Verotus oikeudenmukaiseksi. Siinä ratkaisu moneen ongelmaan, kun valtion verokertymä ei riitä. Pienipalkkaisilta, köyhiltä eläkeläisiltä ja opiskelijoilta ei pidä leikata.
"Monet rikkaimmista suomalaisista maksavat tuloistaan veroja pienemmällä prosentilla kuin keskituloinen palkansaaja. Tämä johtu siitä, että varakkaimmilla lähes kaikki tulot ovat pääomatuloja, joiden verotus EI KIRISTY juuri ollenkaan tulojen kasvaessa MILJOONALUOKKAAN", toteaa Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomala Seura-lehden 27.8. Ilmestyneessä numerossa.
Artikkelin otsikko on VEROTTAJAN SALARAKKAAT, teksti Jarno Liski.
"Miljardööri Antti Herlin sekä miljonäärit, kuten pääministeri Juha Sipilä ovat saaneet nauttia Suomen rikkaille tarjoamista VEROEDUISTA. Täysin laillisesti", todetaan Suomen verotusta arvioivassa artikkelissa. Kannattaa lukea.
Rikkaat voivat "verosuunnitella" veroetujaan muun muassa seuraavilla kikoilla
- verovapaita osingot
- holding-yhtiöt
- vakuutuskuoret
- vakuutukseton vakuutus
- kapitalisaatiosopimukset
- palkkatulojen muuntaminen pääomatuloiksi jne.
Professori Tuomalan mukaan perimmäinen virhe tehtiin vuonna 1993, kun palkkatulojen ja pääomatulojen verotus eriytettiin toisistaan ja niitä alettiin verottaa eri perustein. "Minä ja moni muukin olemme ihmetelleet jo pitkään sitä, miksei tätä systeemiä saada korjattua", Tuomala sanoo suurien pääomatulojen huomattavasti ansiotuloja kevyemmästä verotuksesta. "Holding-yhtiöt ovat juuri yksi merkittävä tekijä suurten tulojen kevyessä verotuksessä". "Monessa suhteessa vakuutuskuoret toimivat kuin holdingyhtiöt, mutta verovapaus on vielä laajempaa. Esimerkiksi kaikki osingot sekä myyntivoitot ovat verovapaita. Veroja maksetaan vasta, kun rahaa otetaan kuoresta ulos", todetaan artikkelissa.
"Nopeinta tulojen kehitys on ollut suurituloistenkin joukossa kaikkein suurituloisimmilla, joilla on myös kaikkein suurin mahdollisuus käyttää verotuksen tarjoamat lailliset veroedut", toteaa kansantaloustieeen professori.
Pitäisikö verot kerätä veronmaksukyvyn mukaan - oikeudenmukaisesti, jotta köyhiltä ja keskituloisilta ei tarvitse leikata. Kuten nykyinen hallitus suunnittelee.
Artikkeli "Verottajan salarakkaat" päättyy toteamaan POLIITTISEN HYVÄKSYNNÄN
"Keskustelun aiheena erilainen verokohtelu pyyhkäistään usein sivuun kateutena, vaikka kysymys on oikeudenmukaisuudesta. "Olen miettinyt onko vaalirahoittajilla tässä niin tärkeä asema. Viime vaaleissakaan tästä asiasta ei juuri puhuttu", Tuomala kummastelee.
Veroprofessori Tuomala uskoo, että nyt perussuomalaisten noustua hallitukseen "kaikki puolueet" ovat olleet siunaamassa suurien pääomatulojen kevyen verotuksen. Tuomala uskoo, että kansalaiset eivät ehkä täysin ymmärä, millainen verojärjestelmä Suomessa on.
Palkansaajien ja holdingyhtiön omistajan verotus 2015 on artikkelin "Verottajan salarakkaat" tärkeää tietoa. Sen mukaan palkasaajien verot ja veroluontiset maksut ovat 25.000 euron tuloilla n. 22 % ja 100.000 euron tuloilla n. 50 %, miljoonatuloilla noin 55 %.
