oikeassa sekä Euroopan Unionista että euroalueesta!
Entinen sosialidemokraattinen kansanedustaja Mikko Elo on 26.8.2015 kirjoittanut Porissa ilmestyvän Satakunnan Kansa -lehden Mielipidesivulle seikkaperäisen kirjoituksen otsikolla "Euroopan unionista velka-, työttömyys- ja räyhäunioni" (SK 26.8.2015, Enemmän -liite, sivu 4).
Mikko Elon mielipidekirjoitus kuten myös hänen asiantuntevat artikkelinsa mm.
www.vastavalkea.fi -sivustolla
[ ks. esim. http://vastavalkea.fi/2015/08/13/eusta-velka-tyottomyys-ja-rayhaunioni/
http://vastavalkea.fi/2015/08/22/sisainen-devalvaatio-ei-korjaa-euron-ja-ekpn-ongelmia/
http://vastavalkea.fi/2015/07/18/suomeen-kansanaanestys-eun-liittovaltiokehityksesta/ ]
on jokaisen demarin ja miksei muunkin porvarin lukea vaikkapa ennen kuin menee
kuuntelemaan esim. Porissa Kauppakeskus Puuvillan areenalle perjantaina 28.8. klo 18.30
[ ks. https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10152880084496853 ]
tietoiskua siitä, miksi
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
on tässä vaiheessa ei ainoastaan tarpeellinen vaan suorastaan välttämätön!
JK.
Eduskunnan EMU-käsittelystä eli ko. tiedonantokeskustelusta vuodelta 1998
on olemassa näet oivallinen viiden minuutin mittainen juutuubi!
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole EMU-ratkaisua puolustellessaan myöskäään tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö...
Paavo Lipposen hallitus vei eurohurmiossaan Suomen tuskien tielle eli yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta toisin kuin oli aikanaan EY/EU-jäsenyyshakemuskäsittelyn aikoihin luvattu eli annettu ymmärtää.
Kreikan kriisin yhteydessä on demarien piirissä ollut ilmeisiä vaikeuksia orientoitua
euron mukanaan tuomiin ongelmiin - ainakaan uudella, luovalla tavalla.
Kansanvallan ja demokratian toimivuuden kannalta on aika lailla omituista, että Suomessa euroalueeseen kuulumista koskeva (eduskunta)keskustelu tarvitsee synnyttäjäkseen ja sytyttäjäkseen - europarlamentaarikon!
Ks. "Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa"
"- - Päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen tehtiin eduskunnassa keväällä 1998. Jäsenyydestä ei järjestetty kansanäänestystä. Eduskunnalle ei annettu lakiehdotusta, vaan ainoastaan valtioneuvoston tiedonanto. Tiedonannossa jäsenyys esiteltiin miltei pelkästään myönteisessä valossa, vaikka käytettävissä oli runsaasti tietoa siihen liittyvistä kielteisistä vaikutuksista ja riskeistä.
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.
Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Kansalaisaloitteen perustelut ovat vankkaa juridista, valtio-opillista ja kansantaloudellista tekstiä, siksi asian käsittelemiseksi - nyt liki kaksikymmentä vuotta virhepäätöksen jälkeen - eduskunnassa on todella tarpeen!
16.7.2015 europarlamentaarikko Paavo Väyrysen käynnistämässä allekirjoitusten keruussa on 28.8.2015 jo yli 37750 nimeä...
Entinen sosialidemokraattinen kansanedustaja Mikko Elo on 26.8.2015 kirjoittanut Porissa ilmestyvän Satakunnan Kansa -lehden Mielipidesivulle seikkaperäisen kirjoituksen otsikolla "Euroopan unionista velka-, työttömyys- ja räyhäunioni" (SK 26.8.2015, Enemmän -liite, sivu 4).
Mikko Elon mielipidekirjoitus kuten myös hänen asiantuntevat artikkelinsa mm.
www.vastavalkea.fi -sivustolla
[ ks. esim. http://vastavalkea.fi/2015/08/13/eusta-velka-tyottomyys-ja-rayhaunioni/
http://vastavalkea.fi/2015/08/22/sisainen-devalvaatio-ei-korjaa-euron-ja-ekpn-ongelmia/
http://vastavalkea.fi/2015/07/18/suomeen-kansanaanestys-eun-liittovaltiokehityksesta/ ]
on jokaisen demarin ja miksei muunkin porvarin lukea vaikkapa ennen kuin menee
kuuntelemaan esim. Porissa Kauppakeskus Puuvillan areenalle perjantaina 28.8. klo 18.30
[ ks. https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10152880084496853 ]
tietoiskua siitä, miksi
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
on tässä vaiheessa ei ainoastaan tarpeellinen vaan suorastaan välttämätön!
