Onko teille koskaan tullut mieleen, että se ketä te kaipaatte täällä - olisikin yhtäkkiä kuollut:D vaikka sydäriin ja te ette tulisi sitä tietämään tai ette tietäisi, jos ette tuntisi kaipauksenne kohdetta eikä olisi yhteisiä kavereita. Te täällä kirjoittelisitte sille, kuvittelisitte, että ehkä hän on täällä kaipaamassa teitä, kirjoittelisitte kaiken maailman loruja ja välillä äksyilisitte luullen tietysti, että hän on elävien kirjoissa. Sitten menisitte vaikka mummin tai ukin hautajaisiin, ja yhtäkkiä huomaisitte kyltin hautuumaalla, jossa lukisi kaivattunne nimi ja myös syntymäaika täsmäisi. Olisitte ihan että *HÄH*, katsoisitte kuolin päivän ja huomaatte, että hänhän on kuollut jo pari vuotta sitten:D Miettikää mikä fiilis
Päivän miete palstalaisille
MitäTekisitteMikäFiilis
8<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mitä kuvottavaa vahingoniloa.
No, vois hieman maa notkahtaa jalkojen alla.
Saa täällä varmaan kuolleillekin kirjoittaa niitähän nimenomaan voi kaivata hyvinkin paljon.
Eipä ole tullut mieleen, ei ole minun tapauksessani mahdollistakaan. Saisin kohtuu nopeasti tietää jos hän olisi kuollut. Toivon toki että pysyy hengissä ja hyvissä voinneissa ja että nähdän vielä lukuisia kertoja.
kerran, mutta hälytys olikin väärä. Olin ihan et tuskin on sentään tappanut itseään ja onneksi ikä ei täsmännyt. Kuolleille on kiva puhua.
Niinpä, mut kaksoisliekkini kuoleman kyl vaistoan.
Olishan se paha juttu, en osaa kuvitella. Et ehkä sinäkään, koska kirjoituksesta päätellen, et pysty asiaan tunnetasolla eläytyyn.
Tuota surulliseksi se teettäis. Miksi pitäisi ajatella kun en pysty kohdistamaan viestejä kehenkään mutta pystyn kohdistaa että minulle olisivat