9.2.2005 | Suomen suurlähetystö, Tukholma
Suurlähettiläs Pertti Torstila HBL:ssa: "Ruotsi ja suomi ovat tärkeitä kieliä - Suomessa ja Ruotsissa"
Artikkeli julkaistu Hufvudstadsbladetissa ruotsinkielisenä 7.2.2005 "Ruotsi ja suomi ovat tärkeitä kieliä - Suomessa ja Ruotsissa"
Allekirjoittanut on Suomen suurlähettiläänä Ruotsissa läheltä todistamassa suomalais-ruotsalaisen poliittisen vuoropuhelun ja talousintegraation voimakasta kasvua. Ruotsia ja Suomea yhdistävät siteet ovat tänään määrällisesti ja laadullisesti ainutlaatuisia. Rohkenen väittää, että integraatio Suomen ja Ruotsin välillä on läheisempää ja tiiviimpää kuin missään muualla Euroopassa.
Maitamme ovat aina yhdistäneet maantiede ja historia. Tämän päivän asetelmassa Suomea ja Ruotsia yhdistää aivan erityisesti elinkeinoelämä ja kieli. Talousintegraatio, yritysostot ja fuusiot ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana lisänneet naapuritietoisuutta molempiin suuntiin. H&M ja Lindex loistavat suomalaistaajaman katukuvassa yhtä tuttuna kuin K-Rauta tai Tiimari Ruotsissa. Jättifuusiot StoraEnso, Nordea ja TeliaSonera rakentavat hyvinvointia kummassakin maassa.
Suomalaisyritykset ovat amerikkalaisten jälkeen suurin ulkomainen työnantaja Ruotsissa. Yli 60 000 ruotsalaista saa toimeentulonsa suomalaisessa yrityksessä Ruotsissa. Yhtä moni suomalainen ansaitsee leipänsä ruotsalaisfirmoissa Suomessa. Yhteisyrityksissä puhutaan usein englantia, mutta oman äidinkielen merkitystä ei englantikaan poista. On osattava vaalia ruotsia Suomessa ja suomea Ruotsissa. Kaksikielisyys on aintulaatuinen voima. Työ yhden kielen puolesta ei ole työtä toista vastaan.
Molemmissa maissa on kiinnitetty paljon huomiota ruotsin kielen pakollisuuden poistamiseen ylioppilaskokeessa Suomessa. Samaan aikaan voimaantullut ja ruotsin kielen asemaa vahvistava uusi kielilaki on täällä Ruotsissa jäänyt vähemmälle huomiolle. Huomattu ei ole liioin sitä, että ruotsinkieltä ei Suomessa ole koskaan opiskeltu yhtä laajalla pohjalla kuin nyt. Ruotsia lukevien koululaisten määrä on yli puoli miljoonaa. Ruotsia taitavia suomalaisia on tänään yli miljoona. Ruotsinsuomalaisilla on tässä tuntuva osuutensa, mutta se ei mitenkään vähennä saavutuksen merkitystä. Ja parempaan voidaan pyrkiä. Ruotsista tuleva lisäpanostus ruotsinkielen kehittämiseen Suomessa on tervetullutta. Järkevien ideoiden ja kumpaakin naapurimaata hyödyttävien aloitteiden edistäminen ei ole sekaantumista toisen kielipolitiikkaan. Tämä koskee niin kielenopetusta, opettaja- ja tutkijavaihtoa, ruotsalaista havaintomateriaalia kuin radio- ja tv-ohjelmia molemmissa maissa ja molempiin maihin.
Suomenkielellä on Ruotsissa lakiin perustuva vähemmistöasema. Lakinormit eivät kuitenkaan aina takaa vastauksia käytännön kieliongelmiin.Valtaosa satatuhatpäisestä suomalaisväestöstä Ruotsissa ei lain vaikutuksia arkipäivässään näe. Ruotsin hallitus tekee paraikaa selvitystä siitä kuinka lakia voitaisiin laajentaa niille alueille Ruotsissa, joissa suomalaisten valtaenemmistö asuu, Mälarin laakson ja Tukholman alueelle. Kansanedustaja Paavo Vallius jättää tästä raporttinsa suosituksineen kevään aikana.
