Alaston ateisti

Pitäisi siis vain katsoa vierestä kun ihminen sortuu? Aika tunteetonta..

rakkauden.tie kirjoitti:

Pitäisi siis vain katsoa vierestä kun ihminen sortuu? Aika tunteetonta..

Eihän kukaan niin sanonut. Kyllä ihmistä voi auttaa muutenkin kuin viemällä häntä ojasta allikkoon tarjoamalla kaiken ratkaisuksi lahkouskontoa.

Entä, jos ateistin jalka on kipeä? Eikä se silloin horju?
Toisaalta ateisteille, jos tahtoo myydä, niin silloin on syytä käyttää psykologiaa. Ja valita sellaiset keinot, jotka ateistin egoa hierovat.
Ikävä tosiseikka on, että manipulaatio, itsesuggestio yms. sellainen ei ole yhtään sen vähemmän "totta" ateistigenressä, kuin muissakaan.
Toki on olemassa terveempiäkin ateismin muotoja, niin henkisesti kuin fyysisesti. Mutta esim. joissain "kapina ateismin" lajeissa ihannoidaan mm. alkoholia ja päihde-elämää.
Terve elämä vaatii aina kriittiisiä valintoja tiedosta ja taidoista. Ja niiden toteuttamista, paitsi yksilöinä, niin myös yhteydessä muihin yksilöihin ja yhteisöihin.

Nedda- kirjoitti:

Entä, jos ateistin jalka on kipeä? Eikä se silloin horju?
Toisaalta ateisteille, jos tahtoo myydä, niin silloin on syytä käyttää psykologiaa. Ja valita sellaiset keinot, jotka ateistin egoa hierovat.
Ikävä tosiseikka on, että manipulaatio, itsesuggestio yms. sellainen ei ole yhtään sen vähemmän "totta" ateistigenressä, kuin muissakaan.
Toki on olemassa terveempiäkin ateismin muotoja, niin henkisesti kuin fyysisesti. Mutta esim. joissain "kapina ateismin" lajeissa ihannoidaan mm. alkoholia ja päihde-elämää.
Terve elämä vaatii aina kriittiisiä valintoja tiedosta ja taidoista. Ja niiden toteuttamista, paitsi yksilöinä, niin myös yhteydessä muihin yksilöihin ja yhteisöihin.

Lue lisää

Ei ole mitään ateismin "lajeja". ATeisti ei usko jumalaan ja piste. Ei ole muuta lajia olemassa.

Nedda. S24 piti aikoinaan tätä ateismipalstaa tiede-kategoriassa, kun nyt se on uskomukset-lokerossa.
Tieteestä täällä monet ateistit kirjoittavat.
Evoluutio ei ole myöskään uskon asia vaan liittyy tietoon. Tässä monet ateistit on tosi valveutuneita ja se on se millä he selittävät maailmaansa.
"toisille se ei ole niin merkittävä tekijä"...
En tiedä siitä, minusta näyttää että ainakin enemmistö luottaa evoluutioteoriaan.

Mutta kuten olen sinulle aiemmin jo sanonut ateismi on vain sitä ettei uskota jumalaan/jumaliin eikä muuta, joten mitään muuta ei voi ateisteista oikeastaan sanoa.

Meitä on niin moneen junaan...ja jotkut jää asemalle.

Noinko koit tuon tekstin? Olen yllättynyt..

Ja miten olet? Lestadiolaiselta nikkivarkaalta kun puuttuvat aivot, eli voisit perustella senkin kamelinperse

rakkauden.tie kirjoitti:

Noinko koit tuon tekstin? Olen yllättynyt..

Kumma juttu, että itsekeskeisyys estää näkemästä itsessään mitään negatiivista. Tai sitten se on enemmänkin väistämätöntä. Kun kuvittelee omia ennakkoluulojaan totuudeksi, niin ei ymmärrä niitä ennakkoluuloiksi. Luulee tietävänsä, kun ei tiedä vain luulevansa.

Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

Kumma juttu, että itsekeskeisyys estää näkemästä itsessään mitään negatiivista. Tai sitten se on enemmänkin väistämätöntä. Kun kuvittelee omia ennakkoluulojaan totuudeksi, niin ei ymmärrä niitä ennakkoluuloiksi. Luulee tietävänsä, kun ei tiedä vain luulevansa.

Lue lisää

Niin mikäs se sun elämäntarkoitus sitten oikein oli, itte ajattelin lapseni kasvattaa, niin onhan siinäkin tarkoitusta minulle jo ihan riittävästi.

Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

Kumma juttu, että itsekeskeisyys estää näkemästä itsessään mitään negatiivista. Tai sitten se on enemmänkin väistämätöntä. Kun kuvittelee omia ennakkoluulojaan totuudeksi, niin ei ymmärrä niitä ennakkoluuloiksi. Luulee tietävänsä, kun ei tiedä vain luulevansa.

Lue lisää

Eli siteerasit itseäsi !!
On se kumma, kuinka omat roskat muuttuvatkin yht,äkkiä toisten roskiksi ???

Toivon, että kukaan ei "usko" evoluutioon, vaan ymmärtää, miksi evoluutioteoria on uskottavin selitys maapallon biodiversiteetin synnylle.

Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

Toivon, että kukaan ei "usko" evoluutioon, vaan ymmärtää, miksi evoluutioteoria on uskottavin selitys maapallon biodiversiteetin synnylle.

No se on taas mausta kiinni, uskohan itsekkin moniin asioihin. Tosin omalla kohdallani useammin usko johonkin vastaa tietoa.

Uskon että huomenna sataa, tämä siksi että sääennuste sanoi niin. Eihän se silti välttämättä oikeassa ole. Tosin Suomessa säätutkimus on verrattain maailman tasoon huippua.

atac kirjoitti:

No se on taas mausta kiinni, uskohan itsekkin moniin asioihin. Tosin omalla kohdallani useammin usko johonkin vastaa tietoa.

Uskon että huomenna sataa, tämä siksi että sääennuste sanoi niin. Eihän se silti välttämättä oikeassa ole. Tosin Suomessa säätutkimus on verrattain maailman tasoon huippua.

Lue lisää

Minusta (uskonnollisen) uskon ja perustellun näkemyksen ero on siinä, että tiedon lisääntyessä perusteltu näkemys voi tarkentua tai muuttua. Uskonnollista uskoa ei taas faktat muuta, koska se ei perustu faktoihin.

Voipi olla noin.

a-teisti kirjoitti:

Voipi olla noin.

Just meinasin kirjoittaa korjauksen tuolle mun viestille, kun huomasin että sanoin siinä varmaan väärin. Nimittäin se mitä sanoin teistien uskosta persoonalliseen "kantajaan", koskee kai pelkästään kristittyjä tai laajemmin monoteistejä. Ei kai polyteismissä ole niin.

kris-tit-ty kirjoitti:

Just meinasin kirjoittaa korjauksen tuolle mun viestille, kun huomasin että sanoin siinä varmaan väärin. Nimittäin se mitä sanoin teistien uskosta persoonalliseen "kantajaan", koskee kai pelkästään kristittyjä tai laajemmin monoteistejä. Ei kai polyteismissä ole niin.

