2kuukautta ja se on tupakoitsijoille loppu

Miten näihin hallituksiin kertyykin se tyhmin ja osaamattomin paskasakki?

Ei näitä huume ym. porukoita toki kukaan mielellään katsele, mutta kyllä tupakointi on aivan yhtä kamalaa sellaisen henkilön mielestä, joka ei itse tupakoi - meitä on paljon!
Kaljoittelevat eivät vaaranna, kuin oman terveytensä, mutta tupakoitsija vaarantaa savuttomien lähimmäistensäkin terveyden. Passiivinen tupakointi on jopa vaarallisempaa, kuin se, että itse tupakoi. Tästä on tutkimustietoa, ei pelkkää mututuntumaa.

Etenkin nuorilla on tupakoinnin ansiosta madaltunut kynnys, tupakoinnin ohella, siirtyä huumeisiin. Olisi ennaltaehkäisyä olla aloittamatta tupakointia ja madaltaa kynnystä huumeiden kokeiluun ja käyttöön. Molempiin syntyy hyvin vahva riippuvuus.

Miksi tupakoitsija olisi sen parempi ihminen, kuin kaljoitteleva tai huumeissa oleva? He ovat sairastuneet riippuvuus sairauteen kaikki!

Se tupakoinnista syntyvä savu ihan oikeasti häiritsee tupakoimatonta. Tupakkalaissa sanotaan, että tupakoimattomalla on oikeus raittiiseen hengitysilmaan. Tupakoimattoman oikeus menee tupakoitsijan tupakointioikeuden edelle.

Minun puolestani jokainen saa tuhota oman terveytensä tupakoinnilla, mutta toissille tupakoinnilla ei saa terveyshaittoja aiheuttaa. Ne ulkona kaljoittelevat, huumeissa sekoilevat ovat esteettinen haitta. Eivät he pilaa minun hengitysilmaani ja voin kiertää heidät hieman kauempaa, jos koen heidät uhkaaviksi. Tupakansavua en pääse pakoon edes omassa kodissani. Jos avaan tuuletusikkunan, menen parvekkelle/terassille, vien pyykkini sinne tai ulos kuivumaan, mattoni tuulettumaan, lapseni ulos leikkimään, rappukäytävään, ovensuuhun - mitä vielä? Aina törmään tupakansavuun.

Mitä näin "totaalista" haittaa aiheuttavaa joku muu, kuin tupakointi, aiheuttaa sivullisille? Savu etenee pitkiä matkoja ja luikertelee luvattomasti pienestäkin rakosesta - pistorasioiden läpivienneistä - savuttomien koteihin. Astmaatikot, allergiset, lapset jne. hajuaistinsa säilyttäneet haistavat pienenkin tupakansavun hajun.

Herää.tupakoitsija kirjoitti:

Ei näitä huume ym. porukoita toki kukaan mielellään katsele, mutta kyllä tupakointi on aivan yhtä kamalaa sellaisen henkilön mielestä, joka ei itse tupakoi - meitä on paljon!
Kaljoittelevat eivät vaaranna, kuin oman terveytensä, mutta tupakoitsija vaarantaa savuttomien lähimmäistensäkin terveyden. Passiivinen tupakointi on jopa vaarallisempaa, kuin se, että itse tupakoi. Tästä on tutkimustietoa, ei pelkkää mututuntumaa.

Etenkin nuorilla on tupakoinnin ansiosta madaltunut kynnys, tupakoinnin ohella, siirtyä huumeisiin. Olisi ennaltaehkäisyä olla aloittamatta tupakointia ja madaltaa kynnystä huumeiden kokeiluun ja käyttöön. Molempiin syntyy hyvin vahva riippuvuus.

Miksi tupakoitsija olisi sen parempi ihminen, kuin kaljoitteleva tai huumeissa oleva? He ovat sairastuneet riippuvuus sairauteen kaikki!

Se tupakoinnista syntyvä savu ihan oikeasti häiritsee tupakoimatonta. Tupakkalaissa sanotaan, että tupakoimattomalla on oikeus raittiiseen hengitysilmaan. Tupakoimattoman oikeus menee tupakoitsijan tupakointioikeuden edelle.