Vastaavasti osingoista maksettavat verot ovat 25.000 euron osingoista vajaa 10 %, 550.000 euron osingoista noin 22 % ja miljoonan euron osingoista noin 25 %. Osinkovero on laskettu tilanteessa jossa osinko on korkeintaan 8 % yhtiön nettovarallisuudesta (Veronmaksajien keskusliiton arvio).
Suomessa on erilaisia verokantokriteereitä eri veronmaksajaryhmille (vasemmistopuolueiden intressiryhmät (palkansaajat, pieni- ja keskituloiset)
- kovasti verotettuja
kokoomuksen intressiryhmät (omistava luokka, ylemmät toimihenkilöt)
- pääomatulot, myyntivoitot jne matalasti verotettuja ja
kepun intressiryhmät (maa- ja metsätalouden harjoittajat)
- monenlaisia veroetuja ja suuret kansalliset maataloustuet verottomina)
1) palkansaajat, eläkeläiset, peruspäivärahalla elävät = kova progressiivinen vero
2) pääomatuloista vähäinen tasavero (1993 Ahon hallituksen aikana voimaantullut) erilaisine veroetuinen ja erilaisia veronkiertojärjestelmiä
3) maa- ja metsätalousharjoittajien vähäinen verotus erilaisine veroetuineen ja tukineen
Toivottavasti jokainen puolue tekee ennen tulevia kansanedustajavaaleja oman veroehdotuksensa, joka julkaistaan kaikissa tiedotusvälineissä ja vaaliohjelmissa. Miten verot nykyhallituksen kerätään ja miten verotus saadaan oikeudenmukaiseksi, eli mitä puolue aikoo tehdä, jotta kansalaisten verokohtelu perustuu veronmaksukykyyn ja on tasapuolista, demokraattista. Media voisi esittää puolueiden vaihtoehtoiset "vero-ohjelmat" veroprofessorille, joka kertoisi ohjelmien vaikutukset verokertymään kansantalouden kannalta. Vero-oikeuden professori Heikki Niskakangas, joka hoiti pääministeri Sipilän Fortel Investin (pääomasijoitusyhtiö) sijoituksia Sipilän yhtiökumppanina olisi jäävi selittämään oikeudenmukaisinta verotusta ja kaikkien kansalaisten kannalta ennen tulevia "verovaaleja".
Miten vaalirahoittajien asema vaikuttaa verotukseen. Sekin olisi hyvä selvittää.
"Monet rikkaimmista suomalaisista maksavat tuloistaan veroja pienemmällä prosentilla kuin keskituloinen palkansaaja. Tämä johtu siitä, että varakkaimmilla lähes kaikki tulot ovat pääomatuloja, joiden verotus EI KIRISTY juuri ollenkaan tulojen kasvaessa MILJOONALUOKKAAN", toteaa Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomala Seura-lehden 27.8. Ilmestyneessä numerossa.
Artikkelin otsikko on VEROTTAJAN SALARAKKAAT, teksti Jarno Liski.
"Miljardööri Antti Herlin sekä miljonäärit, kuten pääministeri Juha Sipilä ovat saaneet nauttia Suomen rikkaille tarjoamista VEROEDUISTA. Täysin laillisesti", todetaan Suomen verotusta arvioivassa artikkelissa. Kannattaa lukea.
Rikkaat voivat "verosuunnitella" veroetujaan muun muassa seuraavilla kikoilla
- verovapaita osingot
- holding-yhtiöt
- vakuutuskuoret
- vakuutukseton vakuutus
- kapitalisaatiosopimukset
- palkkatulojen muuntaminen pääomatuloiksi jne.