Lue lisää

Kyllä'hän polyteistisissakin uskonnoissa jumaluudet ovat persoonallisia kuten Kalevalastammekin ilmenee. Kai se on sitten vain makuasia onko niitä kantajia yksi vaiko useampi?

a-teisti kirjoitti:

Kyllä'hän polyteistisissakin uskonnoissa jumaluudet ovat persoonallisia kuten Kalevalastammekin ilmenee. Kai se on sitten vain makuasia onko niitä kantajia yksi vaiko useampi?

Lue lisää

Niin, ne ovat vain jakaneet kantovastuun keskenään, yksi huolehtii yhdestä alueesta ja toinen toisesta, tai sitten pääjumala on delegoinut vastuita.

Tuolla Luterilaisuus-palstalla kommentoin uskovani itseeni, läheisiini ja ihmisiin yleensäkin.

Kommettiini vastattiin jotenkin sen suuntaisesti ettei se mikään yllätys ole kenellekään johon vastasin usko yhdenkään kristitynkään pärjäävän elämässään vain uskolla Jumalaan. Kyllähän elämässä pärjäämiseen tarvitaan sitä uskoa niin itseen kuin muihin ihmisiin. Ei se elämä muutoin kanna.

a-teisti kirjoitti:

Tuolla Luterilaisuus-palstalla kommentoin uskovani itseeni, läheisiini ja ihmisiin yleensäkin.

Kommettiini vastattiin jotenkin sen suuntaisesti ettei se mikään yllätys ole kenellekään johon vastasin usko yhdenkään kristitynkään pärjäävän elämässään vain uskolla Jumalaan. Kyllähän elämässä pärjäämiseen tarvitaan sitä uskoa niin itseen kuin muihin ihmisiin. Ei se elämä muutoin kanna.

Lue lisää

Joo, tottakai, ja tietysti uskoa moniin muihinkin asioihin. Sinulla se "kantaja" on ilmeisesti ihmiset. Minulla Jumala kantaa viime kädessä ihmisetkin. Ajattelen kyllä, ettei ihmisistä ole kantajiksi, jos luonto ei kanna heitä.

<>

Kaikki eikä välttämättä edes useimmat ole kuin sinä. Psyykkisesti terve ihminen on jossain määrin toiveikas, mutta se ei tarkoita että uskoo siihen, että joku "ulkopuolinen" kannattelee.

Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

<>

Kaikki eikä välttämättä edes useimmat ole kuin sinä. Psyykkisesti terve ihminen on jossain määrin toiveikas, mutta se ei tarkoita että uskoo siihen, että joku "ulkopuolinen" kannattelee.

Lue lisää

Jos ihmiseltä puuttuu usko ulkopuoliseen kannattelijaan, hän menettää mielenterveytensä ja kärsii pahasta ahdistuksesta, vähintään. Siksi, koska hän tietää ainakin alitajuisesti, ettei kukaan pärjää pelkästään itsensä varassa. Tuo usko on usein tiedostamaton, mutta ilman sitä on asiat huonosti. Enkä siis tarkoita suinkaan vain teististä uskoa.

kris-tit-ty kirjoitti:

Jos ihmiseltä puuttuu usko ulkopuoliseen kannattelijaan, hän menettää mielenterveytensä ja kärsii pahasta ahdistuksesta, vähintään. Siksi, koska hän tietää ainakin alitajuisesti, ettei kukaan pärjää pelkästään itsensä varassa. Tuo usko on usein tiedostamaton, mutta ilman sitä on asiat huonosti. Enkä siis tarkoita suinkaan vain teististä uskoa.

Lue lisää

Kyllä toivo, toiveikkuus voi kannatella ihmistä pitkälle. Tämä tulee selkeästi ilmi kovia kokeneiden ja epätoivon hetkiä eläneiden ihmisten kertomuksissa. Sana "toivo" toistuu näissä tarinoissa. Toivo paremmasta huomisesta. Ja näin olen itsekin omissa kriiseissäni ajatellut: ei tämä ikuista ole.

Eikä ihminen edes nähdäkseni voi heittäytyä kurjuuden hetkinään yksin sen varaan että kyllä jokin ulkopuolinen tästä suosta vielä nostaa. Moni kyllä saa ja toivottavasti saa sitä tukea ulkopuolelta mutta ilman uskoa itseensä ei nousta mistään suosta. Iiman uskoa itseensä siis.

kris-tit-ty kirjoitti:

Jos ihmiseltä puuttuu usko ulkopuoliseen kannattelijaan, hän menettää mielenterveytensä ja kärsii pahasta ahdistuksesta, vähintään. Siksi, koska hän tietää ainakin alitajuisesti, ettei kukaan pärjää pelkästään itsensä varassa. Tuo usko on usein tiedostamaton, mutta ilman sitä on asiat huonosti. Enkä siis tarkoita suinkaan vain teististä uskoa.

Lue lisää

Sinun ei kannata pitää itseäsi tässä jonain mittarina. Vaikka sinä et millään osaisikaan elää ilman näkymättömiä mielikuvitusystäviä, niin siitä on turha tehdä sellaista yleistystä, että normaalit tervejärkisetkään ihmiset eivät pystyisi.

Monet ihmiset osaavat jopa ajatella, toisin kuin uskovat joilta sokean uskon dogmit jo itsessään kieltävät kaiken kriittisen ja loogisen ajattelemisen "eksytyksenä". Teidän sokean uskonne lapselliset typeryydet herättävät tervejärkisissä ihmisissä vain joko suurta hilpeyttä tai syvää sääliä, yleensä molempia.

kris-tit-ty kirjoitti:

Jos ihmiseltä puuttuu usko ulkopuoliseen kannattelijaan, hän menettää mielenterveytensä ja kärsii pahasta ahdistuksesta, vähintään. Siksi, koska hän tietää ainakin alitajuisesti, ettei kukaan pärjää pelkästään itsensä varassa. Tuo usko on usein tiedostamaton, mutta ilman sitä on asiat huonosti. Enkä siis tarkoita suinkaan vain teististä uskoa.

Lue lisää

Ainakaan tähän asti en ole nähnyt mitään sellaista, että tuo ulkopuolinen kannattelija olisi ikinä tehnyt yhtään mitään ihmisten eteen (pikemminkin tuntuu siltä, että Jumala on ihmisiä vihaava sadisti). Totta on, että ihminen tarvitsee pärjätäkseen muitakin, eli muita ihmisiä. Loppujen lopulta, ihmisen pitää itse tehdä itsensä eteen töitä pärjätäkseen ja muita tarvitaan tässä apuna. Usko voi olla mukava henkisesti, mutta ei se mitään itsessään tee.

