Karkaako lämpöä ulos enemmän seinistä vai katosta?
Lämmön karkaaminen - seinistä vai katosta
Lämpöhirsimaakari
133587
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Jos olisi painovoimainen ilmanvaihto niin yläpohja, hatarista seinistäkin kyllä hävikkiä tulee, eipä tuohon järkevää vastausta voi noilla tiedoilla antaa ;)
Molemmista karkaa. Katossa on normien mukaan parempi eristys koska lämpö nousee ylöspäin.
Taas kerran:onko tämä joku vitsi? Hahhahhaa
Jos kysytään mikä talossa haisee, vastauksia paljon voi isäntäkin itse haista ;)
Tuolla sanotaan, että seinistä karkaa 15-16 %.
"Arvioitaessa rakennuksen seinien eristävyyttä, oli kysymyksessä mistä materiaalista tahansa rakennettu omakotitalo, on muistettava, että seinien kautta häviävä energiamäärä on noin 15-16 prosenttia rakennuksen kokonaisenergiahävikistä."
http://www.rakennaoikein.fi/fi/artikkelit/hirsitalo-omakotitalona?page=0%2C1
Hirsitalo ei ole omakotitalojen vakiotavaraa.
Ikkunoista ja ulkoovista karkaa, mutta katon kautta eniten. Tätä voi testata -20 asteen pakkasella, lämmitetään talo 23 asteeseen, ja suljetaan kaikki lämpölähteet, ja katsotaan kellosta kauanko kestää että sisälämpö on laskenut 15 asteeseen.
Luonnollisesti seinistä karkaa enemmän neilötä kohden, koska yläpohjassa on huomattavasti enemmän eristettä kuin seinissä.
Kokonaisuuteen vaikuttaa talon muoto. Usein seinien pinta- ala on isompi, tai huomattavasti isompi kattoon verrattuna, jolloin seinien kautta karkaa huomattavasti enemmän.
Sitten on tietenkin nämä kailottajat, joidenka mielestä lämpö karkaa ylos, eikä lattiassa tarvitse olla tämän takia ollenkaan eristeitä.
Jep, yläpohjaan vaaditaan laitettavaksi tuhdein eristys siitä yksinkertaisesta syystä, että yläpohjaan on helpointa tuhti eristys. Seinien eristyspaksuuden lisääminen nostaa kustannuksia enemmän - neliöitä kuluu sinne voi tulla enempi pähkäiltävää ikkunoiden yms. toteutuksen kanssa (jäävät syvään poteroon ym.)
"Luonnollisesti seinistä karkaa enemmän neilötä kohden, koska yläpohjassa on huomattavasti enemmän eristettä kuin seinissä."
Miksi tuolla asiantuntijalähtessä sitten sanotaan, että seinien kautta karkaa vain 15-16 %?
Siellä puhutaan kokonaisenergiahävikistä. Eli 16 % kaikesta lämmönkulutuksesta, sisältäen myös ilmanvaihdon ja lämpimän käyttöveden (tahi viemäriin menevän veden lämpöenergian).
Otetaan iv + LV pois, niin taitaa lähteä liki puolet lämmönkulutuksesta pois. Eli puhutaan vaipan lämpöhäviöistä ja nyt taitaa jo olla seinien osuus hitusen isompi.
Kiitos vastauksesta. Kysyn vielä selventäen.
Jos kaikista lämmönlähteistä vapautettu talo lämmitetään 25 asteeseen ja jätetään seisomaan, niin kuinka paljon energiasta poistuu mitäkin kautta?
Vaikuttaako sisälämpötila siihen, missä suhteessa lämpöä mistäkin poistuu?
Sisälämpötila ei vaikuta siihen, mistä lämpö karkaa. Mutta tiiveys vaikuttaa - jos rakenteet eivät ole ilmatiiviitä, alaosasta virtaa kylmää ilmaa sisään ja yläosasta (yläpohja tms. läpi) karkaa lämmintä ilmaa ylös. Eli "lämpö karkaa ylös" aivan kuten hatarien perinnetalojen mainostajat kertovat.
Lämmön karkaamisen suhdelukuja voi toki heittää pöytää, mutta niissähän on aina tehty oletuksia seinien lämmöneristyksen ja pinta-alan suhteen. Esim. onko 1 vai 2 kerroksinen talo, tasakatto/kylmä ullakko vs. vino sisäkatto jne. Tai mikä on ikkunoiden lämmöneristävyys (2 lasia = U-arvo 3 vs. moderni, missä U-arvo voi olla vähän alle 1).
Yksi kysymys on, lasketaanko ikkunoiden häviöt erikseen vai sisältyvätkö ne seinien (umpiosan) häviöihin.
Jos talo oletetaan kohtuullisen ilmatiiviiksi, niin suhteet saat itse selville laskemalla joka rakennusosan konduktanssi eli lämpötihäviö 1°C (tai kelvinin) lämpötilaerolla.
Esim. yläpohjan pinta-ala 120 m² ja U-arvo 0,15. Konduktanssi on 18 W/K. Mitoituspakkasella sisä- ja ulkoilman välinen lämpötilaero on noin 50 °C, joten yläpohjan läpi karkaa noin 900 W (50x18).
Ikkunoita yhteensä 20 m² ja U-arvo 1,0 -> konduktanssi 20 W/K.
Seinien umpiosa (pinta-ala miinus ikkunat) 100 m² ..jne.
Sitten pitää enää laskea kaikkien konduktanssien summa ja verrata yksittäistä osaa (esim. yläpohja) tähän summaan.
Varsin helppo laskutoimitus siis. Sitten menee vaikeaksi, kun halutaan tietää lämmön kokonaiskulutus eli mukaan tulee ilmanvaihto, lämmin käyttövesi, auringosta saatava ilmaisenergia jne.
Unotui mainita: konduktanssi on rakennusosan pinta-alan ja U-arvon tulo.