Professori Tuomalan mukaan perimmäinen virhe tehtiin vuonna 1993, kun palkkatulojen ja pääomatulojen verotus eriytettiin toisistaan ja niitä alettiin verottaa eri perustein. "Minä ja moni muukin olemme ihmetelleet jo pitkään sitä, miksei tätä systeemiä saada korjattua", Tuomala sanoo suurien pääomatulojen huomattavasti ansiotuloja kevyemmästä verotuksesta. "Holding-yhtiöt ovat juuri yksi merkittävä tekijä suurten tulojen kevyessä verotuksessä". "Monessa suhteessa vakuutuskuoret toimivat kuin holdingyhtiöt, mutta verovapaus on vielä laajempaa. Esimerkiksi kaikki osingot sekä myyntivoitot ovat verovapaita. Veroja maksetaan vasta, kun rahaa otetaan kuoresta ulos", todetaan artikkelissa.
"Nopeinta tulojen kehitys on ollut suurituloistenkin joukossa kaikkein suurituloisimmilla, joilla on myös kaikkein suurin mahdollisuus käyttää verotuksen tarjoamat lailliset veroedut", toteaa kansantaloustieeen professori.
Pitäisikö verot kerätä veronmaksukyvyn mukaan - oikeudenmukaisesti, jotta köyhiltä ja keskituloisilta ei tarvitse leikata. Kuten nykyinen hallitus suunnittelee.
Artikkeli "Verottajan salarakkaat" päättyy toteamaan POLIITTISEN HYVÄKSYNNÄN
"Keskustelun aiheena erilainen verokohtelu pyyhkäistään usein sivuun kateutena, vaikka kysymys on oikeudenmukaisuudesta. "Olen miettinyt onko vaalirahoittajilla tässä niin tärkeä asema. Viime vaaleissakaan tästä asiasta ei juuri puhuttu", Tuomala kummastelee.
Veroprofessori Tuomala uskoo, että nyt perussuomalaisten noustua hallitukseen "kaikki puolueet" ovat olleet siunaamassa suurien pääomatulojen kevyen verotuksen. Tuomala uskoo, että kansalaiset eivät ehkä täysin ymmärä, millainen verojärjestelmä Suomessa on.
Palkansaajien ja holdingyhtiön omistajan verotus 2015 on artikkelin "Verottajan salarakkaat" tärkeää tietoa. Sen mukaan palkasaajien verot ja veroluontiset maksut ovat 25.000 euron tuloilla n. 22 % ja 100.000 euron tuloilla n. 50 %, miljoonatuloilla noin 55 %.
Vastaavasti osingoista maksettavat verot ovat 25.000 euron osingoista vajaa 10 %, 550.000 euron osingoista noin 22 % ja miljoonan euron osingoista noin 25 %. Osinkovero on laskettu tilanteessa jossa osinko on korkeintaan 8 % yhtiön nettovarallisuudesta (Veronmaksajien keskusliiton arvio).
Suomessa on erilaisia verokantokriteereitä eri veronmaksajaryhmille (vasemmistopuolueiden intressiryhmät (palkansaajat, pieni- ja keskituloiset)
- kovasti verotettuja
kokoomuksen intressiryhmät (omistava luokka, ylemmät toimihenkilöt)
- pääomatulot, myyntivoitot jne matalasti verotettuja ja
kepun intressiryhmät (maa- ja metsätalouden harjoittajat)
- monenlaisia veroetuja ja suuret kansalliset maataloustuet verottomina)
1) palkansaajat, eläkeläiset, peruspäivärahalla elävät = kova progressiivinen vero
2) pääomatuloista vähäinen tasavero (1993 Ahon hallituksen aikana voimaantullut) erilaisine veroetuinen ja erilaisia veronkiertojärjestelmiä
3) maa- ja metsätalousharjoittajien vähäinen verotus erilaisine veroetuineen ja tukineen
Toivottavasti jokainen puolue tekee ennen tulevia kansanedustajavaaleja oman veroehdotuksensa, joka julkaistaan kaikissa tiedotusvälineissä ja vaaliohjelmissa. Miten verot nykyhallituksen kerätään ja miten verotus saadaan oikeudenmukaiseksi, eli mitä puolue aikoo tehdä, jotta kansalaisten verokohtelu perustuu veronmaksukykyyn ja on tasapuolista, demokraattista. Media voisi esittää puolueiden vaihtoehtoiset "vero-ohjelmat" veroprofessorille, joka kertoisi ohjelmien vaikutukset verokertymään kansantalouden kannalta. Vero-oikeuden professori Heikki Niskakangas, joka hoiti pääministeri Sipilän Fortel Investin (pääomasijoitusyhtiö) sijoituksia Sipilän yhtiökumppanina olisi jäävi selittämään oikeudenmukaisinta verotusta ja kaikkien kansalaisten kannalta ennen tulevia "verovaaleja".