Menestykseen elämässä ei tarvita mitään uskoa, vaan vain ja ainoastaan omaa työtä. Jos ei mitään tee, mutta uskoo, ei elämässä tule pärjäämään. Jumala ei tee kenenkään eteen yhtään mitään. Ja jos ihmisellä ei ole muita ihmisiä apuna, ei hän tule myöskään pärjäämään. Jumalaa ei tässä tarvita.

sdfsfdfws kirjoitti:

Ainakaan tähän asti en ole nähnyt mitään sellaista, että tuo ulkopuolinen kannattelija olisi ikinä tehnyt yhtään mitään ihmisten eteen (pikemminkin tuntuu siltä, että Jumala on ihmisiä vihaava sadisti). Totta on, että ihminen tarvitsee pärjätäkseen muitakin, eli muita ihmisiä. Loppujen lopulta, ihmisen pitää itse tehdä itsensä eteen töitä pärjätäkseen ja muita tarvitaan tässä apuna. Usko voi olla mukava henkisesti, mutta ei se mitään itsessään tee.

Menestykseen elämässä ei tarvita mitään uskoa, vaan vain ja ainoastaan omaa työtä. Jos ei mitään tee, mutta uskoo, ei elämässä tule pärjäämään. Jumala ei tee kenenkään eteen yhtään mitään. Ja jos ihmisellä ei ole muita ihmisiä apuna, ei hän tule myöskään pärjäämään. Jumalaa ei tässä tarvita.

Lue lisää

"Menestykseen elämässä ei tarvita mitään uskoa, vaan vain ja ainoastaan omaa työtä. Jos ei mitään tee, mutta uskoo, ei elämässä tule pärjäämään. Jumala ei tee kenenkään eteen yhtään mitään. Ja jos ihmisellä ei ole muita ihmisiä apuna, ei hän tule myöskään pärjäämään. Jumalaa ei tässä tarvita."

Juuri näin. Lisäisin kylläkin tuonne alkupäähän että menestyäkseen elämässä tarvii päättäväisyyttä. Kun on tavoitteita ja päättäväisyyttä saavuttaa tavoitteensa, jaksaa tehdä töitä saavuttaakseen ne. Jumalaa ei tässä prosessissa tarvita, ellei sitten lumevaikutuksen verran lisäpotkua antamaan jos ei oma itsetunto / itseluottamus riitä.

a-teisti kirjoitti:

Kyllä toivo, toiveikkuus voi kannatella ihmistä pitkälle. Tämä tulee selkeästi ilmi kovia kokeneiden ja epätoivon hetkiä eläneiden ihmisten kertomuksissa. Sana "toivo" toistuu näissä tarinoissa. Toivo paremmasta huomisesta. Ja näin olen itsekin omissa kriiseissäni ajatellut: ei tämä ikuista ole.

Eikä ihminen edes nähdäkseni voi heittäytyä kurjuuden hetkinään yksin sen varaan että kyllä jokin ulkopuolinen tästä suosta vielä nostaa. Moni kyllä saa ja toivottavasti saa sitä tukea ulkopuolelta mutta ilman uskoa itseensä ei nousta mistään suosta. Iiman uskoa itseensä siis.

Lue lisää

Me puhutaan nyt koko ajan vähän eri asioista. Itse tarkoitin tuolla "kantajalla" jotakin kaiken pohjalla olevaa perustaa, jonka päällä usko itseen, muihin, tulevaisuuteen ym. ovat, ja joka on niille "kasvualustana".

Sinua näköjään häiritsee tuo, kun kirjoitan kantamisesta, koskapa tartuit siihen jo aikaisemmin toisessa ketjussa. En ehdi siitä nyt keskustelemaan, mutta ehkä myöhemmin paremmalla ajalla.

bg-ope kirjoitti:

"Menestykseen elämässä ei tarvita mitään uskoa, vaan vain ja ainoastaan omaa työtä. Jos ei mitään tee, mutta uskoo, ei elämässä tule pärjäämään. Jumala ei tee kenenkään eteen yhtään mitään. Ja jos ihmisellä ei ole muita ihmisiä apuna, ei hän tule myöskään pärjäämään. Jumalaa ei tässä tarvita."

Juuri näin. Lisäisin kylläkin tuonne alkupäähän että menestyäkseen elämässä tarvii päättäväisyyttä. Kun on tavoitteita ja päättäväisyyttä saavuttaa tavoitteensa, jaksaa tehdä töitä saavuttaakseen ne. Jumalaa ei tässä prosessissa tarvita, ellei sitten lumevaikutuksen verran lisäpotkua antamaan jos ei oma itsetunto / itseluottamus riitä.

Lue lisää

HihhulismusMaximus, sdfsfdfws ja bg-ope.

Lukekaatten hyvät ihmiset toisen kirjoitus ennen kuin riennätte vastaamaan siihen. Kirjoitin nimenomaan: "Enkä siis tarkoita suinkaan vain teististä uskoa."

kris-tit-ty kirjoitti:

Jos ihmiseltä puuttuu usko ulkopuoliseen kannattelijaan, hän menettää mielenterveytensä ja kärsii pahasta ahdistuksesta, vähintään. Siksi, koska hän tietää ainakin alitajuisesti, ettei kukaan pärjää pelkästään itsensä varassa. Tuo usko on usein tiedostamaton, mutta ilman sitä on asiat huonosti. Enkä siis tarkoita suinkaan vain teististä uskoa.

Lue lisää

Tämä on sitä samaa tuubaa, jonka mukaan koska minä olen uskovainen niin kaikkien muidenkin täytyy olla jotenkin uskovaisia - jos ei muuten niin jotenkin alitajuisesti. Mielenkiintoista sinällään, miksi uskova ei halua myöntää että on olemassa uskonnottomia ihmisiä? Onko pelkkä mahdollisuus siitä, että joku voi elää ilman uskontoa jotenkin uhkaava?

Optimistisuus ja toiveikkuus eivät edellytä uskoa mihinkään "ulkopuoliseen". Realisti tajuaa, että elämä kantaa vain toistaiseksi. Kaikki me kuolemme ennemmin tai myöhemmin. Siksi juuri elämä on niin arvokas. Ikuisessa elämässä jokainen yksittäinen päivä tai ajanjakso olisi merkityksetön.

kris-tit-ty kirjoitti:

Me puhutaan nyt koko ajan vähän eri asioista. Itse tarkoitin tuolla "kantajalla" jotakin kaiken pohjalla olevaa perustaa, jonka päällä usko itseen, muihin, tulevaisuuteen ym. ovat, ja joka on niille "kasvualustana".

Sinua näköjään häiritsee tuo, kun kirjoitan kantamisesta, koskapa tartuit siihen jo aikaisemmin toisessa ketjussa. En ehdi siitä nyt keskustelemaan, mutta ehkä myöhemmin paremmalla ajalla.