Minun puolestani jokainen saa tuhota oman terveytensä tupakoinnilla, mutta toissille tupakoinnilla ei saa terveyshaittoja aiheuttaa. Ne ulkona kaljoittelevat, huumeissa sekoilevat ovat esteettinen haitta. Eivät he pilaa minun hengitysilmaani ja voin kiertää heidät hieman kauempaa, jos koen heidät uhkaaviksi. Tupakansavua en pääse pakoon edes omassa kodissani. Jos avaan tuuletusikkunan, menen parvekkelle/terassille, vien pyykkini sinne tai ulos kuivumaan, mattoni tuulettumaan, lapseni ulos leikkimään, rappukäytävään, ovensuuhun - mitä vielä? Aina törmään tupakansavuun.

Mitä näin "totaalista" haittaa aiheuttavaa joku muu, kuin tupakointi, aiheuttaa sivullisille? Savu etenee pitkiä matkoja ja luikertelee luvattomasti pienestäkin rakosesta - pistorasioiden läpivienneistä - savuttomien koteihin. Astmaatikot, allergiset, lapset jne. hajuaistinsa säilyttäneet haistavat pienenkin tupakansavun hajun.

"Passiivinen tupakointi on jopa vaarallisempaa, kuin se, että itse tupakoi. Tästä on tutkimustietoa, ei pelkkää mututuntumaa." Sinulta on useamman kerran kysytty luotettavaa lähdettä tälle väittämälle, joten on korkea aika kertoa se. Väittämä on jo teoreettisesti mahdoton ja järjetön.

Passiivisen tupakoinnin terveyshaitat

Passiiviseen tupakointiin liittyvä altistuminen
Passiivisen tupakoinnin terveyshaitat lapsilla
Raskaudenaikaisen altistumisen vaikutukset
Lapsuudenaikaisen altistumisen vaikutukset
Passiivisen tupakoinnin terveyshaitat aikuisilla
Lopuksi
Kirjallisuutta
Passiivinen tupakointi on tupakoimattoman henkilön altistumista tupakansavun karsinogeeneille, teratogeeneille, ärsyttäville ja toksisille aineille toisten tupakoinnin vuoksi. On vahvaa näyttöä siitä, että passiivinen tupakointi aiheuttaa useita kansanterveydellisesti merkittäviä sairauksia sekä lisää niiden pahenemista. Lapsilla passiivinen tupakointi lisää keskikorvainfektioita, alempia hengitystieinfektioita, astmaa ja kätkytkuolemia; aikuisilla astmaa, keuhkoahtaumatautia, keuhkosyöpää sekä sydän- ja verisuonisairauksia. Raskaana olevien altistuminen passiiviselle tupakoinnille johtaa sikiön kavuhäiriöön ja voi johtaa elinjärjestelmien kehityshäiriöihin. Passiivisesta tupakoinnista kysyminen ja asiantunteva neuvominen altistumisen lopettamiseksi tulisi olla osa näiden sairauksien käypää hoitoa. Primaaria ehkäisevää toimintaa on tärkeä harjoittaa muun muassa äitiys- ja lastenneuvoloissa, kouluterveydenhuollossa ja työterveyshuolloissa. Terveydenhuoltohenkilöstöllä on keskeinen asema passiivista tupakointia ehkäisevässä käytännön työssä potilaita hoidettaessa ja terveyskasvatustehtävissä.

Passiivinen tupakointi on maailmanlaajuisesti yleisimpiä ehkäistävissä olevia haitallisia sisäilman saasteita. Noin 40 % maailman lapsista, 35 % tupakoimattomista naisista ja 33 % tupakoimattomista miehistä altistuu passiiviselle tupakoinnille (Öberg ym. 2011). Peräti 93 % maailman väestöstä asuu maissa, joissa tupakkalainsäädäntö ei suojaa heitä passiiviselta tupakoinnilta.

Passiiviseen tupakointiin liittyvä altistuminen
Passiivisessa tupakoinnissa tupakoimaton henkilö altistuu tupakansavun haitallisille palamistuotteille toisten tupakoinnin seurauksena. Myös tupakoijat altistuvat sivuvirran savun suurille pitoisuuksille (eli suoraan savukkeen palavasta päästä ympäristön ilmaan vapautuvalle savulle), mutta niiden haittavaikutuksia aktiivitupakoijilla on tutkittu toistaiseksi vähän. Tupakansavu sisältää yli 7 000:ta ainesosaa, joista yli 60 on karsinogeeneja ja useat ärsyttäviä tai toksisia kemikaaleja sekä osa teratogeenejä (Hoffman ym. 2001, IARC 2004, U.S. DHHS 2006). Erilaisisten palamisolosuhteiden vuoksi monien haitallisten aineiden pitoisuus on suurempi sivuvirran kuin keuhkoihin vedettävän päävirran savussa (Jaakkola ja Jaakkola 1997, California EPA 2005a), mutta sivuvirran savu yleensä laimenee suurempaan tilavuuteen ympäristöön vapauduttuaan. Ympäristön tupakansavu (ns. second-hand smoke) koostuu pääosin sivuvirran savusta.

