Mitähän Aallosta tullaan leikkaamaan?

Minulla vaan on sellainen käsitys, että Aallolla on kristallipallo pahasti hukassa. Seinät on leveällä ja samalla katto matalalla. Ei olla hyviä oikein missään ja tarve olla edes jossain hyvä on kova. Kukaan vaan ei oikein tiedä mikä se hyvä on. Jos kansalta kysyttäisiin, mistä tutkimuksesta Aalto on kuuluisa, niin hiljaista voisi olla.

Aalto voisi kunnostautua vaikka tuottamaan riittävästi ja riittävän hyviä osaajia suomalaisen elinkeinoelämän tarpeisiin.

Ei oppilaitoksen tarvitse tuottaa valmistumisvaiheessa huippuja, koska suuri osa taidoista kehittyy kuitenkin vasta työelämässä. Paljon tärkeämpää olisi panostaa siihen, että opiskelijat ylipäänsä valmistuisivat. Aallossa yli puolet keskeyttää opintonsa.

Sen jälkeen kun päästään siihen, että riittävän moni valmistuu, niin voisi panostaa siihen että riittävän moni valmistuu riittävän nopeasti. Sen jälkeen vasta kun nämä perusjutut on kunnossa, voidaan ajatella jonkinlaista osaamisen tason nostoa.

kunhan ei U-tason ja korkeakoulujen upean pulleaan organisaatioon tarvitse koskea, opetus ja tutkimus ja niiden tilat säästäkööt.

Kaikkihan tietävät, että yt-neuvottelut ovat pelkkää teatteria, jolla ei enää vaikuteta lopputulokseen. Ihmetyttää miksi tänään piti antaa tällainen välitiedote, jos ihmisiä pidetään vielä kuukausi löysässä hirressä eivätkä muka lopulliset irtisanottavat ole jo tiedossa. Olen kanssasi samaa mieltä, ei näillä kauan mennä, sillä muista kuluista ei saada toivottua säästöä ja henkilöstön kimppuun käydään taas syksymmällä. Saadaanhan nyt ainakin ihmisten työinto alas, kukaan ei sitoudu yhtään mihinkään.

Perustutkimus ei suomalaista teollisuutta kiinnosta, se haluaa soveltavaa tutkimusta ja tuotteita ja heti.

Oliskohan_näin kirjoitti:

Perustutkimus ei suomalaista teollisuutta kiinnosta, se haluaa soveltavaa tutkimusta ja tuotteita ja heti.

Yliopistojen ryöstöviljelystä on tullut Suomessa maan tapa. Nyt joukkoon ovat liittyneet myös ministerit, jotka ilkesivät ehdotella yliopistojen muuttamista kokonaan yritysten tuotekehitysyksiköiksi.

Mitähän sitten tehdään, kun omaa perustutkimusta ei enää ole sovellettavaksi eikä kukaan oikein ymmärrä syvällisesti muidenkaan tekemän perustutkimuksen tuloksia, koska ei ole ollut tutkimushankkeissa mukana?

Mutta mitä väliä, kun tämä paljastuu vasta tulevina vaalikausina. Ja tilanne on tietysti kokonaan yliopistojen oma vika, kun eivät ole resursseistaan huolehtineet OKM:n ja ministerin tarmokkaasta ohjauksesta huolimatta!

Näin_se_vain_menee kirjoitti:

Yliopistojen ryöstöviljelystä on tullut Suomessa maan tapa. Nyt joukkoon ovat liittyneet myös ministerit, jotka ilkesivät ehdotella yliopistojen muuttamista kokonaan yritysten tuotekehitysyksiköiksi.

Mitähän sitten tehdään, kun omaa perustutkimusta ei enää ole sovellettavaksi eikä kukaan oikein ymmärrä syvällisesti muidenkaan tekemän perustutkimuksen tuloksia, koska ei ole ollut tutkimushankkeissa mukana?