JK.
Eduskunnan EMU-käsittelystä eli ko. tiedonantokeskustelusta vuodelta 1998
on olemassa näet oivallinen viiden minuutin mittainen juutuubi!
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siinä "kylmineen", "pimeineen" ja "mörköineen" on mittavasti äänessä Paavo "Mooses" LIpponen täysin EMU-huumaantuneena. Eikä ihan pienessä roolissa ole EMU-ratkaisua puolustellessaan myöskäään tuolloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö...
Paavo Lipposen hallitus vei eurohurmiossaan Suomen tuskien tielle eli yhteisvaluuttaan kysymättä asiaa kansalta toisin kuin oli aikanaan EY/EU-jäsenyyshakemuskäsittelyn aikoihin luvattu eli annettu ymmärtää.
Kreikan kriisin yhteydessä on demarien piirissä ollut ilmeisiä vaikeuksia orientoitua
euron mukanaan tuomiin ongelmiin - ainakaan uudella, luovalla tavalla.
Kansanvallan ja demokratian toimivuuden kannalta on aika lailla omituista, että Suomessa euroalueeseen kuulumista koskeva (eduskunta)keskustelu tarvitsee synnyttäjäkseen ja sytyttäjäkseen - europarlamentaarikon!
Ks. "Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa"
"- - Päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen tehtiin eduskunnassa keväällä 1998. Jäsenyydestä ei järjestetty kansanäänestystä. Eduskunnalle ei annettu lakiehdotusta, vaan ainoastaan valtioneuvoston tiedonanto. Tiedonannossa jäsenyys esiteltiin miltei pelkästään myönteisessä valossa, vaikka käytettävissä oli runsaasti tietoa siihen liittyvistä kielteisistä vaikutuksista ja riskeistä.
Suomi on kärsinyt jäsenyydestään euroalueessa enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Kreikan kriisin yhteydessä on esitetty euroalueen taloudellisen yhteisvastuun lisäämistä ja sen kehittämistä täydelliseksi talousunioniksi, johon kuuluvat yhteisvastuullinen pankkiunioni, yhteinen valtiovarainministeri ja budjetti sekä pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät. Ranskan presidentti Francois Hollande on ehdottanut euroalueelle jopa yhteistä hallitusta.
Euroalue ei ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Euroopan unionin perussopimusten vastaisesti on ryhdytty tukemaan taloudellisesti vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita. Näitä tukijärjestelyjä ollaan lisäämässä ja saattamassa ne pysyvälle pohjalle. Euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.
Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat. - -"
Kansalaisaloitteen perustelut ovat vankkaa juridista, valtio-opillista ja kansantaloudellista tekstiä, siksi asian käsittelemiseksi - nyt liki kaksikymmentä vuotta virhepäätöksen jälkeen - eduskunnassa on todella tarpeen!
16.7.2015 europarlamentaarikko Paavo Väyrysen käynnistämässä allekirjoitusten keruussa on 28.8.2015 jo yli 37750 nimeä...
Vastaukset 2
Vanhimmat
- tänään muuten 69 v - on oikeassa jatkaessaan taistoa euroalueesta eroamisen puolesta!
Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen vakuuttaa, että Suomen on mahdollista erota euroalueesta. Kreikan kriisin kuumimpina hetkinä kerrottiin, että on olemassa suunnitelma Kreikan euroerosta. Väyrysen mukaan ero mahdollinen myös Suomelle, joka ei ole Kreikan tavoin ylivelkaantunut.
Paavo Väyrynen jatkaa taisteluaan Suomen eroamiseksi euroalueesta. Väyrysen mukaan jäsenyys euroalueessa on vienyt Suomen vararikon partaalle. Blogissaan Väyrynen kirjoittaa, että Suomella on edessään kova hevoskuuri, jolla on syvällekäyvät taloudelliset, sosiaaliset ja poliittiset seuraukset.
– Maksaisimme kovan hinnan siitä, että saisimme olla mukana euroalueessa, joka on kehittymässä velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi, kirjoittaa Väyrynen.
Väyrysen mukaan euroalueesta eroaminen on mahdollista.
– Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on kertonut, että oli jo olemassa suunnitelma Kreikan euroeroksi. Suomen hallitus ajoi aktiivisesti Kreikan eroamista. Se on tietysti mahdollista myös Suomelle, mutta monin verroin helpompaa kuin pahoin ylivelkaantuneelle Kreikalle, perustelee Väyrynen.
Eropäätöksen aikaansaaminen eduskunnassa on Väyrysen mukaan mahdollista. Väyrynen muistuttaa, että keskusta vastusti aikoinaan euroalueeseen liittymistä ja toisen hallituspuoleen, perussuomalaisten nykyisistä kansanedustajista valtaosa kertoi Ylen vaalikoneessa kantanaan, että Suomen olisi parempi olla euroalueen ulkopuolella.
