Työllisyys- ja kasvusopimus tehtiin hyvässä yhteisymmärryksessä työllisyys- ja kasvunäkökohdat huomioiden. Vuonna 2015 palkankorotukset 0,4 %, erittäin maltillisesti. Jatkovuodesta sovittiin kesäkuussa 2015 ja palkankorotus on 16 euroa/kk tai vähintään 0,43 %.
Tilastokeskus julkaisi 20.8.2015 mielenkiintoisen palkkatiedon:
Yleisin kuukausipalkka yksityisellä sektorilla on 2.500 euroa.
(Katso: tilastokeskus.fi/til/yskp_2014)
Eniten palkansaajia oli (2014) 2.500 - 2.600 euroon ansaitsevien palkkatasolla sadan euron tuloluokkiin jaettuna. Toiseksi eniten oli tuloluokassa 2.000 - 2.100 euroa ja kolmanneksi eniten tuloluokassa 2.600 - 2.700 euroa. Kuukaudessa.
Suurin osa suomalaisista yksityissektorin palkansaajista on keskiarvopalkkaa vähemmän ansaitsevia. Työajan keskiansio yksityisellä sektorilla oli 3.538 e/kk viime vuonna. Palkat ovat siis matalat ennestään, niitä ei pidä hallituksen ja Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) vaatimuksesta enää alentaa tuottavuuteen tai kilpailukykyyn vedoten. Tuottavuus- ja kilpailukyky on huomioitu voimassa olevassa TYÖLLISYYS- JA KASVUSOPIMUKSESSA. Yhä useampi palkansaaja joutuu hakemaan palkan lisäksi asumis- tai toimeentulotukea (pätkätyöt, 0-sopimukset jne.)
Jos työmarkkinajärjestöt syrjäytettäisiin päätöksenteosta ja kolmikanta-sopimukset lopetetaan, niin mikä on KAKSIKANTA eli KAHDEN KAUPPA?
Päättäisikö hallitus, toisin sanoen (SSS) eli nykyhallituksessa kokoomus, keskustapuolue ja perussuomalaiset myös palkoista ja työehdoista? Päättäisikö nykyhallitus yhdessä EK:n (Elinkeinoelämän keskusliitto) kanssa niin sanotusta yhteskuntasopimuksesta = kahden kauppa? Kuka haluaa ja onko se kenenkään etujen mukaista, että Suomessa ei ole järjestäytynyttä työväkeä, kuten oli ennen yleislakkoa ja työehtosopimuksia?
Voiko hallitus asettaa tavoitteeksi YKSIKKÖTYÖKUSTANNUSTEN ALENTAMISEN työantajaliittojen puolesta? Vaikka voimassa on TYÖLLISYYS JA KASVUSOPIMUS?
Tilastokeskus julkaisi 20.8.2015 mielenkiintoisen palkkatiedon:
Yleisin kuukausipalkka yksityisellä sektorilla on 2.500 euroa.
(Katso: tilastokeskus.fi/til/yskp_2014)
Eniten palkansaajia oli (2014) 2.500 - 2.600 euroon ansaitsevien palkkatasolla sadan euron tuloluokkiin jaettuna. Toiseksi eniten oli tuloluokassa 2.000 - 2.100 euroa ja kolmanneksi eniten tuloluokassa 2.600 - 2.700 euroa. Kuukaudessa.
Suurin osa suomalaisista yksityissektorin palkansaajista on keskiarvopalkkaa vähemmän ansaitsevia. Työajan keskiansio yksityisellä sektorilla oli 3.538 e/kk viime vuonna. Palkat ovat siis matalat ennestään, niitä ei pidä hallituksen ja Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) vaatimuksesta enää alentaa tuottavuuteen tai kilpailukykyyn vedoten. Tuottavuus- ja kilpailukyky on huomioitu voimassa olevassa TYÖLLISYYS- JA KASVUSOPIMUKSESSA. Yhä useampi palkansaaja joutuu hakemaan palkan lisäksi asumis- tai toimeentulotukea (pätkätyöt, 0-sopimukset jne.)
Jos työmarkkinajärjestöt syrjäytettäisiin päätöksenteosta ja kolmikanta-sopimukset lopetetaan, niin mikä on KAKSIKANTA eli KAHDEN KAUPPA?
Päättäisikö hallitus, toisin sanoen (SSS) eli nykyhallituksessa kokoomus, keskustapuolue ja perussuomalaiset myös palkoista ja työehdoista? Päättäisikö nykyhallitus yhdessä EK:n (Elinkeinoelämän keskusliitto) kanssa niin sanotusta yhteskuntasopimuksesta = kahden kauppa? Kuka haluaa ja onko se kenenkään etujen mukaista, että Suomessa ei ole järjestäytynyttä työväkeä, kuten oli ennen yleislakkoa ja työehtosopimuksia?
Voiko hallitus asettaa tavoitteeksi YKSIKKÖTYÖKUSTANNUSTEN ALENTAMISEN työantajaliittojen puolesta? Vaikka voimassa on TYÖLLISYYS JA KASVUSOPIMUS?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.