Mutta mitä väliä, kun tämä paljastuu vasta tulevina vaalikausina. Ja tilanne on tietysti kokonaan yliopistojen oma vika, kun eivät ole resursseistaan huolehtineet OKM:n ja ministerin tarmokkaasta ohjauksesta huolimatta!

Lue lisää

Mitäs näistä perustutkimuksista on oikein syntynyt, missä niiden sovelluksetkin ovat. Yleensä tutkimus jää tuloksiltaan ainakin sen viittä vaille, kun rahoitus loppuu ennenkuin tutkimus loppuu. Syynä tähän on, että tutkimushakemuksessa luvataan paljon enemmän kuin on mahdollista tehdä. Oma lukunsa on tämä mainio kokonaiskustannusmalli. Rahoituksen kokonaisluvut näyttävät isoilta mutta itse työhön siitä riittää vain kolmannes.

oliskohan_näin kirjoitti:

Mitäs näistä perustutkimuksista on oikein syntynyt, missä niiden sovelluksetkin ovat. Yleensä tutkimus jää tuloksiltaan ainakin sen viittä vaille, kun rahoitus loppuu ennenkuin tutkimus loppuu. Syynä tähän on, että tutkimushakemuksessa luvataan paljon enemmän kuin on mahdollista tehdä. Oma lukunsa on tämä mainio kokonaiskustannusmalli. Rahoituksen kokonaisluvut näyttävät isoilta mutta itse työhön siitä riittää vain kolmannes.

Lue lisää

Tekniikan alalla paljonkin, mutta sovellutukset ovat saaneet paljon suuremman julkisuuden, sillä firmat esittävät kaiken mielellään omina tuloksinaan.

Ja pitäähän tutkimushankkeessa aina olla riskiä, muutenhan se olisi pelkkää tuotekehitystä, jota esimerkiksi Suomen Akatemia ei rahoita. Riski toteutuu useimmiten saavutettujen tulosten määränä.

oliskohan_näin kirjoitti:

Mitäs näistä perustutkimuksista on oikein syntynyt, missä niiden sovelluksetkin ovat. Yleensä tutkimus jää tuloksiltaan ainakin sen viittä vaille, kun rahoitus loppuu ennenkuin tutkimus loppuu. Syynä tähän on, että tutkimushakemuksessa luvataan paljon enemmän kuin on mahdollista tehdä. Oma lukunsa on tämä mainio kokonaiskustannusmalli. Rahoituksen kokonaisluvut näyttävät isoilta mutta itse työhön siitä riittää vain kolmannes.

Lue lisää

On totta, että osa tutkimuksista on kertakäyttöisiä tutkijoiden työllistämistutkimuksia, joilla ei ole jatkumoa ja siinä mielessä turhia. Kun kilpailu tutkimusrahoituksesta on kovaa, joudutaan tutkimushankkeista tekemään rahoittajan toiveiden mukaisia ei sen mukaisia, mikä olisi tutkijan mielestä järkevää.

Voi toki. Hallintoon perustetaan tarkoitusta varten peräti valojensammutusyksikkö johtajineen, apulaisjohtajineen, laatupäälliköineen, ryhmäpäälliköineen ja sammutusryhmineen.

Aallossa ei luoteta oman talon konsultteihin, jotka näitä asioita tutkivat ja opettavat. Hallinto on yliopistoissa oma itsenäinen maailmansa, jota opetus ja tutkimus vain haittaavat.

Aallossa rakennetaan sitä huippuperustutkimusta eikä ole vielä päästy soveltamaan sen tuloksia käytäntöön.

Hallinnosta leikataan, tutkimuksesta saavat vanhat ikitutkijat lähteä.

sama_suomeksi kirjoitti:

Hallinnosta leikataan, tutkimuksesta saavat vanhat ikitutkijat lähteä.

Rahoitus on kiinni tuloksista eli suoritetuista tutkinnoista ja tutkimuksen julkaisujen määrästä ja laadusta, joten sieltä ei ole varaa hirveästi leikata.

