Faktaa rahan luomisesta ja korosta

Lienee kyseessä kuuluisa Murpfin -laki? Kun perustaksi otetaan suuri haihattelu niin tietäähän sen miten käy. Uskomaton juttusi jatkuu maailman ääriin vaikka kaikki ovat jo huomanneet että talouden perusta ei voi olla luotto vaan oikea työnteko ja sillä ansaittu toimeentulo. Rikkaassa yhteiskunnassa voi olla jopa sosiaaliturva muttei köyhässä.
Katteeton raha jota kannatat ei ole ipulaisten käsitys taloudesta. Rahan pitää olla arvokas eikä sitä voi tuhota tahallaan devalvoinneilla, elvytyksillä ja haaskaamisilla valtion toimesta. Kysymys on säännöistä joilla annetaan kaikille samat mahdollisuudet vaurastua. Anarkiassa toteutuu vapaa rosvoaminen. Sitä vastaan on perustettu demokratiat. Ei kannata palata keskiajalle siksi ettei pärjää. Sen estämiseksi on sosiaaliturva. Sekään ei voi kuulua kaikilla kuten yrittäjille ,yrityksille tai pörssipelureille.

"Kun nämä kaksi tiliä lasketaan yhteen ,tulokseksi saadaan nolla. Asiakas näennäisesti omistaa toisen tilin saldon ja on toisen velkaa pankille.

Jos hän sattuisi peruuttamaan sopimuksen ja maksamaan lainan takaisin,jäljelle ei jäisi yhtään rahaa. Tulos on siis todellakin pyöreä nolla."

Aloitus todisti tällä tyhjäksi rahan luomisen rahan avulla. Pankki menetti x euroa ja asiakas sai x euroa. Pankki ei lainaa kuitenkaan ilmaiseksi. Se on koronkiskuri ja ottaa korkoa lainaamansa lisäksi ja se on pankille tuloa. Asiakkaalle se on vastaavan summainen menetys. Asiakas menettää koron verran ostokykyä. Tulos on edelleen nolla. Raha ei synny pankissa.
On muistettava 2 seikkaa. Rahan määrä kansantaloudessa tuotettujen tavaroiden summana ja kiertokulussa oleva rahamäärä. Jälkimmäinen on aina pienempi. Oletetaan että tuotanto laskee monena vuotena peräkkäin mutta pankit lainaavat edelleen yhtä paljon. Lainoissa on mukana aloituksen esittämä ns. hötörahan osuus ja hötöraha tällöin kasvaa. Markkinoille tulee liikaa rahaa. Sitä on enemmän kuin tavaroiden arvo sallisi. Pankkien velkaa ryhdytään hoitamaan velkojen ketjuttamisella ns jälkimarkkinoilla. Velkapapereita myydään ja ne vaihtavat omistajaa monta kertaa. Kupla oli jo muhimassa mutta siirtyi velkojen ketjuttamisella ja laukeaa väistämättä suurempana kuin kriisin alussa. Tätä oli käsittääkseni USA:n talouskupla 2008. Kuplaan liittyy usein pörssikeinottelu, jossa kaikki keinot valehtelusta alkaen ovat sallittuja. Yhdet voittavat ja se on toisten vastavaansuuruinen tappio. Nykyisin pörssitappiot korvataan veronmaksajien varoilla eikä se kuulu normaaliin markkinatalouteen eikä oikein mihinkään.
Pointti on. Raha ei synny pankissa eikä setelikoneissa (omistipa ne kuka hyvänsä). Raha mittaa tuotettujen tavaroiden arvoa. Tavaroiden arvo joka muunnetaan rahaksi, muunnetaan siksi yhteiskunnallisesti välttämättömän työn määrän mukaisesti. Se näkyy vuotuisessa kansantuotteessa. Etenevä tuotanto tuo aina hieman lisätuotetta ja hieman uutta jaettavaa tai yhteiskunnan tarpeisiin (mm. luonnonsuojelu, infra ym) ja jolloin rahan määrä hieman lisääntyy. Rahojen ja tavaroiden vaihdossa ei synny lisätuotetta eikä liioin uutta rahaa. Täytyy tuottaa. Tuotanto on työtä.
Jos raha syntyisi painokoneissa, jokainen painaisi vaikka käsikoneilla rahaa eikä kukaan kehtaisi tehdä työtä - mitäpä rahalla silloin saisi. Lämmintä kättä eikä muuta. Marxin työnarvoteoria kuvaa parhaiten rahan olemusta ja tavaroiden arvojen ja hintojen suhdetta.