Lisäksi viime aikoina on havaittu, että sisäilmassa oleva tupakansavu tarttuu pintamateriaaleihin, joista se voi myöhemmin uudelleen vapautua ilmaan aiheuttaen näin altistumista haitallisille tupakansavun aineille pitkällä aikavälillä (ns. third-hand smoke) (Kuschner ym. 2011). Pintamateriaaleista vapautuvien aineosien reagoidessa ympäristön muiden kaasujen kanssa syntyy altistumista erittäin karsinogeenisille yhdisteille.

Passiivisen tupakoinnin terveyshaitat lapsilla
Lapset ovat herkempiä tupakansavun terveyshaitoille, koska: 1) Heidän hengityselinjärjestelmänsä kehitys sekä immunologinen ja fysiologinen kehityksensä jatkuvat syntymän jälkeen. 2) Lapset hengittävät tiheämmin kuin aikuiset, ja heidän sisäänhengitystilavuutensa painoyksikköä kohden on suurempi, minkä seurauksena myös altistuminen tietyllä sisäilman tupakansavupitoisuudella on suurempi. 3) Lasten maksan metabolia ja muut puhdistusmekanismit ovat vielä kehittymättömiä, minkä vuoksi haitalliset aineet poistuvat elimistöstä hitaammin.

Raskaudenaikaisen tupakoinnin haittavaikutukset voivat syntyä joko äidin oman tupakoinnin seurauksena tai hänen altistuessaan raskaana ollessaan muiden tupakoinnista aiheutuvalle savulle. Lisäksi raskauden- ja lapsuudenaikaisella altistumisella saattaa olla toisiaan voimistava vaikutus (Jaakkola ym. 2006).

Raskaudenaikaisen altistumisen vaikutukset
Sikiön kasvu ja pienipainoisuus. Äidin raskaudenaikaisen tupakoinnin haittavaikutukset sikiön kasvuun on tunnettu jo pitkään (Kramer 1987, Tikkanen 2008). Myös äidin passiivisen tupakoinnin haittavaikutuksista on kertynyt runsaasti tietoa (Jaakkola ja Jaakkola 2002a). Windhamin ym. (1999) meta-analyysin perusteella passiiviselle tupakoinnille altistuvien äitien vastasyntyneiden pienipainoisuusriski on 1,2-kertainen ja paino keskimäärin 28 grammaa alhaisempi verrattuna altistumattomien äitien vastasyntyneisiin.

Ennenaikainen synnytys ja muut sikiön kehityshäiriöt. Suomalaisessa väestötutkimuksessa arvioitiin altistumista passiiviselle tupakoinnille hiusten nikotiinipitoisuuden perusteella (Jaakkola ym. 2001). Voimakkaimmin altistuneiden tupakoimattomien äitien ennenaikaisen synnytyksen riski oli yli kuusinkertainen verrattuna altistumattomiin. Tuoreimmassa meta-

http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_action=1&p_p_state=maximized&viewType=viewArticle&tunnus=duo10286

Lyhyesti sanottuna oheisessa Duodecimin julkaisussa luetellaan seuraavia haittoja passiivisesta tupakoinnista:

RASKAUDEN AIKAISEN ALTISTUMISEN VAIKUTUKSET
Sikiön kasvu ja pienipainoisuus
Ennenaikainen synnytys ja muut sikiön kehityshäiriöt.
Keuhkofunktion heikkeneminen.
Astma

LAPSUUDENAIKAISEN ALTISTUMISEN VAIKUTUKSET
Alahengitystieinfektiot
Välikorvan tulehdus
Keuhkofunktion heikkeneminen
Krooniset hengitystieoireet
Astman synty ja paheneminen
Kätkytkuolema
Syöpä
Neurologiset käyttäytymishäiriöt

PASSIIVISEN TUPAKOINNIN TERVEYSHAITAT AIKUISILLA
Keuhkosyöpä
Rintasyöpä
Ärsytysoireet
Keuhkofunktion heikkeneminen
Astman synty ja paheneminen
Krooniset hengitystieoireet
Keuhkoahtaumataudin (COPD) kehittyminen ja paheneminen
Hengitysteiden infektiot
Sepelvaltimotaudin synty ja paheneminen
Aivohalvaus

OLISIKOHAN NYT HYVÄ AIKA LOPETTAA? Oman ja toisten terveyden takia.

