Vaikka puhuisin miehestäni mitä tahansa, olet ainoa ajatuksissani ja sydämessäni aina. Olen vain pakotettu olemaan tässä missä olen. Et antanut vaihtoehtoa, et mahdollisuutta.
komeallemiehelle
olisinhalunnut
16<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
vaan menee, elämä on...
Ei saisi mennä :(
on, mutta eipähän tarvitse miettiä... Parempi selkeä vastaus kuin löysässä hiressä roikkuminen :/.
Et sinä pakotettu ole. Itse et vaan uskalla. Kaksi aivan eri asiaa.
On pakotettu, jos toinen ei halua.
Jos ainoa järkevä syy lähteä suhteesta on ihastuminen toiseen mieheen niin mitäs sitten jos uuden ihastuksen kanssa homma ei toimiskaan?
Sitten itketään vanhan perään ja ihmetellään, että miten tässä näin kävi? Olen yksin.
Ensin vanha suhde kunnialla loppuun jos siinä suhteessa on oikeasti niin huono olla.
Tuossa on pointtia sivukommentti, mutta niin on ehkä eiksniinoo:n jutussakin. Ehkä liikaa tietämättömyyttä. Ajattelua toisen kannalta.
Provo ja oikein hyvä sellainen.
Pitääkö sitä jauhaa miehestään koko ajan, eikö ole ilmiselvää ettei kiinnosta.
Ei ole aloitus minulta.
Tosin. Olihan ne silloiset puheet typeriä.. kuvittelin olevani rehellinen. Sitten huomasin rakastavani vain yhtä ja ainoaa.
Ihmiset tekevät virheitä ja puhuvat peloissaan typeriä.. oppia ikä kaikki.
Suhteen lopettaminen hyppäämällä sylistä syliin ei tule koskaan toimimaan. Ensin lopetetaan vanha suhde, opetellaan elämään yksinään ja vasta sitten kun oikeasti tuntee itsensä ja on käynyt vanhan suhteen läpi. Sitten vasta olet valmis.
Muuten viet vanhan suhteen painolastin uuteen suhteeseen, eikä se tule onnistumaan.
Uusi mies ei ole oikotie onneen. Onnen pitää löytää itsestään.
Taas mustavalkoista ajattelua. Moni saattaa suhteessaan pitkäänkin käydä suhdetta läpi, sen epäonnistumisia, mikä meni vikaan eli ts. hakea apua esim.terapiasta, kun taas joku saattaa erota tuosta vain suit sukkelaan ja ei koskaan eron jälkeenkään, vaikka olisi yksinkin käy asioita kunnolla läpi. Suhdettaan voi yrittää saada toimimaan, vaikka tietää mikä meni vikaan, mitä voi tehdä, mutta siihenkin tarvitaan kaksi, lisäksi riippuen siitä mitä on tapahtunut niin luottamusta ja tunteita ei välttämättä silti saa takaisin ja suhde päättyy.
Eli minusta mitään aikarajoja uusille suhteille ei ole. Avoimuus on tällöin tärkeää uusien kumppanien välillä ja tietty riskit vanhojen virheiden ja painolastien tuomisesta uuteen suhteeseen kannattaa pitää mielessä. Toisaalta siinä uudessakin suhteessa saattaa olla henkilö, joka ei omalta osaltaan osaa toimia suhteessa oikein. Minusta siis kysymys on edelleenkin siitä, koska jonkun rakkauden kohtaa, ei sitä voi noin vain päättää.
Mutta joo onni pitää löytyä itsestään, tämähän monesti ajaa parisuhteitakin kumoon, jos toinen ei tätä ymmärrä. Mutta ihan tutkimustenkin valossa hyvä parisuhde kyllä täydentää onnea.
Totta osittain, mutta harvassa ovat ne jotka käyvät terapiassa ja yrittävät tehdä töitä suhteen eteen. Varsinkin molemmat.
Suurin osa luovuttaa liian helpolla. Samat ongelmat tulevat vastaan joka suhteessa. Suhde vaatii tahtoa ja sitä avointa puhumista. Pelkkä rakkaus ei pitkälle kanna. Se kantaa vain 2v. Tutkittu juttu.
Hyvä parisuhde täydentää onnea. Totta. Mutta jos suhteeseen mennään sitä varten että elämä on kurjaa ja toivotaan toisen tekevän onnelliseksi niin silloin ollaan hukassa.
Hän tekee oikein, olet jo naimisissa. Hänkin?, et kuulu hänen elämään. Petät miestäsi sydämessäsi kaiken aikaa.
Tämä aloitus ei ole sitten minulta.