Nyt jos koskaan elvytys on paikallaan. Kaikki taloustieteilijät kannattavat elvytystä laman poistamiseksi. Mutta nyt ei voi elvyttää, koska demarivaltionvarainministerit Urpilainen ja Rinne elvyttivät korkeasuhdanteen aikana jakamalla rahaa äänestäjilleen. Sen vuoksi nyt ei voida enää ottaa lisää velkaa elvytykseen, vaan on alettava syvimmän laman kestäessä maksamaan korkeasuhdanteen aikana haaskattuja elvytysvelkoka.
Urpilainen ja Rinne voisivat nyt edes pyytää kansalaisilta anteeksi virhettään.
Urpilainen ja Rinne voisivat nyt edes pyytää kansalaisilta anteeksi virhettään.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Rikos suomalaisten hyvinvointia vastaan. Ei riitä anteeksipyyntö koska oli tahallista, pitää korvata.
Nyt tosiaankin olisi mukavaa jos olisi jäljellä rahaa elvytykseen.
Ei aivokuolleita demareita voi elvyttää.
Nyt ei tule elvyttää. Vetovastuussa ovat taas keskusta ja kokoomus, ja mehän muistamme kuinka edellisessä kepuhallituksen junailemassa elvytyksessä kävi. Elvytykset kohdistettiin väärin, eli kehityskelvottomiin yrityksiin ja kohteisiin, ja tuotanto ei kasvanut. Taisi niistäkin firmoista moni saada lopullisen niitin, sillä elvytykset lopetettiin tuloksettomina.
Samaa mieltä. Ainoa tilanne jossa elvyttämisessä olisi mitään mieltä on se, että elvytysrahat kohdistetaan korkean tuoton kohteisiin. Siis sillä saataisiin hyvä, esim 20% korko sijoitetulle pääomalle.
Elvytyksen yksi ikävä seuraus on se, että se tuo valtion entistä enemmän osaksi ihmisen jokapäiväistä elämää.
Vai että "kaikki taloustieteilijät"? Yleensä sana "kaikki" tässä kontekstissa saa epäluuloiseksi, sillä vain harvoin aivan kaikki ovat aivan samaa mieltä.
Ludvig von Mises muuten oli taloustieteilijä, joka ei kannattanut valtiojohtoista "elvyttämistä".
Itse näen elvyttämisen lähinnä eräänlaisena versiona hölmöläisten peitosta. Elvytystä varten valtion on saatava rahat jostakin. Sillä on siihen pitkällä tähtäimellä vain yksi keino. Kansalaisten ryöstäminen, jota se siis kutsuu "verotukseksi".
Pitkällä tähtäimellähän lainat eivät varsinaisesti ole rahoitusmenetelmä, sillä ne on maksettava takaisin. Koska elvytys usein kohdistuu tuottamattomaan toimintaan, takaisinmaksu tietää taas uutta ry...verotusta, joka rasittaa yritysten toimeentuloa.
Joka tapauksessa, lisääntynyt ry...verotus tietenkin johtaa yksityisen kysynnän vähenemiseen. Siten elvytys voidaan tosiaan katsoa hölmöläisen peitoksi, nollasummapeliksi.
Ja vihervasemmiston aikaansaamat teollisen tuotannon esteet purettava.
Ja viher-porukka ulos valtion ja kuntien hallinnosta sekä julkisen puolen työpaikoilta.
Valtion ja kuntien organisaatiosta tullaan vähentämään iso määrä turhia "erikoistutkijoita".