"
Viime vuonna Kiina käytti rahaa aseisiin 188 miljardia dollaria. Kuva: Diego Azubel / EPA
Ruotsissa toimiva kansainvälinen rauhantutkimuslaitos SIPRI on julkaissut vuosikirjansa maailman maiden viime vuonna käyttämistä sotilasmenoista. Kirja paljastaa maailman asemenojen kehityksen kahtiajakautuneisuuden: länsimaissa sotilasmenot ovat kääntyneet laskuun, mutta lähes kaikkialla muualla varustautuminen on kiivasta.
Kaikkiaan aseisiin käytettiin viime vuonna noin 1 750 miljardia dollaria. Tämä on 1,9 prosenttia vähemmä kuin edellisvuonna.
Ylivoimaisesti eniten rahaa käytti aseisiin Yhdysvallat, 640 miljardia dollaria, mikä vastaa 3,8 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Dollarimäärä jäi kuitenkin lähes kahdeksan prosenttia edellisvuodesta. Syinä säästöihin SIPRI mainitsee Irakin sodan päättymisen, Yhdysvaltain vetäytymisen Afganstanista sekä poliittisten kiistojen aiheuttamat automaattiset budjettisäästöt.
Kiina on maailman toiseksi innokkain aseistautuja. Maa ohitti nyt Venäjän aseisiin käytetyn rahan määrässä. Kiina käytti rahaa aseisiin188 miljardia dollaria, mikä on 7,4 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Myös Venäjä kasvatti aseostojaan vajaalla viidellä prosentilla 87,8 miljardiin dollariin. Tämä oli peräti 4,1 prosenttia Venäjän bruttokansantuotteesta.
Sekä Kiinalla että Venäjällä on pitkän aikavälin suunnitelma kehittää asevoimiaan nykyaikaisemmiksi ja tehokkaammiksi. Asiantuntijoiden mukaan Venäjä ei horjuvan taloutensa takia enää enempää laittamaan rahaa aseisiin.
Saudi-Arabia, jonka asemenot kasvoivat 14 prosenttia edellisvuodesta nousi nyt maailman neljänneksi suurimmaksi aseiden hankkijaksi ohi Ranskan, Britannian ja Japanin.
Kaikkiaan 23 maata on enemmän kuin kaksinkertaistaneet asemenonsa vuoden 2004 jälkeen, SIPRI kertoo. Näiden maiden joukossa ovat mm. Kiina, Venäjä ja Saudi-Arabia.
Erityisen paljon kasvoivat asemenot Afrikan maissa. Esimerkiksi Algerian asemenot kasvoivat 8,8 prosenttia ja se käytti vuonna 2013 aseisiin yli kymmenen miljardia dollaria. Angolan asemenot kasvoivat peräti 36 prosenttia.
Sipri ottaa laskelmissaan huomioon kaikki valtiolliset asemenot mukaan lukien sotilaiden palkat, aseiden kehitystyön ja asevoimien hallinnon.
"
Viime vuonna Kiina käytti rahaa aseisiin 188 miljardia dollaria. Kuva: Diego Azubel / EPA
Ruotsissa toimiva kansainvälinen rauhantutkimuslaitos SIPRI on julkaissut vuosikirjansa maailman maiden viime vuonna käyttämistä sotilasmenoista. Kirja paljastaa maailman asemenojen kehityksen kahtiajakautuneisuuden: länsimaissa sotilasmenot ovat kääntyneet laskuun, mutta lähes kaikkialla muualla varustautuminen on kiivasta.
Kaikkiaan aseisiin käytettiin viime vuonna noin 1 750 miljardia dollaria. Tämä on 1,9 prosenttia vähemmä kuin edellisvuonna.
Ylivoimaisesti eniten rahaa käytti aseisiin Yhdysvallat, 640 miljardia dollaria, mikä vastaa 3,8 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Dollarimäärä jäi kuitenkin lähes kahdeksan prosenttia edellisvuodesta. Syinä säästöihin SIPRI mainitsee Irakin sodan päättymisen, Yhdysvaltain vetäytymisen Afganstanista sekä poliittisten kiistojen aiheuttamat automaattiset budjettisäästöt.
Kiina on maailman toiseksi innokkain aseistautuja. Maa ohitti nyt Venäjän aseisiin käytetyn rahan määrässä. Kiina käytti rahaa aseisiin188 miljardia dollaria, mikä on 7,4 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Myös Venäjä kasvatti aseostojaan vajaalla viidellä prosentilla 87,8 miljardiin dollariin. Tämä oli peräti 4,1 prosenttia Venäjän bruttokansantuotteesta.
Sekä Kiinalla että Venäjällä on pitkän aikavälin suunnitelma kehittää asevoimiaan nykyaikaisemmiksi ja tehokkaammiksi. Asiantuntijoiden mukaan Venäjä ei horjuvan taloutensa takia enää enempää laittamaan rahaa aseisiin.
Saudi-Arabia, jonka asemenot kasvoivat 14 prosenttia edellisvuodesta nousi nyt maailman neljänneksi suurimmaksi aseiden hankkijaksi ohi Ranskan, Britannian ja Japanin.
Kaikkiaan 23 maata on enemmän kuin kaksinkertaistaneet asemenonsa vuoden 2004 jälkeen, SIPRI kertoo. Näiden maiden joukossa ovat mm. Kiina, Venäjä ja Saudi-Arabia.
Erityisen paljon kasvoivat asemenot Afrikan maissa. Esimerkiksi Algerian asemenot kasvoivat 8,8 prosenttia ja se käytti vuonna 2013 aseisiin yli kymmenen miljardia dollaria. Angolan asemenot kasvoivat peräti 36 prosenttia.
Sipri ottaa laskelmissaan huomioon kaikki valtiolliset asemenot mukaan lukien sotilaiden palkat, aseiden kehitystyön ja asevoimien hallinnon.
"
Vastaukset 2
Vanhimmat
Usa eniten aseisiin.
Venäjä käyttää budjetistaan yli 30% asevoimien kehittämiseen. Siis Venäläisten oman ilmoituksen mukaan.
Aseiden osto on vähäisempi osa sotavoimien kokonaiskustannuksista.
Lukuhan on järjetön, kun huomioi Venäjän romahtamassa olevan talouden.