Lue lisää

<>

Psykologiassa tuota perustaa kutsutaan "defensseiksi". Suomennos on kai "minän puolustukeinot". Ne ovat psyykkisiä mekanismeja, jotka tiedostamattomasti vääristävät tietoisuuden sisältöä vähentäen ahdistusta.

bg-ope kirjoitti:

"Menestykseen elämässä ei tarvita mitään uskoa, vaan vain ja ainoastaan omaa työtä. Jos ei mitään tee, mutta uskoo, ei elämässä tule pärjäämään. Jumala ei tee kenenkään eteen yhtään mitään. Ja jos ihmisellä ei ole muita ihmisiä apuna, ei hän tule myöskään pärjäämään. Jumalaa ei tässä tarvita."

Juuri näin. Lisäisin kylläkin tuonne alkupäähän että menestyäkseen elämässä tarvii päättäväisyyttä. Kun on tavoitteita ja päättäväisyyttä saavuttaa tavoitteensa, jaksaa tehdä töitä saavuttaakseen ne. Jumalaa ei tässä prosessissa tarvita, ellei sitten lumevaikutuksen verran lisäpotkua antamaan jos ei oma itsetunto / itseluottamus riitä.

Lue lisää

"Kun on tavoitteita ja päättäväisyyttä saavuttaa tavoitteensa, jaksaa tehdä töitä saavuttaakseen ne."

Mutta kun juuri se päättäväisyys tekee ihmisestä sokean dogmaattisen pässin, joka puskee tuulimyllyjä ja vieläpä ylpeä siitä. Tämä palsta ateisteineen on loistava esimerkki siitä.

Käytännössä ihminen, joka ei ole niin itsevarma, vaan hakee tukea "jostain korkeammasta", ei myöskään ole niin vakuuttunut oikeassa olemisestaan ja joutuu harvemmin ansaan sen kanssa.

Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

Tämä on sitä samaa tuubaa, jonka mukaan koska minä olen uskovainen niin kaikkien muidenkin täytyy olla jotenkin uskovaisia - jos ei muuten niin jotenkin alitajuisesti. Mielenkiintoista sinällään, miksi uskova ei halua myöntää että on olemassa uskonnottomia ihmisiä? Onko pelkkä mahdollisuus siitä, että joku voi elää ilman uskontoa jotenkin uhkaava?

Optimistisuus ja toiveikkuus eivät edellytä uskoa mihinkään "ulkopuoliseen". Realisti tajuaa, että elämä kantaa vain toistaiseksi. Kaikki me kuolemme ennemmin tai myöhemmin. Siksi juuri elämä on niin arvokas. Ikuisessa elämässä jokainen yksittäinen päivä tai ajanjakso olisi merkityksetön.

Lue lisää

"Onko pelkkä mahdollisuus siitä, että joku voi elää ilman uskontoa jotenkin uhkaava?"

Voihan se olla, kun on myös sellaisia uskonnottomia, joille uskovat ja usko ovat jotenkin uhkaavia. Ainakin jälkimmäisistä pitäisi heidän mielestään päästä eroon ihan kategorisesti käännyttämällä. Juuri tätä en ole Dawkinsissa ymmärtänyt, mutta toisaalta, hänkin tienaa julkisuudella ja sellaisilla ihmisillä on harvoin varaa olla täysin rehellisiä, ainakaan itselleen. Se, että noin on, kertoo tietenkin jotain ihmisistä, joiden kustannuksella julkisuudessa eletään. Ei niin mairittelevia asioita.

Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

<>

Psykologiassa tuota perustaa kutsutaan "defensseiksi". Suomennos on kai "minän puolustukeinot". Ne ovat psyykkisiä mekanismeja, jotka tiedostamattomasti vääristävät tietoisuuden sisältöä vähentäen ahdistusta.

Lue lisää

"Psykologiassa tuota perustaa kutsutaan "defensseiksi". Suomennos on kai "minän puolustukeinot". Ne ovat psyykkisiä mekanismeja, jotka tiedostamattomasti vääristävät tietoisuuden sisältöä vähentäen ahdistusta."

Ja kun me emme ihan tarkkaan ottaen tiedä, mitä todellisuus on, me emme myöskään koskaan voi olla varmoja, mikä osa ajatteluamme on defenssiä ja mikä taas ei.

En usko, että monikaan palstan ateisti nielee ylläkirjoittamaani, ja se kuuluu osana heidän omaan puolustuskuoreensa. Te ette juurikaan ole tottuneet elämään maailmassa, jossa on epävarmuutta. Te siedätte sitä hyvin huonosti, ja siksi haette turvaa dogmaattisesta tieteestä, joka ei sellaista turvaa tietenkään voi antaa.

kaikkeahan.sitä kirjoitti:

"Onko pelkkä mahdollisuus siitä, että joku voi elää ilman uskontoa jotenkin uhkaava?"

Voihan se olla, kun on myös sellaisia uskonnottomia, joille uskovat ja usko ovat jotenkin uhkaavia. Ainakin jälkimmäisistä pitäisi heidän mielestään päästä eroon ihan kategorisesti käännyttämällä. Juuri tätä en ole Dawkinsissa ymmärtänyt, mutta toisaalta, hänkin tienaa julkisuudella ja sellaisilla ihmisillä on harvoin varaa olla täysin rehellisiä, ainakaan itselleen. Se, että noin on, kertoo tietenkin jotain ihmisistä, joiden kustannuksella julkisuudessa eletään. Ei niin mairittelevia asioita.

Lue lisää

<>

Itse en ole törmännyt ateistien kirjoituksiin, joissa väitettäisiin, että ei uskovat oikeasti uskovaisia ole vaan he ovat "pohjimmiltaan" tai "alitajuisesti" ateisteja, jotka vain teeskentelevät uskovaisia.

Jos joku uskonnoissa on uhkaavaa, niin sehän on juuri syvä ja kyseenalaistamaton usko. Sen voimallahan ohjataan matkustajakoneita päin pilvenpiirtäjiä tai räjäytetään itsemurhapommittajan päälle puettu pommi keskellä hääjuhlaa - ja kaikki tämä tietenkin Jumalan kunniaksi ja hänen tahtonsa toteuttamiseksi. Kuka voi väittää, että nämä uskovat eivät uskoisi tosissaan? En minä ainakaan.

On jokseenkin epätoivoista, kun uskova yrittää mustamaalata tulonsa etupäässä yleishyödylliseen säätiöön ohjaavaa Dawkinsia rahanahneeksi maassa jossa krisitty kirkko kerää epädemokraattisilla erioikeuksillaan miljardin verotulot joka vuosi. Jossain oli vertaus hirrestä ja roskasta - tai voi olla että muistan väärin.

ikävä.totuus kirjoitti:

"Psykologiassa tuota perustaa kutsutaan "defensseiksi". Suomennos on kai "minän puolustukeinot". Ne ovat psyykkisiä mekanismeja, jotka tiedostamattomasti vääristävät tietoisuuden sisältöä vähentäen ahdistusta."