Miten vaalirahoittajien asema vaikuttaa verotukseen. Sekin olisi hyvä selvittää.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Suomessa verotetaan köyhiä ja pienituloisia eniten. Liikevaihtovero muutettiin kaikkien kuluttajien maksamaksi arvonlisäveroksi ja palkka- sekä eläketulot ovat progressiivisia. Kun pääomatulovero on pientä, Suomessa pääomiin kohdistuvia veroja kerätään vuosittain 5,5 miljardia liian vähän. Kun varallisuusvero on poistettu ja yhteisöveroa on alennettu yli 6 prosenttia ja kun perintöveroakin ollaan poistamassa, niin onko matala pääomaverotus ja erilaiset porsaanreijät veroasiantuntijoiden suunnittelemia vaalirahoittajien edut huomioiden?
Pieni- ja keskituloisten kaikki tulot menevät asumiseen ja välttämättömään kulutukseen kuten ruokaan, liikenteeseen, vaatteisiin, lääkkeisiin, päiväkotimaksuihin. Työeläkeverotus on korkeampi kuin palkkaverotus, joten työeläkeläisetkin ovat joutuneet satimeen, kun samalla indeksikorotuksia on heikennetty ja niitäkään ei ole maksettu täysimääräisinä.
Tappoverotuksella ja kelvottomalla asuntopolitiikalla on heikennetty koko Suomen kansantalouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia.
Kaikkea jaskaa nuo Vihervasuri professorit kirjoittelevat heppoisin tiedon, nauttien palkkaa juuri verovaroista !
Kaikkien verojen nostaminen nostaa myös hintoja ja pääomaverojen nosto juuri kaikkein tärkeintä asumisen vuokria ja hintaa.
Suomessa luullaan, että hyvinvointi muka kasvaisi verottamalla, eikö se jo ole nähty mihin tämä järkyttävä verottaminen on johtanut ? Vienti ei vedä, yritykset muuttavat ulkomaille, rikkaat häipyvät maasta ja köyhä kärsii.
On tietysti puututtava verotuksen tarpeeseen ja purettava byrokratiaa, professoreita meillä kyllä riittää noita lähes idiootti lausuntoja antamaan.
Kyllä täällä on hoettu jo vuosia lisää veroja ja maksuja, sekä niitä toteutettu. Rahaa jaettu tukina auliisti ja siinä samalla rahan jakajat saaneet palkkansa jo 150 miljardia velaksi.
Nyt olisi keksittävä jotain uutta ja aloittaa voisi vaikka autoveron poistamalla. Tulisi merkittävä piristysruiske ja raha lähtisi liikenteeseen, sekä verorahat lisääntyisivät alvin kautta kummasti.
Yritysverotus Viron malliin ja firmojen kassat tulisivat kuntoon , sekä yrittäjät työpaikkojen luojat lisääntyisivät. Innovaatiot lähtisivät liikkeelle ja vienti vetämään. Nykyinen yrityksien pääomaverotus on täysin järjenvastainen, veroja maksetaan jo ennakkoon, ennenkuin on tullut latiakaan rahaa kassaan.
Vahva rahatilanne firman kassassa on myös työntekijän etu, nykyinen velkavetoinen yritys ei ole kenenkään eduksi.
