Hetki sitten oli pohdintaa pienen tai reivatun purjeen vedosta keulastaagiin. Mielestäni ei oikein oivalleta rasituksia. Jos ajetaan venettä optimaalisella kallistuksella esim. 20 asteella, ja tuulen lisääntyessä pienennetään purjepintaa pitäen sama kallistus. Niin miten käy voimien?. Maallikkofyysikkona ajattelen, että veto staagiin tai skuuttiin on 5 m2 myrskypurjeellani suurempi kuin 44m2 genoallani. Samoin isossa 3. Reivi päällä suurempi veto skuutissa kuin reivaamattomana.
Pienemmät purjeet
seppomartti
4<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mikähän on se ajatuskulku, jonka mukaan kuormat pienillä purjeilla isossa tuulessa olisivat suuremmat kallistuksen pysyessä samana?
Jos kallistus on sama, on kallistavan voiman pakko olla sama. Eteenpäin vievän voiman ja kallistavan voiman suhde muuttuu kyllä, sehän ei ole mikään luonnonvakio. Nopeuskin muuttuu sekä edellämaintusta syystä että aallokon vaikutuksesta.
Jos kallistus on sama, on kallistava momentti sama. Kallistava momentti on sivuttaisvoiman ja vaikutuspisteiden etäisyyden tulo. Hydrodynaaminen voima pysyy samalla syvyydellä veden alla, mutta aerodynaaminen voima on kolmella reivillä ja myrskyfokalla merkittävästi alempana kuin täysillä purjeilla. Sivuttaisvoima on siis suurempi ja luovilla voima purjeissa on lähinnä sivuttaisvoimaa, joten kokonaisvoima purjeissa on suurempi. Jos vielä purjehditaan pelkällä myrskyfokalla, tulee kaikki kallistava momentti siitä (ja rikistä) eikä jakaudu jotenkin ison ja genuan kesken.
Se on sitten toinen juttu onko voima skuutissakin suurempi, Voima skuutissa riippuu paljon myös purjeen muodosta. Myrskyfokka on ehkä leikattu siten, ettei skuuttiin tule suurta voimaa?
"Sivuttaisvoima on siis suurempi ja luovilla voima purjeissa on lähinnä sivuttaisvoimaa, joten kokonaisvoima purjeissa on suurempi "
Kun kokonaisvoimalla tarkoitetaan ainoastaan aerodynaamista kokonaisvoimaa meni tuokin täysin oikein. Ne ovat kuitenkin luovilla huomattavasti pienempiä kuin purjeen kulmissa esiintyvät voimat.
"Se on sitten toinen juttu onko voima skuutissakin suurempi, Voima skuutissa riippuu paljon myös purjeen muodosta. "
Nimenomaan noin.
" Myrskyfokka on ehkä leikattu siten, ettei skuuttiin tule suurta voimaa? "
Ei ole mahdollista. Purjeen muoto riippuu pääosin siitä mitä purjehtija tekee, eikä siitä mitä purjeen valmistaja on tehnyt. Kyllähän purjeeseen saa suuret voimat vaikka peilityynessä jalusta vinssillä kiristämällä täysin riippumatta siitä millaisen muodon valmistaja on purjeelle suunnitellut. Jalusvoiman suhde aerodynaamiseen voimaan on sitä suurempi mitä litteämpi muoto purjeella on. Myrskyssä apparentti on luovilla taaempana kuin keskituulessa, mikä mahdollistaa pulleamman muodon käytön voimia pienentäen, muttei pakota purjehtijaa niin menettelemään. Toki venyvä purjemateriaali myrskyfokassa esim dacron edesauttaa pulleaa muotoa verrattuna siihen, että myrskyfokkakin olisi tehty hiilikuitulujitteisena.
Tietysti skuuttiin voi vetää miten kovan voiman vaan jaksaa vinssata, mutta kyllä purjeen leikkauksella on suuri merkitys siihen, millainen veto skuuttiin tarvitaan järkevän muodon saamiseksi. Esimerkiksi mitä korkeampi purje on leveyteensä nähden sitä kovempaa skuuttia joutuu vetämään, jotta purjeen yläosakin pysyisi kurissa.
Myrskypurjeisiin kai yleensä leikataan voimakkaasti negatiivinen ahvenselkä ja lisäksi ne ovat melko matalia leveyteensä nähden. Molemmat vähentävät skuuttiin tarvittavaa voimaa.
Yleinen harhaluulo on, että 150% genua vaatii suuremman skuuttivoiman (ja suuremmat vinssit) kuin pinta-alaltaan paljon pienenmpi hiukan yli 100% fokka. Tai näin ehkä onkin, jos fokka on leikattu kovaan tuuleen. Ahvenselkäinen korkea ja kapea purje vaatii todella suuren skuuttivoiman ja skuutti suuntautuu voimakkaasti yläviistoon, jotta se yläosa saadaan sisään. Modernien veneiden 30 m2 fokkaa saa raavas mies vääntää hampaat irvessä sisään 40-50 vinssillä jo 4-5 m/s tuulessa.