Ja kun me emme ihan tarkkaan ottaen tiedä, mitä todellisuus on, me emme myöskään koskaan voi olla varmoja, mikä osa ajatteluamme on defenssiä ja mikä taas ei.

En usko, että monikaan palstan ateisti nielee ylläkirjoittamaani, ja se kuuluu osana heidän omaan puolustuskuoreensa. Te ette juurikaan ole tottuneet elämään maailmassa, jossa on epävarmuutta. Te siedätte sitä hyvin huonosti, ja siksi haette turvaa dogmaattisesta tieteestä, joka ei sellaista turvaa tietenkään voi antaa.

Lue lisää

Uskontohan on yksi tällainen defenssi, jonka psykologinen ”tarkoitus” on tehdä elämästä vähemmän ahdistavaa. ”Vaikka minä vaeltaisin yksin synkässä laaksossa” jne. Todellisuushan oli Raamatun kirjoitusaikoihin se, että yksinäinen kulkija voitiin murhata, piestä raajarikoksi, raiskata tai ryöstää tai sitten edelliseltä juomapaikalta hänen elimistöönsä oli jo päässyt tappava loinen tai hetken päässä uhkaa rajuilma joka katkaisee tien, seuraavassa kylässä voi odottaa ruttoepidemia jne jne. Helpotti jos saattoi pistää kaiken Herran haltuun.

Uskontoja on juuri tämän psykologisen defenssi-luonteen vuoksi puolustettu ns. ”harha, mutta hyödyllinen harha” –argumentilla, jota ei tietenkään voi kokonaan kiistää. Jos elämä ”oikeasti” on (millä perusteella sitä ikinä arvioidaankaan?) sietämättömän ahdistavaa, niin tietenkin mikä tahansa defenssi joka saa elämänhalun ja toimintakyvyn säilymään on ainakin siinä hetkessä positiivinen.

Koska uskonto on psykologinen defenssi, voidaan myös kysyä johtuuko ateismin suosion kasvu länsimaissa osittain siitä, että meidän tarve defensseille on vähentynyt, kun elämäämme kohdistuva sairauksien ja väkivallan uhka on pienempi kuin koskaan - nälkäkuolemasta puhumattakaan. Ei ole enää niin suurta tarvetta kuvitella, että kaikki on lopulta kuitenkin jonkun ”korkeemman käres”, kun asiat näyttävät ihan inhimilliseltä kannalta hallitummilta ja ennustettavimmilta, vaikka elämän epävarma perusolemus ei tietenkään ole muuttunut.

Kuitenkin kun meillä nyt on (kiitos demokratian, sivistyksen ja taloudellisen hyvinvoinnin) yhä enemmän oikeita keinoja tehdä yhteiskunta turvallisemmaksi ja paremmaksi, niin voidaan kysyä ovatko uskontojen hyödyt vai haitat nykyään suurempia. Uskonto on keskeinen motivaatio väkivallalle. Uskonnon uhreilla on Suomessakin oma järjestönsä – ja syystä. Yhteiskunnallisessa keskustelussa enemmän tai vähemmän fundamentalistiset uskonnolliset piirit haluavat perustella muita koskevia päätöksiä omilla uskonnollisilla dogmeillaan.

Hyödyllisestä psykologisesta puolustuskeinosta on tullut yhä enemmän uhka ja ongelma.

Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

Tämä on sitä samaa tuubaa, jonka mukaan koska minä olen uskovainen niin kaikkien muidenkin täytyy olla jotenkin uskovaisia - jos ei muuten niin jotenkin alitajuisesti. Mielenkiintoista sinällään, miksi uskova ei halua myöntää että on olemassa uskonnottomia ihmisiä? Onko pelkkä mahdollisuus siitä, että joku voi elää ilman uskontoa jotenkin uhkaava?

Optimistisuus ja toiveikkuus eivät edellytä uskoa mihinkään "ulkopuoliseen". Realisti tajuaa, että elämä kantaa vain toistaiseksi. Kaikki me kuolemme ennemmin tai myöhemmin. Siksi juuri elämä on niin arvokas. Ikuisessa elämässä jokainen yksittäinen päivä tai ajanjakso olisi merkityksetön.

Lue lisää

Mistä tuo tyhmyytesi tulee? Etkö tosiaan osaa lukea? Vartavasten olen painottanut, etten puhu suinkaan vain uskonnollisesta uskosta, mutta sinä jauhat eri nimimerkeilläsi itsepäisesti ikään kuin olisin puhunut vain siitä. Enhän minä sitä itse ole keksinyt, että ateisteilla on "kannattelijansa" heilläkin, vaan heidän omista puheistaan. Te monet näytätte vain olevan ihan sokeita itsenne suhteen tuollaisessa.

a-teistin kanssa tästä kiinnostaisi keskustella enemmän, kun tässä nyt on jotain häikkää, mutta nyt ei tosiaan jouda paneutumaan asiaan.

kris-tit-ty kirjoitti:

Mistä tuo tyhmyytesi tulee? Etkö tosiaan osaa lukea? Vartavasten olen painottanut, etten puhu suinkaan vain uskonnollisesta uskosta, mutta sinä jauhat eri nimimerkeilläsi itsepäisesti ikään kuin olisin puhunut vain siitä. Enhän minä sitä itse ole keksinyt, että ateisteilla on "kannattelijansa" heilläkin, vaan heidän omista puheistaan. Te monet näytätte vain olevan ihan sokeita itsenne suhteen tuollaisessa.

a-teistin kanssa tästä kiinnostaisi keskustella enemmän, kun tässä nyt on jotain häikkää, mutta nyt ei tosiaan jouda paneutumaan asiaan.

Lue lisää

<>

Minä en ole kirjoittanut tänne kuin yhdellä nimimerkillä ellei sitten jossain nimimerkissä ole ollut kirjoitusvirhettä. Itsekeskeisyytesi lisäksi väitteessäsi korostuu uskovaisille tyypillinen pahansuopuus.

No selitäs sitten mitä muuta kuin uskonnollista uskoa tämä oikein tarkoittaa:

"Jos ihmiseltä puuttuu usko ulkopuoliseen kannattelijaan, hän menettää mielenterveytensä ja kärsii pahasta ahdistuksesta, vähintään. Siksi, koska hän tietää ainakin alitajuisesti, ettei kukaan pärjää pelkästään itsensä varassa."

Mikä on tuo sinun "ulkopuolinen kannattelija" johon väität perustelematta kaikkien uskovan (paitsi ehkä vakavasti masentuneiden)? Jos tarkoittaisit selvemmin ja perustelisit kantasi, niin niitä olisi helpompi arvioida.

asian.ydin kirjoitti:

"Kun on tavoitteita ja päättäväisyyttä saavuttaa tavoitteensa, jaksaa tehdä töitä saavuttaakseen ne."