Jotain radikaalia ja ennakkoluulotonta voisi myös keksiä, jokaiselle yrittäjälle, jokaisesta koko vuoden palkatusta työntekijästä pääomaveron 5 prosenttia alennusta. Päästään työttömyydestä ja vastikkeettomasta varojen jakamisesta.
Professorit koittakaa keksiä jotain muuta ja ryhtykää itse yrittäjiksi, pois piileksimästä sieltä yhteiskunnan selän takaa.
Yrittänytvuosia, tiedoksi. Niin me kaikki yritämme. Palkansaajat, eläkeläiset, pienyrittäjät... yritämme pärjätä kukin "sarallamme" joko surkeilla, keskituloilla tai miljoonatuloilla. Verotus pitäisi olla oikeudenmukaista ja valtion verokertymän tulisi riittää hyvinvointipalveluihin, sosiaalipalveluihin, koulutukseen, sivistyspalveluihin jne.
Jos ja kun suuri osa suomalaisista saa niin pientä palkkaa, ettei se riitä asumismenoihin, maksetaan palkansaajille asumistukea, joka menee asuntoihin sijoittaneelle (asuntokeinottelijoille) tulona vähän verotettuna. Asuminen on suomessa elämiselle edelletys, jota pitäisi yhteiskunnan tukea siten, että asuminen olisi niin edullista, ettei asumisesta tehdä keinotteluja sijoitustuottojen vuoksi. Asunto pitäisi olla jokaisen suomalaisen oikeus tuloista riippumatta. Edullisesti. Valtion tukemana. Asuntokeinottelu tulisi estää siten, että valtio rakentaa riittävästi edullisia ausuntoja.
Pääomiin kohdistuvia veroja ovat muutkin kuin pääomavero. Esimerkiksi varallisuusvero on 0 %, ei siis kovin korkea. 0-sopimukset, jatkuvat määräaikaiset työsopimukset, kohtuuttoman pitkä koeaika tai onnettoman heikko irtisanomissuoja eivät paranna kilpailukykyä tai lisää palkanmaksukykyä.
Valtion tuleverotusta on kevennetty kaikkein suurituloisimpien hyväksi. Yhteensä kevennykset ovat olleet vuosina 1996 - 2010 yli 12 miljardia euroa, kun mukaan lasketaan inflaatiotarkistukset. Liikevaihtoverosta siirryttiin 1994 arvonlisäveroon, jolloin kuluttajien verot lisääntyivät ja yrityten vähenivät. Vlillisi veroja siirtyi yrityksiltä kuluttajien maksettavaksi 1,3 miljardia euroa.
Em. Verotiedot ovat Tilastokeskuksen tutkijan.
Suomessa pitäisi tehdä verouudistus Belgian mallin mukaisesti. Belgia sai huomautuksen ja komissio uhksi Belgiaa sanktioilla, kun budjetin alijäämää ei supistettu. Belgia teki verouudistuksen. Belgiassa tehtiin säästöohjelma. Menoleikkausten ohella uusittiin VEROTUS yritys- ja pääomatulojen osalta.
Pääomaverotuksen osalta korkojen ja osinkojen lähdevero nousi 15 prosentista 21 prosenttiin. Esimerkiksi yli 20.020 euron sijoitustuotoille asetettiin neljän prosentin lisävero. Lisäksi Belgiaan säädettiin pankkivero.
Belgiassa tehtiin vuonna 2012 yhteiskuntasopimus, jona mukaan verotus uudistettiin oikeudenmukaiseksi ja veronmaksukykyä paremmin vastaavaksi. Suomen yhteiskuntasopimus yritettiin nykyhallituksen toimesta siten, että vain pieni- ja keskituloisten tuloista leikataan ja rikkaat, jos niin haluavat voivat itse päättää osallistuvatko "talkoisiin".
Vahva rahatilanne firman kassassa on merkinnyt sitä, että rahaa on sijoitettu osinkoihin (matalasti verotettuihin) ja/tai siirretty veroparatiiseihin. Samaan aikaan on otettu yritystuet ja veroedut. Kun lama alkoi vuonna 2007, niin yritykset viettivät Helsingin Sanomien mukaan "osinkokarnevaaleja" ja jakoivat ennätyssuuret osingot.