Mihin niitä kaikkia juristeja tarvitaan?

Otaniemeen rakennetaan parasta aikaa uutta uljasta kampusta ja toisaalta halutaan supistaa rutosti tilakustannuksia. Toimiva yhtälö? Oma henkilökohtainen mielipiteeni on, että koko Aalto-yliopiston perustaminen on Suomen yliopistohistorian tähän mennessä suurin virhepäätös.

äläs_nyt kirjoitti:

Otaniemeen rakennetaan parasta aikaa uutta uljasta kampusta ja toisaalta halutaan supistaa rutosti tilakustannuksia. Toimiva yhtälö? Oma henkilökohtainen mielipiteeni on, että koko Aalto-yliopiston perustaminen on Suomen yliopistohistorian tähän mennessä suurin virhepäätös.

Lue lisää

Juu. Sähkötalo eli otakaari 5 taitaa tyhjentyä kokonaan koska näin säästetään tilakustannuksista. Ja samalla rakennetaan uutta taloa ja remontoidaan dipolia. Sähkötalon henkilöstö sijoitetaan TUAS-talolle, otaniementie 17, ja Open innovation houseen. En tuosta OIH:sta tiedä mutta omasta mielestäni Tuasille ei taida kyllä kaikki sähkötalon toiminnot mahtua ja ahdasta tulee olemaan.

Mitä itse mietin leikkauksista niin aivan naurettavaahan se on. Kursseja poistetaan, eli saatavan opetuksen laajuus laskee merkittävästi. Uusia kursseja luodaan ja näillä kursseilla sisältö on täysin sekalaista tilkkutäkkiä, vähän sieltä sun täältä vanhoista kursseista otettua ilman mitään selkeää kokonaisuutta. Peruskursseissa tapahtuu muutos niin että 10op->5op esim. kenttäteoria on nykyään voin yksi "kenttäteoria"-niminen kurssi verrattuna entiseen staattiseen ja dynaamisen kursseihin. Automaatiolla opiskelijat pääsevät tutustumaan digitaaliseen säätöön vasta maisteriopinnoissa ja sielläkin asiaa vain pintaraapaistaan optimisäädön kanssa, kurssista ei jää juuri mitään käteen. Hyvin monella kurssilla muistetaan puhua innovaatioista jne. kuten hallitus haluaakin. Mielestäni olisi hyvä jos perusopinnot olisivat vankat ja keskityttäisiin siihen itse tekniikkaan. Lisäksi kanditutkintoja on muutettu rajusti, on tuotu uutena Aalto-kursseja ja muita pakollisia suoranaisia käsienheiluttelukursseja jotka eivät tarjoa oikestaan mitään oikeaa substanssia. Ovat varmaankin suhteellisen halpoja järjestää tosin.
Monella kurssilla rahojen vähyys näkyy siinä että mahdolliset projektit tai harjoitustyöt ovat ns. nollabudjetilla tehtyjä. Esimerkiksi projektikursseilla ei enää tehdä mitään oikeaa eli suunnittelua ja toteutusta, mikä mahdollisesti opettaisi DI:n työhön eli tutkimukseen ja tuotekehitykseen, vaan sen sijaan projektit ovat degeneroituneet tavallisten kurssien harkkatöiksi eli hieman mittaillaan valmiita laitteita ja raavitaan päätä. Eräälläkin mobiiliohjelmistojen kurssilla tehtiin projektia, jossa olisi tarvittu pientä, aikaisemmin hajonnutta rautaa, mutta rahaa ei kuulema ole sen korjaamiseen, eli sinne jäi mahdollinen opiskelijoiden innovaatio.

Näitä trendejä näkyi jo ennen aallon perustamisen alkuaikoina, joten kurja taloustilanne ei yksistään selitä niitä. Omasta mielestäni Aalto ei ole tuonut juuri mitään hyvää, mutta ehkä jo kymmenen vuoden päästä yliopisto on jo palautunut tästä alkushokista.