Mutta kun juuri se päättäväisyys tekee ihmisestä sokean dogmaattisen pässin, joka puskee tuulimyllyjä ja vieläpä ylpeä siitä. Tämä palsta ateisteineen on loistava esimerkki siitä.

Käytännössä ihminen, joka ei ole niin itsevarma, vaan hakee tukea "jostain korkeammasta", ei myöskään ole niin vakuuttunut oikeassa olemisestaan ja joutuu harvemmin ansaan sen kanssa.

Lue lisää

"Mutta kun juuri se päättäväisyys tekee ihmisestä sokean dogmaattisen pässin, joka puskee tuulimyllyjä ja vieläpä ylpeä siitä. Tämä palsta ateisteineen on loistava esimerkki siitä."

Missasit pointin noin valovuodella.

Ovatko kaikki ihmiset joilla on tavoitteita automaattisesti "sokeita dogmaattisia pässejä"? Jos ottaa elämäänsä tavoitteita, häipyykö ihmiseltä välittömästi kyky arvioida omia kykyjään ja resurssejaan rationaalisesti? No ei todellakaan häivy.

Realistiset tavoitteet ovat eri asia kuin utopiat.

"Käytännössä ihminen, joka ei ole niin itsevarma, vaan hakee tukea "jostain korkeammasta", ei myöskään ole niin vakuuttunut oikeassa olemisestaan ja joutuu harvemmin ansaan sen kanssa."

Hyvällä itsetunnolla ja rationaaliseen ajattelukykyyn kykenevillä aivoilla varustettu ihminen kestää kyllä sen että huomaa olleensa väärässä. Tämä palsta on hyvä esimerkki siitä kuinka monet uskovaiset eivät tätä kestä: Vaikka he ovat räikeästi väärässä, he eivät myönnä olleensa väärässä, eivätkä varsinkaan pyydä anteeksi vääriin luuloihin perustuvia solvauksiaan.

Yleensä päättäväisyyteen kykenemättömät ihmiset ovat surkeita vässyköitä, jotka eivät saa elämässään mitään aikaiseksi ellei joku kädestä pitäen ole heitä saattamassa ja auttamassa. Seurakunnissa on onneksi suojatyöpaikkoja näillekin ihmisille, ja hyvä niin. On heidän itsetuntonsa kannalta hyvä asia että tuntevat olevansa tarpeellisia jossakin.

kris-tit-ty kirjoitti:

Me puhutaan nyt koko ajan vähän eri asioista. Itse tarkoitin tuolla "kantajalla" jotakin kaiken pohjalla olevaa perustaa, jonka päällä usko itseen, muihin, tulevaisuuteen ym. ovat, ja joka on niille "kasvualustana".

Sinua näköjään häiritsee tuo, kun kirjoitan kantamisesta, koskapa tartuit siihen jo aikaisemmin toisessa ketjussa. En ehdi siitä nyt keskustelemaan, mutta ehkä myöhemmin paremmalla ajalla.

Lue lisää

Miksi se häiritsisi? Itse en vain usko mihinkään ulkopuoliseen "kantajaan" mutta tuolla aiemmin käytetty sana "toiveikkuus" kuvaa mielestäni hyvin asiaa tämän ateistin näkökulmasta katsottuna.

"No pannaan vierekkäin teistit ja ateistit. Riisutaan kaikilta "vaatteet", teisteiltä heidän uskonnolliset katsomuksensa ja ateisteilta ne katsomukset, jotka he ovat omaksuneet. Mitä jää jäljelle? Pelkkiä alastomia ihmisiäkö? Väitän että ei, vaan useimmissa tapauksissa kummallakin osapuolella jää jäljelle myös usko, pelkkä paljas usko eli luottamus siihen, että jokin kantaa. Teisteillä se kantaja on tietoinen, persoonallinen, ateisteilla persoonaton"

Jos uskovalta riisutaan vain uskonnolliset katsomukset niin silloin ateistilta pitäisi riisua vain("uskonnolliset") ateistiset katsomukset ja mitä muita ateistisia katsomuksia on kuin se ettei usko jumalien olemassaoloon ( tai ehkä naturalismi ja pari muuta)? Eikö uskovalla ole muita katsomuksia kuin uskonnollisia?
Miksi ateisteilta pitäisi riisua kaikki katsomukset ja uskovilta vain uskonnolliset (paitsi mitä nyt jätit uskon jumalaan (tietoinen, persoonallinen voima) jäljelle), vai eikö teillä ole muuta?
Uskallan väittää että teistiltä lähtee paljon enemmän kuin ateistilta ja ne jotka jäävät ovat samat kuin ateistilla. Uskovien katsomukset ovat paljon enemmän sidottuja teismiin kuin ateistien ateismiin. Eivät esim. tieteellinen maailmankatsomus tai humanismi ole pelkästään ateistien katsomuksia.
Kuinka paljon uskosi määrittelee päivittäisiä tekemisiäsi? Varmaankin selvästi enemmän kuin ateismi minun tekemisiäni.

"usko eli luottamus siihen, että jokin kantaa"

En ymmärrä mitä tarkoitat tuolla, elämänhaluako?
Jos uskovilta riisutaan uskonnolliset katsomukset, silloin häneltä riisutaan myös jumala eli se tietoinen, persoonallinen kantaja. Teisti siis menettää kantavan voiman joka on riippuvainen uskonnollisesta katsomuksesta, kun taas ateistin kantavat voimat ovat muualla kuin ("uskonnollisessa") ateistisessa katsomuksessa.
Jos vaihtoehdot ovat: menettää tietoinen, persoonallinen kantava voima ja jäädä tyhjän päälle tai pitää kantava persoonaton voima, ei ole kahta kysymystäkään kumman valitsen.
Asetelmasi on hyvin epärehellinen.

a-teisti kirjoitti:

Miksi se häiritsisi? Itse en vain usko mihinkään ulkopuoliseen "kantajaan" mutta tuolla aiemmin käytetty sana "toiveikkuus" kuvaa mielestäni hyvin asiaa tämän ateistin näkökulmasta katsottuna.

Lue lisää

Me puhutaan tosiaan ihan eri asioista. Itse tarkoitan lähinnä elämänkatsomuksellisia asioita.

Tämän ketjun loppupuolella näyttää kirjoittaneen joku zen-buddhalainen. Hänellä "kantajana" on ilmeisesti tietynlainen maailmankuva ja elämänkäsitys, länsimaisesta selvästi poikkeava.

kris-tit-ty kirjoitti:

Me puhutaan nyt koko ajan vähän eri asioista. Itse tarkoitin tuolla "kantajalla" jotakin kaiken pohjalla olevaa perustaa, jonka päällä usko itseen, muihin, tulevaisuuteen ym. ovat, ja joka on niille "kasvualustana".