Työttömyyttä ei ole haluttu hoitaa eikä työllisyydestä huolehtia. Suurimpien vientiyritysten vaatimusten mukaan on toimittu unohtaen kotimainen kysyntä ja unohtaen kasvun edellytykset. Eihän se vienti vedä, kun Suomen kolmanneksi suurin vientimaa, Venäjä, ei voi pakotteiden vuoksi ostaa Suomesta mitään. Vienti Suomesta ei vedä myös silloin, kun tuotanto on siirretty halpatyövoiman maihin ja tuotot sieltä siirtyvät veroparatiiseihin. Kotimainen kysyntä tyrehtyy, kun suomalaisilla ei ole varaa ostaa suomalaisia tuotteita ja palveluja. Suurin osa suomalaisista saa palkkaa 2.500 euroa kuukaudessa tai sen alle. Verojen ja asuntomenojen jälkeen ei rahaa jää juurikaan palveluihin tai kulutukseen. Peruspäiväraha on vain 32,80 e/pv, 20 arkipäivältä kuukaudessa 20 x 32,80 = 656 euroa, josta vähennetän vro 131,20 euroa ja käteen jää 524 euroa kuukaudessa. Osta sillä sitten ruokaa, asunto, lääkkeet, vaatteet... palvelut. Kukaan ei halua olla työtön ja hakea leipäjonosta vanhentunutta ruokaa, jos on työtä.
Valtion pitäisi investoida asuntotuotantoon, työtä rakentajille ja halpoja asuntoja 2.500 euron kuukausipalkkaisille...
Verot pitää kerätä veronmaksukyvyn mukaan.... ei progressiivisesti köyhiltä ja pienituloisilta ja vähäisenä tasaverona rikkailta....
Ylisuurille eläkkeille eläkekatto ja ylisuurille palkoille eläkepalkkakatto (kuten muissa EU-maissa)
Työttömille veroton kansalaispalkka, ja velvollisuus tehdä yhteiskunnallista työtä tietty tuntimäärä.
Erikoissairaanhoito myös yhteiskunnalliseksi myös pieni- ja keskituloisten saataville.
Pienyrityksiä ja uusia innovaatioita tuettava uudistettavalla yritystuella vanhojen pörssiyritysten sijaan. Yritystukijärjestelmä uudistettava.
Epäoikeudenmukainen verotus ja yhteiskunnallinen epätasa-arvo ei innosta kansalaisia yhteiseen ponnisteluun Suomen hyväksi. Päinvastoin epäoikeudenmukaisuus ja rikkaita suosiva yhteiskunta passivoi ja eriarvoistaa, jolloin yhä useampi syrjäytyy ja yhteiskuntarauha rikkoutuu. Sitähän ei kukaan Suomelle enää toivo. Vuodesta 1918 pitää ottaa oppia, jotta historia ei toista itseään.
Nyt hallitus heikentää palkansaajien työehtoja kuulematta järjestäytynyttä ay-liikettä ja sen demokraattisesti valittuja edunvalvojia. Sairastaa pitää palkattomana ensimmäinen sairauspäivä. Pyhäkorvauksia poistetaan, ylityökorvauksia heikennetään ja todennäköisesti paikallista sopimista lisätään.... kaikki ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITON vaatimuksia, joita hallitus toteuttaa, yksipuolisesti palkansaajia kuulematta. Ruotsin MacDonals-ketjusta kuultiin esimerkkejä PAIKALLISESTA SOPIMISESTA, kun työntekijät joutuvat pesemään vessanpönttöjä hammasharjalla ja kun raskaana olevat työntekijät joutuvat kantamaan raskaita paketteja... näin on luultavasti paikallisesti sovittu.... luottamusmiehiä ei TV-ohjelmassa haastateltu... ehkä niitä ei ole mukana paikallisessa sopimimisessa.