Eienäätupakansavua kirjoitti:

Passiivisen tupakoinnin terveyshaitat

Passiiviseen tupakointiin liittyvä altistuminen
Passiivisen tupakoinnin terveyshaitat lapsilla
Raskaudenaikaisen altistumisen vaikutukset
Lapsuudenaikaisen altistumisen vaikutukset
Passiivisen tupakoinnin terveyshaitat aikuisilla
Lopuksi
Kirjallisuutta
Passiivinen tupakointi on tupakoimattoman henkilön altistumista tupakansavun karsinogeeneille, teratogeeneille, ärsyttäville ja toksisille aineille toisten tupakoinnin vuoksi. On vahvaa näyttöä siitä, että passiivinen tupakointi aiheuttaa useita kansanterveydellisesti merkittäviä sairauksia sekä lisää niiden pahenemista. Lapsilla passiivinen tupakointi lisää keskikorvainfektioita, alempia hengitystieinfektioita, astmaa ja kätkytkuolemia; aikuisilla astmaa, keuhkoahtaumatautia, keuhkosyöpää sekä sydän- ja verisuonisairauksia. Raskaana olevien altistuminen passiiviselle tupakoinnille johtaa sikiön kavuhäiriöön ja voi johtaa elinjärjestelmien kehityshäiriöihin. Passiivisesta tupakoinnista kysyminen ja asiantunteva neuvominen altistumisen lopettamiseksi tulisi olla osa näiden sairauksien käypää hoitoa. Primaaria ehkäisevää toimintaa on tärkeä harjoittaa muun muassa äitiys- ja lastenneuvoloissa, kouluterveydenhuollossa ja työterveyshuolloissa. Terveydenhuoltohenkilöstöllä on keskeinen asema passiivista tupakointia ehkäisevässä käytännön työssä potilaita hoidettaessa ja terveyskasvatustehtävissä.

Passiivinen tupakointi on maailmanlaajuisesti yleisimpiä ehkäistävissä olevia haitallisia sisäilman saasteita. Noin 40 % maailman lapsista, 35 % tupakoimattomista naisista ja 33 % tupakoimattomista miehistä altistuu passiiviselle tupakoinnille (Öberg ym. 2011). Peräti 93 % maailman väestöstä asuu maissa, joissa tupakkalainsäädäntö ei suojaa heitä passiiviselta tupakoinnilta.

Passiiviseen tupakointiin liittyvä altistuminen
Passiivisessa tupakoinnissa tupakoimaton henkilö altistuu tupakansavun haitallisille palamistuotteille toisten tupakoinnin seurauksena. Myös tupakoijat altistuvat sivuvirran savun suurille pitoisuuksille (eli suoraan savukkeen palavasta päästä ympäristön ilmaan vapautuvalle savulle), mutta niiden haittavaikutuksia aktiivitupakoijilla on tutkittu toistaiseksi vähän. Tupakansavu sisältää yli 7 000:ta ainesosaa, joista yli 60 on karsinogeeneja ja useat ärsyttäviä tai toksisia kemikaaleja sekä osa teratogeenejä (Hoffman ym. 2001, IARC 2004, U.S. DHHS 2006). Erilaisisten palamisolosuhteiden vuoksi monien haitallisten aineiden pitoisuus on suurempi sivuvirran kuin keuhkoihin vedettävän päävirran savussa (Jaakkola ja Jaakkola 1997, California EPA 2005a), mutta sivuvirran savu yleensä laimenee suurempaan tilavuuteen ympäristöön vapauduttuaan. Ympäristön tupakansavu (ns. second-hand smoke) koostuu pääosin sivuvirran savusta.

Lisäksi viime aikoina on havaittu, että sisäilmassa oleva tupakansavu tarttuu pintamateriaaleihin, joista se voi myöhemmin uudelleen vapautua ilmaan aiheuttaen näin altistumista haitallisille tupakansavun aineille pitkällä aikavälillä (ns. third-hand smoke) (Kuschner ym. 2011). Pintamateriaaleista vapautuvien aineosien reagoidessa ympäristön muiden kaasujen kanssa syntyy altistumista erittäin karsinogeenisille yhdisteille.