"Jos halutaan korjata vikoja ,niin täytyy ensin ymmärtää miten asiat toimii pohjimmiltaan. "

Ja valuvika on juuri rahan luominen tyhjästä. Suomennettuna se on rahan painamista ilman katetta. Siksi perusasian ymmärtämiseen tarvitaan Marxia. Rahamäärä kansallisvaltiossa on siinä tuotettujen tavaroiden arvo. Rahamäärä jakaantuu kolmeen suureen lohkoon; tuotantovälineisiin, työvoimakuluihin ja voittoon. Vuotuisesti etenevässä tuotannossa voitto ei mene kokonaan omistajien henkilökohtaiseen kulutukseen. Osa siitä muuttuu pääomaksi tuotannon laajentamista varten. Oikea raha syntyy työn tuloksena tavaroiksi ja joka saa rahallisen ilmauksen.
Pankki ei välttämättä huijaa lainanannossa. Sen vakuutena ovat yksityishenkilöiden varat, joita se tallettaa tietyllä korolla ja lainaa korkeammalla lainanottajille. Toinen raharyhmä on mainitut voitot ja joita lainataan. Asia muuttuu kun lainataan enemmän kuin pankin reaalinen rahamäärä. Sitä kutsuttaneen velkaodotukseksi. Luotetaan että velka maksetaan (kulutusluotto tai investointi tuotantoon). Asia muuttuu vakavaksi, kun velkoja ryhdytään ketjuttamaan. Silloin jokainen siirto näyttää yhdessä tilissä tuloja ja velka voi kasvaa rahamääränä ja ennenpitkää kupla puhkeaa.
Suurpankit ja suurteollisuus ovat kytkeytyneet yhteen. Velkakeinottelu tapahtuu pääosin siellä ja suurissa summissa. Elävä todiste keinottelun tuhoisuudesta Kreikan tapaus. Saksan liikepankit tienaavat mailjardeja ja Kreikka vastaa kuplasta, luodusta hötörahasta. Siksi Saksa ei suostu velkasaneeraukseen, koska menettäisi oivan rahasammon. Saksan liikepankit tekevät rahalla rahaa.
Marxin työnarvoteoria auttaa ymmärtämään pörssi- ja finanssikeinottelua. Kokonaiset valtiot voidaan velkaorjuuttaa. Raha todellisesti heijastaa tavaroiden arvoa mukana myös työvoiman arvo. Kun todellisesta arvosta poiketaan luomalla hötörahaa, taloudellinen tilanne ei ole hallinnassa ja se näkyy aikanaan finanssikriiseinä ja joissa rahvas on maksumiehenä.

1990 luvulla Osuuspankkiryhmä ei lähtenyt finanssikeinotteluun, suurten nopeiden voittojen hankkimiseksi, eikä ottanut markkaakaan valtion tukirahoja jotka nekin otettiin markkinoilta velaksi. Työkansa laitettiin silloin leikkauksilla maksumieheksi. Rikkaat rikastuivat.

ps. Thomas Piketty tutki varallisuuden ja tulojen jakautumisen historiaa ja todisti Marxin kasautumisteorian oikeaksi. Piketty kiisti lukeneensa riviäkään Marxia mutta päätyi Marxiin.