Yksittäisillä paikkakunnilla on oivallettu vähemmistöyhteistyön merkitys. Eskilstuna on noussut onnistuneen vähemmistöintegraation näyteikkunaksi. Kaukokatseiset kunnanisät ja kaupungin kymmentuhatpäinen suomalaisväestö puhaltavat yhteen hiileen. Ruotsin hallitus tukee Mälardalenin korkeakoulu Suomi-keskusta 7 miljoonalla kruunulla. Eskiltunassa on oivallettu, että suomalaisväestön kyky ja halu rakentaa kaupunkia rinta rinnan ruotsalaisten kanssa, yhteiseksi hyväksi. Suomalaisuutta ei koeta rasitteena. Se nähdään resurssina, jota myös taitavasti hyödynnetään. Vähemmistön identiteetti halutaan turvata ja näin yhdistää ruotsinsuomalaiset osaksi yhteiskuntaa.
Mälardalenin korkeakoulun Suomi-keskus on laatinut uusia opetuskohteita tavoitteenaan tarjota ruotsalaiselle yhteiskunnalle kaksikielistä henkilökuntaa selkeästi fokusoituihin kohteisiin. On monia aloja, joilla suomalaisten taidot ja valmiudet ovat suureksi avuksi. Tällaisia ovat tehtävät elinkeinoelämässä, vanhustenhoito, muut kohdennetut palvelualat, esikoulu, koulu, korkeakoulu ja yliopisto. Suomenkielisen hoitohenkilöstön tarve vanhustenhoidossa kasvaa merkittävällä tavalla koko ajan. Kaksikielisen henkilöstön tarjoama apu voi osoittautua hyvin kiinnostvaksi ratkaisuksi vanhentumisen ongelmien hoidossa. Kaukokatseinen ja tavoitteellinen integraatiopolitiikka hyödyttää koko yhteiskuntaa.
On selvää, että suomen kielen asemaa Ruotsissa ei voi rinnastaa suoraan ruotsin kieleen Suomessa. Kielikysymystä Ruotsissa ja Suomessa ei voi punnita samalla vaa'alla. Maittemme historiallinen tausta pitää sisällään liian suuria eroja. Mutta olemme yhtä mieltä siitä, että kaksikielisyys on suuri rikkaus. Integraatio lujittuu kestäväksi silloin kun enemmistö tunnustaa ja takaa vähemmistökielen aseman ja hyväksyy ne erityispiirteet, joita toinen kulttuuri tuo mukanaan. "
Suurlähettiläs Pertti Torstila HBL:ssa: "Ruotsi ja suomi ovat tärkeitä kieliä - Suomessa ja Ruotsissa"
Artikkeli julkaistu Hufvudstadsbladetissa ruotsinkielisenä 7.2.2005 "Ruotsi ja suomi ovat tärkeitä kieliä - Suomessa ja Ruotsissa"
Allekirjoittanut on Suomen suurlähettiläänä Ruotsissa läheltä todistamassa suomalais-ruotsalaisen poliittisen vuoropuhelun ja talousintegraation voimakasta kasvua. Ruotsia ja Suomea yhdistävät siteet ovat tänään määrällisesti ja laadullisesti ainutlaatuisia. Rohkenen väittää, että integraatio Suomen ja Ruotsin välillä on läheisempää ja tiiviimpää kuin missään muualla Euroopassa.
Maitamme ovat aina yhdistäneet maantiede ja historia. Tämän päivän asetelmassa Suomea ja Ruotsia yhdistää aivan erityisesti elinkeinoelämä ja kieli. Talousintegraatio, yritysostot ja fuusiot ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana lisänneet naapuritietoisuutta molempiin suuntiin. H&M ja Lindex loistavat suomalaistaajaman katukuvassa yhtä tuttuna kuin K-Rauta tai Tiimari Ruotsissa. Jättifuusiot StoraEnso, Nordea ja TeliaSonera rakentavat hyvinvointia kummassakin maassa.
Suomalaisyritykset ovat amerikkalaisten jälkeen suurin ulkomainen työnantaja Ruotsissa. Yli 60 000 ruotsalaista saa toimeentulonsa suomalaisessa yrityksessä Ruotsissa. Yhtä moni suomalainen ansaitsee leipänsä ruotsalaisfirmoissa Suomessa. Yhteisyrityksissä puhutaan usein englantia, mutta oman äidinkielen merkitystä ei englantikaan poista. On osattava vaalia ruotsia Suomessa ja suomea Ruotsissa. Kaksikielisyys on aintulaatuinen voima. Työ yhden kielen puolesta ei ole työtä toista vastaan.