Passiivisen tupakoinnin terveyshaitat lapsilla
Lapset ovat herkempiä tupakansavun terveyshaitoille, koska: 1) Heidän hengityselinjärjestelmänsä kehitys sekä immunologinen ja fysiologinen kehityksensä jatkuvat syntymän jälkeen. 2) Lapset hengittävät tiheämmin kuin aikuiset, ja heidän sisäänhengitystilavuutensa painoyksikköä kohden on suurempi, minkä seurauksena myös altistuminen tietyllä sisäilman tupakansavupitoisuudella on suurempi. 3) Lasten maksan metabolia ja muut puhdistusmekanismit ovat vielä kehittymättömiä, minkä vuoksi haitalliset aineet poistuvat elimistöstä hitaammin.

Raskaudenaikaisen tupakoinnin haittavaikutukset voivat syntyä joko äidin oman tupakoinnin seurauksena tai hänen altistuessaan raskaana ollessaan muiden tupakoinnista aiheutuvalle savulle. Lisäksi raskauden- ja lapsuudenaikaisella altistumisella saattaa olla toisiaan voimistava vaikutus (Jaakkola ym. 2006).

Raskaudenaikaisen altistumisen vaikutukset
Sikiön kasvu ja pienipainoisuus. Äidin raskaudenaikaisen tupakoinnin haittavaikutukset sikiön kasvuun on tunnettu jo pitkään (Kramer 1987, Tikkanen 2008). Myös äidin passiivisen tupakoinnin haittavaikutuksista on kertynyt runsaasti tietoa (Jaakkola ja Jaakkola 2002a). Windhamin ym. (1999) meta-analyysin perusteella passiiviselle tupakoinnille altistuvien äitien vastasyntyneiden pienipainoisuusriski on 1,2-kertainen ja paino keskimäärin 28 grammaa alhaisempi verrattuna altistumattomien äitien vastasyntyneisiin.

Ennenaikainen synnytys ja muut sikiön kehityshäiriöt. Suomalaisessa väestötutkimuksessa arvioitiin altistumista passiiviselle tupakoinnille hiusten nikotiinipitoisuuden perusteella (Jaakkola ym. 2001). Voimakkaimmin altistuneiden tupakoimattomien äitien ennenaikaisen synnytyksen riski oli yli kuusinkertainen verrattuna altistumattomiin. Tuoreimmassa meta-

Lähde mainitsematta. Duodecimin mukaan passiivinen tupakointi on asuminen samassa huoneessa tupakoivan kanssa tai samassa työpaikassa pienessä tilassa ja tottakai myös sikiökin. Ei rapussa nuuhkaistu jonkun tupakoineen tai ikkunan kautta tullut häivähdys tai näkeminen, että joku polttaa parvekkeella.

Eikä tuo myöskään vastannut kysymykseeni koskien "Passiivinen tupakointi on jopa vaarallisempaa, kuin se, että itse tupakoi. Tästä on tutkimustietoa, ei pelkkää mututuntumaa."

Olet siis tupakkariippuvainen, haluat sulkea pois sen mahdollisuuden, että mahdollisesti itse sairastut tai olet vahingoittanut läheisiäsi riippuvuudellasi. Ei sinun kannata lukea mitään tupakoinnin haitoista, lisää tupakointiasi ja toimi oman halusi mukaan. Vain minä! Minä saan tupakoida, mitäpä sitä muita ajattelemaan - kärsikööt.
Onhan sellainen pieni mahdollisuus, että et sairastu tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin. Pääset ennätystenkirjoihin harvinaislaatuisena tapauksena.

dfsfds kirjoitti:

"Passiivinen tupakointi on jopa vaarallisempaa, kuin se, että itse tupakoi. Tästä on tutkimustietoa, ei pelkkää mututuntumaa." Sinulta on useamman kerran kysytty luotettavaa lähdettä tälle väittämälle, joten on korkea aika kertoa se. Väittämä on jo teoreettisesti mahdoton ja järjetön.

No jos passiivinen tupakointi on vaarallisempaa kuin jos itse polttaisi niin eikös se sillon kannattais ruveta itekki polttamaan?

Jes! Tupakka-askinkin kyljet ovat täynnä terveysvaikutuksia, mitä tupakoinnista aiheutuu. Pelkkää positiivista? Toisinaan epäilen tupakoivien ihmisten lukutaitoa, omaavatko he sellaista lainkaan, vai onko kyse luetun ymmärtämisen vaikeudesta?

Siis se, joka toteaa sinulla keuhkosyövän?