Sinua näköjään häiritsee tuo, kun kirjoitan kantamisesta, koskapa tartuit siihen jo aikaisemmin toisessa ketjussa. En ehdi siitä nyt keskustelemaan, mutta ehkä myöhemmin paremmalla ajalla.

Lue lisää

Minusta usko itseen, muihin, tulevaisuuteen ym. ovat ne perusta ja jokainen on omalla perustallaan, Jos sijoittaisin kaikki samalle perustalle ja se pettäisi, minulla ei olisi enää mitään. Ei kannata sijoittaa kaikki munia samaan koriin.
Jos perustat kaiken jumaluskoosi, mitä tapahtuu jos menetät uskosi, ilman perustaa kaikki romahtaa?
Olen "menettänyt mielenterveyteni" eli kärsinyt masennuksesta ja ahdistuksesta vuosikausia, mutta vaikka joidenkin perusta on pettänyt ovat muut tukevasti perustallaan ja niiden avulla menen eteenpäin. En suosittele että sijoitat kaikkea yhdelle perustalle.

asian.ydin kirjoitti:

"Kun on tavoitteita ja päättäväisyyttä saavuttaa tavoitteensa, jaksaa tehdä töitä saavuttaakseen ne."

Mutta kun juuri se päättäväisyys tekee ihmisestä sokean dogmaattisen pässin, joka puskee tuulimyllyjä ja vieläpä ylpeä siitä. Tämä palsta ateisteineen on loistava esimerkki siitä.

Käytännössä ihminen, joka ei ole niin itsevarma, vaan hakee tukea "jostain korkeammasta", ei myöskään ole niin vakuuttunut oikeassa olemisestaan ja joutuu harvemmin ansaan sen kanssa.

Lue lisää

"Mutta kun juuri se päättäväisyys tekee ihmisestä sokean dogmaattisen pässin, joka puskee tuulimyllyjä ja vieläpä ylpeä siitä."

Jos sinun päättäväisyytesi on sokeaa ei se tarkoita että näin olisi muillakin.
Kuka muu kuin uskova puskee päin tuulimyllyjä ja ylpeilee siitä (esim. kreationismi vs. evoluutio).

"Käytännössä ihminen, joka ei ole niin itsevarma, vaan hakee tukea "jostain korkeammasta", ei myöskään ole niin vakuuttunut oikeassa olemisestaan ja joutuu harvemmin ansaan sen kanssa."

Ja juuri kaltaisesi uskovat ovat täysin varmoja oikeassa olemisestaan ja muiden väärässäolemisesta ja vieläpä vailla ainoatakaan konkreettista todistetta.
Jos minä olen jostain epävarma, otan selvää asiasta ja katson mitä todisteet kertovat, enkä suinkaan hae tukea "joltain korkeammalta" ja niele sen selitystä pureskelematta, kuten te uskovat teette.

ikävä.totuus kirjoitti:

"Psykologiassa tuota perustaa kutsutaan "defensseiksi". Suomennos on kai "minän puolustukeinot". Ne ovat psyykkisiä mekanismeja, jotka tiedostamattomasti vääristävät tietoisuuden sisältöä vähentäen ahdistusta."

Ja kun me emme ihan tarkkaan ottaen tiedä, mitä todellisuus on, me emme myöskään koskaan voi olla varmoja, mikä osa ajatteluamme on defenssiä ja mikä taas ei.

En usko, että monikaan palstan ateisti nielee ylläkirjoittamaani, ja se kuuluu osana heidän omaan puolustuskuoreensa. Te ette juurikaan ole tottuneet elämään maailmassa, jossa on epävarmuutta. Te siedätte sitä hyvin huonosti, ja siksi haette turvaa dogmaattisesta tieteestä, joka ei sellaista turvaa tietenkään voi antaa.

Lue lisää

Luepas tuosta mitä dogmi ja dogmaattisuus tarkoittaa.

"Dogmi (muinaiskreikaksi δογμα, dogma) eli opinkappale, oppilause tai uskonkappale[1] on jonkun uskonnon, kirkkokunnan tai uskonnollisen auktoriteetin uskoa tai oppia koskeva - usein kodifioitu - väite. Dogma tarkoittaa uskon tai opin järjestelmää, ja sisältää myös siihen kuuluvat kodifioimattomat väitteet. Filosofiassa dogmi merkitsee todistamatta päteväksi katsottua lausetta.

Dogmeja voidaan löytää erityisesti kristinuskosta ja islamista. Tällaisissa uskonnoissa dogmi on uskon ydinkohta, jonka katsotaan olevan käytännössä pakollinen kaikille kyseisen uskonnon seuraajille. Dogmin katsotaan perustuvan asioihin, joista on niin paljon näyttöä, ettei niitä voida kiistää. Dogmin hylkäämisestä seuraa tällöin käytännössä uskonnon omakohtainen hylkääminen tai henkilökohtaiseen epäilyksen tilaan joutuminen. Dogmi voidaan näin erottaa teologisesta mielipiteestä, jotka koskevat sellaisia asioita, joita ei tunneta yhtä hyvin. Dogmin hylkääminen on harhaoppia eli heresiaa. Tämä voi johtaa uskonnollisesta yhteisöstä pois sulkemiseen, vaikkakaan kaikki uskonnot ja uskonnolliset yhteisöt eivät valvo dogmien noudattamista yhtä tarkasti.

Dogmatiikka tarkoittaa akateemista oppialaa, joka käsittelee dogmeja ja dogmaa, etenkin kristinuskon opinkappaleita ja ajattelua. Dogmaatikko tarkoittaa dogmatiikan tutkijaa.[1]

Sanoja dogmaatikko ja dogmaattinen voidaan käyttää myös kuvaannollisesti, usein pejoratiivisessa mielessä. Tällöin tarkoitetaan henkilöä tai asennetta, jossa oppilauseisiin suhtaudutaan ehdottoman tosina.[1][2]"

Jos tiede olisi dogmaattista asuisimme luolissa ja heiluttelisimme oksankarahkaa.

"Jos teismi riisutaan kaikesta oheismateriaalista, kuten luomisusko, Jumalan ilmoitus itsestään ja tämän hyvyys ihmisiä kohtaan, mitä siitä jää jäljelle?"

Varmaan juurikin jotain sellaista kuin kris-tit-ty kirjoitti. Teismistä on kuitenkin vaikeampaa karsia pois tuollaisia asioita, koska ne eivät ole "ylimääräisiä" vaan olennainen osa koko maailmankuvarakennetta.

rakkauden.tie kirjoitti:

"Jos teismi riisutaan kaikesta oheismateriaalista, kuten luomisusko, Jumalan ilmoitus itsestään ja tämän hyvyys ihmisiä kohtaan, mitä siitä jää jäljelle?"

Varmaan juurikin jotain sellaista kuin kris-tit-ty kirjoitti. Teismistä on kuitenkin vaikeampaa karsia pois tuollaisia asioita, koska ne eivät ole "ylimääräisiä" vaan olennainen osa koko maailmankuvarakennetta.