Molemmissa maissa on kiinnitetty paljon huomiota ruotsin kielen pakollisuuden poistamiseen ylioppilaskokeessa Suomessa. Samaan aikaan voimaantullut ja ruotsin kielen asemaa vahvistava uusi kielilaki on täällä Ruotsissa jäänyt vähemmälle huomiolle. Huomattu ei ole liioin sitä, että ruotsinkieltä ei Suomessa ole koskaan opiskeltu yhtä laajalla pohjalla kuin nyt. Ruotsia lukevien koululaisten määrä on yli puoli miljoonaa. Ruotsia taitavia suomalaisia on tänään yli miljoona. Ruotsinsuomalaisilla on tässä tuntuva osuutensa, mutta se ei mitenkään vähennä saavutuksen merkitystä. Ja parempaan voidaan pyrkiä. Ruotsista tuleva lisäpanostus ruotsinkielen kehittämiseen Suomessa on tervetullutta. Järkevien ideoiden ja kumpaakin naapurimaata hyödyttävien aloitteiden edistäminen ei ole sekaantumista toisen kielipolitiikkaan. Tämä koskee niin kielenopetusta, opettaja- ja tutkijavaihtoa, ruotsalaista havaintomateriaalia kuin radio- ja tv-ohjelmia molemmissa maissa ja molempiin maihin.
Suomenkielellä on Ruotsissa lakiin perustuva vähemmistöasema. Lakinormit eivät kuitenkaan aina takaa vastauksia käytännön kieliongelmiin.Valtaosa satatuhatpäisestä suomalaisväestöstä Ruotsissa ei lain vaikutuksia arkipäivässään näe. Ruotsin hallitus tekee paraikaa selvitystä siitä kuinka lakia voitaisiin laajentaa niille alueille Ruotsissa, joissa suomalaisten valtaenemmistö asuu, Mälarin laakson ja Tukholman alueelle. Kansanedustaja Paavo Vallius jättää tästä raporttinsa suosituksineen kevään aikana.
Yksittäisillä paikkakunnilla on oivallettu vähemmistöyhteistyön merkitys. Eskilstuna on noussut onnistuneen vähemmistöintegraation näyteikkunaksi. Kaukokatseiset kunnanisät ja kaupungin kymmentuhatpäinen suomalaisväestö puhaltavat yhteen hiileen. Ruotsin hallitus tukee Mälardalenin korkeakoulu Suomi-keskusta 7 miljoonalla kruunulla. Eskiltunassa on oivallettu, että suomalaisväestön kyky ja halu rakentaa kaupunkia rinta rinnan ruotsalaisten kanssa, yhteiseksi hyväksi. Suomalaisuutta ei koeta rasitteena. Se nähdään resurssina, jota myös taitavasti hyödynnetään. Vähemmistön identiteetti halutaan turvata ja näin yhdistää ruotsinsuomalaiset osaksi yhteiskuntaa.
Mälardalenin korkeakoulun Suomi-keskus on laatinut uusia opetuskohteita tavoitteenaan tarjota ruotsalaiselle yhteiskunnalle kaksikielistä henkilökuntaa selkeästi fokusoituihin kohteisiin. On monia aloja, joilla suomalaisten taidot ja valmiudet ovat suureksi avuksi. Tällaisia ovat tehtävät elinkeinoelämässä, vanhustenhoito, muut kohdennetut palvelualat, esikoulu, koulu, korkeakoulu ja yliopisto. Suomenkielisen hoitohenkilöstön tarve vanhustenhoidossa kasvaa merkittävällä tavalla koko ajan. Kaksikielisen henkilöstön tarjoama apu voi osoittautua hyvin kiinnostvaksi ratkaisuksi vanhentumisen ongelmien hoidossa. Kaukokatseinen ja tavoitteellinen integraatiopolitiikka hyödyttää koko yhteiskuntaa.