"Ne tuotetut tavarat tuotetaan pankin luomalla rahalla ,kun tavaran tuottaja hakee lainaa. "
Lähdetään tästä. Yritys ottaa lainaa pankista ja rakentaa niillä tehtaan ja ryhtyy tuottamaan tavaroita. Tavaraan siirtyy kuoletukset tuotantovälineistä, palkka ja voitto. Tavaran arvoksi tulee tietty hinta ja josta osaa palautuu kiertokulussa sijoittajalle voittona. Työvoima tekee työllään raaka-aineista myytävät tuotteet. Hän myös työllään korvaa ajan kanssa tuotantovälineet.
Tavara tuotetaan kertatuotteena ja sillä on vain yksi hintamuoto. Pankki tarvitsee lainalle luonnollisesti korkoa kattaakseen kulunsa rahan säilyttäjänä ja lainaajana. Se ei ole väärin. Pankki ottaa koron muodossa myös voittoa.
Tähän asti ei ole keinottelua. Tuotantolaitosta vastaan lainataan ennen hankittua rahaa. Tavaran arvo ja hinta eivät muutu vaikka kuinka sitä vaihdetaan yhä uudelleen. Paitsi pienet sen siirtämisestä johtuvat kulut. Pankkipa siirtää suuria tavaramääriä (tuotteina tai tuotantovälineinä) velkarahana eteenpäin. Ketjuttaa velkoja ja näennäisesti rahamäärä kasvaa mutta kuitenkaan tavaralla ei ole muuta arvoa kuin alkuperäinen arvo. Tai pankki lainaa velkaa katteettomasti. Se voi ottaa velkaa toisesta pankista ja myydä saadun velan muualle ja taas näennäisesti syntyy uutta rahaa mutta joka ei ole todellista.
Jotkut viestit pitävät kaikkea velkaa keinotekoisena rahana. Niin ei ole.
Tavaran arvo hinnassa voi olla 100 euroa. Velka- ja pörssikeinottelu voi nostaa sen arvoksi 1 000 euroa. Näinhän tapahtui USA:n asuntovelkakeinottelussa 2000 luvun alkupuolella. Kukaan ei tiennyt, mitä rahaa ja kuinka paljon kenelläkin oli. Sen ne tiesivät, että asuntovelallisilta otettiin rahat ja asunnot veks. Lisäksi Keskuspankki painoi tuhottomasti taaloja rikkaiden tulojen säilyttämiseksi.
Analyysissa auttaa Marxin työnarvoteorian tuntemus.

Tässä sen näkee ,että asia on niin yksinkertainen,että ihmismieli hylkii sitä. Raha luodaan järjestelmään juuri noin ja siksi mm. itsenäisyyspuolue ,talousdemokraatit ja monet yksityiset tahot kannattavat kansallista valuuttaa ,koska se on järkevän talouspolitiikan perusta. Kansainväliset pankit ovat suurimpia yrityksiä maailmassa,koska niiden päätuotteen valmistaminen ei maksa mitään.Miksi niille on annettu rahanluonti oikeus?

On ajan haaskaamista pohdiskella teorioita ,jotka sinällään voivat olla hyvikin mielenkiintoisia,mutta niistä huolimatta raha luodaan järjestelmään tyhjästä.

Kun rahaa luodaan kansallisesti kansakunnan tarpeisiin on huolehdittava siitä ,että rahaa ei luoda liikaa kansan tuottamaan arvonlisäykseen nähden.Rahaa luodaan kansakuntaa hyödyttävää työsuoritetta vastaan. Näin vältetään inflaatio.esim. guernseyn on esimerkki tästä, jossa korottomalla paikallisrahalla laitettiin asiat kuntoon ilman inflaatioa.

Maailma on täynnä paitsi aatteita ,niin myös kaikenlaisia talousteorioita ,joiden tarkoituksena on myöskin sumentaa tuota kaiken pohjalla olevaa totuutta ,että raha luodaan tyhjästä.

Meidän on päästävä selkeämmille vesille tästä nykyisen rahajärjestelmän aiheuttamista sotkuista. Vaihdantatalous olisi ehkä varmin ,mutta ei toivottavin järjestelmä.

"Kansainväliset pankit ovat suurimpia yrityksiä maailmassa,koska niiden päätuotteen valmistaminen ei maksa mitään.Miksi niille on annettu rahanluonti oikeus?"
Ne ovat suuria yrityksiä mutta eivät siksi että ovat pankkeja. Jo sata vuotta sitten finanssipääoma huomattiin syntyneen. Liikepankkien yhteyteen kokoutui teollisuusyrityksiä ja kauppapääomaa. Ensin kansallisella tasolla ja sittemmin kv-suuryhteenliittyminä. Pankki hoiti kymmenien tai satojen yhtiöiden tilit kunnes pääomien omistajat olivat pankkipääomassa ja yrityksissä samoja. Pankkien valta kasvoi. Yhteenliittymää sanotaan finanssipääomaksi.
Keskusteluun liittyen tässäkin tulee esiin, ettei pankkien liikepankkien varallisuus synny tallettajien rahojen lainaamisesta yksistään. Varallisuutta syntyy teollisuus- ja kauppapääoman tuotosta.
Suomessa finanssipääomaryhmittymiä aiemmin olivat selvästi edesmenneet KOP ja SYP.