Lue lisää

Teismistä on kuitenkin vaikeampaa karsia pois tuollaisia asioita, koska ne eivät ole "ylimääräisiä" vaan olennainen osa koko maailmankuvarakennetta.

Eivät ole yhtään sen vähempää ylimääräisiä kuin ateismille on evoluutiousko, tieteellinen rationalismi ja skeptinen elämänasenne. Teismi ei pohjimmiltaan ota kantaa kuin siihen että onko jotain mitä voi jumalaksi kutsua, samaan asiaan mihin ateismi vain ja ainoastaan ottaa tai jättää ottamatta kantaa.

Teismi perusmuodossaan tarkoittaa yhtä hyödytöntä Jumalaa kuin ateistin olemassaolematon Jumala, Jos teismiin lisätään vaikka luomisusko, se on sama kuin ateismiin evoluutiouskon lisääminen. Itseasiassahan luominen, korkeamman olennon ilmoitus itsestään ja tämän rakkaus voivat olla yhtä kiinteä osa ateistista maailmakuvarakennetta kuin teismissäkin ja ainoa eri teismiin on kirjaimellisesti ettei tuota korkeampaa olentoa pidetä Jumalana tai muuten jumalolennon määritelmän täyttävänä.

Juuri näin. Ateisti suhtautuu jumaliin, kuten kaikki tervejärkiset ihmiset suhtautuvat useimpiin niistä asioista, joiden olemassaololle ei ole mitään rationaalista perustetta.

Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

Juuri näin. Ateisti suhtautuu jumaliin, kuten kaikki tervejärkiset ihmiset suhtautuvat useimpiin niistä asioista, joiden olemassaololle ei ole mitään rationaalista perustetta.

Lue lisää

Eli siis keskiajalla noitia polttaneet olivat siis oikeassa? Koska silloin ei ollut mitään rationaalisia perusteita olettaa jotain bakteereja olevan olemassa, oli aivan oikein olettaa pahalla silmällä katsomisen aiheuttaneen sairauksia.

Se, että johonkin ei uskota, vaatii aina käytännössä tilalleen korvaavan selityksen, johon on uskottava käytännössä yhtä sokeasti.

getting.the.puanggg kirjoitti:

Eli siis keskiajalla noitia polttaneet olivat siis oikeassa? Koska silloin ei ollut mitään rationaalisia perusteita olettaa jotain bakteereja olevan olemassa, oli aivan oikein olettaa pahalla silmällä katsomisen aiheuttaneen sairauksia.

Se, että johonkin ei uskota, vaatii aina käytännössä tilalleen korvaavan selityksen, johon on uskottava käytännössä yhtä sokeasti.

Lue lisää

"Se, että johonkin ei uskota, vaatii aina käytännössä tilalleen korvaavan selityksen, johon on uskottava käytännössä yhtä sokeasti."

Millaisen korvaavan selityksen vaatii se, että en usko joulupukkiin enkä hammaskeijuun? Mihin korvaavaan selitykseen minun on silloin uskottava käytännössä yhtä sokeasti? Millaiseen korvaavaan selitykseen minun on uskottava sokeasti silloin kun en usko Zeukseen?

Eikä ole mitään rationaalisia syitä olettaa pahan silmän toimivan, kyllä se menee aina typerän taikauskon puolelle kuten kaikki uskontojen uskomuksetkin, vaikka ei tietäisikään mitään bakteereista. Kyllä tuolloinkin eli ihmisiä jotka tajusivat että kaikki pahat silmät ja noidat ovat taikauskoista hölynpölyä ja humpuukia typerysten höynäyttämiseksi, aivan kuten kaikki uskonnotkin.

Mutta totta kai noitia polttaneet katsoivat olevansa täysin oikeassa ja tekevänsä jumalansa tahdon mukaista, jumalaa miellyttävää työtä. Sitä se sokean uskon typeryys nimenomaan teettää, kun kaikki kriittinen ajattelu on kielletty ja tarjolla on vain sokean uskon eli luulon taikauskoista umpipimeyttä.

getting.the.puanggg kirjoitti:

Eli siis keskiajalla noitia polttaneet olivat siis oikeassa? Koska silloin ei ollut mitään rationaalisia perusteita olettaa jotain bakteereja olevan olemassa, oli aivan oikein olettaa pahalla silmällä katsomisen aiheuttaneen sairauksia.

Se, että johonkin ei uskota, vaatii aina käytännössä tilalleen korvaavan selityksen, johon on uskottava käytännössä yhtä sokeasti.

Lue lisää

<>

Teidän uskovien mielestä epäilemättä näin on ja ehkä mieli tekisi polttaa noitia edelleen - Afrikassa kristityt saarnaajat taitavat edelleen järjestää noitien tappajaisia.

Rationaalisesti ajattelevien mielestä johtopäätös oli tuonaikaisen tiedon (ja tietämättömyyden) perusteella väärä ja se on nykyisen tiedon (ja tietämättömyydenkin) perusteella väärä. Tietenkin.

Jos sanoisi rumasti, voisi sanoa että tietämättömyyden korvaaminen omilla uskomuksilla on yhtä idioottimaista kuin uskonto ylimalkaan. "Kun en tiedä, niin kyse on noituudesta" on yhtä idioottimainen johtopäätös kuin se, että "Kun en tiedä, niin kyse on Jumalan tekosista".

<>

Uskovat haluavat olla tällä tavalla kaikkitietäviä, mutta ateisti ymmärtää, että kaikkea ei tiedetä. Jos jotain ei tiedetä, niin sitä ei tiedetä eikä tietoa voi korvata villeillä perusteettomilla arvauksilla. Silloinhan pitäisi perustaa jonkinlainen uskonto.

Oikeasti, onko sinulla joku Tourette?

rakkauden.tie kirjoitti:

Oikeasti, onko sinulla joku Tourette?

Minulla on ainakin, Jumalan lahja.

Sellainen torttu kalsongissani. T. avaaja

Jeesus on idiootti

rakkauden.tie kirjoitti:

Jeesus on idiootti

Sinä uskonnottomuuden soturi paskaisissa vaipoissasi olet ihan riittävä syy vastustaa ateismia silkkana tyhjäpäiden vouhotuksena.

pakko.todeta kirjoitti:

Sinä uskonnottomuuden soturi paskaisissa vaipoissasi olet ihan riittävä syy vastustaa ateismia silkkana tyhjäpäiden vouhotuksena.

Avaaja,rakkaudeton.tie = TyyppiKristitty> on sellainen Lestadiolainen-kamelinperse joka julstaa paskaa Evankiljumiaan täällä ja sotaissaa pdofili-Kristinuskoa.

Olen Kristitty ja saaan sanoa paska-tyhjäpää paskakakkavaippa kamelinpylly homoviha Jerkele, ehhehehe

Syö sinä vääräuskonnoton kamelinpaskaa!