal heimsóknin þá fara fram undir handleiðslu kennara og vera innan ramma námsefnisins.
d) Heimsóknir á helgi- og samkomustaði trúar- og lífsskoðunarfélaga á skólatíma grunnskóla skulu eiga sér stað undir handleiðslu kennara sem liður í fræðslu um trú og lífsskoðanir, samkvæmt gildandi lögum og aðalnámskrá. Þar sem ekki er sérstaklega getið um vettvangsheimsóknir leikskólabarna á helgi- og samkomustaði trúar- og lífsskoðunarfélaga sem lið í fræðslu um trú og lífsskoðanir í aðalnámskrá leikskóla er eðlilegt að miða fjölda slíkra heimsókna við það sem fram kemur í aðalnámskrá grunnskóla til að gæta samræmis milli skólastiga.
e) Þess verði gætt við allar heimsóknir til og frá grunnskóla vegna fræðslu um trú og lífsskoðanir að nemendur fylgist með en séu ekki þátttakendur í helgisiðum og athöfnum, og að þær séu ekki vettvangur fyrir innrætingu eða dreifingu á boðandi efni.*
f) Skólayfirvöld beini því til trúar- og lífsskoðunarfélaga að þau skipuleggi fermingarfræðslu og barnastarf með það að leiðarljósi að það hvorki trufli lögbundið skólastarf um skemmri eða lengri tíma.
g) Þær stofnanir borgarinnar sem hafa starfandi áfallaráð tryggi að samráð verði haft við foreldra/forráðamenn þeirra sem áfallið snertir áður en fagaðilar eru fengnir til stuðnings. Í nærsamfélagi leik-og grunnskóla getur verið um að ræða sérfræðinga, fulltrúa trúar- eða lífsskoðunarfélaga eða aðra fagaðila. Helgistundir sem tengjast viðbrögðum við áfalli skulu að öllu jöfnu fara fram utan skólatíma.
h) Sígildir söngvar, dansar, leikir og handíðir sem teljast hluti af gamalgrónum hátíðum og frídögum þjóðarinnar halda sessi sínum í árstíðabundnum skemmtunum og starfi frístundaheimila, leik- og grunnskóla. Jólasálmar og helgileikir tengdir jólum falla hér undir.
Til grundvallar þessum reglum liggur sá vilji að tryggja rétt barna til þátttöku í skólastarfi óháð þeirri trúar- og lífsskoðun sem þau alast upp við. Upplýst fræðsla um kristna trú, trúarbrögð heimsins, lífsskoðanir, siðfræði, heimspeki og íslenska menningu, er mikilvæg í öllu starfi skóla borgarinnar. Trúarleg innræting og boðun tiltekinna lífsskoðana á þar ekki heima. Það er á hendi foreldra að ala börn sín upp í þeirri trúar- og lífsskoðun sem þeir kjósa. Um það munu starfsmenn Reykjavíkur standa vörð samkvæmt mannréttindastefnu borgarinnar og þeim mannréttindasáttmálum sem Ísland hefur undirgengist.
Rísi ágreiningur um túlkun þessara reglna úrskurðar skóla- og frístundasvið í þeim efnum. Skóla- og frístundasviði er jafnframt falið að skipa nefnd sem meti reynslu af reglunum innan eins árs frá setningu þeirra og leggi mat á álitamál sem upp kunna að koma. Um setu í nefndinni verði m.a. leitað til mannréttindastjóra, fulltrúa úr skóla-, foreldra- og háskólasamfélaginu auk fulltrúa trúar- og lífsskoðunarfélaga.
*Með boðandi efni er átt við hluti sem gefnir eru eða notaðir sem hluti af trúboði, það er tákngripir, fjölfölduð trúar- og lífsskoðunarrit, bækur, hljóðrit, prentmyndir og kvikmyndir.
Samþykkt í borgarráði Reykjavíkur 4. október 2011" - Jotainjärkeäsullekkin
En tiennytkään että asumme Reykjavikissä.
- KenkkuOpe
Yksi aktivisti täällä mussuttaa samasta asiasta, koska hänen elämässään ei oikein muuta ole.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Maatalous- ja yritystuet pois, työeläkevaroilla valtion velka pois
Suomi saadaan eheytettyä kädenkäänteessä, kun uskalletaan tehdä rohkeita ratkaisuja. Maatalous- ja yritystuet ovat hait223037- 402644
Mies mä oon ihan helppo
Miehelle johon oon ihastunut. Olen harvoin ihastunut, mutta suhun olen. Ei tarvitse kuin pyytää, niin...381503- 841350
- 631251
Mies olen aika erakko nykyään
Vanhentunutkin olen muutamana viime vuonna parikyt vuotta. Kun en ennenkään kelvannut, niin tuskin nytkään kelpaan. Lisä40999Lavroville taitaa olla jo ikkuna raollaan?
Lavrovin syytä välttää korkeita paikkoja ja ikkunoiden läheisyyttä.Ettei vain keikahda ikkunasta pihalle.125903- 32816
Ylen johdon hulppeat bonukset alkavat taas
Suora kopio Iltalehdestä: "Asiasta kertoo Iltalehdelle Ylen hallituksen puheenjohtaja Matti Apunen. Mitä tulospalkkioi29663Skenaario
Elämä ja kuolema ovat merkillisin nyytti olevaisuutta. Mutta kun kumpaakaan ei ole, syntyy lapsuksia, joita korjaamaan59621