"On ajan haaskaamista pohdiskella teorioita ,jotka sinällään voivat olla hyvikin mielenkiintoisia,mutta niistä huolimatta raha luodaan järjestelmään tyhjästä."
Mikäli IPU ottaa ideologiakseen rahan syntymisen tyhjästä ja perustaa poliittiset teesit sen varaan, IPU nauretaan pihalle. Rahalla voidaan luoda rahaa mutta silloin se on keinottelua eikä sillä ole todellista pohjaa eikä taloutta voi rakentaa oletusten varaan.
Finanssipääoma osoittaa, että pankkien varallisuus on tuotannossa. Kokonaistuotannossa vallitsee kolme suurta suhdetta. Työpalkka mittaa suhdetta tavaroiden saamiseen sekä sosiaaliturva osana palkkaa erilaisten palvelujen saamiseen mm. koulutus ja terveys. Tuotantovälineet on rakennettava ja jotka eivät ole henkilökulutuksen kohde. Osa työaikaa menee niiden kustantamiseen. Voitto syntyy näiden yli. Marxilaisuudessa voittoa sanotaan maksamattomaksi palkan osaksi. Voi sen ilmaista toisinkin. Yhteiskunta laittaa tuotteille tietyn veron ja jolla kustantaa sosiaalipalvelut. Kuluttajien enemmistö on palkkatyöläisiä ja he luovuttavat osan palkastaan sotun hyväksi. Yritysjohtajat saisivat palkkansa (suurenkin!).
Nämä kolme osaa kattavat kaiken tuotannon ja ne syntyvät työn tuloksena. Raha mittaa työmäärien suhteita näiden kolmen osan välillä. Raha ei synny tyhjästä. Pankki ei luo rahaa. Jos finanssijärjestelmässä velkoja ketjuttamalla tai pörssikeinottelulla yhtiön arvo nousee tai laskee minuutissa miljardeja, se ei ole todellista. Se sotkee rahamarkkinoita. Pankkien takana oleva raha on suurelta osin todellista, koska raha mittaa työn arvoa. Hötöraha on keinottelun tulosta. Yleensä siinä maksumiehiksi joutuvat pienyrittäjät, pienosakkeenomistajat ja palkkatyöläiset. Pörssiromahdukset ym keinottelu muuttaa yleensä tulonjakoa palkkatyölle epäedulliseksi ts edistää varallisuuden ja tulojen keskittymistä.

Raha mittaa työn arvoa, on yhteydessä työn tuottavuuden tasoon. Miään aineellista tai henkistä tuotetta ei synny ilman työtä. Työ on rahan arvon perusta.

korko-orjalle.
"Kuvailet tapahtumia sen jälkeen ,kun se raha on luotu tyhjästä ja todennäköisesti olet oikeassa,mutta on kiinnitettävä huomio siihen ,että kenellä se rahanluonti oikeus on.
Maailmalla on esimerkkejä paikallisvaluutoista ,joilla saatiin talous kuntoon ja tasapainoiseksi ,jopa ilman korkoa ja inflaatioa."

Joo kyllä. Jälkimmäinen väite on oikea ja vahvistaa rahan olemassaolon ja sen mittaavan jotakin. Paikallisraha tai valtiollinen raha tai monikansaisen valtion raha. Raha ei ole vihollinen vaan se, miten rahapolitiikkaa hoidetaan.Euro on perustettu poliittiseksi rahaksi ja siksi epäonnistunut. Sen nimissä leikataan ennen euroon liittymistä ja sen jälkeen vielä rutommin. Keneltä? Palkkatyöltä leikataan pääoman eduksi. Euroa ei käytetä vaihdon vastikkeena ja poliittisesti palkkatyöltä kynimiseen.