– Tukea saisimme myös oppositiosta, kirjoittaa Väyrynen.
Ero yksinkertaisella enemmistöllä
Luontevaa Väyrysen mukaan olisi, että euroalueesta eroaminen tapahtuisi samaa tiedonantomenetelmää käyttäen, jota käytettiin jäsenyyspäätöstä tehtäessä.
– Tiedonannon hyväksymiseen tarvitaan vain kansanedustajien enemmistö. Kun eduskunta on päätöksensä tehnyt, neuvotellaan asiasta euroalueen muiden jäsenmaiden ja komission kanssa, kirjoittaa Väyrynen etenemisjärjestyksestä.
Väyrysen mukaan hänen tekemänsä aloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa on vasta ensimmäinen askel taistelussa Suomen taloudellisen itsenäisyyden palauttamiseksi.
– Tarvittaessa otteet kovenevat, päättää Väyrynen bloginsa.
Kimmo HiltulaYle Perämeri
http://yle.fi/uutiset/paavo_vayrynen_jatkaa_taistoa_euroalueesta_eroamisen_puolesta/8274734
Ks.
Kansalaisaloite etenee – tarvittaessa otteet kovenevat
Eurooppa-politiikassa kansanvallan toteuttaminen on vaikeaa. Erityisen ongelmallista se näyttää olevan Keskustalle.
Keskustan jäsenten ja kannattajien enemmistö vastusti Suomen liittymistä Euroopan unioniin. Tällä kannalla oli myös Jyväskylän puoluekokoukseen kesäkuussa 1994 kokoontuneiden puoluekokousedustajien enemmistö.
Esko Ahon johdolla puoluekokous kuitenkin painostettiin hyväksymään jäsenyyssopimuksen vieminen kansanäänestykseen, mikä tarkoitti käytännössä samaa kuin tuen antaminen jäsenyydelle. Jos puoluekokous olisi hyväksynyt Risto Volasen hylkäämisesityksen, Suomi ei olisi unioniin liittynyt, eikä olisi Ruotsikaan.
Kansanäänestyksen jälkeen Ahon hallitus yritti hyväksyttää liittymissopimuksen eduskunnassa hyvin tiukassa aikataulussa ja nimenomaan ennen Ruotsin kansanäänestystä. Jouduin organisoimaan jarrutuskeskustelun, jolla lopullinen päätös saatiin siirretyksi sen yli.
Ruotsalaiset kuitenkin luulivat, että Suomen jäsenyys oli jo ratkaistu, ja äänestivät niukalla enemmistöllä jäsenyyden puolesta. Se ratkaisi myös Suomen kohtalon.
Tämä tappio minua edelleen suuresti harmittaa, kun tarjolla oli parempi vaihtoehto, Euroopan talousalue ja tiivis pohjoismainen yhteistyö. Pohjolan yhteisöstä olisi tullut ”Euroopan Kanada”.
Seuraava taistelu käytiin Suomen liittymisestä euroalueeseen. Esko Aho kannatti yhtenäisvaluuttaa. Kouvolan puoluekokouksessa vuonna 1996 saatiin kuitenkin aikaan päätös, jolla vastustimme yhtenäisvaluuttaan siirtymistä Maastrichtin sopimuksessa määritellyssä aikataulussa. Päätimme myös, että Suomen mahdollisesta jäsenyydestä päätetään myöhemmin puoluekokouksessa, tarvittaessa ylimääräisessä.
Esko Aho halusi, että Keskusta olisi tukenut Lipposen-Niinistön hallituksen pyrkimystä viedä Suomi euroalueesen ensimmäisten maiden joukossa. Alkuvuodesta 1997 käynnistin kampanjan maamme pysyttäytymiseksi euroalueen ulkopuolella. Puolueväen selkeä enemmistö vastusti Suomen jäsenyyttä.- -
Helsingin puoluekokous hyväksyi Suomen jäsenyyttä vastustavan kannan, ja Keskustan eduskuntaryhmä äänesti eduskunnassa sitä vastaan. Edustajamme perustuslakivaliokunnassa katsoivat, että menettelytapa oli perustuslain vastainen, kun ei järjestetty kansanäänestystä eikä eduskunnalle annettu edes lakiehdotusta, vaan ainoastaan tiedonanto.- -"
http://www.paavovayrynen.fi/2015/09/02/kansalaisaloite-etenee-tarvittaessa-otteet-kovenevat/
Muistele
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4
Siksi siis tarvitaan
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372
Puoluetoweri iskee lujaa Puoluetoweriaan 6%:n Lipposta.