On selvää, että suomen kielen asemaa Ruotsissa ei voi rinnastaa suoraan ruotsin kieleen Suomessa. Kielikysymystä Ruotsissa ja Suomessa ei voi punnita samalla vaa'alla. Maittemme historiallinen tausta pitää sisällään liian suuria eroja. Mutta olemme yhtä mieltä siitä, että kaksikielisyys on suuri rikkaus. Integraatio lujittuu kestäväksi silloin kun enemmistö tunnustaa ja takaa vähemmistökielen aseman ja hyväksyy ne erityispiirteet, joita toinen kulttuuri tuo mukanaan. "
Vastaukset 5
Vanhimmat
Torstila väittää, että Ruotsissa on n. 100.000 suomalaistaustaista.
Torstila ei ole ollut julkisuudessa nyt, kun pakolaisia virtaa maahan, vaikka luulisi, että hän Punaisen ristin puheenjohtajana olisi antamassa haastatteluja.
Torstilalla on suorat yhteydet Ruotsin johtoihin. Hän lienee se henkilö, joka vinkkasi, että tulkaa Suomeen, maahanmuuttajat, HaaparantaTornion silta on auki, tullia ei ole.
Rkp:hen hänellä on tietenkin lämpimät suhteet.
Yleisradio uutisoi eilen, että uusia vastaanottokeskuksia perustava Suomen Punainen Risti on valmis tarttumaan ”järeisiin aseisiin”, mikäli kunnat eivät oma-aloitteisesti suostu hukuttamaan asukkaitaan laittomaan siirtolaisuuteen:
”Jos tilanne menee riittävän pahaksi, viranomaisilla on […] oikeudet ottaa järeät aseet käyttöön ja kuntatasolla voidaan velvoittaa perustamaan vastaanottokeskus, kertoo SPR:n Kaakkois-Suomen piirin toiminnanjohtaja Arja Vainio.”
Punainen Risti on median mukaan valtion maahanmuuttopoliittinen ”oikea käsi”. Järjestöllä on niin paljon poliittista valtaa, että se voi julkisuudessa uhkailla poliittisesti vääräoppisina pitämiään kuntia.
Äänestäjät eivät voi vaikuttaa
Suomalaiset äänestäjät eivät voi vaikuttaa Punaisen Ristin johtoon tai järjestön kannanottoihin. Se on täysin epädemokraattinen yhdistys, jolla on valtuudet kävellä esimerkiksi demokraattisesti valittujen kaupunginvaltuustojen yli. Viime päivinä Punainen Risti on tehnyt aiempaa selvästi julkeampia kannanottoja. Yleisradio jatkaa:
”Forssa on jo sanonut vastaanottokeskuksen perustamissuunnitelmille ei. Salossa on oltu samoilla linjoilla.”
Vainion mukaan määräyslinjalle lähteminen voi olla edessä piankin.
“Toivon, ettei siihen tarvitse mennä. Jos tulijoiden määrä kasvaa tätä vauhtia, en pidä mahdottomana, että määräyslinjalle joudutaan lähtemään.”
Punainen Risti aikoo siis sanella Suomen maahanmuuttopolitiikan uusiksi riippumatta siitä, mitä äänestäjät ja näitä edustavat päättäjät sanovat
Torstilan kirjoitus on samanlaista sheibaa, kuin BÖÖ Lipposen.
Suomenkieliset varsinkin pojat ovat ruotsista yhtä kiinnostuneita, kuin sika taivaasta
Torstila lienee huolissaan siitä, ettei fennoja saa töihin kirveelläkään. Maahanmuuttajia tarvitaan kipeästi apuun . Onneksi ovat komeita nuoria miehiä. Kovia tekemään töitä. Ja naimaan! Toisin kuin veltostuneet fennot. Toivottavasti se geenirikastuma johtaa Suomessa edes hieman vilkkaampaan toimintaan.Valitettavasti vain pitkällä aikavälillä, kun fennovaikutus on laimentunut.
Pakkoruotsittajamamuttajat heiluttavat tahtipuikkoa Suomessa. Kohta on hilpeää...
Tuo alun pakkoruotsitusteksti on tyypillinen rkp-vuodatus. Tekstin laatija on hyväkäs, jolla kaikki lähtee omasta navasta. Muiden ihmisten päämäärillä ei ole mitään väliä.