Yritän lyhyesti, mutkat suoristaen, suuresti yleistäen. Raha ei ole syntynyt tyhjästä. Raha on illuusio. Sitä ei voi syödä eikä juoda. Miljardeilla ei tee mitään, ellein ole ruokaa syödäkseen. Rahaa saa kiikuttaa teollisuustontille miljardeja mutta mitään ei tapahdu. Jos ne ovat seteleitä, ne mätänevät nopsaan.
Ennen rahamerkkien syntymistä noin 3 000 vuotta sitten vaihto tapahtui tavara toiseen tavaraan. Alkukantaisetyhteisöt vaihtoivat tavaroita heimon rajoilla silmämääräisesti arvoiden niiden arvoa. Sittemmin kehittyi ykeisvastikkeiksi karja, "oravannahat" tms ja hopea ja kulta painonsa mukaan ja sittemmin metalliin kaiverrettuna rahamerkkinä. Jotain se heijastaa. Ukko saattoi myydä 40 kiloa lihaa ja vaihtaa sillä metallisia työkaluja. Molemmat tuottajat arvioivat millaisen työmäärän he ovat tuotteisiinsa uhraanneet ja mitä siitä olisi vastikkeeksi saatava. Vastasiko työn määrät toisiaan ja oliko vaihto oikeudenmukainen vai kärsikö toinen ja toinen hieman voitti, on toissijaista. Työn arvo ja sitä vastaava vastike pysyivät ennallaan. Kun vaihtoon tuli yleinen rahamerkki ja heijasti numerona tiettyä työmäärää kauppa helpottui delleen. Tietty rahamerkki vastasi 40 kiloa lihaa tai sahraa kolmea rautakirvestä tai 100 kiloa lampaanvillaa. Raha palveli vaihdon yleisvastikkeena. Raha heijasti työn määrää tuotteessa riippumatta siitä oliko se täsmälleen niin. Jos ei ollut, toinen voitti ja toinen hävisi vaihdossa mutta työn määrä ei siitä muuttunut.
Kapitalismi kehitti rahamarkkinat nykyaikaiseksi ja edisti tavaran arvon rahamerkin yhteyttä tavaraan kulutettuun työmäärään. Kun puhutaan tuottavuudesta palkan ollessa muutttumaton ja työtahti on entinen niin yritys alentaa tuotantokustannuksia teknologian avulla, vähentää tuotteeseen tarvittavaa työmäärää ja lisää voittoa. Tämähän on sikälikin edistyksellistä ehdolla että palkkaakin voi nostaa.
Rahamerkki on sangen nuori mutta sen arvoa heijastava välttämätön työ on ollut ihmiskunnan esiasteillakin olemassa ravinnon hankinnan muodossa. Maailmalla yhteisöt ovat kehittäneet paikallisrahaa. Se on menestynyt, Yhdyn näkemykseen. Paikallisraha on menestynyt siksi, että se on ollut irti pörssi- ym keinotteluista.
Euron arvosta ja tehtävistä päätetään Brysselin kellareissa eikä se poliittisena rahana vastaa tehtäväänsä vaihdon vastikkeena. Ei euro täysin väärä ole mutta suurelta osin taloudellista kehitystä haittaava kuitenkin. Nykymuodossaan.
Marxin Pääomassa raha on liitetty työnarvoteoriaan niinkuin se sinne kuuluukin. Muuta mittaria kuin työ, työvoiman kulutus, ei rahan arvolle ole.

Kun tuota Marxia tarjotaan joka välissä ,niin on syytä muistaa ja pitää mielessä,että Marx oli pankkiirisukua ,joka tiesi kyllä miten raha luodaan järjestemään. Niinpä Marxin kirjoista ei löydy kohtaa,jossa lukisi ,että pankit luovat rahan myöntäessään velkoja,eikä mainitse siitä perittävästä korosta mitään. Joten tämänkin teoreetikon lopulliset tarkoitusperät ovat hyvin kyseenalaisia. On todellakin syytä jättää nämä teoreetikot ja aatteet syrjään ja suhtautua vallitseviin järjestemiin vai tekniseltä kannalta.Muuten tämä menee aivan hakoteille. Nuoremmat eivät osaa miettiä näiden teoreetikkojen merkitystä ,vaan he, onneksi näkevät asiat vain teknisesti.

Hei nyt kun näitä erilaisia laina ja vippitilejä lainaa hakiessa kertyy paljon, niin poistakaa ne rekistereistä taia settakaa niille kielt, koska ne keräävät epämääräistä tietoa ja eihän niistä koskaan tiedä mihin niitä käytetään tai vuotaa.

Nyt vain estämän ne ja kielto loppuu jatkuva tyrkytys.

Nehän on maan riesa kun jatkuvasti tyrjytetään vaikka ei sellsisesta ole sovittu jos on ahakenut lainaa ja kilpailuttanut.

Estoon vaan loppuu kaikki turha tyrkytys.